io-techin lakimiehet hoi.

Eli kuolinpesän varoista...?

Omistaja 1.1.2026 maksaa: Kiinteistövero määrätään sille, joka omistaa kiinteistön vuoden ensimmäisenä päivänä (1.1.).

Omistajanvaihdos vuoden aikana: Jos myyt kiinteistön 2.1. tai sen jälkeen, sinä olet velvollinen maksamaan koko vuoden kiinteistöveron. Uusi omistaja on verovelvollinen vasta seuraavan vuoden alusta.

Eli kuolinpesän varoista se kiinteistövero vuodelle 2026 maksetaan.
 
Varmaan joskus vatvonut tätä jo mutta mitens se nyt kannattaisi tehdä.
Mulla ja proidilla on isän vanha yritys OY ja me otettiin se proitin kanssa haltuun. siis me ollaan hallitus.. mutta osakkeet on vielä isällä. miten ne kannattaa meille siirtää vai odotetaanko perintönä niitä? arvio arvo noin 100-200tk€
Isä noin 80v että kauanko vielä porskuttaa,,toivotaan että pitkään. Ehdotuksia miten kannattaisi siirtää noita osakkeita mahdollisimman pienillä verojutuilla meille.
 
Varmaan joskus vatvonut tätä jo mutta mitens se nyt kannattaisi tehdä.
Mulla ja proidilla on isän vanha yritys OY ja me otettiin se proitin kanssa haltuun. siis me ollaan hallitus.. mutta osakkeet on vielä isällä. miten ne kannattaa meille siirtää vai odotetaanko perintönä niitä? arvio arvo noin 100-200tk€
Isä noin 80v että kauanko vielä porskuttaa,,toivotaan että pitkään. Ehdotuksia miten kannattaisi siirtää noita osakkeita mahdollisimman pienillä verojutuilla meille.
Jos ukko hyväkuntoinen ja oletettavasti elää vielä pitkään niin 7499e arvoinen veroton lahja 3v välein sinulle ja veljellesi.
Lahja tänään,3 vuoden päästä, 6v, 9v,12v. 12v aikana 5 pompsia sais verottomana lahjana meneen 5*7499e*2 = 74990e. Tosin ei toimi jos ukko kuolee enne aikojaan. Lahjat 3v ajalta ennen kuolemaa verotetaan perintönä. Sais tuolla varmaan kuitenkin merkittävästi laskettua omaisuuden määrää mikä verotetaan perintönä.
 
Jos ukko hyväkuntoinen ja oletettavasti elää vielä pitkään niin 7499e arvoinen veroton lahja 3v välein sinulle ja veljellesi.
Lahja tänään,3 vuoden päästä, 6v, 9v,12v. 12v aikana 5 pompsia sais verottomana lahjana meneen 5*7499e*2 = 74990e. Tosin ei toimi jos ukko kuolee enne aikojaan. Lahjat 3v ajalta ennen kuolemaa verotetaan perintönä. Sais tuolla varmaan kuitenkin merkittävästi laskettua omaisuuden määrää mikä verotetaan perintönä.
Miten noita osakkeita annetaan lahjana?(for dummies versio)
 
E: Vastaukseni oli täysin turha, koska en lukenut ketjua ja ajattelin yleisesti mitä tahansa normaalin piensijoittajan pörssiosakkeita arvo-osuustilillä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten noita osakkeita annetaan lahjana?(for dummies versio)
Suosittelen puhumaan IRL asianajajalle. Tähän liittyy asioita kuten käyvän arvon määrittäminen. Oletus mun osalta oli että kyseessä osakeyhtiö ja rekisteröinnin yhteydessä määrä X osakkeita merkitty. Jos osakkeet ovat arvo-osuustilillä niin osakkeita voi siirtää arvo-osuustililtä toiselle tai paperiversioita voi lahjoittaa myös. Lahjansaajan tarvii noudatella verottajan määrittelemää protokollaa ettei myöhemmin tule sanomista. Asianmukaisella dokumentaatiolla voi myös näyttää että lahjoissa on pysytty verorajan alapuolella. Jotku rakentelee lahjahimmeleitä, mutta tässä mennään nopeasti erittäin harmaalle tai veronkierron alueelle.
 
Tosin ei toimi jos ukko kuolee enne aikojaan. Lahjat 3v ajalta ennen kuolemaa verotetaan perintönä. Sais tuolla varmaan kuitenkin merkittävästi laskettua omaisuuden määrää mikä verotetaan perintönä.
Siis oikeastiko perillisten pitäisi vähän pystyä ennustamaan tulevaa kuolemaa?

T: asioista mitään tietämätön, mutta rakkaudesta lajiin.
 
Siis oikeastiko perillisten pitäisi vähän pystyä ennustamaan tulevaa kuolemaa?

T: asioista mitään tietämätön, mutta rakkaudesta lajiin.
Kyse ei ollut mistään ennustamisesta vaan siitä, että jos aikoo lahjahommelilla minimoida perintöveroa niin on hyvä tietää mitkä ilmiselvät sudenkuopat asiaan liittyy. Mulla ei edes käynyt mielessä ajatella asiaa sinun mainitsemalla tavalla. Lahjahimmelit perintöverotusoptimoinnissa todella yleisesti käytetty keino mitä kannattaa miettiä vaikka siihen ei lähtisi.
 
Varmaan joskus vatvonut tätä jo mutta mitens se nyt kannattaisi tehdä.
Mulla ja proidilla on isän vanha yritys OY ja me otettiin se proitin kanssa haltuun. siis me ollaan hallitus.. mutta osakkeet on vielä isällä. miten ne kannattaa meille siirtää vai odotetaanko perintönä niitä? arvio arvo noin 100-200tk€
Isä noin 80v että kauanko vielä porskuttaa,,toivotaan että pitkään. Ehdotuksia miten kannattaisi siirtää noita osakkeita mahdollisimman pienillä verojutuilla meille.
Ekana nyt tilinpäätös ja arvonmääritys tilintarkastajan avulla.
Hän myös todennäköisesti osaa kertoa ja laskea lahjan arvon. Verot voit laskea suoraan verottajan sivuilla laskurilla.
Mutta ensin nuo ekana mainitut, ilman niitä ei voi edetä.

