io-techin lakimiehet hoi.

Onko kellään kokemusta Nordean perunkirjoituksista? Veloittavat 212€ / tunti. Kuinka paljon aikaa noihin yleensä menee?

Suosittelen, että hommaat itse ainakin ne kaikki todistukset:


Toki ne voi jättää vaikka sen pankin tai lakimiehen hankittavaksi, mutta tulee kalliiksi.

Ja muista se 3 kuukauden määräaika kuolemasta perukirjoitukseen korkeintaan. Muuten automaattinen veronkorotus. Siihen saat muutaman kuukauden jatkoa verottajalta kun laitat syyksi vaikka vaikeus saada suku selvityksiä ajoissa.
 
Suosittelen, että hommaat itse ainakin ne kaikki todistukset:


Toki ne voi jättää vaikka sen pankin tai lakimiehen hankittavaksi, mutta tulee kalliiksi.

Ja muista se 3 kuukauden määräaika kuolemasta perukirjoitukseen korkeintaan. Muuten automaattinen veronkorotus. Siihen saat muutaman kuukauden jatkoa verottajalta kun laitat syyksi vaikka vaikeus saada suku selvityksiä ajoissa.

OK, olisiko muuten tuo Aatos palvelu hyvä vaihtoehto? Ainakin olisi hinnaltaan ennustettavissa.

Sain jo sukuselvityksen (kaksi viikkoa kesti), joten täytyy keksiä joku muu syy, jos tarvii lisäaikaa verottajalta.
 
OK, olisiko muuten tuo Aatos palvelu hyvä vaihtoehto? Ainakin olisi hinnaltaan ennustettavissa.

Sain jo sukuselvityksen (kaksi viikkoa kesti), joten täytyy keksiä joku muu syy, jos tarvii lisäaikaa verottajalta.

Ei sitä verottajaa oikeasti kiinnosta. Laita vaan se syyksi että sukuselvitysten saamisessa kestää kun vainaja asunut monella paikkakunnalla. Tuolla lomakkeella sen saat haettua.


Hae vaikka 2 kk lisää aikaa.

Jos asialla ei ole kovin kiire, niin suosittelen että luet vaikka jonkun perukirjoitusta käsittelevän peruskirjan. Kirjastosta löytyy. Ei tarvi olla uusin painos vaan ihan jees toimii muutama vuosi vanhakin.

Esim. joku tällainen kirja vaikka:


Testamentti jos on, niin sen tiedoksisaanti pitää hoitaa todisteellisesti kaikille perillisille sen joka testamenttiin vetoaa.

Jos jos on leski vainajalla, niin lesken muistaa vedota perukirjassa siihen että pitää yhteisen asunnon hallinnassaan ja lesken tasinkoprivilegiin.


Omaisuuden arvostukset sitten miettiä sopiviksi. Ja etukäteen miettiä sekin, että haluaako joku perillinen kieltäytyä perinnöstä jolloin se menee hänen rintaperillisilleen.

Itse perukirjoitus on aika tavalla helppo homma tyypillisesti kun paperit on kasassa, mutta jos haluaa veroseuraamukset ja muut jutut huomioida kunnolla ja optimoida ne, niin joku kunnollinen tuollaiseen erikoistunut lupalakimies tai asianajaja voi olla viisas valinta. Vaikka se maksaisi monta kertaa enemmän kuin joku hautaustoimiston vahtimestarin tekemä perukirja.
 
Ei sitä verottajaa oikeasti kiinnosta. Laita vaan se syyksi että sukuselvitysten saamisessa kestää kun vainaja asunut monella paikkakunnalla. Tuolla lomakkeella sen saat haettua.


Hae vaikka 2 kk lisää aikaa.

Hankalaa kun asunut vain yhdellä paikkakunnalla. Voiko syyksi laittaa pelkäästään, että tarvittavien asiakirjojen saaminen kestää?

Haenko lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen vai perunkirjan antamiseen Verohallinnolle? Mitä käytännön eroa noissa?

Jos asialla ei ole kovin kiire, niin suosittelen että luet vaikka jonkun perukirjoitusta käsittelevän peruskirjan. Kirjastosta löytyy. Ei tarvi olla uusin painos vaan ihan jees toimii muutama vuosi vanhakin.

Esim. joku tällainen kirja vaikka:


No onpa hintava ja pitkä teos. Täytyy katsoa saisiko tuon lainattua jostain.

Itse perukirjoitus on aika tavalla helppo homma tyypillisesti kun paperit on kasassa, mutta jos haluaa veroseuraamukset ja muut jutut huomioida kunnolla ja optimoida ne, niin joku kunnollinen tuollaiseen erikoistunut lupalakimies tai asianajaja voi olla viisas valinta. Vaikka se maksaisi monta kertaa enemmän kuin joku hautaustoimiston vahtimestarin tekemä perukirja.

Tuota on kyllä vaikea ennustaa, ja siinä on vähän urbaanin legendan makua. Mistä sen tietää, kuka oikeasti osaa optimoida, ellei tunne henkilökohtaisesti ketään? Eräs sukulainen käytti pankin lakipalvelua perunkirjoituksessa, ja se maksoi yli tonnin. Siitä huolimatta virhe oli päässyt mukaan, ja verottaja huomautti asiasta. Seuraavan kerran hän teki sen itse, ja kaikki meni hyvin. Loppujen lopuksi kyseessä on omaisuuden luettelo, joten ei kai siinä kovin paljon voi optimoida, ellei tietoisesti aliarvioi tai jätä asioita ilmoittamatta.
 
Hankalaa kun asunut vain yhdellä paikkakunnalla. Voiko syyksi laittaa pelkäästään, että tarvittavien asiakirjojen saaminen kestää?

Voit sen laittaa noinkin. Ei sitä verottajaa ja verovirkailijaa oikeasti kiinnosta eikä ne mitään rekistereitä ala tutkimaan ja selvittelemään lisäaikaa perunkirjoitukselle hakiessa. Kirjoittaa siihen vaikka että asunut monella paikkakunnalla niin sukuselvityksen saamisessa ja lisäksi muidenkin asiakirjojen hankkimisessa kestää niin että tarvit lisää aikaa perunkirjotuksen pitäiselle. Tulee suunnilleen automaattisesti vaikka se haettu 2 kuukautta lisäaikaa ja päätös siitä hakeneelle.

Ja sen perunkirjoituksen voi pitää vaikka heti silti vaikka lisäaikaa olisi kuukausia vielä eteenpäinkin myönnetty.

Eikä aikanaan niitä kiinnosta senkään vertaa kun perukirjaa käsittelevät perintöverotusta varten noin vuoden sisällä siitä kun sen toimittaa sinne.


Haenko lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen vai perunkirjan antamiseen Verohallinnolle? Mitä käytännön eroa noissa?

Haet lisäikaa perunkirjoituksen toimittamiselle. Se kun on toimitettu, niin siinä on kuukausi aikaa toimittaa se verottajalle se valmis perukirja. Siihenkin sen toimittamiseen saa tarvittaessa lisäaikaa tarvittaessa pätevästä syystä. Siihen voi tarvita pätevämmän syyn. Vaikka perukirjoituksen pitänyt lakimies on sairastunut ja tarvii nyt lisää aikaa että sen saa kirjoitettua valmiiksi ja allekirjoitukset kerättyä.

No onpa hintava ja pitkä teos. Täytyy katsoa saisiko tuon lainattua jostain.

Sen saat kirjaston kautta lainaan. Jos ei omasta kirastosta löydy, niin kaukolainaan toisesta kirjastosta. Ei noita kannata itselle ostaa kun tarve kertaluontoinen normaalilla ihmisellä.

Tuota on kyllä vaikea ennustaa, ja siinä on vähän urbaanin legendan makua. Mistä sen tietää, kuka oikeasti osaa optimoida, ellei tunne henkilökohtaisesti ketään? Eräs sukulainen käytti pankin lakipalvelua perunkirjoituksessa, ja se maksoi yli tonnin. Siitä huolimatta virhe oli päässyt mukaan, ja verottaja huomautti asiasta. Seuraavan kerran hän teki sen itse, ja kaikki meni hyvin. Loppujen lopuksi kyseessä on omaisuuden luettelo, joten ei kai siinä kovin paljon voi optimoida, ellei tietoisesti aliarvioi tai jätä asioita ilmoittamatta.

Toimiva keskusteluyhteys on tärkeintä. Sillä välttää monet riidat kuolinpesässä. Perukirjoituksen hoitava tai sen sopiva henkilö voi olla yhteydessä niihin perillisiin ja kysellä millaisia ajatuksia on sen tiimoilta ja onko tahtoa kieltäytyä perinnöstä jolloin se menee hänen lapsilleen.

Jos vainajalla on lapsia, niin kaiken perivät hänen rintaperillisensä eli lapsensa ja lapsenlapsensa jos muuta määräävää testamenttia ei ole jolloin voi olla muitakin mukana testamenttisaannolla. Kuolinpesä muodostuu silloin heistä ja mahdollisesta leskestä.

Jos taas lapsia ei ole, niin sitten se perintöä jaetaan sukulaisille perintökaaren mukaan ja kuolinpesä muodostuu heistä. Ellei taas testamanttia ole jolla voi määrätä omaisuutensa vaikka kokonaan silloin kenelle halunnutkin.

Lesken asema ja merkitys on tärkeä tuossa perunkirjoituksessa jos oli kuollessaan avioliitossa. Eli varsinkin nämä muistaa silloin "Jos jos on leski vainajalla, niin lesken muistaa vedota perukirjassa siihen että pitää yhteisen asunnon hallinnassaan ja lesken tasinkoprivilegiin."

Sitten ne omaisuuden arvostukset miettiä perukirjaan.

Irtaimiston osalta mennään yleensä näin " kuitenkin perinnönjättäjän tai hänen perheensä käytössä ollut tavanomainen koti-irtaimisto määritetty verovapaaksi 4000 euroon asti." Eli niitä lusikoita ja lakanoita ja muuta irtaimistoa ei aleta tarkemmin perukirjaa arvioimaan yleensä vaan laitetaan että tavanomainen koti-irtaimisto arvoltaan alle 4000 euroa.

Aseita jos on niin, niiden mallit ja arvot pitää laittaa mitä löytyy poliisin aserekisteristä. Sitten kaikki kulkuneuvot mitä Trafin rekistereistä löytyy niin pitää luetella ja arvottaa.

Katso vaikka täältä käytetyn auton arvo:


Ja tuosta arvosta vähentää halutessaan vaikka 20 prosenttia itse, niin se on siinä.

Hyvä että olet ymmärtänyt tismalleen oikein perukirjan merkityksen eli sen, että se on vainajan omaisuuden luettelo verottajalle perintöverotusta varten. Perukirjoituksen jälkeen kannattaa samaan aikaan hakea sitten Digi- ja väestötietovirastolta sen perukirjan osakasluettelon vahvistamista. Sitä tarvitsee jos vainajalta jäi kiinteistöjä tai osakkeita joita perikunta haluaa myydä. Samoin pankki voi vaatia tuota vahvistettua osakaslistaa. Eli se kannattaa hakea sitten.
 
Seiskaluokkalaiselle pojalle olisi tulossa koulusta läppäri opiskelukäyttöön, ja nyt pitäisi hyväksyä käyttöehdot, jotka ei vaikuta kohtuullisilta. Ehtojen oleellisimmat kohdat alempana ja tuuheimmat kohdat lihavoituna.

Eikös tuo teksti nimenomaan tarkoittaa sitä, että jos kaveri tulee kylään, ottaa koneen laatikosta ja heittää sen lattialle, niin oppilas itse korvaa 50%? Ja huoltaja toisen 50% jos ei ole ollut haukkana vahtimassa? Ei myöskään eritellä teknistä vikaa, jos kone leviää omia aikojaan niin taas joutuu korvaamaan? Ei myöskään mitään hajua minkä hintaluokan koneesta on kysymys. Onko tällaiset ehdot ihan lailliset?

Rehtorin wilma-viestissä luki myöskin: "Jotta oppilas voi saada laitteen käyttöönsä, edellytyksenä on, että oppilaan huoltaja hyväksyy oppilaslaitteen vastaanoton.", niin pitäisikö siis hyväksyä kohtuuttomat ehdot jotta lapsi saa yhdenvertaista opetusta muiden kanssa?


Mikäli oppilas hävittää tai rikkoo laitteen tahallisesti tai huolimattomalla menettelyllään, on hänen maksettava täysi korvaushinta, joka määritellään jäljempänä. Mikäli laitteen häviäminen tai rikkoutuminen ei johdu oppilaan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, korvaa oppilas 50 prosenttia laitteen Korvaushinnasta. Korvausvelvollisuus koskee sekä laitetta että laitteen yhteydessä luovutettuja lisätarvikkeita, kuten latureita ja niiden johtoja, sekä suojakuoria. Vastaava vahingonkorvausvastuu syntyy myös huoltajalle, mikäli huoltaja ei ole asianmukaisesti valvonut laitteen käyttöä ja säilyttämistä.

Jos laite on ollut käytössä alle yhden vuoden, on Korvaushinta 100% laitteen hankintahinnasta
Jos laite on ollut käytössä vähintään vuoden, mutta alle kaksi vuotta, on Korvaushinta 75% laitteen hankintahinnasta
Jos laite on ollut käytössä vähintään kaksi vuotta, mutta alle kolme vuotta, on Korvaushinta 50% laitteen hankintahinnasta
Jos laite on ollut käytössä vähintään kolme vuotta, mutta alle neljä vuotta, on Korvaushinta 25% laitteen hankintahinnasta.

Silloin kun laite on korjauskustannukset huomioiden järkevää korjata eli silloin kun arvioitu korjauskustannus on selvästi pienempi kuin edellä kohdassa f) tarkoitetun suuruinen Korvaushinta, Korvaushinta on todellisten korjauskustannusten suuruinen. Tässäkin tilanteessa, mikäli laitteen rikkoutuminen ei johdu oppilaan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, korvaa oppilas 50 prosenttia Korvaushinnasta eli 50 prosenttia korjauskustannuksista.
 
Seiskaluokkalaiselle pojalle olisi tulossa koulusta läppäri opiskelukäyttöön, ja nyt pitäisi hyväksyä käyttöehdot, jotka ei vaikuta kohtuullisilta. Ehtojen oleellisimmat kohdat alempana ja tuuheimmat kohdat lihavoituna.

Eikös tuo teksti nimenomaan tarkoittaa sitä, että jos kaveri tulee kylään, ottaa koneen laatikosta ja heittää sen lattialle, niin oppilas itse korvaa 50%? Ja huoltaja toisen 50% jos ei ole ollut haukkana vahtimassa? Ei myöskään eritellä teknistä vikaa, jos kone leviää omia aikojaan niin taas joutuu korvaamaan? Ei myöskään mitään hajua minkä hintaluokan koneesta on kysymys. Onko tällaiset ehdot ihan lailliset?

Rehtorin wilma-viestissä luki myöskin: "Jotta oppilas voi saada laitteen käyttöönsä, edellytyksenä on, että oppilaan huoltaja hyväksyy oppilaslaitteen vastaanoton.", niin pitäisikö siis hyväksyä kohtuuttomat ehdot jotta lapsi saa yhdenvertaista opetusta muiden kanssa?
Noiden ehtojen laillisuudesta en osaa sanoa, mutta itse en hyväksyisi. En näe mitään syytä miksi pitäisi olla koulun läppäri. Käytetyn läppärin saa parilla sadalla eurolla.
 
Suosittelen, että hommaat itse ainakin ne kaikki todistukset:


  • Asunto-osakkeista isännöitsijäntodistus ja asunto-osakkeen käypä arvo (esim. arviokirja)
  • Kiinteistöistä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteritiedot, omaisuuden verotustiedot (kiinteistöverolaskelma) sekä kiinteistön käypä arvo (esim. arviokirja)
  • Metsistä metsänhoitoyhdistyksen tila-arviot

Minulle ei aukene mihin isännöitsijäntodistus ja noita lainhuutojuttuja tarvitaan perunkirjoituksessa. Eikö ne tiedot mitä on kirjattu veroilmoitukseen riitä? Eikö noita tarvita vasta sitten jos/kun omaisuutta myydään?
 
Seiskaluokkalaiselle pojalle olisi tulossa koulusta läppäri opiskelukäyttöön, ja nyt pitäisi hyväksyä käyttöehdot, jotka ei vaikuta kohtuullisilta. Ehtojen oleellisimmat kohdat alempana ja tuuheimmat kohdat lihavoituna.

Eikös tuo teksti nimenomaan tarkoittaa sitä, että jos kaveri tulee kylään, ottaa koneen laatikosta ja heittää sen lattialle, niin oppilas itse korvaa 50%? Ja huoltaja toisen 50% jos ei ole ollut haukkana vahtimassa? Ei myöskään eritellä teknistä vikaa, jos kone leviää omia aikojaan niin taas joutuu korvaamaan? Ei myöskään mitään hajua minkä hintaluokan koneesta on kysymys. Onko tällaiset ehdot ihan lailliset?

Rehtorin wilma-viestissä luki myöskin: "Jotta oppilas voi saada laitteen käyttöönsä, edellytyksenä on, että oppilaan huoltaja hyväksyy oppilaslaitteen vastaanoton.", niin pitäisikö siis hyväksyä kohtuuttomat ehdot jotta lapsi saa yhdenvertaista opetusta muiden kanssa?
Tiedä sitten miten noita loppupeleissä tulkitaan mutta noiden perusteella voi laskuttaa 50% mistä tahansa viasta mikä laitteeseen tulee. En lähtisi itse tuohon.
 
Tiedä sitten miten noita loppupeleissä tulkitaan mutta noiden perusteella voi laskuttaa 50% mistä tahansa viasta mikä laitteeseen tulee. En lähtisi itse tuohon.
Höpöhöpö. Viat korvaa luonnollisesti takuu myös oppilaitoksille. Tuossa puhutaan vain fyysisistä rikkoutumisesta. Mikä onkin ihan oikein. Tosin vanhempien kuuluisi vastata 100% lasten aiheuttamista vahingoista. Vakuuttakoon itsensä ja lapsensa halutessaan vahinkojen varalle.
 
Höpöhöpö. Viat korvaa luonnollisesti takuu myös oppilaitoksille. Tuossa puhutaan vain fyysisistä rikkoutumisesta. Mikä onkin ihan oikein. Tosin vanhempien kuuluisi vastata 100% lasten aiheuttamista vahingoista. Vakuuttakoon itsensä ja lapsensa halutessaan vahinkojen varalle.
Katsoin tuota kohtaa "Tässäkin tilanteessa, mikäli laitteen rikkoutuminen ei johdu oppilaan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, korvaa oppilas 50 prosenttia Korvaushinnasta eli 50 prosenttia korjauskustannuksista."
Missä tilanteessa tuota sitten mielestäsi sovelletaan?
 
Katsoin tuota kohtaa "Tässäkin tilanteessa, mikäli laitteen rikkoutuminen ei johdu oppilaan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, korvaa oppilas 50 prosenttia Korvaushinnasta eli 50 prosenttia korjauskustannuksista."
Missä tilanteessa tuota sitten mielestäsi sovelletaan?
Esim juurikin edellä mainitussa, jossa vaikkapa äiti, isä, koira, kissa, kaveri tai maanjäristys tuhoaa koneen? Taitaa olla aika vastaavat ehdot lähes kaikissa vuorattavissa tavaroissa.
 

Statistiikka

Viestiketjut
253 968
Viestejä
4 414 855
Jäsenet
73 277
Uusin jäsen
Tarjousmaakari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom