io-techin lakimiehet hoi.

Tuo rajapyykin katoaminen kannattaa heti reklamoida ja pyytää maanmittauslaitoksen rajankäyntiä jossa rajapyykki laitetaan oikeaan paikkaan. Maksajana yleensä virheen tehnyt urakoitsija, tai sitten tilaaja. Toki pääurakoitsijallakin usein on tarkat mittalaitteet rajapyykin sijainnin etsimiseen, mutta se ei kuitenkaan ole virallinen toimitus - olet oikeutettu MML:n rajankäyntiin. Vuosien jälkeen tuo voi olla toki haasteellisempi reklamoitava, ellei sinulla ole jotain kirjallista jäänyt aikanaan tuosta. Nyt voivat sitten vedota ettei ole tuon työn aikana kadonnut. Samalla voi toki pyytää keräämään romunsa pois. Urakoitsijalla on tilaajan suuntaan yleensä jonkinlainen takuu jonka kesto sitten vaihtelee vuodesta muutamaan, vähän virheestä riippuen.

On tullut oltua ottavana osapuolenakin näissä. Osaavat ne maanomistajat olla ketkujakin - joskus käyty tekemässä rajankäyntejä turhaankin kun ei sitä pyykkiä siellä ole todellisuudessa enää vuosikymmeniin ollut. Maanomistaja haluaa joko tehdä kiusaa tai maksattaa sen pyykin jollain muulla. Näistä kyllä opittu sitten ja videoitu etukäteen reitit, yleensä reklamointi loppuu siihen kun läjäyttää videot nähtäville ajalta ennen rakentamista. -> "Aita oli viturallaan jo ennen töiden aloittamista, ei sen jälkeen" -> jne. jne. En kyllä yhtään epäile etteikö jossain olisi menty ilman lupaakin touhuilemaan toisten tontille, mutta tällöin yleensä kyseessä aliurakoitsijat jotka säheltävät omiaan. Yleensä siinä on ollut jokin muukin pointti kuin oma laiskuus, suunnitteluvaiheessa ei voi kaikkea maan alta nähdä. Pääurakoitsijan pitäisi sitten näistä virheistä reklamoida aliurakoitsijaa, mutta todellisuus usein se, että halvat toteutusvaihtoehdot on yleensä vähissä --> "Anteeksi saa helpommin, kuin luvan etukäteen".
Rajamerkkien katoamista ei varmaan mun aikana ole tapahtunut, mutta heidän mokansa on aika helppo todistaa, kun kaapin reuna on 5 cm rajapyykistä. Kaapin asentajan kannalta "väärällä" puolella. Sain uudet rajapyykit "ilmaiseksi" siinä yhteydessä, kun kiinteistön muoto muuttui (tilasta tontiksi?). Joku vuosi sitten jotain lisäjohtoja vetivät tontin rajaa pitkin ja nyt kun tiedän missä yhden toisen rajapyykin olisi pitänyt olla, niin aivan varmasti ovat siihenkin jossain kohtaa kajonneet. Ellei ne johdot sitten ole peräti mun puolella. Hämmentävintä vaan, että eivät ole mitenkään reagoineet mun kirjallisestikin tehtyyn reklamaatioon (soittojen lisäksi). Taitavat tietää mokanneensa kalliisti.
 
Rajamerkkien katoamista ei varmaan mun aikana ole tapahtunut, mutta heidän mokansa on aika helppo todistaa, kun kaapin reuna on 5 cm rajapyykistä. Kaapin asentajan kannalta "väärällä" puolella. Sain uudet rajapyykit "ilmaiseksi" siinä yhteydessä, kun kiinteistön muoto muuttui (tilasta tontiksi?). Joku vuosi sitten jotain lisäjohtoja vetivät tontin rajaa pitkin ja nyt kun tiedän missä yhden toisen rajapyykin olisi pitänyt olla, niin aivan varmasti ovat siihenkin jossain kohtaa kajonneet. Ellei ne johdot sitten ole peräti mun puolella. Hämmentävintä vaan, että eivät ole mitenkään reagoineet mun kirjallisestikin tehtyyn reklamaatioon (soittojen lisäksi). Taitavat tietää mokanneensa kalliisti.
Alat vuokraamaan sitä maaplänttiä niille, jotta voivat pitää kaappiaan ja sinä hyödyt tästä rasitteesta tontillasi.
 
Onkos ketjussa ollut puhetta avioehtojen pätevyydestä? Exä yrittää näemmä saada yhteisymmärryksessä tehtyä avioehtoa kaadettua osituksen yhteydessä. Onko näissä yleensä jotain sudenkuoppia millä moinen onnistuisi? Olen tarkistuttanut Digi- ja väestövirastolta puhelimitse ehdon rekisteröinnin yhteydessä, että se on kunnossa muotoseikoiltaan. Onko jotain muuta mihin se voisi kaatua? Pohjana on käytetty Visionlaw:n ilmaiseksi tarjoamaa pohjaa.
 
Onkos ketjussa ollut puhetta avioehtojen pätevyydestä? Exä yrittää näemmä saada yhteisymmärryksessä tehtyä avioehtoa kaadettua osituksen yhteydessä. Onko näissä yleensä jotain sudenkuoppia millä moinen onnistuisi? Olen tarkistuttanut Digi- ja väestövirastolta puhelimitse ehdon rekisteröinnin yhteydessä, että se on kunnossa muotoseikoiltaan. Onko jotain muuta mihin se voisi kaatua? Pohjana on käytetty Visionlaw:n ilmaiseksi tarjoamaa pohjaa.
Avioehdon muuttamiseen tarvitaan molempien osapuolten kirjallinen suostumus, ei sitä voi yksipuolisesti muuttaa.
 
Avioehdon muuttamiseen tarvitaan molempien osapuolten kirjallinen suostumus, ei sitä voi yksipuolisesti muuttaa.
Tässä ei taida olla kyse muuttamisesta, vaan 'kaatamisesta', jos oikein ymmärsin, eli esitetään ettei avioehto ole pätevä syystä X. Se on mahdollista, ja tietyissä tilanteissa avioehto katsotaan pätemättömäksi (muistin perusteella ainakin pitkissä avioliitoissa voi tulla kyseeseen, sekä jos kustannukset ovat avioliiton aikana menneet täysin epäsopusuhtaisesti jonka perusteella toinen osapuoli on saanut etua toisen kustannuksella, jne.). Täällä ei varmasti pysty kukaan antamaan neuvoja tilanteeseen josta ei ole tarkempaa tietoa.
 
Kaava-alueen oma tontti jossa on Carunan katujakamon tuollainen pikkukaappi meidän tontilla. Tuosta siis jaetaan maakaapeleilla neljään eri osoitteeseen sähköt.

Mitään sopimusta tuosta ei ole aikanaan 78 tehty (max. suullinen sopimus se aikaisen talon omistajan ja senaikaisen sähkön toimittajan kanssa).

Nyt kun Caruna taas nostelee hintojaan, havahduin taas siihen että kaappi on meidän tontilla, ja kulku kaapille tapahtuu meidän etupihan poikki. Samaten tuo vie tontin käyttöneliöitä, koska kaapin etupuoli pitää pitää vapaana ja aiheuttaa haasteita esim pihan aitaamisen osalta.

Kaikenlisäksi Carunan tulkinta on se, että jos piha on aidattu ja pidän koiria aidan sisällä (omalla pihalla), ja jos sähkömies menee sähkökaapille (ts. tulee ilmoittamatta meidän pihalle ja avaa aidan portin), on vastuu minulla jos koira jostain syystä kävisi sähkärin kimppuun (no tuota nyt ei tapahdu, mutta teoreettinen mahdollisuus on aina).

Tämä ei nyt ihan mene minun ymmärrykseen.

1) yksityinen yritys käyttää minun tonttiani jakelukeskuksena ilmaiseksi ja heidän liikevaihtonsa kartuttamiseen (veikkaus että tienaavat tällä n. 2000-3000€ vuodessa).

2) yksityinen firma vaatii että pidän oman tonttini sellaisina että pääsevät sähkökaapille esteettä, eli yksityinen firma määrittelee mitä saan tehdä omalla tontillani (toki ottaen huomioon normaalit kaava-alueen määrittelyt).

3) firma vetoaa johonkin suulliseen sopimukseen vuodelta 78, mitään kirjallista ei ole, eikä myöskään rasitemerkintöjä missään.

4) firma sanoo että jos heidän henkilö tulee luvatta ja ilmoittamatta tontilleni, ja avaa vielä aidan portin jossa ilmoitus koirasta, niin silti vastuu mahdollisista koiran aiheuttamista vahingoista on minulla. Ehdottivat myös että rajaa kaappi aidan ulkopuolelle (eli tee mutka ja kaapin kohdalta vedä aitaa n. 1.5m-2m tontin sisäpuolelle).

Eihän tää nyt voi mennä näin?
Missään et maininnut että milloin tontti on alunperin vuokrattu tai ostettu. Monesti näissä kauppakirjoissa ja vuokraehdoissa on kohta ”Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen" ja loppuun vielä sellainen kiva kuin "ilman erillistä korvausta". Kannattaa vilkaista tuokin vielä läpi. En ole itse missään nähny että maajakokaapeista ja muuntamoista merkitään rasitteita. Pääsääntöisesti pyritään suunnittelemaan siten että aiheuttavat mahdollisimman vähän harmia. Lumia en lähtisi pukkaamaan tuon kaapin päälle. Keväällä voi osua omaan nilkkaan kun sulamisvedet aiheuttavat kepposia.

Tuo kaappihan alkaa olla ns. käyttöikänsä päässä, joten lähtisin melkein kyselemään, milloin Caruna alkaa vaihtelemaan maajakokaappia. Tähän yhteyteen neuvotella kaapin siirto esim lähemmäs tietä ja kulku tien puolelta.

Sinällään vastaukseni jos joku asiakas laittaisi minulle tuollaiset kysymykset työpöydälleni:
Kohtaan 1, olisi että palvelee sinuakin.
Kohtiin 2 ja 3, asiasta on sovittu ja kaappi on ollut paikallaan jo 44 vuotta, joten saa siinä pysyä siihen asti että alueelle tehdään saneerauksia. Muuten siirto onnistunee hinnalla x €.
Kohdassa 4 olisin huolissani asentajan mielenterveydestä jos menee vapaaehtoisesti revityttämään itseään varoituksista huolimatta. Kyllä näissä tilanteissa lähtökohtaisesti otetaan yhteyttä kiinteistön asukkiin ennen kulkua. Lähinnä olisin kiinteistön omistaja huolissani, onko lapsilla mahdollisuus tulla tontille revityttämään itseänsä.
 
Onkos ketjussa ollut puhetta avioehtojen pätevyydestä? Exä yrittää näemmä saada yhteisymmärryksessä tehtyä avioehtoa kaadettua osituksen yhteydessä. Onko näissä yleensä jotain sudenkuoppia millä moinen onnistuisi? Olen tarkistuttanut Digi- ja väestövirastolta puhelimitse ehdon rekisteröinnin yhteydessä, että se on kunnossa muotoseikoiltaan. Onko jotain muuta mihin se voisi kaatua? Pohjana on käytetty Visionlaw:n ilmaiseksi tarjoamaa pohjaa.

Digi- ja väestövirastohan ei osaa sanoa avioehdon kuntoon muutoin kun muotoseikoilta.
Avioehdon laillisuus ei ole vain sitä onko muotoseikat paperissa oikein.
Siihen sisältyy aikalailla koko homma, onko molempien allekirjotukset tehty yhteisymmärryksessä, vai onko tapahtunut painostusta, onko todistajat allekirjoittaneet sen molempien paikallaollessa.. jne, jne, jne...
 