Nimim. Juuri vastaavaa isänsä kanssa tehnyt
 
Siis oikeastiko perillisten pitäisi vähän pystyä ennustamaan tulevaa kuolemaa?

T: asioista mitään tietämätön, mutta rakkaudesta lajiin.
Eiköhän tuo ole sitä varten ettei saattokotiin siirrettäessä tms. lähdön ollessa lähellä voida siirtää rahoja pois verovapaasti. Koska itse perintöverokin on progressiivinen niin voisi aika helposti "optimoida" veroja...
 
Kyse ei ollut mistään ennustamisesta vaan siitä, että jos aikoo lahjahommelilla minimoida perintöveroa niin on hyvä tietää mitkä ilmiselvät sudenkuopat asiaan liittyy. Mulla ei edes käynyt mielessä ajatella asiaa sinun mainitsemalla tavalla. Lahjahimmelit perintöverotusoptimoinnissa todella yleisesti käytetty keino mitä kannattaa miettiä vaikka siihen ei lähtisi.

Lahjahimmeli voi olla perusteltu jos on nähtävissä että yrityksen arvo on lähivuosina kasvamassa ja kuten tässä tapauksessa lahjan antaja on iäkäs. Kertarysäyksellä saa hoidettua koko omaisuuden siirron perillisille kun taas myöhemmin on todennäköistä että joutuu maksamaan perintö/lahjaveroa enemmän.

Jos lakiapua tarvitsee niin perheyritysten liiton kautta saattaa löytyä tähän erikoistunut lakifirma.
 
Lahjahimmeli voi olla perusteltu jos on nähtävissä että yrityksen arvo on lähivuosina kasvamassa ja kuten tässä tapauksessa lahjan antaja on iäkäs. Kertarysäyksellä saa hoidettua koko omaisuuden siirron perillisille kun taas myöhemmin on todennäköistä että joutuu maksamaan perintö/lahjaveroa enemmän.

Jos lakiapua tarvitsee niin perheyritysten liiton kautta saattaa löytyä tähän erikoistunut lakifirma.

Pätevästä avusta kannattaa maksaa. Säästää usein moninkertaisesti ne rahat.

Edunvalvontavaltuutus kannattanee hoitaa tehdä samoilla tulilla varalle.
 
Perunkirjoitus?
Perintönä saadun tontin arvon arviointi? <- onko tuolla väliä keneltä? Toki tämä vähän haastava, kun ei ole kaavoitettu, mutta kai kaikki maa pääkaupunkiseudulla on arvokasta?
 
Perunkirjoitus?
Perintönä saadun tontin arvon arviointi? <- onko tuolla väliä keneltä? Toki tämä vähän haastava, kun ei ole kaavoitettu, mutta kai kaikki maa pääkaupunkiseudulla on arvokasta?
Ei kait sen ole väliä keneltä välittäjältä pyytää arvion. Meillä sama tilanne juuri nyt. Kilpailutin välittäjät ja tänään kaksi välittäjää kertoo vielä omat tarinansa ennen valintaa.
Jotkut rahastaa arvioinnista useat eivät ja varsinkaan silloin kun laittaa samalla kohteen myyntiin.
 
2021 Octaviasta levisi "shift-by-wire" tyyppinen vaihteensiirrin. Tiedossa oleva VAG tyyppivika. Auto luovutettu Bilarilta 1.3.2025 (48 tkm). Vika ilmennyt helmikuun 2026 lopussa (75 tkm). Asiasta ilmoitettu Bilarille 2.3.2026. Ensimmäinen korjaamokäynti ei tuotanut tulosta, koska vikakoodia ei jäänyt auton muistiin. Auto oli kuitenkin ilmoittanut viasta ja kehoittanut ajamaan korjaamolle. Toisella kerralla huhtikuussa 2026 vikakoodi oli jäänyt muistiin ja diagnoosi korjaamolta. Valmistajan TPI-ohjeen mukaan koko yksikön vaihto 1140 euroa. Koska kyseessä on tiedossa oleva tyyppivika, niin tähän on kehitetty myös halvempi korjaus (150 - 400 €). Halvempi korjaus ei kuitenkaan poista alkuperäistä käyttöön soveltumatonta solenoidia, se ei ole valmistajan suosittelema tapa korjata asiaa, eikä sen pitkäikäisyydestä ole täten mitään takeita. Lähtökohtaisesti vaadin vianhakukuluja ja valmistajan suosittamaa korjausta, toissijaisesti vianhakukuluja ja korjausta. Bilar ei suostu kumpaankaan. Vetoavat siihen, että kyseessä ei ole poikkeuksellinen vika auton ikä ja kilometrit huomioon ottaen sekä siihen, että heidän tulkintansa mukaan vika on tullut esille yli vuoden päästä auton luovutuksesta. Vein asian kuluttajaneuvontaan, josta asiassa oltiin minun kanssa samaa mieltä, mutta Bilar vetosi edelleen vastineessaan yli vuoden käyttöön sekä siihen, että kuluttajansuojassa elektroniikalle 5 vuotta on vakiintunut käyttöikä. Solenoidi tosin ei ole elektroniikkaa, vaan sähkömekaaninenkomponentti. Lisäksi käsittääkseni viallinen komponentti ei vaikuta tässä tapauksessa asiaan, vaan se kuinka pitkään ko. kokonaisuuden tulisi voida olettaa autossa toimivan. Vaihteenvalitsimen kohdalla se on ymmärtääkseni koko auton käyttöikä. Kuka tässä nyt on oikeassa ja kuka väärässä? Osaanko käsitellä asiaa subjektiivisesti vai en? Kuluttajariitalautakunta lienee seuraava osoite, mutta päätöstä sieltä saa odottaa ilmeisesti hyvän matkaa toista vuotta.
 
Kyseessähän ei edes ole kuluttajalain mukainen piilevä vika, ja näin pitkän ajan jälkeen näyttötaakka siitä että kyseessä ON piilevä vika, on kuluttajalla.
IMO aivan naurettavaa vaatia käytettyjen autojen liikkeeltä korvausta tuollaisesta. Onko moraalikäsityksesi mukaan todellakin niin että ensisijaisesti käytettyjä autoja myyvä liike on määrittämättömän ajan vastuussa autoilun kuluista korjausten ja huolto-ohjelman ulkopuolelta tapahtuvien lisäkustannusten suhteen? Valmistajalta ei kuitenkaan kiinnosta vaatia mitään?

Kuluttajansuojasta puhuttaessa tarkoitat varmaan tässä kohtaa kuluttajaneuvojaa (edit, lukihan siinä että kuluttajaneuvoja) joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Voit soittaa sinne vaikka 100 vuotiaan auton kanssa ja he suosittavat liikettä korjaamaan, kunnes kuuntelevat sen liikkeen näkökannan. Kuluttajariitalautakunnasta voi sitten saada jo järjellisen päätöksen asiaan, jota ei sitäkään kyllä ole pakko noudattaa.

Välillä kyllä nousee savu korvista kun lukee näitä juttuja. Osta uusi auto tai leasing jos haluat että siinä on loputon takuu.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan mielenkiinnosta, paljonko maksoit autosta kun sen ostit?

Eihän autoliikkeet uskaltaisi myydä mitään jos vuoden päästä voisi tulla vaatimaan yli 5 vuotiaan käytetyn auton korjauksia.
 
Mihin kuluttajaneuvoja perusti mielipiteensä että liike vielä vastuussa tuosta? Näköjään käytetyn auton virhevastuu nykyään oletuksena vuosi eikä puoli niin kuin joskus mutta sekin jo täynnä. Vaikka komponentti ajateltu kestämään auton käyttöikä ei liike siitä vastuussa ole.
 
Ihan mielenkiinnosta, paljonko maksoit autosta kun sen ostit?

Eihän autoliikkeet uskaltaisi myydä mitään jos vuoden päästä voisi tulla vaatimaan yli 5 vuotiaan käytetyn auton korjauksia.

Autoalan Niemi muistuttaa, että monissa maissa myyjän virhevastuu on rajoitetumpi.

– Monissa maissa se on rajoitettu uusien autojen osalta kahteen vuoteen ja käytettyjen autojen osalta yhteen.

– Suomen käytännössä myyjän virhevastuu on poikkeus eurooppalaisessa käytännössä. Täällä myyjän virhevastuu on sidottu tuotteen elinkaareen, Niemi jatkaa.


On tästä parempikin juttu jossain ollut, mutta jos tuo nyt avaa vähän mikä on tilanne nyt, ja selvää ei ole vieläkään. Ja oikeassa olet ettei tällä menolla kohta mikään liike uskalla myydä mitään.
 
Virhevastuulle ei ole takarajaa, ainoastaan näyttötaakka muuttuu kuluttajalle 12kk kohdalla.
On hyvä myös pitää mielessä että näitä käsitellessä kuluttajalain tarkoittama virhe vaatii yleensä sitä piilevää vikaa joka on ollut autossa jo myyntihetkellä.
Äkillisesti sattumalta hajoava elektroninen komponentti ei kyllä millään logiikalla ole piilevä vika, vaikka joku niin yrittäisikin uskotella.

[Ja oikeassa olet ettei tällä menolla kohta mikään liike uskalla myydä mitään.
Kyllä tällaiset linjaukset johtavat siihen että kuluttajariitalautakunnan suosituksilla pyyhitään persettä ja siitä tulee taas yksi turhaan valtion varoja kuluttava elin jonka merkitys autokaupassa on vähäistä pienempi.
 
Tosiaan liikkeestä ostettaessa 12 kk virhevastuuolettama tarkoittaa sitä, että virhe on lähtökohtaisesti ollut autossa jo myyntihetkellä. Se, että kyseessä on vieläpä tunnettu tyyppi vika lisää myyjän vastuuta. Omalla kohdalla vikaantuminen tapahtui 12 kk sisään. Korvausta haetaan ensisijaisesti myyjältä, ei valmistajalta tai maahantuojalta. Yleensä myyjä on siihen suuntaan tarvittaessa yhteydessä. Autosta hajonnut komponentti oli sähkö mekaaninen, ei elektroninen. Yksittäisellä komponenteilla on vähemmän merkitystä kuin kokonaisuudelle jossa vika ilmenee.
 
Jonkinlainen korjauskustannusten jakaminen myyntiliikkeen kanssa voisi olla hedelmällisempi lähestymistapa asiaan. Autolla ilmeisesti on rullattu lähemmäs 30tkm ja noin vuosi ennen ensimmäisiä oireita, joten mahtaa olla melko pitkä tie taistella liikkeen kanssa 100 prosenttisesta vastuusta.
 
Jonkinlainen korjauskustannusten jakaminen myyntiliikkeen kanssa voisi olla hedelmällisempi lähestymistapa asiaan. Autolla ilmeisesti on rullattu lähemmäs 30tkm ja noin vuosi ennen ensimmäisiä oireita, joten mahtaa olla melko pitkä tie taistella liikkeen kanssa 100 prosenttisesta vastuusta.
Tämä kustannuksen jako ennen tapana. Aivan vast'ikään on tullut uusi linjaus, että kuluttajalle ei saa pääsääntöisesti muodostua kustannuksia auton korjaamisesta. Tähänkin on toki edelleen poikkeuksia. Kustannusten jakoa olisin odottanut alunperin myyjäliikkeeltä, mutta he ovat toisaalta kategorisesti kieltäneet vastuunsa, mutta toisaalta myös rivien välistä varautuneet vastineissaan siihen, että jotain korvattavaa heille tulisi.

Täytyy myös ihmetellä kuinka moni tuntuu olevan täällä valmis luopumaan kuluttajana oikeuksistaan. Ymmärrän kyllä pointin, jos vastapuolena on joku kymmentä autoa kaupitteleva häkkivarasto kehä kolmosen kupeessa. Tällöin niitä autoja ei ehkä uskallakkaan myydä, kun virhevastuun kautta kustannukset saattavat nousta yritystoiminnan kannalta kestämättömäksi. Nyt oli kyse Bilarista, eli isosta toimijasta. On aika naiivia kuvitella, etteivätkö isot autotalot budjetoisi reklamaatioita ja siirtäisi kustannusta autojen hintoihin. Tällöin, kun luovut lain mukaisista oikeuksistasi, tulet maksaneeksi turvasta, jota et kuitenkaan hyödynnä. Tästähän on ollut juttua, että yhä useampi ostaa autoliikkeen vakuutuksen käytetylle autolle, vaikka pääosin yleinen virhevastuu kattaa samat asiat. Säästää sillä näköjään ainakin tällaisen riitelyn vaivan.

Se on totta, että kuluttajariitalautakunnan päätöksellä voi pyyhkiä persettä, jos myyjäliike ei sitä suostu noudattamaan. Se on kuitenkin äärettämän tärkeä instanssi, koska kynnys lähteä ajamaan asiaansa käräjäoikeuteen on yksittäiselle kuluttajalle todella suuri. Myyjäliike on näissä tapauksissa aina niskan päällä. Senpä takia itse ainakin tsekkaan, että liike jonka kanssa käyn merkittävää kauppaa, ei ole mustalla listalla, vaan noudattaa kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Näin on käsittääkseni myös Bilarin kohdalla.

Jos olisin yhtään vainoharhaisempi, voisin melkein kuvitella, että täällä on jo Bilarin edustajat kommentoimassa. Sen verran sanatarkkaan toistuu samat asiavirheet perusteluina muutaman keskustelijan teksteissä...
 
Viimeksi muokattu:
Virhevastuulle ei ole takarajaa, ainoastaan näyttötaakka muuttuu kuluttajalle 12kk kohdalla.
On hyvä myös pitää mielessä että näitä käsitellessä kuluttajalain tarkoittama virhe vaatii yleensä sitä piilevää vikaa joka on ollut autossa jo myyntihetkellä.
Äkillisesti sattumalta hajoava elektroninen komponentti ei kyllä millään logiikalla ole piilevä vika, vaikka joku niin yrittäisikin uskotella.
Kyseessähän nimenomaan on piilevä vika, kun autossa on käytetty komponenttia, joka ei käyttötarkoitukseensa sovellu. Kyseinen sähkömekaaninen komponentti ei myöskään hajoa äkillisesti, vaan solenoidin pinnit väsyvät käytön myötä pikku hiljaa, ja lopulta toiminta loppuu. Kyselin vuosi sitten merkkihuollon edustajalta tunnetuista tyyppivioista ja vaihteensiirtimen leviäminen ennen aikojaan oli kuulemma lähes varmasti edessä. Skoda näitä on kuulemma vähän nihkeästi ottanut omaan piikkiin, samaa osaa käyttävä Volkkarin maahantuoja on ollut auliimpi. Siksipä kuulemma ko. merkkihuollon työntekijät, joilla oli tehdastakuullinen Skoda alla, rämppäävät vaihteensiirrintä siinä toivossa, että vehje leviää vielä tehdastakuun aikana, jolloin maksajasta ei tarvitse tapella...
 
Vastaan silläkin uhalla että joku luulee minun olevan Bilarin myyjä:
Jos solenoidin pinnit väsyvät käytön myötä, niin eikö se silloin ole normaalia kulumaa? Ei kai ikuisesti kestäviä osia autossa ole olemassakaan.
Jotenkin tuntuu siltä että on nyt vain ostettu itselle liian kallis auto ja nyt sitten ihmetellään kun autoa täytyisi joskus korjatakin ja ostokrapula painaa.

Siinä ollaan samaa mieltä että nuo turvat on ihan yhtä tyhjän kanssa. Aina niistä löytyy joku pykälä johon vedota, jotta korvaus on mahdollisimman pieni. Parhaissa tapauksissa maksat turvasta 1000e ja siellä on pienellä präntillä kulukatto 2000e. Joten mahdollinen saavutettava hyöty on parhaimmillaankin melko maltillinen.
 
Kysymys testamentista.
Olemme aviopari, kolme yhteistä lasta, jotka kaikki aikuisia ja omillaan. Minä sairastuin vakavasti, ja edessä on vaativa operaati. Tämä herätti ajatuksia.
Avioparin keskinäinen testamentti tekemättä. Nyt ajatuksena tehdä sellainen, eli jos toinen meistä kuolee, niin toinen perii, lapset vasta sitten kun olemme molemmat poissa.
Onko teillä kokemusta tai ohjetta miten toimia, oletteko itse kirjoittaneet testamentin vai ostaneet sen valmiiksi tehtynä?
 
Kyseessähän nimenomaan on piilevä vika
Miten tyyppivika joka on kaikkien tiedossa voisi olla piilevä vika? Kai noissa nyt joku järkevyyden raja on mikä menee myyjän piikkiin kun muutenhan tiettyjä autoja ei voisi käytettynä myydä lainkaan tai hinnan pitäisi pompsahtaa reilusti ylöspäin.
 
Tämä kustannuksen jako ennen tapana. Aivan vast'ikään on tullut uusi linjaus, että kuluttajalle ei saa pääsääntöisesti muodostua kustannuksia auton korjaamisesta. Tähänkin on toki edelleen poikkeuksia. Kustannusten jakoa olisin odottanut alunperin myyjäliikkeeltä, mutta he ovat toisaalta kategorisesti kieltäneet vastuunsa, mutta toisaalta myös rivien välistä varautuneet vastineissaan siihen, että jotain korvattavaa heille tulisi.

Täytyy myös ihmetellä kuinka moni tuntuu olevan täällä valmis luopumaan kuluttajana oikeuksistaan. Ymmärrän kyllä pointin, jos vastapuolena on joku kymmentä autoa kaupitteleva häkkivarasto kehä kolmosen kupeessa. Tällöin niitä autoja ei ehkä uskallakkaan myydä, kun virhevastuun kautta kustannukset saattavat nousta yritystoiminnan kannalta kestämättömäksi. Nyt oli kyse Bilarista, eli isosta toimijasta. On aika naiivia kuvitella, etteivätkö isot autotalot budjetoisi reklamaatioita ja siirtäisi kustannusta autojen hintoihin. Tällöin, kun luovut lain mukaisista oikeuksistasi, tulet maksaneeksi turvasta, jota et kuitenkaan hyödynnä. Tästähän on ollut juttua, että yhä useampi ostaa autoliikkeen vakuutuksen käytetylle autolle, vaikka pääosin yleinen virhevastuu kattaa samat asiat. Säästää sillä näköjään ainakin tällaisen riitelyn vaivan.

Se on totta, että kuluttajariitalautakunnan päätöksellä voi pyyhkiä persettä, jos myyjäliike ei sitä suostu noudattamaan. Se on kuitenkin äärettämän tärkeä instanssi, koska kynnys lähteä ajamaan asiaansa käräjäoikeuteen on yksittäiselle kuluttajalle todella suuri. Myyjäliike on näissä tapauksissa aina niskan päällä. Senpä takia itse ainakin tsekkaan, että liike jonka kanssa käyn merkittävää kauppaa, ei ole mustalla listalla, vaan noudattaa kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Näin on käsittääkseni myös Bilarin kohdalla.

Jos olisin yhtään vainoharhaisempi, voisin melkein kuvitella, että täällä on jo Bilarin edustajat kommentoimassa. Sen verran sanatarkkaan toistuu samat asiavirheet perusteluina muutaman keskustelijan teksteissä...

Nuo päätökset koskivat uudehkoja autoja, joten ei liene enää niin kovin ajankohtainen autosi osalta jolla jo itsekin polkenut useamman kympin eteenpäin?

Nämä neljä ratkaisua, jotka olemme antaneet, koskevat aivan uutta autoa tai muutaman vuoden vanhaa autoa, joiden kauppahinnat ovat liikkuneet useissa kymmenissä tuhansissa euroissa.
 
Nuo päätökset koskivat uudehkoja autoja, joten ei liene enää niin kovin ajankohtainen autosi osalta jolla jo itsekin polkenut useamman kympin eteenpäin?
Lui
Nuo päätökset koskivat uudehkoja autoja, joten ei liene enää niin kovin ajankohtainen autosi osalta jolla jo itsekin polkenut useamman kympin eteenpäin?
Kuluttajariitalautakunnan yhteydenotossa oltiin sitä mieltä, että koskee tätä tapausta. Luotan enemmän heidän asiantuntemukseen asiassa.
 
Vastaan silläkin uhalla että joku luulee minun olevan Bilarin myyjä:
Jos solenoidin pinnit väsyvät käytön myötä, niin eikö se silloin ole normaalia kulumaa? Ei kai ikuisesti kestäviä osia autossa ole olemassakaan.
Jotenkin tuntuu siltä että on nyt vain ostettu itselle liian kallis auto ja nyt sitten ihmetellään kun autoa täytyisi joskus korjatakin ja ostokrapula painaa.
Ei se ole normaalia kulumaa, jos vikaantuminen tapahtui selvästi aiemmin kuin on syytä olettaa. Silloin kyseessä on käyttöön vääränlainen komponentti tai rakenne. Kannattaa tutustua lautakunnan linjauksiin eri tapauksissa, eikä kommentoida oman mutun ja moraalikäsityksen pohjalta.
 
Suomen kuluttajariitalautakunta on pätevämpi kertomaan osan elinkaaren, kun vaikkapa auton valmistaja itse?
No joo, myönnettäköön että itse jostain syystä katsoin että autollasi olisi ajettu selvästi enemmän kuin tuo 75tkm. Ymmärrän kyllä tuohtumuksen siinä tapauksessa. Erikoista että merkkihuolto ei tule vastaan korjauskuluissa jos autossa kuitenkin historia OK ja huollot tehty ajallaan.

Joskin oma moraalikäsitykseni olisi siltikin pitää auton valmistajaa ensisijaisesti vastuullisena eikä käytetyn auton myynyttä liikettä, mutta kuluttajalaki on mikä on.
Itse kyllä lähtisin siinä kohtaa hyvässä hengessä keskustelemaan kulujaosta enkä 100% myyjäliikkeen korvauksesta, saattaa ihan näin maalaisjärjellä olla pienemmän riesan tie ja lopulta parempi vaihtoehto kaikille. Saat itse korvauksen pienemmällä vaivalla ja myyjäliikkeen ei tarvitse käyttää tunteja työaikaa reklamaatioiden hoitoon. Jos itse käsittelisin tuollaista reklamaatiota jossa suu vaahdossa vaatimalla vaaditaan 100% osallistumista, niin olisin varmaan jo ihan piruuttanikin mahdollisimman hankala, ellei asiakkaalla ole minkäänlaista joustoa tai yhteistyökykyä. En tässä nyt viittaa juuri sinuun, vaan totean yleisesti.

Asian voi tietysti ottaa harrastuksena ja koittaa mahdollisimman paljon saada myyjäliikkeeltä :D Yrittänyttä ei laiteta.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tyyppivika joka on kaikkien tiedossa voisi olla piilevä vika? Kai noissa nyt joku järkevyyden raja on mikä menee myyjän piikkiin kun muutenhan tiettyjä autoja ei voisi käytettynä myydä lainkaan tai hinnan pitäisi pompsahtaa reilusti ylöspäin.
Nyt on käsitteet niin hakusessa sielläkin, ettei kyllä ole lakimiehet kommentoimasta. Virhe ei ole piilevä, jos se on tai olisi pitänyt olla ostotilanteessa havaittavissa. Muistetaan nyt vielä se sääntö 12kk virhevastuusta. Se, että jokin on alalla yleisesti tiedossa, ei tarkoita sitä, että kuluttajan pitäisi olla siitä selvillä, eikä se toisaalta myöskään rajaa myyjä liikkeen vastuuta vika tilanteessa.

Täällä tuntuu menevän myös kuluvan osan käsite kivasti sekaisin. Kuluvia osia ovat esimerkiksi nivelet ja tukivarret. Ei auton vaihteensiirrin, jonka tulisi kestää koko auton eliniän. Tiukasti mutu-miehen tulkinnan mukaan jokainen auton osa on kuluva. Onneksi ei käytännössä näin.

Jos nykyisen kaltaisia pelisääntöjä ei olisi, niin voisi autokauppa olla aika villiä ja kaikenlaista kusettajaa riittäisi, kun vastuuseen olisi myyjä hankala saada.
 
Suomen kuluttajariitalautakunta on pätevämpi kertomaan osan elinkaaren, kun vaikkapa auton valmistaja itse?
No joo, myönnettäköön että itse jostain syystä katsoin että autollasi olisi ajettu selvästi enemmän kuin tuo 75tkm. Ymmärrän kyllä tuohtumuksen siinä tapauksessa. Erikoista että merkkihuolto ei tule vastaan korjauskuluissa jos autossa kuitenkin historia OK ja huollot tehty ajallaan.

Joskin oma moraalikäsitykseni olisi siltikin pitää auton valmistajaa ensisijaisesti vastuullisena eikä käytetyn auton myynyttä liikettä, mutta kuluttajalaki on mikä on.
Itse kyllä lähtisin siinä kohtaa hyvässä hengessä keskustelemaan kulujaosta enkä 100% myyjäliikkeen korvauksesta, saattaa ihan näin maalaisjärjellä olla pienemmän riesan tie ja lopulta parempi vaihtoehto kaikille. Saat itse korvauksen pienemmällä vaivalla ja myyjäliikkeen ei tarvitse käyttää tunteja työaikaa reklamaatioiden hoitoon.

Asian voi tietysti ottaa harrastuksena ja koittaa mahdollisimman paljon saada myyjäliikkeeltä :D Yrittänyttä ei laiteta.
Valmistajaa minulla ei ole mitään jakoa saada vastuuseen. Kyllä se on autoliikkeen tehtävä ehdottaa kustannusten jakoa. Siellä on reklamaatiokäsittelijät, jotka tätä työkseen tekee. Heidän tehtävänsä on myös vähänkään epäselvissä tapauksessa vetää kotiin päin, että ansaitsevat palkkansa.

Tiesitkö muuten, että takuusta riippumatta kuluttajaelektroniikan, esim. TV:n, käyttöiäksi katsotaan 5 vuotta? Siitä huolimatta kun raahaat sitä 2 vuoden takuulla ollutta töllöä takaisin Giganttiin 2,5 vuoden kohdalla, niin eka kommentti on "Sori, takuu ei voimassa.". Siinä kohtaa se kuluttaja, joka osaa taikasanan "virhevastuu" saa itselleen oikeutta. Muut jää nuolemaan näppejään.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa kovin kulmikkaalta tavalta lähestyä asiaa.
Ennen kuin ehdin edes vaatia mitään, Bilar irtisanoutui kaikista vastuista tapausta koskien. Alappa siinä sitten sovittelemaan ja ehdottamaan kustannusten jakoa firman kanssa, jonka liikevaihto pyörii muutamassa sadassa miljoonassa. Onneksi kuitenkin uskaltavat vielä myydä niitä autojansa lakisääteisistä vastuista huolimatta...

Palataan asiaan 18kk päästä, kun kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksensa.
 
Miten tyyppivika joka on kaikkien tiedossa voisi olla piilevä vika? Kai noissa nyt joku järkevyyden raja on mikä menee myyjän piikkiin kun muutenhan tiettyjä autoja ei voisi käytettynä myydä lainkaan tai hinnan pitäisi pompsahtaa reilusti ylöspäin.
Jos on tunnettu tyyppivika, myyjä voi lisätä sopimukseen varauman, että tietyn osan käyttöikä on normaalia lyhyempi.
 
Kysymys testamentista.
Olemme aviopari, kolme yhteistä lasta, jotka kaikki aikuisia ja omillaan. Minä sairastuin vakavasti, ja edessä on vaativa operaati. Tämä herätti ajatuksia.
Avioparin keskinäinen testamentti tekemättä. Nyt ajatuksena tehdä sellainen, eli jos toinen meistä kuolee, niin toinen perii, lapset vasta sitten kun olemme molemmat poissa.
Onko teillä kokemusta tai ohjetta miten toimia, oletteko itse kirjoittaneet testamentin vai ostaneet sen valmiiksi tehtynä?
Kannattaa kyllä käyttää jotain asiantuntijaa laatimisessa. Jos ei ole erityisiä ehtoja, sisältöä tai pohdiskeltavaa asianajaja veloittaa tuosta jonkun satasen. Jos nettilakipalvelu riittää, niin aatos.app:n kautta voi asiaa pyöritellä, mutta todistajat pitää tuolloin järjestää itse.
 
Kuinka kauan sitten käytetyn auton myyjän tulisi mielestäsi vastata tämän tyylisistä vioista? Ei sitä kuitenkaan voi odottaa että kaikki huolto-ohjelman ulkopuolella olevat korjaamiset menevät myyjän piikkiin kunnes auto menee paaliin.
 
Kuinka kauan sitten käytetyn auton myyjän tulisi mielestäsi vastata tämän tyylisistä vioista? Ei sitä kuitenkaan voi odottaa että kaikki huolto-ohjelman ulkopuolella olevat korjaamiset menevät myyjän piikkiin kunnes auto menee paaliin.
Uutisiin nojautuen, 12kk jos nyt mennään jatkossa ruotsin ja norjan käytäntöjen mukaan. Sitä en tiedä miten siellä käytäntö pilkulleen menee.
 
Mitenkäs menee kuolinpesän kulujen suhteen esim. Äiti 4000e kuluja maksanut vajaan 2 vuoden aikana yhteensä ja suurin osa osakkaista ei yhtään ja nyt huomenna kaupat kiinteistöstä. Onko kohtuutonta vaatia korkoa kuluista? Muut ovat pöyristyneitä varsin kohtuullisesta korvauksesta asian suhteen ja eivät suostu mitään korvaamaan korkoina. Hyvin meni kaikki siihen asti kun ns.maksun aika.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs menee kuolinpesän kulujen suhteen esim. Äiti 4000e kuluja maksanut vajaan 2 vuoden aikana yhteensä ja suurin osa osakkaista ei yhtään ja nyt huomenna kaupat kiinteistöstä. Onko kohtuutonta vaatia korkoa kuluista? Muut ovat pöyristyneitä varsin kohtuullisesta korvauksesta asian suhteen ja eivät suostu mitään korvaamaan korkoina. Hyvin meni kaikki siihen asti kun ns.maksun aika.

Korkolain mukainen viivästyskorko alkaa yleensä juoksemaan vasta siitä hetkestä, kun velalliselle (tässä tapauksessa kuolinpesälle/muille osakkaille) on esitetty virallinen vaatimus kuluista ja maksuajankohta on umpeutunut.

Pääoma siitä kauppahinnasta heti päältä äidillesi.

Sitten kun kauppa on maalissa, niin voi paaluttaa, että äidille se korko 10 prosenttia siitä päältä tai hän ei tule allekirjoittamaan mitään perinnönjakolappuja koskaan vaan toimitusjakona sitten pesänjakajan kautta.

Siinä voivat sitten valita vapaasti muutama satanen äidille korkoja maksaa vai pesänjakakalle pari kymmentä tonni. Tai vuosikymmeniksi jättää kuolinpesä jakamatta. Pesänjakajan haku maksaa jo sen yli 500€ ja hakija maksaa.

Eli ensin äiti kuiville tuosta kiinteistön kuluista ja sitten ne korot hoitaa sen jälkeen pienellä suostuttelulla.
 
Mitenkäs menee kuolinpesän kulujen suhteen esim. Äiti 4000e kuluja maksanut vajaan 2 vuoden aikana yhteensä ja suurin osa osakkaista ei yhtään ja nyt huomenna kaupat kiinteistöstä. Onko kohtuutonta vaatia korkoa kuluista? Muut ovat pöyristyneitä varsin kohtuullisesta korvauksesta asian suhteen ja eivät suostu mitään korvaamaan korkoina. Hyvin meni kaikki siihen asti kun ns.maksun aika.
Korkolain 3 § 2 momentin mukainen tuottokorko on kohtuullista vaatia. Sama korko peritään, jos pesästä on saanut ylimääräistä, mikä palautetaan. Tämä on taas päinvastainen tilanne.

Koron perimiseen on huonompi peruste, jos kuolinpesä on erikseen päättänyt, että äiti lainaa rahat, eikä korosta ollut silloin mainintaa.
 
Korkolain mukainen viivästyskorko alkaa yleensä juoksemaan vasta siitä hetkestä, kun velalliselle (tässä tapauksessa kuolinpesälle/muille osakkaille) on esitetty virallinen vaatimus kuluista ja maksuajankohta on umpeutunut.

Pääoma siitä kauppahinnasta heti päältä äidillesi.

Sitten kun kauppa on maalissa, niin voi paaluttaa, että äidille se korko 10 prosenttia siitä päältä tai hän ei tule allekirjoittamaan mitään perinnönjakolappuja koskaan vaan toimitusjakona sitten pesänjakajan kautta.

Siinä voivat sitten valita vapaasti muutama satanen äidille korkoja maksaa vai pesänjakakalle pari kymmentä tonni. Tai vuosikymmeniksi jättää kuolinpesä jakamatta. Pesänjakajan haku maksaa jo sen yli 500€ ja hakija maksaa.

Eli ensin äiti kuiville tuosta kiinteistön kuluista ja sitten ne korot hoitaa sen jälkeen pienellä suostuttelulla.
Olet jo ainakin toista kertaa tässä langassa neuvomassa, että paras neuvottelutaktiikka on vetää riita täysin överiksi ja hirveät tappiot kaikille osapuolille. Ei varmaan ihan otsikon tarkoituksen mukaista neuvontaa.
 
Olet jo ainakin toista kertaa tässä langassa neuvomassa, että paras neuvottelutaktiikka on vetää riita täysin överiksi ja hirveät tappiot kaikille osapuolille. Ei varmaan ihan otsikon tarkoituksen mukaista neuvontaa.

Mikäs tuossa on sitten mielestäsi parempi toimiva taktiikka saada ne korot kysyjän, äidille kun ei ole ymmärtänyt niiden osalta heti esittää maksuvaatimusta muille pesän osakkaille kun ne laskut oli maksanut?

Omien kokemusten mukaan joskus pari vuotta yrittänyt neuvotella pesän jakamisesta ja vaatimukset olleet erittäin reiluja ja tasapuolisia ja useampi jakoehdotus. Lopulta mikään ei sopinut eikä osa suostunut osa edes sanomaan sitä haluaako jatkaa kuolinpesän osakkaana, myydä pesäosuutensa vai vai suostuisiko pesän metsien myyntiin käyvällä arvolla MHYn tila-arvion perusteella minulle. Aina vain meni hullumpaan suuntaan niillä osalla se touhu meni lähtien.

Lopulta piti viheltää peli poikki ja antaa viikko aikaa päättää ostavatko pesäosuuden ulos vai myyvätkö pesän maat peilikuva arvolla siitä johdettua vai hankinko pesänjakajan tasan viikon päästä jos eivät osaa päättää. Tiesivät taatusti että en bluffaa ja niin teen. Vitkutteluun tuossa oli varmaan syynä se, että pesän asunnoista oli monen tuhannen euron edestä kuluja vuodessa ja niille halusivat maksajan pitää jatkossakin. Eikä ollutkaan kuin alle 40 vuotta vanha kuolinpesä se ja kuolinpesiä sisäkkäin vasta kolmessa sukupolvessa.

Oman kokemuksen perusteella tietty ihmistyyppi ei ymmärrä muuta kuin voimaa. Tuo tuossa tapauksessa sitä, että se tulee hänelle itselleen todella kalliiksi muuten. Ja usein se tuhat euroa heti mulle nyt käteen on mukavampi vaihtoehto kuin 1200 euroa vaikka parin vuoden viiveellä. Tuossa tapauksessa se tuhat euroa heti voisi olla vaikka 200 euroa sen sijaan parin vuoden viiveellä, kun pesänjakaja on hoitanut jaon ja vienyt osuutensa päältä ja itse on maksanut kymppitonnin vielä omalle lakimiehelle jonka palkkasi siihen avuksi vielä itselleen.
 
Mikäs tuossa on sitten mielestäsi parempi toimiva taktiikka saada ne korot kysyjän, äidille kun ei ole ymmärtänyt niiden osalta heti esittää maksuvaatimusta muille pesän osakkaille kun ne laskut oli maksanut?

Omien kokemusten mukaan joskus pari vuotta yrittänyt neuvotella pesän jakamisesta ja vaatimukset olleet erittäin reiluja ja tasapuolisia ja useampi jakoehdotus. Lopulta mikään ei sopinut eikä osa suostunut osa edes sanomaan sitä haluaako jatkaa kuolinpesän osakkaana, myydä pesäosuutensa vai vai suostuisiko pesän metsien myyntiin käyvällä arvolla MHYn tila-arvion perusteella minulle. Aina vain meni hullumpaan suuntaan niillä osalla se touhu meni lähtien.

Lopulta piti viheltää peli poikki ja antaa viikko aikaa päättää ostavatko pesäosuuden ulos vai myyvätkö pesän maat peilikuva arvolla siitä johdettua vai hankinko pesänjakajan tasan viikon päästä jos eivät osaa päättää. Tiesivät taatusti että en bluffaa ja niin teen. Vitkutteluun tuossa oli varmaan syynä se, että pesän asunnoista oli monen tuhannen euron edestä kuluja vuodessa ja niille halusivat maksajan pitää jatkossakin. Eikä ollutkaan kuin alle 40 vuotta vanha kuolinpesä se ja kuolinpesiä sisäkkäin vasta kolmessa sukupolvessa.

Oman kokemuksen perusteella tietty ihmistyyppi ei ymmärrä muuta kuin voimaa. Tuo tuossa tapauksessa sitä, että se tulee hänelle itselleen todella kalliiksi muuten. Ja usein se tuhat euroa heti mulle nyt käteen on mukavampi vaihtoehto kuin 1200 euroa vaikka parin vuoden viiveellä. Tuossa tapauksessa se tuhat euroa heti voisi olla vaikka 200 euroa sen sijaan parin vuoden viiveellä, kun pesänjakaja on hoitanut jaon ja vienyt osuutensa päältä ja itse on maksanut kymppitonnin vielä omalle lakimiehelle jonka palkkasi siihen avuksi vielä itselleen.
Olet nyt neuvomassa, että pitäisi parin potentiaalisen parin sadan euron korkotulon (joka sekin unohtunut vaatia), ottaa riski parin kymppitonnin menetyksistä. Ennemmin kannattaisi ottaa pienet oppirahat kuin isot.
Kerran tuli eräässä projektissa samantyylinen voimannäyttäjä vastaan. No se maksoi heille miljoonia, kun meni puurot ja vellit sekaisin eivätkä olleetkaan niin oikeassa kuin kuvittelivat.
 
Kiitos vastauksista.
Lähinnä kyselyä onko perusteltua hakea pientä korkoa.
Ykkössatasia mutta lähinnä se itseä kiristää että hyvin oltiin hissukseen kun muori maksaa kulut, ja nyt maksun aika niin pelit seis välittömästi, siellä jo vedellään kortteja että eihän kuolinpesän edesmennyt omistajakaan maksua ottanut ollessaan joulupukkina lapsille aikanaan ja kaikki muutkin vastaavat esimerkit...ja sitten uhriudutaan että no jos sinä "tarvitset" niin pitää kai sitten maksaa.
Ja nyt myös kummastellaan mitenkäs muiden ajankäytön korvaaminen asian suhteen ja mitä kukakin olisi voinut muka jälkikäteen tehdä toisin kun nyt korkoa kysellään.

Ei ihan täysillä käypää touhua.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
310 427
Viestejä
5 265 848
Jäsenet
83 809
Uusin jäsen
pitkanne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom