- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 250
Eikö tuommoisesta voi tehdä jo rikosilmoituksen (petos)?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä. Juuri noin se on ja hyvä niin. Kuluttajaa onneksi suojataan aika vahvasti oikeushenkilöön verrattuna. Ja kotivakuutuksen kylkiäisenä on joku oikeusturva tms palvelu. Ei ole tullut vielä niin pitkälle ajateltua. Vakuutusyhtiön sielunmaisemaa luodaten, ei olisi mikään iso yllätys jos vakuutussopimuksessa on ehto tai rajoitus, joka mitätöi korvausvelvollisuudenEikös tuossa keississä @lemmikkieläin ole kuluttaja jolta urakoitsija koittaa laskuttaa perättömiä laskuja?
Voi. Tästä velkojalle mainitsinkin yli vuosi sitten, kun riitautuksella ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta laskujen lähettelemiseen. Kuitenkin kun perintätoimilla uhkailu ja muistutusten lähettely vaikutti päättyneen, annoin homman olla. Se oli ihan mun oma moka nyt jälkiviisaana ajateltuna.Eikö tuommoisesta voi tehdä jo rikosilmoituksen (petos)?
ai niin... nimeni, yhteystietoni ja kirjeen avauskappale oli tyylitelty coolisti Comic Sansia käyttäen. Se siitä ensivaikutelmasta![]()
Kaipaisin näkökulmia ja ehdotuksia siihen miten reagoida tilanteessa, jossa täysin perusteetonta laskua yritetään sinnikkäästi periä. Nyt viimeisimpänä käänteenä jonkun lakitoimiston ukaasi ryhtyä "oikeudellisiin toimenpiteisiin", mikäli maksua ei kuulu 14vrk kuluessa. Velkoja on toiminut kunnalle alihankkijana ja kokee että on tehnyt minun hyväksi maaurakointitöitä useiden tuhansien eurojen edestä. Siis töitä joita hänen ja kunnan välinen sopimus ei kata.
Itse olen ollut sopimussuhteessa vain ja ainoastaan kunnan kanssa ja hoitanut maksuvelvoitteeni sovitusti. Tämän aliurakoitsijan kanssa taas minulla ei ole ikinä ollut mitään sopimusta. Ei edes suullista. Koko tämä aliurakoitsijan laskutus tulikin itselleni täysin puskista. Tapahtumien kulku lyhyesti karkealla aikajanalla:
"Kiinteistön hallinta- ja omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupanteon hetkellä. Mikäli hallintaoikeuden luovutus ostajalle siirtyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana korvauksena 1500 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta kohteen vapautumispäivään asti."
Kauppa on tehty päivänä x klo 9.00. Kiinteistöllä on ollut kuitenkin edellisen omistajan vuokralainen samana päivänä klo 12.00 saakka, joten uusi omistaja ei ole päässyt omalle kiinteistölleen heti kaupanteon jälkeen. Onko hallintaoikeus silloin viivästynyt myyjästä johtuvasta syystä ja alkavan viikon sakkopykälä tulee voimaan, eli nuo kolme tuntia ovat 1500€ hintaiset?
Kysymys sisältää oletuksen, että vuokralaiset ovat tulleet ostajalle yllätyksenä eikä tästä ole sovittu mitään etukäteen.
Asiaa varmaan helpottaisi, jos avaisit miten tämän vuokralaisen olemassaolo on tullut yllätyksenä? Kiinteistöön on varmasti jollain tavalla tutustuttu etukäteen.Saisiko tähän näkemyksiä?
Tämä sisältää mielestäni kaksi suurempaa alikysymystä:
1. Onko hallintaoikeuden luovutus viivästynyt, kun ostaja ei ole päässyt kiinteistölleen vuokralaisten vuoksi? Jos ei ole, miksi ei?
2. Jos tulkitaan että luovutus on viivästynyt, tuleeko ”alkavan viikon” sakkopykälä voimaan kolmen tunnin viivästymän vuoksi? Jos ei tule, miksi ei?
Minulla on näihin aika selkeä näkemys, mutta en halua johdatella kun saatan olla tässä jompi kumpi osapuoli![]()
Asiaa varmaan helpottaisi, jos avaisit miten tämän vuokralaisen olemassaolo on tullut yllätyksenä? Kiinteistöön on varmasti jollain tavalla tutustuttu etukäteen.
Sitten seuraava kysymys, että miten tämä vuokralainen on estänyt kiinteistölle pääsyn? Ostaja on kaupanteossa varmaankin saanut avaimet.
Helppona ohjeena voin kuitenkin antaa, että kun rahat on jo siirtyneet niin tästä kolmesta tunnista ei kannata lähteä riitaa haastamaan kuvitellen saavansa helpot 1500e.
Ehkäpä selkeämpi että sanon olevani tässä tapauksessa ostaja.Jos olet ostajana, niin Warwickin linjoilla, ei tuosta ole mitään järkeä alkaa tappelemaan. Jos myyjänä ja sattui harvinaisen mulkku ostaja, niin oppirahoiksi saattaa mennä. Sopimukseen olisi pitänyt kirjata tarkka vaihtoaika (vuokralaisen takia) eikä allekirjoitushetki. Noita tietysti voi yrittää periä vuokralaiselta, jos hän on ollut siellä pidempään kuin sallittu. Jos kyse oli muuttopäivästä, niin silloin hänellä oli siellä oikeus olla ja ostajalla olisi pitänyt olla pääsy jo puoleen asuntoon. Hieman hämmentävää kyllä miten tuollainen vuokralainen on päässyt yllättämään molemmat osapuolet, kun itse ainakin sain talon kaikki avaimet käteen kauppahetkellä.
Onko teidän asuinalueella sääntö, että talojen pitää olla maalattuja tai tietynlailla maalattuja?Kivenheiton päässä sijaitsee omakotitalo joka on valmistunut noin kymmenisen vuotta sitten. Talo on valmistumisestaan lähtien ollut harkkopinnalla eli maalaamatta. Pistäähän tuo törkeästi silmään ympäristössään
Rakennustarkastaja kun pyörähti työmaallani kysyin miten edellä kuvattu tilanne on mahdollinen. Käsitin että vetoamalla sopiviin seikkoihin (terveys?) talo saa olla maalaamatta vaikka sata vuotta. Senkus sopivin väliajoin hakee jatkoaikaa.
Näinkö tosiaan on![]()
Eikös lupia varten pidä olla speksattu pinta ja väri, vaikka alueen kaavassa ei mitään vaatimusta värimaailmasta tms.? Sinänsä harkkopintakin kelpaa (jos alueella ei ole vaatimuksia), mutta silloin lupapiirroksissa pitäisi olla speksattu niinOnko teidän asuinalueella sääntö, että talojen pitää olla maalattuja tai tietynlailla maalattuja?
Eikös lupia varten pidä olla speksattu pinta ja väri, vaikka alueen kaavassa ei mitään vaatimusta värimaailmasta tms.? Sinänsä harkkopintakin kelpaa (jos alueella ei ole vaatimuksia), mutta silloin lupapiirroksissa pitäisi olla speksattu niin
Sinänsä eikö talon värin vaihtokin edellytä periaatteessa toimenpidelupaa tms. vaikka ei oikeasti ketään yleensä kiinnostakaan?
Nimenomaan ei. Jos sulla on luvat harmaalle graniittitalolle niin keltainen tiilitalo ei pitäisi mennä läpi tarkastuksesta ilman muutoshakemusta...Harvemmin kait niitä tiilitalojakaan maalataan, eli pinta voi olla aivan hyvin harmaa graniitti siinä missä keltainen tiili.
Nimenomaan ei. Jos sulla on luvat harmaalle graniittitalolle niin keltainen tiilitalo ei pitäisi mennä läpi tarkastuksesta ilman muutoshakemusta...
Jos käyttää graniittia niin harvoin sitä on tarkoituksena piilottaa. Mutta jos sinulla on rakennuslupa punaiselle puutalolle niin et saa tehdä harmaata graniittitaloa. Ja siksi AP:n kuvaamassa tapauksessa haetaan jatkoa talonrakentamiselle kun ulkopinnat on tekemättä...Tarkoitin sitä että keltainen tiilitalokaan ei ole maalattu tai pintakäsitelty. Niin miksi harmaan graniittitalonkaan pitäisi olla.
Kivenheiton päässä sijaitsee omakotitalo joka on valmistunut noin kymmenisen vuotta sitten. Talo on valmistumisestaan lähtien ollut harkkopinnalla eli maalaamatta. Pistäähän tuo törkeästi silmään ympäristössään![]()
Miten määritellään etämyynti/etäkauppa kiinteistöön kohdistuvissa remonteissa? Esimerkkinä vaikka ulkovuoriremontti, urakoitsija on käynyt paikan päällä mittaamassa kiinteistön ja esittelemässä materiaalit. Varsinainen kauppa tehdään kumminkin puhelimitse ja sopimus allekirjoitetaan siinä yhteydessä sähköisen allekirjoituspalvelun kautta.
Mitä kotimyynti on?
Kotimyyntiä on kuluttajan kotona tapahtuva tavaran tai palvelun myynti. Kotimyynnin ei nimestään huolimatta tarvitse tapahtua vain kuluttajan kotona, vaan kotimyynniksi luetaan myös muualla kuin myyjän toimitiloissa tapahtuva kaupankäynti. Kotimyynnissä sopimus voidaan tehdä yhtä lailla myyjän kuin ostajan aloitteesta.
Jep, tuota perumisoikeutta lähinnä kyselen, miten määräytyy näissä tapauksissa. Jos kaupassa ei ole tehty muuta kuin sopimus asiasta, ilman materiaalien toimittamista tai muuta laskutusta vaativaa.Aloitan taas tällä että en ole lakimies, mutta...
Taidetaan laskea kotimyynniksi jos yrityksen edustaja on käynyt paikan päällä, ellei sitten mene jopa verkkokaupaksi koska sopimus allekirjoitetaan säkhöisesti verkkopalvelussa, mutta joka tapauksessa kyseessä on kuitenkin muualla kuin myyjän tiloissa tapahtuva myynti niin siihen sovelletaan etä- ja kotimyynnin sääntöjä.
Kyseletkö asiaa perumisoikeuden kannalta vai jostain muusta syystä?
Kysyn sillä, että koska kyseessä on palvelu niin siinä on vähän eri säännöt joiltain osin kuin irtaimen tavaran kaupassa, koskien mm. palvelun toimittamisen aloittamista ja sen vaikutusta peruutusoikeuteen jne. jota joissain tilanteissa voidaan rajata. Jos kyse tästä niin kannattaa vilkaista tämä ohje: KKV
Päätin kysyä suoraan urakoitsijalta ja kyllä, heidän myyntityö asiakkaan kotona on kotimyyntiä. Eli 14 vuorokauden peruutusoikeus löytyy, tosin tuona aikana mahdollisesti tehdyt työt pitää maksaa käytettäessä peruutusoikeutta. Eli kaikki putkikuvaus, katto, ulkovuori jne. firmat tekee kotimyyntiä jos pihaan tullaan kauppaamaan, tulivat sitten itse tai pyynnöstä.Jep, tuota perumisoikeutta lähinnä kyselen, miten määräytyy näissä tapauksissa. Jos kaupassa ei ole tehty muuta kuin sopimus asiasta, ilman materiaalien toimittamista tai muuta laskutusta vaativaa.
Ville Hintikka laski tuon kerran Twitterissä. Lain rahamäärät tulkitaan nimellisarvoisina:Suomen laissa on edelleen voimassa 1734 Ruotsin ajalta seuraava laki ja eli kuinka isot sakot/tuomion tästä saisi tänä päivänä?
Jos vainajalla on osuus kiinteistöstä niin sitten kyllä, muuten eiTarvitaanko perunkirjoitukseen lainhuutotodistuksia lesken kiinteistöistä?
Kiinteistö lesken nimessä. Vainajalla avio-oikeus lesken omaisuuteen.Jos vainajalla on osuus kiinteistöstä niin sitten kyllä, muuten ei
"Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Siihen kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä."
![]()
Perunkirjoitus ja perukirja
Perunkirjoitus täytyy hoitaa 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Lue, mitä tietoja perukirjaan tarvitaan. Perukirjan voi lähettää OmaVeron kautta.www.vero.fi
Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.Käytettiin Aatos palvelua ja tuli ne ihan kivasti sieltä.
Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.
Kuka on esteellinen olemaan uskottu mies? Eihän siinä ole muita vaatimuksia kuin se, että on oikeustoimikelpoinen.
Vaatimusta ei ole, mutta suositus on, että uskotuiksi miehiksi valitaan esteettömiä henkilöitä kuolinpesän osakkaiden ja heidän lähisukunsa ulkopuolelta:
Uskottujen miesten esteellisyys - Minilex
www.minilex.fi
Tuo on sähköinen palvelu joten tuskin todistajia sitä kautta saa. Käytin vaan tuohon sukuselvitysosaan palvelua.Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.
Okei, voiko perunkirjoituskokous myös pitää etänä siinä palvelussa? Vai tarvitaanko edes mitään kokousta, riittääkö pelkästään sähköiset allekirjoitukset?Tuo on sähköinen palvelu joten tuskin todistajia sitä kautta saa. Käytin vaan tuohon sukuselvitysosaan palvelua.
Meillä todistajiksi pyydettiin naapurit niin meni suht vaivatta koko homma.
En osaa tähän sanoa mitään, miten se palvelussa on hoidettu.Okei, voiko perunkirjoituskokous myös pitää etänä siinä palvelussa? Vai tarvitaanko edes mitään kokousta, riittääkö pelkästään sähköiset allekirjoitukset?
Irtaimiston osalta voinee varmaankin soveltaa tätä;Pitäisi teettää keskinäinen testamentti avopuolison kanssa, jotta yhteisesti hankitun asunto-osakeyhtiön osakkeet ja kaikki irtaimisto jäävät toiselle.
Kiinnostaisi tietää, miten tuo irtaimisto huomioidaan perintöverossa? Eihän meillä mitään arvokasta ole, ei mitään minkä uskoisin kiinnostavan muita perillisiä, eikä ole mitään jaettavia perintöhopeita tai -kuppeja. Voiko tällaisen normaalin koti-irtaimiston jättää vaan huoletta toiselle, vaikka kyseessä ei ole avioliitto? Rintaperillisiä ei ole, eikä odotettavissa.
Toinen mikä kiinnostaa on, mitä on mahdollista säätää jäljelle jääneistä säästöistään (rahastot, osakkeet, pankkivarat, tms.), voiko niillä avustaa toista osapuolta esimerkiksi perintöveron osalta?
Irtaimiston osalta voinee varmaankin soveltaa tätä;
"Koti-irtaimisto: Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan silloin, kun perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä olleen irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon."
![]()
Omaisuuden arvon määrittäminen
www.vero.fi
"Tavanomainen vähäinen koti-irtaimisto, ei perintöverotuksellista vaikutusta".Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
Harvemmin perittävä omaisuus on avaamattomassa paketissa olevaa uusinta mallia. Eli siis ei tietenkään tarkastella uuden arvolla.Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
Ketään ei kiinnosta vaikka irtaimistoa on oikeasti 30 tonnin edestä. Ihan omasta moraalista kiinni ilmoittaako vain laittaako alle 4000 euroa
Pitäisi teettää keskinäinen testamentti avopuolison kanssa, jotta yhteisesti hankitun asunto-osakeyhtiön osakkeet ja kaikki irtaimisto jäävät toiselle.
Kiinnostaisi tietää, miten tuo irtaimisto huomioidaan perintöverossa? Eihän meillä mitään arvokasta ole, ei mitään minkä uskoisin kiinnostavan muita perillisiä, eikä ole mitään jaettavia perintöhopeita tai -kuppeja. Voiko tällaisen normaalin koti-irtaimiston jättää vaan huoletta toiselle, vaikka kyseessä ei ole avioliitto? Rintaperillisiä ei ole, eikä odotettavissa.
Toinen mikä kiinnostaa on, mitä on mahdollista säätää jäljelle jääneistä säästöistään (rahastot, osakkeet, pankkivarat, tms.), voiko niillä avustaa toista osapuolta esimerkiksi perintöveron osalta?
Perintökaari* näyttäisi olevan aika selvä tämän suhteen: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."Miten muuten menee periminen, jos naimisissa, ei ole lapsia, mutta kummallakin on sisarruksia?
Eihän voi tulla mitään vaatimuksia heiltä?
Käräjiltä tuomioVirkamies teki kahta eri päivätyötä samanaikaisesti ja paiski hommia jopa yli 70 tuntia viikossa. Ahkeruutta ei palkittu.
Jonka hovioikeus nyt kumosiHuhtikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 44-vuotiaan miehen virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon, mikä tarkoitti työntekijän tuloilla 960 euroa.
Lienee paikallaan onnitella @sivustaseuraaja123 jos nyt kyseessä sama tapaus.Vaikka hovikin piti miehen kirjaamaa sivutoimi-ilmoitusta ”jälkikäteen arvioituna puutteellisena”, totesi oikeus sen johtuvan sen sijaan Traficomin epätarkasta ohjeistuksesta, ei miehestä itsestään.
Sen vuoksi hovioikeus päätyi yksimielisesti kumoamaan käräjäoikeuden tuomion.
Käsitin et täällä ollut tapaus liittyi hyvinvointialueisiin ja olisi ollut jonkinlaista konkreettista hoitotyötä eikä toimistossa istumista. Ei toki eka kerta kun omat oletukset menisi ihan perseelleenKovin tutun oloinen juttu:
![]()
44-vuotias virkamies painoi pitkää päivää – työnantaja suivaantui
Virkamies teki kahta eri päivätyötä samanaikaisesti ja paiski hommia jopa yli 70 tuntia viikossa. Ahkeruutta ei palkittu.www.is.fi
Käräjiltä tuomio
Jonka hovioikeus nyt kumosi
Lienee paikallaan onnitella @sivustaseuraaja123 jos nyt kyseessä sama tapaus.
Minulle on jäänyt epäselväksi tuleeko laittaa arvoksi 0 euroa jos on alle 4000 euroa. Ainakin Aatos.app laskee perintöveroa irtaimistosta vaikka ilmoittaa alle 4000 euroa.
Aatoksessa pitää laittaa arvo. Laitoin siihen 0 ja sitten tuo teksti lisätietoihin. Luulisi että verottaja hyväksyisi sen noin, mutta en ole päättänyt vielä käytetäänkö Aatosta lopulliseen perunkirjoitukseen.Kirjaa että
Vainajan tavanomainen koti-irtaimisto tai osuus siitä arvo alle 4000 €.
Sitä en tiedä miten Aatos.app laskee, mutta verottaja laskee tuolla tavoin merkittynä sen perintöverottomaksi.
Kovin tutun oloinen juttu:
![]()
44-vuotias virkamies painoi pitkää päivää – työnantaja suivaantui
Virkamies teki kahta eri päivätyötä samanaikaisesti ja paiski hommia jopa yli 70 tuntia viikossa. Ahkeruutta ei palkittu.www.is.fi
Käräjiltä tuomio
Jonka hovioikeus nyt kumosi
Lienee paikallaan onnitella @sivustaseuraaja123 jos nyt kyseessä sama tapaus.