Digi- ja väestövirastohan ei osaa sanoa avioehdon kuntoon muutoin kun muotoseikoilta.
Avioehdon laillisuus ei ole vain sitä onko muotoseikat paperissa oikein.
Siihen sisältyy aikalailla koko homma, onko molempien allekirjotukset tehty yhteisymmärryksessä, vai onko tapahtunut painostusta, onko todistajat allekirjoittaneet sen molempien paikallaollessa.. jne, jne, jne...

Kuinkahan tuon yhteisymmärryksen voi todistaa jälkikäteen jos toinen osapuoli päättääkin nyt että hän ei ole ollut halukas avioehtoon? Samalla tuo allekirjoitusten todistusten vaatimukset vaikuttavat olevan vähän niin ja näin, riippuen sivustosta mistä asiaa tiedustelee. Olen ymmärtänyt että todistajien välttämättä ei ole tarvitse olla läsnä itse allekirjoituksessa, jos allekirjoitus voidaan todentaa oikeaksi muualla tavoin ja osapuoli on tunnustanut allekirjoituksensa todistajille (kuinka tämä todennetaan käytännössä?). Tässäkin vaikuttaa olevan niin monta kohtaa missä on sana sanaa vastaan.

Hämmästelen myös sitä, että toinen osapuoli ei ole huomauttanut avioehdosta kuin vasta nyt kun ositusta olisi tarkoitus tehdä, tieto avioehdon rekisteröinnistä on kuitenkin mennyt hänelle jo tammikuussa. Luulisi tämänkin nyt jotain merkkaavan kun avioehdon pätevyyttä mietitään.

KKO:lla näytti olleen asiasta vähän samantapainen ennakkotapaus mitä itsellä olisi menossa:

 
Kuinkahan tuon yhteisymmärryksen voi todistaa jälkikäteen jos toinen osapuoli päättääkin nyt että hän ei ole ollut halukas avioehtoon? Samalla tuo allekirjoitusten todistusten vaatimukset vaikuttavat olevan vähän niin ja näin, riippuen sivustosta mistä asiaa tiedustelee. Olen ymmärtänyt että todistajien välttämättä ei ole tarvitse olla läsnä itse allekirjoituksessa, jos allekirjoitus voidaan todentaa oikeaksi muualla tavoin ja osapuoli on tunnustanut allekirjoituksensa todistajille (kuinka tämä todennetaan käytännössä?). Tässäkin vaikuttaa olevan niin monta kohtaa missä on sana sanaa vastaan.

Hämmästelen myös sitä, että toinen osapuoli ei ole huomauttanut avioehdosta kuin vasta nyt kun ositusta olisi tarkoitus tehdä, tieto avioehdon rekisteröinnistä on kuitenkin mennyt hänelle jo tammikuussa. Luulisi tämänkin nyt jotain merkkaavan kun avioehdon pätevyyttä mietitään.

KKO:lla näytti olleen asiasta vähän samantapainen ennakkotapaus mitä itsellä olisi menossa:

Tuon ratkaisun luettuani olen todella paljon erimieltä kanssasi. Ratkaisussa on avioehtojen historia ja ratkaisukäynnöt kuvattu todella yksityiskohtaisesti.

Käytännössä siis (oma tulkinta) jos todistajat eivät ole olleet paikalla eikä osapuolet ole jälkeenpäinkään heille kertoneet että tämä olisi tarkoitus niin avioehto on käytännössä pätemätön. Tuossa lainaamassasi päätöksessä oikeustieteellisen koulutuksen saanut (ei mainittu astetta, mutta A on itse jopa myöntänyt että tiesi muotovaatimukset eikä edes kertonut siitä B:lle) on tiennyt avioehdon olevan lähtökohtaisesti pätemätön, silti jättänyt vaatimatta ositusta vaan palaa asiaan 6v päästä! Tuo KKO eriävä mielipide tuon asian hyvin esiin ja silti ehto pätemätön - sitä voi sitten miettiä että kaikkea pitää tapahtua että se olisi pätevä (erikseen mainittu että jos vetoaa ehtoon ja saa hyötyä ja myöhemmin vetoaa pätemättömyyteen ja saisi taas hyötyä).

Onneksi olkoon, kalliin keikan olet saanut aikaiseksi ihan vaan sillä että ei ole saanut järjestettyä 4 ihmistä saman katon alle 30 sekunniksi. KKO päätöksessä erikseen mainitaan että muotovaatimukset ovat syystä ja niistä poikkeaminen ”automaattisesti” mitätöivät paperit.

Kuten jo aiemmin sanottiin (ja KKO päätöksestä käy ilmi) niin ei täällä kukaan voi sinua auttaa/neuvoa/spekuloida ellet avaa tapausta aikajanalla _tarkalleen auki_ ja siltikin on 50-60 että mikä asian lopullinen laita on.

Sanoisin että mikäli vaimo ei ole aiemmin ehdosta hyötynyt ja nyt se olisi sulle tappioksi niin voit repiä avioehtosi ellei sitten molemmat todistajat käsi sydämellä vanno että tätä vaimosi halusi jolloin on pieni mahdollisuus että ehto onkin pätevä.
 
Kiitos suorista kommenteista, toki ihan noin yksioikoinen oma keissini ei ole mitä oli KKO:n tapauksessa. Palaan tarvittaessa ketjuun uutisoimaan kuinka kävi.
 
Kiitos suorista kommenteista, toki ihan noin yksioikoinen oma keissini ei ole mitä oli KKO:n tapauksessa. Palaan tarvittaessa ketjuun uutisoimaan kuinka kävi.
Näillä tiedoilla turha palata, linkkasit ”vastaavan” KKO päätöksen, puhuit itse siihen malliin että todistajat kirjoittaneet nimet paperiin ”yksinään”, nyt tapaus ei kuitenkaan ole sinnepäinkään???

Kun palaat ja sanoit että ”voitin/hävisi ” niin kukaan ei tiedä mikä se teidän keissi on ollut joten ”voitin/hävisin” tiedolla kukaan ei tee mitään kun lihat puuttuu täysin luun ympäriltä.

KKO päätöksestä käy myös ilmi että mikäli muotoehdoiltaan vituillaan oleva avioehto on osa ”kokonaisuutta” niin se taas kerran voidaan katsoa päteväksi, KKO tapauksen 9kk väli asuntokaupan ja ehdon välillä ei ainakaan riittänyt. Oma mutu on että jos välissä olisi ollut 2vko niin B olisi voittanut.
 
Näillä tiedoilla turha palata, linkkasit ”vastaavan” KKO päätöksen, puhuit itse siihen malliin että todistajat kirjoittaneet nimet paperiin ”yksinään”, nyt tapaus ei kuitenkaan ole sinnepäinkään???

Kun palaat ja sanoit että ”voitin/hävisi ” niin kukaan ei tiedä mikä se teidän keissi on ollut joten ”voitin/hävisin” tiedolla kukaan ei tee mitään kun lihat puuttuu täysin luun ympäriltä.

KKO päätöksestä käy myös ilmi että mikäli muotoehdoiltaan vituillaan oleva avioehto on osa ”kokonaisuutta” niin se taas kerran voidaan katsoa päteväksi, KKO tapauksen 9kk väli asuntokaupan ja ehdon välillä ei ainakaan riittänyt. Oma mutu on että jos välissä olisi ollut 2vko niin B olisi voittanut.

En tietääkseni ole puhunut KKO:n olevan omaa keissiä vastaava muutenkuin pääpiirteiltään, joten vedät nyt aika lailla mutkia suoraksi tulkintasi osalta. Homma on pahasti kesken tällä hetkellä ja palaan kyllä tarkemmin yksityiskohtiiin kunhan olen asiasta oman lakimieheni kanssa keskustellut ja asiaan on saatu ratkaisu.
 
En tietääkseni ole puhunut KKO:n olevan omaa keissiä vastaava muutenkuin pääpiirteiltään, joten vedät nyt aika lailla mutkia suoraksi tulkintasi osalta. Homma on pahasti kesken tällä hetkellä ja palaan kyllä tarkemmin yksityiskohtiiin kunhan olen asiasta oman lakimieheni kanssa keskustellut ja asiaan on saatu ratkaisu.
En kyllä ymmärrä miksi täällä pitää kysellä apuja epämääräisillä tiedoilla jos on jo hommattu pätevä lakimies hoitamaan hommaa?
 
En kyllä ymmärrä miksi täällä pitää kysellä apuja epämääräisillä tiedoilla jos on jo hommattu pätevä lakimies hoitamaan hommaa?

Lakimies on vielä hommaamatta. Olen käynyt jo muihin eroon liittyviin asioihin konsultaation lakimiehen kanssa ja tulen todennäköisesti pestaamaan hänet hoitamaan myös avioehtoasiaa. Olen pitänyt keissini tarkoituksella suurinpiirteisenä, koska exän vaatimukset liittyen avioehdon pätevyyteen ovat vielä saamatta ja ne määrittelevät kuinka tulen asiaa viemään eteenpäin jatkossa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos takuunalainen kodinkone aiheuttaa tuhoa kämpässä rikkoutumisen vuoksi niin onko ensisijaisesti takuun myöntäjällä korvausvelvollisuus kiinteistön vaurioista vai olisiko se sitten oma vakuutusyhtiö mistä kannattaisi kysellä?

TLDR: ILP:istä runko halki -> vettä halkeamasta lattialle -> laminaatti kupruilee. Takuu voimassa. Kuka maksaa?
 
Näin itsekin epäilen, mutta toisaalta tähän soveltuisi yhtä hyvin valmistajan tuotevastuu?

Tuotevastuu tarkoittaa vastuuta tuotteen aiheuttamasta vahingosta henkilölle tai vahingonkärsijän omaisuudelle.

E:
Jos tavarasta aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle, myyjä on kuluttajansuojalain mukaan vastuussa vahingosta, jos vahingoittuneella tavaralla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraa. Jos välitöntä käyttöyhteyttä ei ole tai kyseessä on henkilövahinko, vastuussa on ensisijaisesti tuotteen valmistaja.
 
Näin itsekin epäilen, mutta toisaalta tähän soveltuisi yhtä hyvin valmistajan tuotevastuu?



E:


Soveltuu, eri asia montako kuukautta tai vuotta saa asiasta vääntää..

Helpommalla pääsee kun pistää kotivakuutukseen ja omavastuun yrittää saada myyjän/maahantuojan korvattavaksi.
 
Tuossa joutui maahantuoja maksumieheksi:

Taitanee jäänyt vastuuvakuutukset ottamatta ja rahaa tehty vailla huolta huomisesta. Harmi vaan, että nyt sen lystin maksaa joku muu. Onhan nyt sähköliitokset tai joku putkiliitoskin turvalliseksi todettu ja paljon käytetty oikein kytkettynä, silti sähköliikkeen tai putkiliikkeen kannattanee pitää yllä vakuutusta, koska asioita nyt joskus vaan hajoaa tai vahinkoja aiheutuu.
 
Onkos ketjussa ollut puhetta avioehtojen pätevyydestä? Exä yrittää näemmä saada yhteisymmärryksessä tehtyä avioehtoa kaadettua osituksen yhteydessä. Onko näissä yleensä jotain sudenkuoppia millä moinen onnistuisi? Olen tarkistuttanut Digi- ja väestövirastolta puhelimitse ehdon rekisteröinnin yhteydessä, että se on kunnossa muotoseikoiltaan. Onko jotain muuta mihin se voisi kaatua? Pohjana on käytetty Visionlaw:n ilmaiseksi tarjoamaa pohjaa.

Jos on isoista asioista tai isoista rahoista kysymys, niin kannattaa minun mielestä suosiolla maksaa pätevälle lakimiehelle tai asianajajalle se muutama satanen vaikka siitä avioehdon tai testamentin tekemisestä.

Tässä vaiheessa se ei tietenkään sinua auta tuon avioehdon osalta.

Muistaakseni korkeimman oikeuden muutama vuotta vanhan tulkinnan mukaan testamentin todistajan ei tarvitsekkaan olla henkilökohtaisesti paikalla kun testaattori allekirjoittaa sen testamentin vaan siinä riittää että testaattori käy pyytämässä siihen joltakin todistajalta nimmarit niin että sanoo todistajalle että tämä on hänen omakätinen allekirjoitus ja tunnustaa sen allekirjoituksensa siinä ja todistaja sitten pistää siihen nimen alle todistajaksi.

Sitä ennen se oli ehdoton sääntö Suomessa, että testamentti piti allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnäollessa, jotta se olisi pätevä muodollisesti.

Lakimies usein osaa neuvoa esimerkiksi testamentin teossa muutenkin jos katsoo esimeriksi viisaaksi neuvoa hankkimaan lääkärin todistus testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta ennen sen testamentin allekirjoitusta. Siinä on sitten mopen osille testamentissa jäävän vaikea alkaa pullikoimaan sillä, että olisi esimerkiksi ollut niin dementoitunut jo ettei ollut oikeustoimikelpoinen kun testamentin teki kun siinä on testamentin liitteenä esimerkiksi neurologin tai geriatrin tai oman pitkäaikaisen lääkärin todistus oikeustoimikelpoisuudesta testamentin tekohetkellä. Ja neuvoa siitäkin, että testamenttia esimerkiksi on hyvä hieman perustella jos esimerkiksi jotain rintaperillistä suosii toisen kustannuksella. Perusteenahan saattaa olla esimerkiksi se, että tuki toista rintaperillistä silloin kun hän opiskeli ja haluaa tässä testementissa oikaista sitä niin, että vähennetään vastaavasti silloin taloudellista tukea opiskeluihin saaneen rintaperillisen osuutta testamentissa vastaavasti toisen rintaperillisen hyväksi. Noilla tempuilla voi välttää kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikustannukset eri oikeusasteissa ja kenties lopullisen välien katkeamisen sukulaisten välillä.
 
Myö käytiin puoli vuotta sitten pankissa tekemässä avioehto. Pankin lakimiehen lisäksi sen allekirjoitti joku pankin sihteeri/assistentti jonka se lakimies soitti paikalle, siis jostain naapuri huoneesta.

Mutta joo kyllä siinä varmaan tarvii sen pari järjissään olevaa todistajaa ja muotoseikat kunnossa.
 
Tuossa joutui maahantuoja maksumieheksi:


Muokkaus: Katoin vuoden väärin. Miten tässä lopulta kävi, tuon jutun aikana näemmä oli vielä KKO:n valituslupaa haussa ja keskeytyspäätöstä korvauksiin.
 
Kyl tuo jäi kaverin eli maahantuojan maksettavaksi. Ja noista (vastuu)vakuutuksista niin sehän ei välttämättä korvaa jos tuote vaikka on ”selkeästi” määräysten vastainen. Luulisi tosin että tommonen sinne menisi eli ilmeisesti jostain käsittämättömästä syystä sellaista ei ole ollut.
 
Näillä tiedoilla turha palata, linkkasit ”vastaavan” KKO päätöksen, puhuit itse siihen malliin että todistajat kirjoittaneet nimet paperiin ”yksinään”, nyt tapaus ei kuitenkaan ole sinnepäinkään???

Kun palaat ja sanoit että ”voitin/hävisi ” niin kukaan ei tiedä mikä se teidän keissi on ollut joten ”voitin/hävisin” tiedolla kukaan ei tee mitään kun lihat puuttuu täysin luun ympäriltä.

KKO päätöksestä käy myös ilmi että mikäli muotoehdoiltaan vituillaan oleva avioehto on osa ”kokonaisuutta” niin se taas kerran voidaan katsoa päteväksi, KKO tapauksen 9kk väli asuntokaupan ja ehdon välillä ei ainakaan riittänyt. Oma mutu on että jos välissä olisi ollut 2vko niin B olisi voittanut.

Nyt on asianmukaisesti todistettu osituspaperi taskussa ja exä lunastettu ulos asunnosta, joten voin avata keissiä nyt tarkemmin.

Eli noin 2 kk ennen avioeron hakemista teimme yhteisymmärryksessä avioehdon, kun ex oli todennut minulle että ei halua rahojani. Ongelmaksi tässä vaan syntyi itse allekirjoitusten todistaminen, joka hoidettiin päivää myöhemmin naapurissa exän ollessa kotona kun ei halunnut tulla paikalle.

Kaikki menikin ihan hyvin ositukseen asti, kun hän oli kirjallisesti vielä hetkeä ennen osituksen käytännön sopimista todennut että avioehtomme sopii hänelle ja hänellä ei ole tämän suhteen huomautettavaa. Näin ollen ainoa ositettava omaisuus oli yhteisesti omistamamme asunto ja olimme sopineet että lunastan hänet ulos. No jostain kumman syystä sitten mieli muuttuikin kesken kaiken ja hän totesikin että avioehdon pätevyys pitäisi arvioida. Totesin tähän että en ole lunastamassa häntä asunnosta ulos mikäli haluaa lähtemään käräjöimään avioehdosta, joten asia venyisi pahimmillaan vuosikausia kestäväksi riidaksi.

Tämä ilmeisesti riitti katkaisemaan kamelin selän, kun tämän toteamisen jälkeen olikin eri ääni kellossa, jolloin lunastus ja avioehto olikin hänelle ok. Jotain asiaan saattoi toki vaikuttaa että hän joutui maksamaan pienestä palkastaan minulle puolet asunnon kuluista asuessaan muualla, vaikka toki sai osan näistä takaisin asumiskorvauksena osituksessa takaisin. Luulen että tämä kassavirran negatiivisuus oli yksi merkittävä seikka mielipiteen vaihtumiseen, kun hänellä ei ollut säästöjä kassavirran aiheuttamaa lovea korjaamaan.

Nyt on sitten 200k asuntolainaa, mutta asunto on omissa nimissä. Saan päättää jälleen itse myynnin ajankohdan vs. myynti tässä tilanteessa, jolloin asuntokauppa on hyytynyt epävarmuustekijöiden vuoksi. Vaikka tämä nyt kustansi minulle jonkin verran lyhyellä tähtäimellä lunastuksen vuoksi, niin väittäisin että tässä plussalle päädytään ennen pitkää. Tarinan opetuksena olikin, että kannattaa maksaa se muutama satalappunen avioehdosta ammattilaisen tekemänä ja etenkin kiinnittää huomiota allekirjoitusten todistusvaatimukseen, jotta välttyy murheilta jatkossa. Itselläni kävi tuuri, olin jo varautunut paljon huonompaan lopputulokseen.
 
Eipä tälle kysymykselle löydy parempaakaan ketjua, joten laitetaan tänne.

Isännöitsijä A vastaa taloyhtiöstä jossa asun ja he laskuttavat minulta ja avokilta sähkötolpallista autopaikkaa (2 kpl). Autopaikkoja hallinnoi kuitenkin isännöitsijä B.

Autopaikoissa on jatkuvasti ongelmaa sähkötolppien kanssa, eli sähköä ei tule. Karkeasti 1/3 talvesta nuo ovat olleet yhteensä sähköttömänä. Kun sähköt ovat olleet poikki, asiasta on ilmoitettu aina isännöitsijä B:lle (A:n pyynnöstä). Tällä kertaa asia ei tunnu edistyvän ja tolpat ovat olleet sähköttömänä jo pari viikkoa.

Koska ongelma on ollut niin mittava talven aikana, asiasta laitettiin reklamaatio laskun lähettäjälle eli isännöitsijä A:lle hyvityspyyntöineen. Isännöitsijä ei reagoi reklamaatioon.

Mitä tässä tilanteessa kannattaisi/voisi tehdä? Kk-maksut on maksettu aina ajallaan ja sähköä tarvitsee luonnollisesti auton lämmitykseen talvikuukausina. Eli sopimuksen irtisanominenkin on hieman huono vaihtoehto.
 
Eipä tälle kysymykselle löydy parempaakaan ketjua, joten laitetaan tänne.

Isännöitsijä A vastaa taloyhtiöstä jossa asun ja he laskuttavat minulta ja avokilta sähkötolpallista autopaikkaa (2 kpl). Autopaikkoja hallinnoi kuitenkin isännöitsijä B.

Autopaikoissa on jatkuvasti ongelmaa sähkötolppien kanssa, eli sähköä ei tule. Karkeasti 1/3 talvesta nuo ovat olleet yhteensä sähköttömänä. Kun sähköt ovat olleet poikki, asiasta on ilmoitettu aina isännöitsijä B:lle (A:n pyynnöstä). Tällä kertaa asia ei tunnu edistyvän ja tolpat ovat olleet sähköttömänä jo pari viikkoa.

Koska ongelma on ollut niin mittava talven aikana, asiasta laitettiin reklamaatio laskun lähettäjälle eli isännöitsijä A:lle hyvityspyyntöineen. Isännöitsijä ei reagoi reklamaatioon.

Mitä tässä tilanteessa kannattaisi/voisi tehdä? Kk-maksut on maksettu aina ajallaan ja sähköä tarvitsee luonnollisesti auton lämmitykseen talvikuukausina. Eli sopimuksen irtisanominenkin on hieman huono vaihtoehto.

Onko tarjolla myös tolpattomia paikkoja? Maksaisin sen mukaan, eli jättäisin "sähkötolpan" osuuden maksamatta.
 
Onko tarjolla myös tolpattomia paikkoja? Maksaisin sen mukaan, eli jättäisin "sähkötolpan" osuuden maksamatta.

Ei ole. Samaa olen ajatellut, mutta

i) miten määrität paljonko tolpan osuus on paikasta. Kesällähän niillä ei ole arvoa, mutta talvella suurin osa lisäarvosta tulee tolpista.
ii) aikaisemmilta kuukausilta on jo maksettu täyttä hintaa, reklamaatio koskee nyt myös niitä kun ongelma ei vain tunnu korjaantuvan.
iii) joka kuukausi tolpat ovat kuitenkin toimineet, mutta ei kuitenkaan täysiä kuukausia.

Yksi vaihtoehto voisi olla että laittaa vielä muikkaria reklamaatiosta ja cc:ksi isännöitsijäfirman toimari. Mutta mitä sitten jos sekään ei auta?

Kiinnostaakohan tällainen kuluttajaneuvojaa kun kyse on kuitenkin palvelusta?
 
Videokuvaaminen kotona? Saako mahdollista häirikköä kuvata todistusmielessä? Vai täytyykö tältä häiriköltäkin kysyä lupa?
Kuvaaminen siis tapahtuisi kuvaajan omassa kotona ja häirikkö esim oven/ikkunan ulkopuolella.

Voisiko tämän esim ohittaa sanomalla että mikäli ette hyväksy kuvaamista poistukaa paikalta?

Kotonahan ei esimerkiksi vieraita saa kuvata ilman lupaa.
 
Videokuvaaminen kotona? Saako mahdollista häirikköä kuvata todistusmielessä? Vai täytyykö tältä häiriköltäkin kysyä lupa?
Kuvaaminen siis tapahtuisi kuvaajan omassa kotona ja häirikkö esim oven/ikkunan ulkopuolella.

Voisiko tämän esim ohittaa sanomalla että mikäli ette hyväksy kuvaamista poistukaa paikalta?

Kotonahan ei esimerkiksi vieraita saa kuvata ilman lupaa.

Tietysti saa kuvata.
 
Videokuvaaminen kotona? Saako mahdollista häirikköä kuvata todistusmielessä? Vai täytyykö tältä häiriköltäkin kysyä lupa?
Kuvaaminen siis tapahtuisi kuvaajan omassa kotona ja häirikkö esim oven/ikkunan ulkopuolella.

Voisiko tämän esim ohittaa sanomalla että mikäli ette hyväksy kuvaamista poistukaa paikalta?

Kotonahan ei esimerkiksi vieraita saa kuvata ilman lupaa.

Vieraat ovat kotirauhan piirissä, kun ovat kutsuttuja. Luvattomat tunkeutujat ja kotirauhan rikkojat (ikkunasta tirkistelijät jne) eivät ole kotirauhan piirissä olevia vieraita. Saa kuvata.
 
Eipä tälle kysymykselle löydy parempaakaan ketjua, joten laitetaan tänne.

Isännöitsijä A vastaa taloyhtiöstä jossa asun ja he laskuttavat minulta ja avokilta sähkötolpallista autopaikkaa (2 kpl). Autopaikkoja hallinnoi kuitenkin isännöitsijä B.

Autopaikoissa on jatkuvasti ongelmaa sähkötolppien kanssa, eli sähköä ei tule. Karkeasti 1/3 talvesta nuo ovat olleet yhteensä sähköttömänä. Kun sähköt ovat olleet poikki, asiasta on ilmoitettu aina isännöitsijä B:lle (A:n pyynnöstä). Tällä kertaa asia ei tunnu edistyvän ja tolpat ovat olleet sähköttömänä jo pari viikkoa.

Koska ongelma on ollut niin mittava talven aikana, asiasta laitettiin reklamaatio laskun lähettäjälle eli isännöitsijä A:lle hyvityspyyntöineen. Isännöitsijä ei reagoi reklamaatioon.

Mitä tässä tilanteessa kannattaisi/voisi tehdä? Kk-maksut on maksettu aina ajallaan ja sähköä tarvitsee luonnollisesti auton lämmitykseen talvikuukausina. Eli sopimuksen irtisanominenkin on hieman huono vaihtoehto.
Ota yhteys taloyhtiön hallitukseen ( puh.johtaja ) isännöitsijät ovat hallituksen "juoksupoikia"
 
Mitenhän hallitus suhtautuu asiaan kun olen taloyhtiössä vuokralla?
Ihan samalla tavalla kuin muidenkin yhteydenottoihin. Se lasku jonka autopaikasta maksat, menee taloyhtiön tilille, joten taloyhtiö on tuossa sulle se autopaikan vuokraaja, isännöintifirma vaan hoitaa laskutusta.
 
Vieraat ovat kotirauhan piirissä, kun ovat kutsuttuja. Luvattomat tunkeutujat ja kotirauhan rikkojat (ikkunasta tirkistelijät jne) eivät ole kotirauhan piirissä olevia vieraita. Saa kuvata.
Ja tähän lisätäkseni niin jos on kyltti "tila on kuvaamassa" tjsp niin silloinkin asia on ok.
 
Ai pitääkö kotona vierailta kysyä lupa, että kuvataan? Oon ymmärtänyt että omalla tontilla olevista valvontakameroista ei tarvitse edes ilmoittaa millään kyltillä.
 
Ai pitääkö kotona vierailta kysyä lupa, että kuvataan? Oon ymmärtänyt että omalla tontilla olevista valvontakameroista ei tarvitse edes ilmoittaa millään kyltillä.
Muistaakseni linjaus meni jotenkin niin että sellainen kyltti kameravalvonnasta joka riittää kutsumattomalle vieraalle ei itsenäisenä riitä kutsutulle vieraalle.

Ts. kyltin pitää olla helvetin iso ja sellaisessa paikassa että kutsuttu vieras ei sitä 3 promillen kännissäkään voi missata, toisin sanoen helpompi keino täyttää lakipykälät on suullisesti kertoa valvonnasta siten että asiasta ei voi jäädä epäselvyyttä (ymmärtääkseni esim.
vaikeasti muistisairaan (jolla ei edunvalvojaa) tapauksessa pykäliä et voi täyttää oikein mitenkään joten ainoa oikeasti laillinen tapa olisi sammuttaa kamerat), tällöin jos henkilö tiloihin jää niin hän valvonnan hyväksyy.
 
Olen kyllä aika varma, että omalle pihalle ei tartte mitään varotuskylttejä kameroista laittaa, oli vieraat kutsuttuja tai ei. Onko jossain selkeästi sanottu, että esim. eteinen eroaa merkittävästi pihasta? Eikös esim. Keskinen tai joku muu vastaava julkkis saanut osoitettua jonkun naikkosen raiskausväitteet perättömiksi, kun jossain muualla sisätiloissa kuin makuuhuoneessa oli kamera? Siitä kamerasta ei tullut noottia.
 
Enpä usko, että kenenkään yksityisyyttä loukataan jos omalla pihalla on kamerat ilman kylttejä. Taidat ymmärtää tuota securitaksen sivua hieman väärin.
 
Enpä usko, että kenenkään yksityisyyttä loukataan jos omalla pihalla on kamerat ilman kylttejä. Taidat ymmärtää tuota securitaksen sivua hieman väärin.

Mikähän tässä on nyt vaikeaa?

Itse laitoin kyltin ennen kun edes ajattelin kameraa. Nyt on kamerakin hankittuna, naapurikin kiinnostui ja hankki samanlaisen kameran, ja kyltin toki.
Yleensä pelkkä kylttikin ohjaa ei toivotun porukan pois.
 
"Ei, sinä et ymmärrä." :D

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.
 
Viimeksi muokattu:
"Ei, sinä et ymmärrä." :D

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.

Naapurin piha taas sitten on kotirauhan suojassa ja sitä ei saa kuvata vaikkapa naapurit omilla valvontakameroillaan. Onneksi ne kielletyt alueet voi nykyaikaisista kameroista ja niiden asetuksista helposti "maskata" mustan laatikon alle, niin silloin ei syyllisty ainakaan salakatseluun. Paremman luokan kääntyvissä kameroissa saman tempun voi tehdä niin, että kamera maskaa ne kielletyt alueet sen mukaan että ne jäävät peittoon vaikka kameraa miten kääntelee.

Jos naapuri sanoo, että kuvaa vain osin sitä hänenkin pihaa vaikkapa turvallisuussyistä, niin varmaan viisaampi pyytää se pyyntö kirjallisesti vaikka sähköpostilla kaikilta naapurin täysi-ikäisiltä, niin ei tarvi siitä alkaa riidellä onko sellaisesta sovittu vai ei jos myöhemmin tulee jotain ongelmaa. Voi olla kyllä viisampi silloinkin kieltäytyä siitä kuvaamisesta kun joku päivä saattaa olla tilanne, että naapurin isäntä tulee kyselemään videoita vaikkapa ajalta kun oli työmatkalla itse, että saa vahvistuksen rouvan kepäekenkäisyydelle, niin siinäpä sitten ollaan.
 
-
"Ei, sinä et ymmärrä." :D

Ei siinä ole mitään vaikeaa. Mutta eikös tässä puhuttu kyltin pakollisuudesta eikä muista hyödyistä, jos vähän niinku ajatuksella miettii. Pakollinen se ei silti ole omalla pihalla. Vai meinaatko että riistakameratkin tarttis kyltin omassa metsässä?

Ja jos täällä mennään tällaisella googlelakimiespalveluilla, niin tässä myös sama minilexin linkki kuin vhs:lla, mutta tässä sanotaan ettei tartte. Valvontakamera omalla pihalla. - Minilex

"Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä. Nämä voivat kuitenkin toimia myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi murtojen kannalta."

Turhapa tästä on enempää tingata.
Tuo Minilexhän on vain jonkun lakimiehen tulkintoja laista, eikä mikään ehdoton totuus, mutta aina tuohon joka paikassa viitataan, kun pitää "todistaa" jotain miten jokin asia lain mukaan menee. Linkissä sanotaan mm. että rekisteriseloste vaaditaan aina ja tulee esittää kysyttäessä. No ei yksityishenkilön tarvitse oman talonsa ja pihansa valvonnasta mitään rekisteriselostetta laatia. Se koskee julkisia tiloja. Yksityispihan valvonta ei muodosta mitään henkilörekisteriä.
 
Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.
 
Laitetaas tänne kysymystä jos joku osaisi auttaa:
Sain 29.12 pomolta viestiä että tule juttelemaan menneistä hommista, seuraavana päivänä pyysi uudestaan ja antoi lapun kouraan allekirjoitettavaksi mikä oli irtisanominen.

Työsuhde alkanut 1.7.2014 eli olen reilu 8 vuotta ollut vakkarina, nyt yhden päivän varoitusajalla kaikki loppui ja ilmeisesti 4kk irtisanomisaika olisi?
Syyt miksi irtisanominen tuli oli reklamaatioista muutaman tonnin laskuista ( vahingossa tulleet hälytykset töissä ja niiden korvaus). ja näistä syistä töiden tilaajien kanssa mennyt sopimus pois. Näitä sattunut kaksi tänä vuonna.

Kysynkin että onko tässä nyt aihetta laittomaan irtisanomiseen tai miten tämä irtisanomisajan puuttuminen vaikuttaa? pomo tuntuu olevan välillä tosi tietämätön itsekin ja tämä irtisanominen vaikuttaa hieman siltä, että hän halusi vain minusta eroon.

Aika huono tilanne sattui juuri tähän tilanteeseen jäädä työttömäksi ilman varoituksia.

En ole lakimies, mutta jotain näiden asioiden kanssa puljannut elämäni aikana.

Kysymys: Onko tullut aikaisemmin varoituksia, lisäkoulutusta/ohjausta tai muuta vastaavaa toimenpidettä näiden tekemiesi vahinkojen takia vai onko ensimmäisen mokan jälkeen kiroiltu ja toisen jälkeen irtisanottu?

Se ei nimittäin ole ihan niin simppeliä lähteä potkimaan ihmistä pois töistä vaikka tekis kalliitakin virheitä. Pääsääntöisesti ensin pitää antaa mahdollisuus korjata toimintaa, joka tarkoittaa esim. lisäohjausta työtehtävään, varoitusta työtehtävien laiminlyönnistä/virheistä jne ja vasta kun tämä tie on kuljettu loppuun eikä työntekijän käytös muutu on työnantajalla oikeus irtisanoa työsuhde. Käytännössä tämä tarkoittaa jo raskaamman luokan väärin toimimista tai jatkuvaa työtehtävien laiminlyöntiä.

Alla ote työsuojeluhallinnon ohjeesta:

Työnantaja voi tietyissä tilanteissa irtisanoa työntekijän työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella. Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja kokonaistilanne huomioiden.

Työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekemättä jättäminen, työn tekeminen puutteellisesti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Henkilöön liittyvällä perusteella tarkoitetaan

työsopimuksessa sovitun ehdon vakavaa rikkomista
lain vakavaa rikkomista
muun työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan velvoitteen vakavaa laiminlyöntiä
henkilön työntekoedellytysten olennaista muuttumista siten, että hän ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.


Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanotulla aina irtisanomisaika, se voi olla sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, mutta minimissään noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Toki työnantaja voi päättää työvelvoitteesi välittömästi, jolloin työpaikalle ei enää tarvitse mennä, mutta liksaa maksetaan vielä irtisanomisajan keston verran sinulle.

Edit: työsuhteen välitön purkaminen ilman irtisanomisaikaa (joka on eri asia kuin irtisanominen) taas sitten vaatii ihan eri luokan perustelut jotta pitää oikeudessa.

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat
Työnantajan irtisanoessa
Työsuhteen pituusIrtisanomisaika
0–1 vuotta14 päivää
1–4 vuotta1 kk
4–8 vuotta2 kk
8–12 vuotta4 kk
yli 12 vuotta6 kk


Jos kuulut liittoon niin nyt olis hyvä hetki ottaa yhteyttä sinne...
 
Toivottavasti olet liiton jäsen, mutta oletettavasti tulevaisuudessasi on korvauksia tiedossa. Tosin niiden saanti estää sovelletut päivärahat. Vähintään 2 vuoden palkka käteen.

Jos sovittelevat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 884
Viestejä
4 514 842
Jäsenet
74 506
Uusin jäsen
Padrizio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom