io-techin lakimiehet hoi.

[Mmjp83]

"Ei, sinä et ymmärrä."

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.

 

[Trans-Late]

-

 

[Lucas]

"Ei, sinä et ymmärrä."

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.

Naapurin piha taas sitten on kotirauhan suojassa ja sitä ei saa kuvata vaikkapa naapurit omilla valvontakameroillaan. Onneksi ne kielletyt alueet voi nykyaikaisista kameroista ja niiden asetuksista helposti "maskata" mustan laatikon alle, niin silloin ei syyllisty ainakaan salakatseluun. Paremman luokan kääntyvissä kameroissa saman tempun voi tehdä niin, että kamera maskaa ne kielletyt alueet sen mukaan että ne jäävät peittoon vaikka kameraa miten kääntelee.

Jos naapuri sanoo, että kuvaa vain osin sitä hänenkin pihaa vaikkapa turvallisuussyistä, niin varmaan viisaampi pyytää se pyyntö kirjallisesti vaikka sähköpostilla kaikilta naapurin täysi-ikäisiltä, niin ei tarvi siitä alkaa riidellä onko sellaisesta sovittu vai ei jos myöhemmin tulee jotain ongelmaa. Voi olla kyllä viisampi silloinkin kieltäytyä siitä kuvaamisesta kun joku päivä saattaa olla tilanne, että naapurin isäntä tulee kyselemään videoita vaikkapa ajalta kun oli työmatkalla itse, että saa vahvistuksen rouvan kepäekenkäisyydelle, niin siinäpä sitten ollaan.

 

[Trans-Late]

-

"Ei, sinä et ymmärrä."

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.

Tuo Minilexhän on vain jonkun lakimiehen tulkintoja laista, eikä mikään ehdoton totuus, mutta aina tuohon joka paikassa viitataan, kun pitää "todistaa" jotain miten jokin asia lain mukaan menee. Linkissä sanotaan mm. että rekisteriseloste vaaditaan aina ja tulee esittää kysyttäessä. No ei yksityishenkilön tarvitse oman talonsa ja pihansa valvonnasta mitään rekisteriselostetta laatia. Se koskee julkisia tiloja. Yksityispihan valvonta ei muodosta mitään henkilörekisteriä.

 

[pikkuritsa]

Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.

 

[kjns]

Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.

En ole lakimies, mutta jotain näiden asioiden kanssa puljannut elämäni aikana.

Kysymys: Onko tullut aikaisemmin varoituksia, lisäkoulutusta/ohjausta tai muuta vastaavaa toimenpidettä näiden tekemiesi vahinkojen takia vai onko ensimmäisen mokan jälkeen kiroiltu ja toisen jälkeen irtisanottu?

Se ei nimittäin ole ihan niin simppeliä lähteä potkimaan ihmistä pois töistä vaikka tekis kalliitakin virheitä. Pääsääntöisesti ensin pitää antaa mahdollisuus korjata toimintaa, joka tarkoittaa esim. lisäohjausta työtehtävään, varoitusta työtehtävien laiminlyönnistä/virheistä jne ja vasta kun tämä tie on kuljettu loppuun eikä työntekijän käytös muutu on työnantajalla oikeus irtisanoa työsuhde. Käytännössä tämä tarkoittaa jo raskaamman luokan väärin toimimista tai jatkuvaa työtehtävien laiminlyöntiä.

Alla ote työsuojeluhallinnon ohjeesta:

Työnantaja voi tietyissä tilanteissa irtisanoa työntekijän työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella. Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja kokonaistilanne huomioiden.

Työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekemättä jättäminen, työn tekeminen puutteellisesti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Henkilöön liittyvällä perusteella tarkoitetaan

työsopimuksessa sovitun ehdon vakavaa rikkomista
lain vakavaa rikkomista
muun työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan velvoitteen vakavaa laiminlyöntiä
henkilön työntekoedellytysten olennaista muuttumista siten, että hän ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanotulla aina irtisanomisaika, se voi olla sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, mutta minimissään noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Toki työnantaja voi päättää työvelvoitteesi välittömästi, jolloin työpaikalle ei enää tarvitse mennä, mutta liksaa maksetaan vielä irtisanomisajan keston verran sinulle.

Edit: työsuhteen välitön purkaminen ilman irtisanomisaikaa (joka on eri asia kuin irtisanominen) taas sitten vaatii ihan eri luokan perustelut jotta pitää oikeudessa.

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat
Työnantajan irtisanoessa

Työsuhteen pituus	Irtisanomisaika
0–1 vuotta	14 päivää
1–4 vuotta	1 kk
4–8 vuotta	2 kk
8–12 vuotta	4 kk
yli 12 vuotta	6 kk

Jos kuulut liittoon niin nyt olis hyvä hetki ottaa yhteyttä sinne...

 

[ichijiro]

Toivottavasti olet liiton jäsen, mutta oletettavasti tulevaisuudessasi on korvauksia tiedossa. Tosin niiden saanti estää sovelletut päivärahat. Vähintään 2 vuoden palkka käteen.

Jos sovittelevat.

 

[Muumi]

Oikeusapua saa muualtakin kuin liitosta.

 

[Centteri]

Oikeusapua saa muualtakin kuin liitosta.

Liitto antaa apua ilmaiseksi.

 

[GGoljatti]

Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.

Tämä on näitä tilanteita kun siihen liittoon kannattaisi todella kuulua.

Varmaan tärkein, en ole lakimies, on tuossa tuo ensimmäinen tapahtuma. Saitko siitä kirjallisen varoituksen?
Tarpeeksi vakavasta tapauksesta sen kirjallisen varoituksen voi antaa suoraan. Ja sen jälkeen kun mokaat raskaasti niin ei ne potkut ihan poissuljettuja ole, varsinkin kun nämä ovat sattuneet vuoden sisällä.

Ota yhteys lakimieheen. Jos et kuulu liittoon niin oikeusaputoimistoon.

 

[Centteri]

Tämä on aika nolla arvoinen heitto jos et kerro että mistä saa ja mitä maksaa.

Yleistä oikeusapua saa maksutta jos alittaa tietyn tulorajan. Muuten oikeusavusta saa maksaa käytännössä tuhansia euroja varsinkin jos häviät jutun. Hinnalla ei käytännössä ole ala- tai ylärajaa.
Liiton lakimiehet tuntevat alan parhaiten ja se on maksutonta liiton jäsenelle.

 

[RDennis]

Toivottavasti olet liiton jäsen, mutta oletettavasti tulevaisuudessasi on korvauksia tiedossa. Tosin niiden saanti estää sovelletut päivärahat. Vähintään 2 vuoden palkka käteen.

Jos sovittelevat.

Muutoin en ota kantaa näillä tiedoilla, kun se mitä on aikaisemmin tapahtunut (ja mitä pystytään tarvittaessa osoittamaan toteen) vaikuttaa hyvinkin oleellisesti lopputulokseen. Mutta se asia on varma että kahden vuoden palkkaa (saati enemmän) ei takuuvarmasti saa mitään kautta maksuun. Tai no on se 2v teoreettinen maksimi, mutta siinä pitää olla jo tilanteessa missä on pitkä moitteeton ura takana kyseisellä työnantajalla ja vielä sen lisäksi olla sen ikäinen, ettei uudesta työllistymisestä ole mitään toivoa. Joku 6kk voi olla vielä realistinen.

 

[pikkuritsa]

Tämä on näitä tilanteita kun siihen liittoon kannattaisi todella kuulua.

Varmaan tärkein, en ole lakimies, on tuossa tuo ensimmäinen tapahtuma. Saitko siitä kirjallisen varoituksen?
Tarpeeksi vakavasta tapauksesta sen kirjallisen varoituksen voi antaa suoraan. Ja sen jälkeen kun mokaat raskaasti niin ei ne potkut ihan poissuljettuja ole, varsinkin kun nämä ovat sattuneet vuoden sisällä.

Ota yhteys lakimieheen. Jos et kuulu liittoon niin oikeusaputoimistoon.

Kiitoksia kaikille vastauksista
Kirjallisia varoituksia tai edes puhetta irtisanomisesta en ole saanut tai kuullut.
Tässä nyt yritän kerätä tietoa mitä, mistä ja miten tätä asiaa saisi vietyä eteenpäin, taitaa olla oikeusjuttu tulossa.

 

[stabbulamus]

Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.

Onko nämä sopimukset olleet työnantajan kannalta merkittäviä? Taitaahan se työnantajallakin olla oikeus "taloudellisista" syistä pistää pihalle?

 

[jinx1980]

Onko nämä sopimukset olleet työnantajan kannalta merkittäviä? Taitaahan se työnantajallakin olla oikeus "taloudellisista" syistä pistää pihalle?

No ei ole edes todella isoista ilman varoitusta ja nyt tietojen mukaan kyseessä ykköstonneja eli vain ylipäänsä prosentteja ”möhlijän” palkasta. Väittäisin että tuollaisia saa kerätä jopa varoituksien kanssa värisuoran ennenkuin irtisanomiskynnys ylittyy jos homma vähänkään on sellaista että noita tulee melkein vähingossakin työn ohessa.

 

[Mooses]

No ei ole edes todella isoista ilman varoitusta ja nyt tietojen mukaan kyseessä ykköstonneja eli vain ylipäänsä prosentteja ”möhlijän” palkasta. Väittäisin että tuollaisia saa kerätä jopa varoituksien kanssa värisuoran ennenkuin irtisanomiskynnys ylittyy jos homma vähänkään on sellaista että noita tulee melkein vähingossakin työn ohessa.

Muutaman tonnin laskut oli tulleet työnantajan asiakkaalle ja aiheuttivat työnantajan asiakkaan menetyksen. Joka sinänsä aika outoa, jos työnantaja oli ne maksanut.

 

[jinx1980]

Muutaman tonnin laskut oli tulleet työnantajan asiakkaalle ja aiheuttivat työnantajan asiakkaan menetyksen. Joka sinänsä aika outoa, jos työnantaja oli ne maksanut.

Toi osio siinä avauspostissa oli muutenkin todella sekavasti sanottu. Itse en saanut siitä muuta irti kuin jotain ollut muutaman kerran ja per kerta muutama tonni. Se ei edes käynyt selville että oliko nuo laskut aiheellisia/turhia, mutta ilmeisesti tosiaan joku asiakkuus oli päättynyt, mutta senkin päättymisen syy jäi aikas ilmaan.

Yleisesti voi kuitenkin sanoa että jos business on jostain ykköstonneista kiinni niin ei kovin vahvasti mene kokonaisuutena.

 

[Mooses]

Toi osio siinä avauspostissa oli muutenkin todella sekavasti sanottu. Itse en saanut siitä muuta irti kuin jotain ollut muutaman kerran ja per kerta muutama tonni. Se ei edes käynyt selville että oliko nuo laskut aiheellisia/turhia, mutta ilmeisesti tosiaan joku asiakkuus oli päättynyt, mutta senkin päättymisen syy jäi aikas ilmaan.

Yleisesti voi kuitenkin sanoa että jos business on jostain ykköstonneista kiinni niin ei kovin vahvasti mene kokonaisuutena.

No kyllä siinä aika selkeästi sanottiin, että kahdesti eri asiakkaalla tämä henkilö oli aiheuttanut asiakkaalla hälytyksen ja vartiointiliike laskutti asiakasta ykköstonnin. Ja sitten oli se epäselvä osa miten tämä johti molemmissa tapauksissa asiakkuuden menetykseen.

Meillä päin asiakkuuden menettäminen tarkoittaa 10-100k per kuukausi, mutta enpä tiedä kaikissa bisneksessä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että muutenkin liian epäselvä viesti myös irtisanomisajan palkan osalta.

 

[pikkuritsa]

Toi osio siinä avauspostissa oli muutenkin todella sekavasti sanottu. Itse en saanut siitä muuta irti kuin jotain ollut muutaman kerran ja per kerta muutama tonni. Se ei edes käynyt selville että oliko nuo laskut aiheellisia/turhia, mutta ilmeisesti tosiaan joku asiakkuus oli päättynyt, mutta senkin päättymisen syy jäi aikas ilmaan.

Yleisesti voi kuitenkin sanoa että jos business on jostain ykköstonneista kiinni niin ei kovin vahvasti mene kokonaisuutena.

Tämä palohälytys homma meni, että niitä tuli kaksi kpl samasta kauppakeskuksesta. Ensimmäinen oli vahinko minun puolelta epähuomiossa. Toinen tuli samasta paikasta eri kerralla sen jälkeen kun minulle sanottiin että työt voi aloittaa henkilökunnan toimesta ja palohälytys alkoi soimaan samantien kun ravintolan grilliä siirrettiin ( näissä yleensä savuilmaisimet, mutta sinne oli vaihdettu lämpöilmaisimet). Tätä paikkaa olen tehnyt n. 4-6 kertaa aiemminkin ilman mitään.

Aluksi sain tietoa että nämä kaksi hälyytystä kustantaa noin 600e/kpl, mutta irtisanomisen yhteydessä sanottiin että summa olisikin 3000e+ ja niitä hälytyksiä olisi tullut kolme kpl? tämä asia jäi hieman epäselväksi vieläkin, eikä sekään ole varmaa lähtikö tämä kyseinen urakka edes pois.

Toinen iso asia oli eri hommista. Ison pirkanmaanlaisen tilaajan urakoista tuli epäselvyyksiä ja niitä jouduttiin käymään viimeistelemään muutaman kerran jälkikäteen ja tästä syystä tilaaja ilmeisesti halusi ettei minua sen hommien tekoon sielläpäin enää otettaisi ( tästäkin puhetta että sopimukset tulee kalliiksi jos ne lähtee pois, mutta ne jäi eli siinä ei menetyksi). Näitäkin kuullut että muille työntekijöille sattuu myös silloin tällöin ja omituista että minut näistä samoista syistä potkittiin pois.
Töiden puolesta hommia ympäri suomea reissuhommina siis.

Tässä 8,5 vuoden aikana käynyt nämä ja suunnilleen 4-5 vuotta sitten oli kaksi viikon urakkaa mennyt hieman huonosti ja ne olen korvannut jo (käyty tekemässä loppuun ja urakan tunneista puolet pois otettu), mutta pomo niistäkin laittoi tähän samaan syssyyn aiheet.

Irtisanomisesta ei ole ollut mitään puhetta aiemmin, eikä varoituksia ole näistä tullut ainoastaan puhuttu puhelimessa et "tee huolellisemmin ja näitä ei saisi tulla" Itse työt menneet hyvin, mutta nämä syyt tulleet näistä vahingoista ja huolimattomuudesta, mitkä ei omasta mielestä oikeuta irtisanomiseen yhden päivän varoitusajalla.

 

[pikkuritsa]

e: tuplat

 

[spacman]

On olemassa niin sanottu isännän vastuu, löytyy vahingonkorvauslaista.

Milloin työnantaja vastaa työntekijän aiheuttamasta vahingosta

Viikon blogikirjoituksessa käsittelen niin sanottua isännänvastuuta. Isännänvastuu on työnantajan vastuu työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Tässä kirjoituksessa keskitytään työsuhteisiin, eli virkasuhteet jäävät sen ulkopuolelle. Kirjoituksessa käsittelen myös korvauksien vaatimiseen...

www.kpflaki.com

Perusperiaate on " Isännänvastuuta koskeva sääntely sisältyy vahingonkorvauslain 3-lukuun. Luvussa säädetään otsikkonsa mukaisesti työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta. Vahingonkorvauslain 3:1 § sisältää isännänvastuun perussääntelyn: ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä aiheuttaa vahingon, työnantajan on lähtökohtaisesti korvattava se. "

Tokihan tuossa on sitten sivulause ”Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava.”

Että tosiaan jos muutaman tonnin vahingosta irtisanotaan on jo melkoinen ylilyönti. Lähinnä tulee mieleen että työnantaja on tehnyt paskan sopimuksen asiakkaan kanssa jos sopimuksen voi irtisanoa millä vaan pikkusyyllä ja nyt tämä kaadetaan työntekijän niskaan.

 

[GGoljatti]

f

Tämä palohälytys homma meni, että niitä tuli kaksi kpl samasta kauppakeskuksesta. Ensimmäinen oli vahinko minun puolelta epähuomiossa. Toinen tuli samasta paikasta eri kerralla sen jälkeen kun minulle sanottiin että työt voi aloittaa henkilökunnan toimesta ja palohälytys alkoi soimaan samantien kun ravintolan grilliä siirrettiin ( näissä yleensä savuilmaisimet, mutta sinne oli vaihdettu lämpöilmaisimet). Tätä paikkaa olen tehnyt n. 4-6 kertaa aiemminkin ilman mitään.

Aluksi sain tietoa että nämä kaksi hälyytystä kustantaa noin 600e/kpl, mutta irtisanomisen yhteydessä sanottiin että summa olisikin 3000e+ ja niitä hälytyksiä olisi tullut kolme kpl? tämä asia jäi hieman epäselväksi vieläkin, eikä sekään ole varmaa lähtikö tämä kyseinen urakka edes pois.

Toinen iso asia oli eri hommista. Ison pirkanmaanlaisen tilaajan urakoista tuli epäselvyyksiä ja niitä jouduttiin käymään viimeistelemään muutaman kerran jälkikäteen ja tästä syystä tilaaja ilmeisesti halusi ettei minua sen hommien tekoon sielläpäin enää otettaisi ( tästäkin puhetta että sopimukset tulee kalliiksi jos ne lähtee pois, mutta ne jäi eli siinä ei menetyksi). Näitäkin kuullut että muille työntekijöille sattuu myös silloin tällöin ja omituista että minut näistä samoista syistä potkittiin pois.
Töiden puolesta hommia ympäri suomea reissuhommina siis.

Tässä 8,5 vuoden aikana käynyt nämä ja suunnilleen 4-5 vuotta sitten oli kaksi viikon urakkaa mennyt hieman huonosti ja ne olen korvannut jo (käyty tekemässä loppuun ja urakan tunneista puolet pois otettu), mutta pomo niistäkin laittoi tähän samaan syssyyn aiheet.

Irtisanomisesta ei ole ollut mitään puhetta aiemmin, eikä varoituksia ole näistä tullut ainoastaan puhuttu puhelimessa et "tee huolellisemmin ja näitä ei saisi tulla" Itse työt menneet hyvin, mutta nämä syyt tulleet näistä vahingoista ja huolimattomuudesta, mitkä ei omasta mielestä oikeuta irtisanomiseen yhden päivän varoitusajalla.

No kyllä minä sanoisin että noilla tiedoilla mitä yllä kirjoittelit on työnantaja aika heikoilla. Ihan jo siitä syystä että selkeitä (kirjallisia) varoituksia ei ole annettu ja sitten kenkää suoraan pitkä-aikaiselle duunarille. Ota nyt yhteyttä johonkin lakimieheen jolla on kokemusta näistä.

 

[kajakkivajakki]

Irtisanomisajan palkastahan työnantaja ei kyllä millään ilveellä kiemurtele pois kun kyseessä ei ole työsuhteen purku.
Laittomasta irtisanomisestahan sitten taistellaan käräjäoikeudessa. Tässäkin tapauksessa työntekijä on vahvoilla jos kerta ei mitään kirjallisia varoituksia ym ole taustalla.
Liittojen asianajajathan noita yleensä oikeusportaissa hoitavat kun se luonnollisin reitti liittoon kuuluvalle työntekijälle. Työsuhteen pituudesta ja laadusta, työntekijän ansioista yms seikoista riippuu laittoman irtisanomisen korvaus.
Yleisesti 6kk-12kk palkkaa vastaava määrä. Isompi korvaus yleensä vaatii erityisen painavia syitä, esim pääluottamusmiesasema.

Itsekin ollut "mukana" käräjäoikeudessa palkkasaatavariidassa, työnantaja kiisti irtisanomisajan palkan (ei ollut mitään ilmoitusta paperilla eikä kaikille edes suullisesti). Käräjäoikeudesta aikanaan sitten tuli voitto ja palkkaturvasta rahat kun prosessin aikana firma oli jo konkurssissa.

 

[a-p]

Mitenkä lain mukaan menee se tilanne, että autokorjaamo antaa asiakkaalle auton lainaan. Korjaamo ei tarkista ajokorttia tai tee mitään sopimuksia lainaamisesta.

Korjaamo ei edes tiedä asiakkaan nimeä, koska nimeä ei ole kysytty ja hänen tuomansa auto ei ole hänen nimissään.

Miten tälläisessä tilanteessa menee, jos asiakas kohlii auton tai ajaa ylinopeutta kameraan?

Onko korjaamolla velvollisuus tarkistaa henkilön ajo-oikeus ajokortin tarkistamalla vai saako korjaamo luovuttaa auton asiakkaalle ilman mitään sopimuksia?

 

[Mooses]

Mitenkä lain mukaan menee se tilanne, että autokorjaamo antaa asiakkaalle auton lainaan. Korjaamo ei tarkista ajokorttia tai tee mitään sopimuksia lainaamisesta.

Korjaamo ei edes tiedä asiakkaan nimeä, koska nimeä ei ole kysytty ja hänen tuomansa auto ei ole hänen nimissään.

Miten tälläisessä tilanteessa menee, jos asiakas kohlii auton tai ajaa ylinopeutta kameraan?

Onko korjaamolla velvollisuus tarkistaa henkilön ajo-oikeus ajokortin tarkistamalla vai saako korjaamo luovuttaa auton asiakkaalle ilman mitään sopimuksia?

Kyllä ne sen auton varmasti saa luovuttaa miten haluaa, jos esim näkivät että ajoit sinne paikalle autolla, mutta eri asia on sitten miten heidän vakuutus on voimassa yms. Ja sama pätee siihen kolhintatilanteeseen. Jos ei kerran mitään ole sovittu, niin eivät voi kolhuista/omavastuusta alkaa valittamaan. Ylinopeuskamerasta varmaan ilmoittavat poliisille, että autolla xxx-111 tullut tyyppi ajoi sitä laina-autoa.

 

[jinx1980]

Mitenkä lain mukaan menee se tilanne, että autokorjaamo antaa asiakkaalle auton lainaan. Korjaamo ei tarkista ajokorttia tai tee mitään sopimuksia lainaamisesta.

Korjaamo ei edes tiedä asiakkaan nimeä, koska nimeä ei ole kysytty ja hänen tuomansa auto ei ole hänen nimissään.

Miten tälläisessä tilanteessa menee, jos asiakas kohlii auton tai ajaa ylinopeutta kameraan?

Onko korjaamolla velvollisuus tarkistaa henkilön ajo-oikeus ajokortin tarkistamalla vai saako korjaamo luovuttaa auton asiakkaalle ilman mitään sopimuksia?

Muuhun en ota kantaa kuin itse lainaamiseen. Lain mukaan kortin olemassa olo pitäisi varmistaa, mutta se katsotaan varmistetutuksi jo sillä että tiedät kaverilla olevan/olleen (ilmeisesti pitkälle riittää että olet nähnyt hänen ajavan/ollut kyydissä) ajokortin eli jos se lainaamishetkellä on hyllyllä eikä kaveri sitä ole sinulle kertonut niin lain silmissä et ole mokannut.

Uskoisin että samaa analogiaa voi johtaa tuohon vuokraamon lainaamiseen eli jos jamppa tulee autolla pihaan niin erikseen kysymättä voitaneen olettaa että kortti sillä on.

Kyllä ne sen auton varmasti saa luovuttaa miten haluaa, jos esim näkivät että ajoit sinne paikalle autolla, mutta eri asia on sitten miten heidän vakuutus on voimassa yms. Ja sama pätee siihen kolhintatilanteeseen. Jos ei kerran mitään ole sovittu, niin eivät voi kolhuista/omavastuusta alkaa valittamaan. Ylinopeuskamerasta varmaan ilmoittavat poliisille, että autolla xxx-111 tullut tyyppi ajoi sitä laina-autoa.

Kyllä kuski on aina vastuussa vaurioista/aiheuttamastaan vahingosta, eli jos lainaat auton kaverille ja se ajaa mällin niin vakuutuksen omavastuun pystyt perimään kaverilta viimeistään oikeusteitse eli ei siitä erikseen tarvitse sopia. Mutta mutta, jos autossa ei ole kaskoa niin käsittääkseni sinun pitää kertoa aiheesta lainaajalle tai jos vakuutus on jotenkin hyvin spesiaali tyyliin 10ke omavastuu, jos et kerro ja auto on sellainen että lainaaja voi olettaa siinä kaskon olevan niin ymmärtääkseni hänen korvausvelvollisuus rajautuu tuohon "normaalin" omavastuun summaan eli ei voi tulla "yllättäen" hillittömän isoa laskua.

 

[tootsi]

Eipä tälle kysymykselle löydy parempaakaan ketjua, joten laitetaan tänne.

Isännöitsijä A vastaa taloyhtiöstä jossa asun ja he laskuttavat minulta ja avokilta sähkötolpallista autopaikkaa (2 kpl). Autopaikkoja hallinnoi kuitenkin isännöitsijä B.

Autopaikoissa on jatkuvasti ongelmaa sähkötolppien kanssa, eli sähköä ei tule. Karkeasti 1/3 talvesta nuo ovat olleet yhteensä sähköttömänä. Kun sähköt ovat olleet poikki, asiasta on ilmoitettu aina isännöitsijä B:lle (A:n pyynnöstä). Tällä kertaa asia ei tunnu edistyvän ja tolpat ovat olleet sähköttömänä jo pari viikkoa.

Koska ongelma on ollut niin mittava talven aikana, asiasta laitettiin reklamaatio laskun lähettäjälle eli isännöitsijä A:lle hyvityspyyntöineen. Isännöitsijä ei reagoi reklamaatioon.

Mitä tässä tilanteessa kannattaisi/voisi tehdä? Kk-maksut on maksettu aina ajallaan ja sähköä tarvitsee luonnollisesti auton lämmitykseen talvikuukausina. Eli sopimuksen irtisanominenkin on hieman huono vaihtoehto.

Alkoi tapahtumaan kun otin yhteyttä hallituksen pj:hen. Isännöitsijä vastasi lopulta reklamaatioon. Vaadittiin 50% alennusta autopaikasta talvikuukausilta jolloin sähköä ei tullut. Vastaus pähkinänkuoressa:

> auton parkkipaikan kulut muodostuvat pääasiassa hallinnoimisesta ja huoltokustannuksista, ei sähköstä
> sähkökulut ovat arviolta 5-10€/kk kerran päivässä lämmittäen (sisältyvät siis siihen 48€/kk hintaan)
> tarjoavat hyvistä heidän kulujen verran toimimattomilta kuukausilta/päiviltä jos toimitetaan heille lämmityslaitteiden tiedot

Tässä menee hieman puurot ja vellit sekaisin kun puhutaan heidän kuluistaan. Meille autopaikan lisäarvo on talvella 70-90% eikä 5-10€/kk. Kesällä paikat pidetään vain sen takia ettei niitä menetetä talveksi. Tällöinhän kesällä vuokran pitäisi olla 5-10€/kk vähemmän samalla logiikalla.

Mitäs mietteitä raadilta?

 

[Varistin]

Alkoi tapahtumaan kun otin yhteyttä hallituksen pj:hen. Isännöitsijä vastasi lopulta reklamaatioon. Vaadittiin 50% alennusta autopaikasta talvikuukausilta jolloin sähköä ei tullut. Vastaus pähkinänkuoressa:

> auton parkkipaikan kulut muodostuvat pääasiassa hallinnoimisesta ja huoltokustannuksista, ei sähköstä
> sähkökulut ovat arviolta 5-10€/kk kerran päivässä lämmittäen (sisältyvät siis siihen 48€/kk hintaan)
> tarjoavat hyvistä heidän kulujen verran toimimattomilta kuukausilta/päiviltä jos toimitetaan heille lämmityslaitteiden tiedot

Tässä menee hieman puurot ja vellit sekaisin kun puhutaan heidän kuluistaan. Meille autopaikan lisäarvo on talvella 70-90% eikä 5-10€/kk. Kesällä paikat pidetään vain sen takia ettei niitä menetetä talveksi. Tällöinhän kesällä vuokran pitäisi olla 5-10€/kk vähemmän samalla logiikalla.

Mitäs mietteitä raadilta?

Isännöitsijän vastaus on mielestäni ihan asiallinen muuten, mutta tuo lämmityslaitteiden tietojen kysyminen kuulostaa lähinnä halulta tehdä asiaa tarkoituksella vaikeaksi. Jos ovat valmiit hyvittämään jotain niin helpointa kaikille olisi sopia kiinteä hyvitys niiltä kuukausilta, kun ongelmaa on ollut. Toki tuossa on isännöitsijän kannalta se ongelma, että sen jälkeen hyvityksen kysyjiä voi olla jonoksi asti, joko tästä tai jostain muusta aiheesta.

Muuten se, että paikat pidetään kesänkin yli vain talvea varten on enemmän oma preferenssisi eikä mikään yleinen juttu autopaikkojen kanssa. Ainakin kaupunkialueella omasta nimetystä paikasta on paljonkin hyötyä läpi vuoden. Esim. auto on lähellä kotia, et joudu käyttämään aikaa muun paikan etsimiseen, turvallisempi kuin kadunvarsipysäköinti.

Ja joka tapauksessa se kk veloitus on mitoitettu sen mukaan, että kulut jyvitetään koko vuodelle, vaikka paikan "arvo" talvella olisikin suurempi. Koska kuten todettu, se arvon vaihtelu on henkilökohtainen näkemys.

Itse ehdottaisin isännöitsijälle esim. 10€/kk takautuvaa hyvitystä viime talvelta, ja sen jälkeen homma on taputeltu.

Toki jos ongelma jatkuu edelleen niin sen luulisi olevan isompi juttu, jossa muutaman kympin hyvitys ei kauaa auta. Voisi olla syytä jutella sen isännöitsijän ja/tai taloyhtiön pj:n kanssa miksi näin on ja mitä taloyhtiö voisi asialle tehdä.

 

[Muumi]

Haluan vain tuoda näkökulmaa tuohon sähkötolppaongelmaan. On mielenkiintoinen kysymys, mikä on sähkötolpan toimivuuden arvo tai toimimattomuudesta syntyvä haitta ja siitä maksettava korvaus. Oikeaa vastausta ei varmaan ole ilman kunnon vääntöä oikeudessa. Yleensä se ei nimittäin ole suoraviivaista, ja haittaa voi laskea monella tavalla, ja tolpan vuokraajan vastuusta haitasta voi olla montaa mieltä. Yleinen käytäntö eri aloilla kuitenkin on, että korvaus on merkittävästi suurempi kuin toimittajan säästämät kustannukset sekä merkittävästi suurempi kuin asiakkaan menettävä osuus toimitetusta palvelusta. Siis jos asiakas menettää sovitusta palvelusta 10 %, niin siitä korvaus voi olla kuitenkin paljon isompi.

Esim. 1 Jos vuokraat huoneiston ja huoneiston WC menee kuukausiksi epäkuntoon, vuokralaisen saama hyvitys ei ole WC-tilan pinta-alan suhde asunnon alaan ja vuokraan. Hyvitys on paljon suurempi, luultavasti 50 % koko vuokrasta.

Esim 2 Vähän sama kuin edellä, jos vuokraat asunnon jonka varustukseen kuuluu tiskikone ja tiskikone rikkoutuu, voit pidättäytyä maksamasta täyttä hintaa vuokrasta kunnes se on korjattu. Puhutaan luokkaa 5-10 % alennuksesta. Huolimatta siitä että tiskarin arvo vuokrattavasta kohteesta on paljon pienempi osa asunnon arvohan voi olla vaikka 100 000 e ja tiskarin hinta 500 e. Eikä hyvitys myöskään perustu siihen mikä on tiskarin aiheuttama kustannusten osuus vuokranantajalle.

Esim. 3 Sähkön siirtoyhtiö maksaa vakiokorvausta pitkästä sähkökatkoksesta.
Jos sähkökatkos kestää vähintään 12 tuntia, on oikeus vakiokorvaukseen. Vakiokorvaus on sitä suurempi, mitä pidempi katkos on. Korvauksen määrä riippuu vuotuisesta sähkön siirtopalvelumaksusta.

• 12–24 tuntia: 10 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 24–72 tuntia: 25 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 72–120 tuntia: 50 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 120–192 tuntia: 100 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• 192–288 tuntia: 150 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta
• yli 288 tuntia (12 vrk): 200 % vuotuisesta siirtopalvelumaksusta

Huomaa, että siirtoyhtiö maksaa korvausta 120 tunnin katkosta koko vuoden maksujen verran, vaikka vuodessa on 8 760 tuntia.

Esim. 4 lentoyhtiöiden maksama vakiokorvaus myöhästyneestä lennosta on usein paljon suurempi kuin lipun hinta.

Näillä esimerkeillä nyt haluan sanoa mielipiteeni, että isännöitsijän ehdottama korvaus sen mukaan mitä he ovat säästäneet sähkölaskussa on jopa naurettava. Haitta on niin merkittävä, että mun mielestä korvaus pitäisi olla jossain 50-100 % tienoilla, ellei jopa mennä siihen suuntaan että se olisi suurempi kuin paikan vuokra.

En ole lakimies ja tämä viesti ei ole laillinen neuvo.

 

[jinx1980]

Jollei laissa toisin mainita (yllä olevat esimerkit perustuvat pitkälti erikoislakeihin) niin korvaus pitää jollain tavalla perustua todelliseen vahinkoon, ts. mielipahasta ei makseta. Sähkötolpan tapausta voisi lähestyä siitä näkökulmasta että ilman sähköä auton skrapaukseen kuluu extraa 5min/aamu eli about 1,5h työpäiviltä * omasta palkkatyöstä saatava tuntiliksa. 3,5k€ brutolla tuosta tulisi osapuilleen 30€/kk ja perustelu voisi kestää oikeusistuimessakin, mutta netto olisi todellisempi eli puhutaan ko. palkalla 20-25€/kk tasosta.

10€ vs 20€ niin alkaa olemaan aika sama ellei nyt sitten jompikumpi osapuoli halua periaatteesta vääntää.

 

[Muumi]

Jollei laissa toisin mainita (yllä olevat esimerkit perustuvat pitkälti erikoislakeihin) niin korvaus pitää jollain tavalla perustua todelliseen vahinkoon, ts. mielipahasta ei makseta. Sähkötolpan tapausta voisi lähestyä siitä näkökulmasta että ilman sähköä auton skrapaukseen kuluu extraa 5min/aamu eli about 1,5h työpäiviltä * omasta palkkatyöstä saatava tuntiliksa. 3,5k€ brutolla tuosta tulisi osapuilleen 30€/kk ja perustelu voisi kestää oikeusistuimessakin, mutta netto olisi todellisempi eli puhutaan ko. palkalla 20-25€/kk tasosta.

10€ vs 20€ niin alkaa olemaan aika sama ellei nyt sitten jompikumpi osapuoli halua periaatteesta vääntää.

Tuo esimerkki 1 ei suoraan perustu sitä varten suunniteltuun lakiin. Laissa taitaa olla vain pyöreästi, että huoneiston kunto pitää vastata sovittua ja jos se poikkeaa sovitusta, niin pitää korvata. Suuruusluokat ovat sitten muovautuneet ajan kuluessa kun tapauksia on ollut. Se on mielestäni myös näistä esimerkeistä tähän tapaukseen osuvin.

Mutta tuo että korvaus perustuisi taloyhtiön säästämään summaan kuulostaa tyhmältä.

Tässä on mielestäni oleellista saada se tolppa kuntoon, mitä jouduttaa mahdollisimman iso haitta paikan vuokraajalle. Tuo rahahan ei autoa lämmitä.

 

[tootsi]

Tuo esimerkki 1 ei suoraan perustu sitä varten suunniteltuun lakiin. Laissa taitaa olla vain pyöreästi, että huoneiston kunto pitää vastata sovittua ja jos se poikkeaa sovitusta, niin pitää korvata. Suuruusluokat ovat sitten muovautuneet ajan kuluessa kun tapauksia on ollut. Se on mielestäni myös näistä esimerkeistä tähän tapaukseen osuvin.

Mutta tuo että korvaus perustuisi taloyhtiön säästämään summaan kuulostaa tyhmältä.

Tässä on mielestäni oleellista saada se tolppa kuntoon, mitä jouduttaa mahdollisimman iso haitta paikan vuokraajalle. Tuo rahahan ei autoa lämmitä.

Tänään lähtee vastine isännöitsijälle ja tuossa alkuperäisessä 50% alennuksessa pitäydytään ihan periaatteen vuoksi.

Jos tätä tarkastellaan puhtaasti lain kautta, taivasalla olevaan autopaikkaan sovelletaan maanvuokrauslakia. Mutta kuulukohan tuo itse sähkö ja sähkötolppa saman lain alle? Ja kiinnostaakohan nämä kuluttajaneuvontaa kun asunnon vuokraukset ainakin kiinnostavat.

Autokatos ja autotallipaikatham kuuluvat taas liikehuoneiston vuokrauksen alle. Sinänsä analogiaa täältä löytyisi.

 

[tootsi]

Tänään lähtee vastine isännöitsijälle ja tuossa alkuperäisessä 50% alennuksessa pitäydytään ihan periaatteen vuoksi.

Jos tätä tarkastellaan puhtaasti lain kautta, taivasalla olevaan autopaikkaan sovelletaan maanvuokrauslakia. Mutta kuulukohan tuo itse sähkö ja sähkötolppa saman lain alle? Ja kiinnostaakohan nämä kuluttajaneuvontaa kun asunnon vuokraukset ainakin kiinnostavat.

Autokatos ja autotallipaikatham kuuluvat taas liikehuoneiston vuokrauksen alle. Sinänsä analogiaa täältä löytyisi.

Siihen näytti loppuvan isännöitsijän kiinnostus asiaan.

Tänään tuli kuitenkin vastapallona 7€ _maksukehotus_ autopaikasta. Syynä että tammikuulle on laitettu vahingossa lasku väärällä viime vuoden hinnalla. Tammikuun lasku maksettu kuun alussa. Vuodenvaihteessa hinta on heidän mukaansa noussut (tästä ei ole tullut ilmoitusta) ja tämä perusteena tuolle laskulle.

Tätä en maksa pelkästään siitä syystä että tuo tolppa ei toimi, mutta onko tällaisella maksukehotuksella edes perusteita?

 

[ichijiro]

Ei ole tullut ilmoitusta hinnan noususta? No ei se sitten ole oikeasti noussut, riitauta sekin.

 

[tootsi]

Ei ole tullut ilmoitusta hinnan noususta? No ei se sitten ole oikeasti noussut, riitauta sekin.

Ei ole tullut. Tammikuun e-lasku (eräpäivä 5.1) on lähetetty joulun aikaan joka on maksettu. Tämä on siis heidän mielestään se ”virheellinen” lasku.

Sen verran takaisin, että tuo 7€ ei ole kokonaan autopaikalle. 5€ saunalle lisää (nyt 10€) ja 2€ autopaikalle (nyt 48€).

Saunavuoron korotuksen ymmärrän sähkön hintojen vuoksi, mutta siitäkään ei ole tullut ilmoitusta etukäteen. Senkin sulattaisin jos tammikuun lasku olisi ollut alunperin korkeammilla hinnoilla joulun tienoilla,
mutta maksukehotuksen muodossa jälkikäteen ei oikein mene oikeustajuun.

 

[Kermus]

Ei ole tullut. Tammikuun e-lasku (eräpäivä 5.1) on lähetetty joulun aikaan joka on maksettu. Tämä on siis heidän mielestään se ”virheellinen” lasku.

Sen verran takaisin, että tuo 7€ ei ole kokonaan autopaikalle. 5€ saunalle lisää (nyt 10€) ja 2€ autopaikalle (nyt 48€).

Saunavuoron korotuksen ymmärrän sähkön hintojen vuoksi, mutta siitäkään ei ole tullut ilmoitusta etukäteen. Senkin sulattaisin jos tammikuun lasku olisi ollut alunperin korkeammilla hinnoilla joulun tienoilla,
mutta maksukehotuksen muodossa jälkikäteen ei oikein mene oikeustajuun.

Rekkullaa uudestaan vaan ja sanot että mennään vaan alkuperäisen sopimuksen mukaan ( siinä on kyllä kerrottu miten hinnantarkistusia voidaan tehdä)

 

[Grymstone]

Tekijänoikeuksista ja sen laista seuraavaa kysymys:

Huomasin tuossa, että valokuvaani on käytetty erään Suomalaisen rakennusalan lehden artikkelissa. Kyseinen artikkeli on ilmestynyt verkossa ja printtinä ~15000kpl levikillä. Minulta ei ole kysytty mitään käyttölupaa missään vaiheessa. Itse olen kuvan julkaissut 2020 Flickr -tililläni, josta tämä kuva on varmasti "otettu". Valokuvani on 'All Rights Reserverd' lisenssin alle ruksittu.

Artikkelissa on kyllä maininta kuvaajasta, mutta riittäkö tämä kuvan käyttöön ilman erillistä lupaani?

 

[Reivn]

Tekijänoikeuksista ja sen laista seuraavaa kysymys:

Huomasin tuossa, että valokuvaani on käytetty erään Suomalaisen rakennusalan lehden artikkelissa. Kyseinen artikkeli on ilmestynyt verkossa ja printtinä ~15000kpl levikillä. Minulta ei ole kysytty mitään käyttölupaa missään vaiheessa. Itse olen kuvan julkaissut 2020 Flickr -tililläni, josta tämä kuva on varmasti "otettu". Valokuvani on 'All Rights Reserverd' lisenssin alle ruksittu.

Artikkelissa on kyllä maininta kuvaajasta, mutta riittäkö tämä kuvan käyttöön ilman erillistä lupaani?

Onko Flickrin käyttöehdoissa jotain mainintaa, että sinne tallennettuja kuvia saisi käyttää laajemmin kuin normaalisti, eli niissä ehdoissa jotka olet hyväksynyt sinne tiliä luodessa? Jos ei, niin kaupallisessa tarkoituksessa pitäs kysyä kyllä kuvan oikeudet omistavalta taholta saako sitä käyttää. Noissa nettipalveluihin ladatuissa kuvissa menevät herkästi matalan aidan yli kun sieltä kuvia on niin helppo napsia. Pelkkä kuvaajan nimen maininta ei riitä, tässä tapauksessa heille jopa haitaksi kun ovat kirjallisesti printtituotteeseen laittaneet, että tietävät kenen kuva on, mutta eivät ole kysyneet lupaa sen esittämiseen.

 

[Grymstone]

Onko Flickrin käyttöehdoissa jotain mainintaa, että sinne tallennettuja kuvia saisi käyttää laajemmin kuin normaalisti, eli niissä ehdoissa jotka olet hyväksynyt sinne tiliä luodessa? Jos ei, niin kaupallisessa tarkoituksessa pitäs kysyä kyllä kuvan oikeudet omistavalta taholta saako sitä käyttää. Noissa nettipalveluihin ladatuissa kuvissa menevät herkästi matalan aidan yli kun sieltä kuvia on niin helppo napsia. Pelkkä kuvaajan nimen maininta ei riitä, tässä tapauksessa heille jopa haitaksi kun ovat kirjallisesti printtituotteeseen laittaneet, että tietävät kenen kuva on, mutta eivät ole kysyneet lupaa sen esittämiseen.

Flickr:n lisensseistä seuraavasti:
"Licenses supported by Flickr
Below are the license types supported by Flickr. Visit the accompanying link to learn more about each type.

All Rights Reserved

You, the copyright holder, reserve all rights provided by copyright law, such as the right to make copies, distribute your work, perform your work, license, or otherwise exploit your work; no rights are waived under this license.

Note: If you are wishing to use any content that appears on Flickr, you must first contact the account holder to obtain their permission before moving forward with using any of their imagery, as doing so without their permission could potentially constitute copyright infringement.
We recommend using FlickrMail to get in touch with the owner of the photo."

Jos en nyt ihan väärin tätä tulkitse, niin minulla on silti kaikki oikeudet kuviin vaikka ne onkin Flickr:ssa näytillä?

 

[ichijiro]

Onnittelut kuvaajalle yllättävästä palkkapäivästä. Suomessa moisesta ei kauheasti rahaa saa, mutta kuitenkin.

 

[Grymstone]

Onnittelut kuvaajalle yllättävästä palkkapäivästä. Suomessa moisesta ei kauheasti rahaa saa, mutta kuitenkin.

Kiitos vinkistä. Koitan nyt itse aluksi olla päätoimittajaan yhteydessä, että miten näin on päässyt heillä käymään. Useasti kuviani on ollut erilaisissa julkaisuissa ja mainoksissa ja aina on lupa kysytty, mutta tämä on itselleni laatuaan ensimmäinen. Palailen asiaan kun tiedän asiasta enemmän.

 

[Muumi]

Kiitos vinkistä. Koitan nyt itse aluksi olla päätoimittajaan yhteydessä, että miten näin on päässyt heillä käymään. Useasti kuviani on ollut erilaisissa julkaisuissa ja mainoksissa ja aina on lupa kysytty, mutta tämä on itselleni laatuaan ensimmäinen. Palailen asiaan kun tiedän asiasta enemmän.

Muista sitten kuvasi hinnoittelussa, että "kauppa" on jo tehty, hinta pitää vielä ilmoittaa. Tiedän ainakin yhden tapauksen jossa hinta on ollut kuvalle sitten satasia ja se meni ilman suurempia mutinoita maksuun.

 

[1on1]

Edit: Siirretty toiseen ketjuun

Kaupankäynnin kiistatilanteet (hintavirheet, takuut, palautukset jne.)

Kai tuossa riittää että löytää edes yhden jälleenmyyjän joka Suomessa tuota myy ja katsoo sen hinnan. Varmaan ns normaalihinta siis. Ja kyllä pyöriä myydään sesongin ulkopuolella hyvilläkin alennuksilla. Oli viime viikolla XXL:ssä White läski 999e (norm 1499e). Eli -33%. Tämä vain esimerkkinä...

bbs.io-tech.fi

 

[Larmatin]

OK-talon kun myy niin myyjä käsittääkseni vastuussa talosta pitkään.. mitens kun tulee pesäero ja puoliso ostaa toisen talonpuolikkaan itselleen niin onko myyjäpuoliskolla sama virhevastuu myydystä puolikkaasta jos ymmärsitte mitä hain takaa.

 

[Stinde]

Mitäs fiksut kanssafoorumilaiset ovat mieltä tällaisesta mielessä pyörineestä lähes fiktiivisestä skenaariosta:

1. iäkäs eläkeläismies asustelee 90-luvulla ostamassaan vanhassa omakotitalossa ja päättää myydä sen vuonna 2023 pitovaikeuksien takia ja muuttaa palvelutaloon. Mies kuolee vuonna 2025 ja vuonna 2026 talon ostanut reklamoi talon olevan homeessa. Onko perikunnalla vastuuta asian selvittelemisessä?

2. iäkäs eläkeläismies asustaa elämänsä loppuun em. talossa ja perikunta myy talon pois. Perikuntalaiset eivät ole koskaan asuneet talossa ja tietävät talosta vain sen verran mitä papereista selviää. Ilmeisesti kiinteistöjen 5v vastuuaika koskee perikuntaa yhtä paljon kuin jos mies olisi itse myynyt talon eläessään.
?

 

[kibe]

Ihan samalla tavalla myyjän vastuu koskee perikunta, kuin alkuperäistä omistajaa. Perikunta on ihan samanlainen myyjä kuin kuka tahansa. Ja kannattaa ihan oman oikeusturvan kannalta hoitaa kauppa mieluummin kuluja säästämättä. Jos kuntotutkimukset ym on hoidettu perusteellisesti, säästyy paljolta. Periaatteessa jos piileviä vikoja ei ole, pitäisi välttyä ongelmilta kaupan jälkeen.

 

[Ed!]

Mitäs fiksut kanssafoorumilaiset ovat mieltä tällaisesta mielessä pyörineestä lähes fiktiivisestä skenaariosta:

1. iäkäs eläkeläismies asustelee 90-luvulla ostamassaan vanhassa omakotitalossa ja päättää myydä sen vuonna 2023 pitovaikeuksien takia ja muuttaa palvelutaloon. Mies kuolee vuonna 2025 ja vuonna 2026 talon ostanut reklamoi talon olevan homeessa. Onko perikunnalla vastuuta asian selvittelemisessä?

2. iäkäs eläkeläismies asustaa elämänsä loppuun em. talossa ja perikunta myy talon pois. Perikuntalaiset eivät ole koskaan asuneet talossa ja tietävät talosta vain sen verran mitä papereista selviää. Ilmeisesti kiinteistöjen 5v vastuuaika koskee perikuntaa yhtä paljon kuin jos mies olisi itse myynyt talon eläessään.
?

Tuo voikin olla hankala, perikunta on ihan samalla tavalla myyjänä vastuussa normaalisti. Tässä tapauksessa perikunta ei kuitenkaan ole taloa myynyt? Kelle tämä fiktiivinen ostaja on reklamoinut asiasta myyjän kuoltua?

Kakkosskenaario on selkeä, perikunta vastaa myyjänä piilevistä vioista

 

[Stinde]

Tuo voikin olla hankala, perikunta on ihan samalla tavalla myyjänä vastuussa normaalisti. Tässä tapauksessa perikunta ei kuitenkaan ole taloa myynyt? Kelle tämä fiktiivinen ostaja on reklamoinut asiasta myyjän kuoltua?

Kakkosskenaario on selkeä, perikunta vastaa myyjänä piilevistä vioista

samaa tässä mielessäni pyörittelin. Jos mies itse myy talon, niin perukirjaanhaan ei tule mitään mainintaa ko. kiinteistöstä, eikä siihen liittyvistä vastuista.
Ostaja varmaan jotain kautta saisi kuitenkin yhteyden perikuntaan jos on tarvetta.

 

[kibe]

samaa tässä mielessäni pyörittelin. Jos mies itse myy talon, niin perukirjaanhaan ei tule mitään mainintaa ko. kiinteistöstä, eikä siihen liittyvistä vastuista.
Ostaja varmaan jotain kautta saisi kuitenkin yhteyden perikuntaan jos on tarvetta.

Vainajan varallisuus ja velat siirtyvät kuolinpesälle yleisseuraantona. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vainajan eläessään tekemät sitoumukset siirtyvät pääsääntöisesti kuolinpesän vastattaviksi. Lähtökohtaisesti vain sellaiset henkilökohtaiset velvoitteet, joiden toteutuminen on ollut riippuvainen vainajan henkilöstä, raukeavat. Pääosin velvoitteet kuitenkin säilyvät kuolemasta riippumatta. Tyypillisiä kuolinpesälle siirtyviä velvoitteita ovat esimerkiksi vuokrasopimussuhteeseen tai muihin kestosopimussuhteisiin liittyvät velvollisuudet.

Vainajan eläessään tekemät oikeustoimet voivat luoda erilaisia velvoitteita kuolinpesälle. Esimerkiksi kiinteistön kaupassa tunnettu myyjän virhevastuu siirtyy vainajalta kuolinpesälle yleisseuraannon mukaisesti. Kuolinpesä on siis vastuussa kiinteistön kauppaa rasittavista virheistä samoin ehdoin kuin kaupan tehnyt vainaja eläessään itse oli.

 

[Ed!]

Vainajan varallisuus ja velat siirtyvät kuolinpesälle yleisseuraantona. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vainajan eläessään tekemät sitoumukset siirtyvät pääsääntöisesti kuolinpesän vastattaviksi. Lähtökohtaisesti vain sellaiset henkilökohtaiset velvoitteet, joiden toteutuminen on ollut riippuvainen vainajan henkilöstä, raukeavat. Pääosin velvoitteet kuitenkin säilyvät kuolemasta riippumatta. Tyypillisiä kuolinpesälle siirtyviä velvoitteita ovat esimerkiksi vuokrasopimussuhteeseen tai muihin kestosopimussuhteisiin liittyvät velvollisuudet.

Vainajan eläessään tekemät oikeustoimet voivat luoda erilaisia velvoitteita kuolinpesälle. Esimerkiksi kiinteistön kaupassa tunnettu myyjän virhevastuu siirtyy vainajalta kuolinpesälle yleisseuraannon mukaisesti. Kuolinpesä on siis vastuussa kiinteistön kauppaa rasittavista virheistä samoin ehdoin kuin kaupan tehnyt vainaja eläessään itse oli.

Mitenkä tässä menisi korvausvelvollisuus? Olettaen nyt vaikka että talo on myyty ja rahat tuhlattu, myyjä kuolee ja perikunta saa joitain pennejä. Kaupat menevät vaikka purkuun, mutta kukaan perikunnasta ei ole saanut rahaa kys. Kaupasta. Joutuuko perikunta palauttamaan talon hinnan ostajalle?