io-techin lakimiehet hoi.

En nähnyt mitään viittaavan asunnon omistajan vakuuttaneen mitään osaa asunnosta, harvinaisempaakin se on.
Eikös tällainen vakuuttaminen ole ihan standardi nykyään, kun on ties mitä kotivakuudettomia suihkuunsammujia vuokralaisina?
 
Mut silti varmasti perikunta-vuokralainen on vastuussa, jos kämppä haisee raadolle vaikka miten olis puunattu.
Eikös normaalin elämisen/asumisen aiheuttama kuluminen kuulu asiaan, pitkässä vuokrasuhteessa kulumistakin syntyy enemmän, voi syntyä vuokranantajalle jopa remontointitarvetta oikein pitkässä suhteessa. (Vrt. Kylmälaitteet yms kodinkoneet.) Ja kuoleminenkin lienee osa normaalia elämistä?
 
Tämän hetken tilanne on siis seuraava.

Taloyhtiön hallitus on tilannut kalmasiivoukseen erikoistuneen yrityksen siivoamaan asunnon ja samalla tekemään tarkemman arvion ja raportin asunnon kunnosta, alla isännöitsijältä saatu sähköposti asiaan liittyen.
Taloyhtiön hallitus on tullut saatujen raporttien ja vakuutusmeklarin konsultaation jälkeen seuraavaan tulokseen.
Raportin mukaan kiinteistön rakenteille ei ole aiheutunut vahinkoa, vahinko kohdistuu pintamateriaaleihin, kiintokalusteisiin sekä irtaimistoon. Pintamateriaalit ja kiintokalusteet ovat osakkeen omistajan vastuulla, irtaimisto on vuokralaisen (vainajan/pesän) vastuulla.
Kuolinpaikan puhdistuksesta ja kalmaraportin kustannukset tullaan laskuttamaan huoneiston omistajilta, taloyhtiö maksaa laskun eräpäivänä jonka jälkeen taloyhtiö laskuttaa huoneiston omistajia.

Eli raportin mukaan rakenteet ja pinnat eivät vaadi jatkotoimenpiteitä, mutta he suosittelevat kuitenkin vähintään tupakkapesua pinnoille ja asunnon otsonointia, näihin perikunta olisi valmis suostumaan sekä ne myös maksamaan kuolinpesän varoista.

Raportissa on lisäksi myös listattu suositeltuja remonttitoimenpiteitä, mikäli omistaja niitä haluaa asuntoon tehdä, mutta ne taas olisi omistajan itse maksettava, mutta omistaja yrittää teetättää raportissa listatut remontit kuolinpesän laskuun.
 
Viimeksi muokattu:
Jopas kävi hieno case erään koulun pihalla.

Olin poistumassa parkkipaikalta ja ajoin normaalisti pysäköintialueen kulkuväylää pitkin kun minun ajosuunnasta katsoen oikealta peruutti ruudusta poistuva auto kylkeen. Osuma tuli takaoven kohdalle ja mun autosta meni naarmuille ja ehkä kevyesti lommolle etuovi, takaovi ja takaneljännes. Peruuttaneen auton ratissa oli tuoreeltaan ajokortin saanut henkilö jonka argumentointi meni about näin.

1. Osuko se muka?
2. Sä ajoit tosi lujaa!
3. Enhän minä voi olla syyllinen kun joutuisin maksamaan kaikki vahingot itse
4. En kerro nimeä - en kerro yhteystietoja - en näytä ajokorttia - soitetaan poliisi

Homma parani vain kun sanoin että voidaan kyllä soittaa poliisi kertaamaan sulle liikennesäännöt pysäköintialueella. Tähän kuski oikein kivahti että "sinä tiedät nämä asiat niin tarkasti että mä uskon että ajoit tahallaan!"


Noh, poliisihan ei pysäköintipaikoilla tapahtuneita havereita hoida joten sitä korttia ei pääty pelaamaan.

Sitten kuski hyppäsi autoon takaisin mököttämään ja autosta nousi kuskin sukulainen joka yritti maanitella kuskia kertomaan tietonsa. Soitti myös kuskin isälle mutta eipä siitä seurannut mitään. Toista tuntia siinä jappastiin ja mulle jäi käteen lähinnä valokuvat tapahtumapaikalta joiden pohjalta tein sitten itse omaan vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen kun on syytä epäillä ettei syyllinen osapuoli sitä tee. Sen verran sukulaisen puhelusta kuulin syrjäkorvalla että auton rekisteriin merkitty omistaja on suurella varmuudella tämä kuski ainakin etunimen perusteella.

Saapa nähdä mitä tästä tulee.
 
@Kizmo No jopas. Mikäs tuossa nyt olisi ollut ongelma, kun ihan perus liikennevakuutuksesta korvataan syyttömän osapuolen kulut. Ei tarvii maksaa mitään.
 
@Kizmo No jopas. Mikäs tuossa nyt olisi ollut ongelma, kun ihan perus liikennevakuutuksesta korvataan syyttömän osapuolen kulut. Ei tarvii maksaa mitään.
Ja suoraan sanottuna mun vahingot oli niin pienet suhteessa auton ikään ja kilometreihin että mulle olisi kelvannut hyvin myös käteisellä rahalla korvaus ilman vakuutusyhtiötä jos omavastuut tai bonustappiot hirvitti. Enkä oikeasti olisi halunnut alkaa vakutuusyhtiön kanssa värkkäämään kun se on aina vahinkotarkastuksineen aika aikaavievä projekti.

Peruuttelijan auto oli 300tkm ajettu vm. 2003 ja oma 280tkm ajettu vm 2011

Mutta kerta peruuttelija näin halusi niin mikäpä minä olen häntä tuomitsemaan.
 
autosta nousi kuskin sukulainen joka yritti maanitella kuskia kertomaan tietonsa.

Huomasitko ottaa edes tuolta kuskin sukulaiselta paperille/videolle lausuntoa? Edes sen verran että siitä ilmenisi hänen kertomanaan että autosi ei ollut parkkeerattuna kolaroinnin aikana.

Mutta jo se että kyseessä ei ole tuntematon ajoneuvo (sait rekkarin siitä kuvattua?) pitäisi auttaa siihen ettei vakuutusyhtiö pääse kiepsauttamaan tilannetta alla olevan lainauksen viimeisen virkkeen mukaiseksi:

"
Törmääjä ei ole tiedossa

Kun kaskovakuutukseesi sisältyy Pysäköintiturva, maksat itse vain omavastuun. Vakuutuksen käyttäminen ei alenna bonusta.
Jos kaskovakuutuksessasi ei ole Pysäköintiturvaa, voit hakea korvausta Törmäysturvasta. Tällöin maksat itse omavastuun ja vakuutuksen käyttäminen saattaa alentaa bonusta.
Toimi ohjeiden mukaan ja tee vahinkoilmoitus.
Osakasko tai oman ajoneuvosi liikennevakuutus ei korvaa tuntemattoman ajoneuvon aiheuttamia vahinkoja.
"
 
Huomasitko ottaa edes tuolta kuskin sukulaiselta paperille/videolle lausuntoa? Edes sen verran että siitä ilmenisi hänen kertomanaan että autosi ei ollut parkkeerattuna kolaroinnin aikana.

Mutta jo se että kyseessä ei ole tuntematon ajoneuvvo (sait rekkarin siitä kuvattua) pitäisi auttaa siihen ettei vakuutusyhtiö pääse kiepsauttamaan tilannetta alla olevan lainauksen viimeisen virkkeen mukaiseksi:

"
Törmääjä ei ole tiedossa

Kun kaskovakuutukseesi sisältyy Pysäköintiturva, maksat itse vain omavastuun. Vakuutuksen käyttäminen ei alenna bonusta.
Jos kaskovakuutuksessasi ei ole Pysäköintiturvaa, voit hakea korvausta Törmäysturvasta. Tällöin maksat itse omavastuun ja vakuutuksen käyttäminen saattaa alentaa bonusta.
Toimi ohjeiden mukaan ja tee vahinkoilmoitus.
Osakasko tai oman ajoneuvosi liikennevakuutus ei korvaa tuntemattoman ajoneuvon aiheuttamia vahinkoja.
"
On keskustelua videolla ja rekkarit ylhäällä ja rekkarin haltijatiedot täsmää sukulaisen mainitsemaan nimeen. Samaten kuvia kummankin auton vahingoista ja vahinkopaikalta. Ja nimellä löytyy myös kuskin someprofiili tältä paikkakunnalta jossa naama täsmää. Auton tiedoissa oli myös osoite mutta harmi että kuskin puhelinnumero vaikuttaa olevan salainen tai prepaid. Muuten olisin ehkä soittanut sille vaikka huomenna että josko tää saataisiin maaliin jotenkin aikuismaisesti.
 
Noh, poliisihan ei pysäköintipaikoilla tapahtuneita havereita hoida joten sitä korttia ei pääty pelaamaan.
Varmasti tulee tuollaisessa tilanteessa, muuten sinun oikeusturvasi vaarantuu koska pahimmallaan käteen jää sana sanaa vastaan tilanne. Eiväthän ne normaalisti tule/tarvitse mihinkään mälliin jossa ei ole syntynyt henkilövahinkoja, osapuolet sopivat ja tilaavat hinurit ja vakuutusyhtiöt jatkaa sitten siitä.
 
Varmasti tulee tuollaisessa tilanteessa, muuten sinun oikeusturvasi vaarantuu koska pahimmallaan käteen jää sana sanaa vastaan tilanne. Eiväthän ne normaalisti tule/tarvitse mihinkään mälliin jossa ei ole syntynyt henkilövahinkoja, osapuolet sopivat ja tilaavat hinurit ja vakuutusyhtiöt jatkaa sitten siitä.
Suora lainaus häkestä, minä siis soitin sinne kun se vastapuoli niin halusi:

"Pysäköintialueella tapahtunut kolari ei ole poliisin asia kun ei ole tapahtunut henkilövahinkoja."

Sanoin suoraan että tämä toisen auton kuljettaja käyttäytyy erittäin yhteistyöhaluttomasti eikä kerro edes nimeään.

Häken tyyppi sanoi että sulle riittää asian hoitamiseksi muutama valokuva ja autojen rekisterinumerot.


Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa että tuo kuski on niin outo että se on varmaan kännissä.
 
Häke ainakin "väärä" paikka soittaa, ja tuskin poliisit tulee paikalle ellei vieressä ole ja satu näkemään.

Jos ei henkilövahinkoja ole tullut, niin ei ole lain mukaan velvollisuutta selvittää. Ei riko lakia jos törmää parkissa olevaan autoon ja ajaa vain pois (jos ei henkilövahinkoja siis).
 
Suora lainaus häkestä, minä siis soitin sinne kun se vastapuoli niin halusi:

"Pysäköintialueella tapahtunut kolari ei ole poliisin asia kun ei ole tapahtunut henkilövahinkoja."

Sanoin suoraan että tämä toisen auton kuljettaja käyttäytyy erittäin yhteistyöhaluttomasti eikä kerro edes nimeään.

Häken tyyppi sanoi että sulle riittää asian hoitamiseksi muutama valokuva ja autojen rekisterinumerot.


Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa että tuo kuski on niin outo että se on varmaan kännissä.
No tuo puhelu häkeen jää ainakin niiden lokeihin eli jos rosikseen se on tarvittaessa ainakin 1 perkki lisää sille että sun tarina on parempi kuin vastapuolen.

Mulle ne kyllä lähetti partion kun sanoin et vastapuoli puhuu vaan venäjää, auto venäjän kilvissä ja sanoin että liikennevahinkokeskuskaan ei korvaa penniäkään jos ei ole aukottomia todisteita (käsittääkseni poliisin on käytävä paikalla) että tapahtuma on tapahtunut (enhän mä voinut tietää että onko ko. autolla edes voimassa olevaa vakuutusta).

Kytät tuli totesi et tilanne on kieltämättä vähän haastava, soittivat jollekin viroa puhuvalle kollegalle ja hän sai muodostettua sellaisen puheyhteyden että kuski osasi jopa kaivaa vakuutuskortin, mutta kielimuuri oli sen verran kova että kytät antoivat paperilla mulle heidän&vastapuolen auton/valuutuksen tiedot ja sanoivat että tee ilmo omaan yhtiöön kun ei tuo toinen sitä varmasti saa edes tehtyä vaikka yrittäisi ja tuskin edes ymmärsi että sen pitäisi se tehdä. Sanottiin tras-tuit ja kaikki jatko matkaansa. Vakuutusyhtiö sitten vittuile mulle aiheesta ja minä takaisin että soittakaa sitten poliisille ja setvikää sotku keskenänne sen venälaisen kanssa, niin kummasti se mun tekemä ilmo sitten alkoi kelpaamaan.
 
Suora lainaus häkestä, minä siis soitin sinne kun se vastapuoli niin halusi:

"Pysäköintialueella tapahtunut kolari ei ole poliisin asia kun ei ole tapahtunut henkilövahinkoja."

Sanoin suoraan että tämä toisen auton kuljettaja käyttäytyy erittäin yhteistyöhaluttomasti eikä kerro edes nimeään.

Häken tyyppi sanoi että sulle riittää asian hoitamiseksi muutama valokuva ja autojen rekisterinumerot.


Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa että tuo kuski on niin outo että se on varmaan kännissä.

Silloin ne tulee kyllä pillit päällä niin kovaa kun pääsee, jos epäilystä ratista.

Tuo vakuutuksen omavastuu mistä jo mainittu, turha sellaisia on maksella omasta lompsasta kun syyllinen on selvillä.
 
Juu ei poliisi tule paikalle pelkkien peltivaurioiden takia, mutta ainahan voi tehdä rikosilmoituksen jälkikäteen jossa vaatii rangaistusta toisen auton kuljettajalle. Tekisin ainakin ihan periaatteesta vaikka se ei mihinkään johtaisi.
 
Osaiskos joku vinkata löytyisikö jostain (veloituksetta tai pientä summaa vastaan) valmista pohjaa jakokirjaan perinnönjakoa varten? Perukirja on siis laadittu jo aikaisemmin ja tarkoitus olisi jakokirja väsäillä itse kun omaisuus/jako itsessään on sen verran simppeli.
 
Osaiskos joku vinkata löytyisikö jostain (veloituksetta tai pientä summaa vastaan) valmista pohjaa jakokirjaan perinnönjakoa varten? Perukirja on siis laadittu jo aikaisemmin ja tarkoitus olisi jakokirja väsäillä itse kun omaisuus/jako itsessään on sen verran simppeli.

Itse kävin kirjastossa ja otin kuvan mallista. Tein jakokirjan sen pohjalta ja hyvin kelpasi sekä pankille että verottajalle. Oli helppo ja simppeli kuolinpesä.. tai itseasiassa kaksi kuolinpesä koska isäni kuoli 2009 ja äitini 2021. Piti ensin tehdä pesien välillä ositus ja sen jälkeen jakokirja molemmista kuolinpesistä erikseen. Molemmissa pesissä osakkaina kaksi henkilöä.
Vinkki viisitoista.. jos esim toinen vanhemmista kuolee kannattaa ositus ja perinnönjako tehdä samantien. Pääsee jatkossa helpommalla. Ellei ole mitään erityistä syytä jättää pesää jakamatta.
 
Vinkki viisitoista.. jos esim toinen vanhemmista kuolee kannattaa ositus ja perinnönjako tehdä samantien. Pääsee jatkossa helpommalla. Ellei ole mitään erityistä syytä jättää pesää jakamatta.

Eiköhän se yleensä kannata jättää pesä jakamattomana lesken haltuun jos kyseessä ei ole mikään monimutkainen uusioperhe vaan rintaperilliset on yhteisiä lapsia.

Vaikeuttaa aika paljon lesken kannalta asioita jos esimerkiksi asuu omakotitalossa ja toisen puolikkaan omistaa talosta lapset. Jos voimat ehtyy tai ei ole itsellä enää tuloja asua omakotitalossa, niin siinäpä sitä ollaan kun talon myynti voi olla mahdotonta ja muuttaminen osakkeeseen.

Myös veroja voi optimoida aikanaan jos kuolinpesiä on kaksi ja niiden välillä pesän sisäisillä varoilla voi omaisuutta siirrellä sille kumman perunkirja-arvolla se on tarkoituksenmukaisinta jakaa.

Perinnönjako voidaan tehdä lesken eläessä myös osittaisena eli esimerkiksi kesämökki siirtää lapselle jos siihen päädytään tai useammalle lapselle osuudet siitä.

Jokainen kuolinpesä osakkaineen saa onneksi itse päättää miten haluavat asiat hoitaa ja mahdolliset perinnönjaot. Usein voi olla viisasta maksaa lakimiehelle vaikka parin tunnin työstä jos miettii eri vaihtoehtoja, niin osaa kertoa sen mitä vaihtoehtoja siinä on ja mitkä vaihtoehdot ovat hänestä viisaimpia ja mitkä on ehdottomasti sellaisia mihin ei kannata ryhtyä.

Perinnönkin voi ottaa vastaan perunkirjoitusvaiheessa ilmoittamalla vielä niin, että pitääkin siitä itsellään vain hallintaoikeuden loppuelämäkseen ja antaa omistusoikeuden mennä omille lapsilleen. Sillä tempulla voi säästää isot perintöverot jossain tapauksissa. On siinä sitten omat haasteensa jos myöhemmin päätyykin siihen, että haluaa vaikka sen tällä tavalla perinnöksi saadun mökin myydä ja lapset ovat vielä alaikäisiä jotka sen omistavat.
 
Myös veroja voi optimoida aikanaan jos kuolinpesiä on kaksi ja niiden välillä pesän sisäisillä varoilla voi omaisuutta siirrellä sille kumman perunkirja-arvolla se on tarkoituksenmukaisinta jakaa.
Miten tässä vaiheessa enää mitään veroja optimoidaan kun verot menee maksuun 3kk:n sisällä kuolemasta tehdyn perukirjan pohjalta? Jos toinen kuolee tänään ja toinen 2v päästä niin käsissä on 2 kuolinpesää, mutta verot meni t+3kk ja t+2v3kk.

Tarkoitatko että jos pariskunnalla on ollut yhteisiä varoja 100ke ensimmäisen kuollessa ja asunto on perukirjaan merkitty 50ke arvolla ja toisen osapuolen myöhemmin kuollessa varoja on 130ke jossa asuntomerkitty arvoon 80ke (käteistä sama 50ke) niin tuossa pystyisi jotain veivausta tekemään jotta saisi myöhemmin kuolleen perukirjaan pienemmän arvon? Jos ositus olisi tehty heti ensimmäisen kuoltua (oletetaan että kaikki puoliksi) niin molemmissa pesissä olisi nyt 25ke rahaa ja 40ke asuntoa, jolloin jälkimmäiseen perukirjaan jäisi sama 65ke joka menee verolle, miten tuo tilanne muuttuu siitä että ositusta ei olisi tehty?
Perinnönkin voi ottaa vastaan perunkirjoitusvaiheessa ilmoittamalla vielä niin, että pitääkin siitä itsellään vain hallintaoikeuden loppuelämäkseen ja antaa omistusoikeuden mennä omille lapsilleen. Sillä tempulla voi säästää isot perintöverot jossain tapauksissa. On siinä sitten omat haasteensa jos myöhemmin päätyykin siihen, että haluaa vaikka sen tällä tavalla perinnöksi saadun mökin myydä ja lapset ovat vielä alaikäisiä jotka sen omistavat.
Tämä ei taas mielestäni liity mitenkään kaikkeen edelliseen tekstiin, sillä tämäkin päätös pitää tehdä 3kk:n sisällä ensimmäisen kuolemasta eikä sitä voi perua tai muuttaa jälkikäteen siinä vaiheessa kun toinenkin vanhempi vaihtaa hiippakuntaa.
 
Tarkoitatko että jos pariskunnalla on ollut yhteisiä varoja 100ke ensimmäisen kuollessa ja asunto on perukirjaan merkitty 50ke arvolla ja toisen osapuolen myöhemmin kuollessa varoja on 130ke jossa asuntomerkitty arvoon 80ke (käteistä sama 50ke) niin tuossa pystyisi jotain veivausta tekemään jotta saisi myöhemmin kuolleen perukirjaan pienemmän arvon? Jos ositus olisi tehty heti ensimmäisen kuoltua (oletetaan että kaikki puoliksi) niin molemmissa pesissä olisi nyt 25ke rahaa ja 40ke asuntoa, jolloin jälkimmäiseen perukirjaan jäisi sama 65ke joka menee verolle, miten tuo tilanne muuttuu siitä että ositusta ei olisi tehty?
Tämä ei taas mielestäni liity mitenkään kaikkeen edelliseen tekstiin, sillä tämäkin päätös pitää tehdä 3kk:n sisällä ensimmäisen kuolemasta eikä sitä voi perua tai muuttaa jälkikäteen siinä vaiheessa kun toinenkin vanhempi vaihtaa hiippakuntaa.

Nimenomaan noita kiinteistöjä voi siirrellä toiselle kuolinpesälle sillä "kauppahinnalla" jonka siihen haluaa valita niistä kun niillä on eri arvo kenties toisessa perukirjassa.

Esimerkiksi jos mökki on jäämistössä ja se on tarkoitus myydä ulkopuoliselle, niin se kannattanee siirtää kokonaan sen nimiin jonka perukirja-arvo on suurempi sillä arvolla joka on siihen perukirjaan merkitty. Perintövero taitaa olla maksimissaan 14 prosenttia rintaperilliselle ja 30 prosenttia taas on luovutusvoittovero tai 34 prosenttia jos ylittää tietyn summman muistaakseni 30 tonnia se luovutusvoitto.

Siinähän voi olla merkittäväkin ero esimerkiksi kiinteistöjen arvoissa jos toinen on kuollut 40 vuotta aiemmin kuin leski.

Nuo järjestelyt pitää tehdä pesän sisäisillä varoilla. Jos pesien sisällä ei ole tarpeeksi varoja tuollaiseen vaan ne on jaettu jo aiemmin ulos osittaisessa perinnönjaossa, niin sehän ei sitten onnistu.

Tuo asia ei ole ihan yksinkertainen ja minunkin piti useampaan kertaa lukea sitä koskeva kappale kirjasta "Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset, Aulis Aarnio; Urpo Kangas; Pertti Puronen; Timo Räbinä". Em. kirja löytyy monesta kirjastostakin niin siitä siihen voi perehtyä jos on ajankohtainen asia.

Aika usein taidetaan perinnönjaoissa tehdä se virhe, että pesästä jaetaan osittaisena perinnönjakona ulos osakkaille rahat ja muu helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten pörssiosakkeet. Vaikeuttaa aika tavalla sitten vaikka niiden kiinteistöjen jakoa myöhemmin kun pesässä ei ole enää pelimerkkejä ja osa perillisistä on saattanut hassata jo ne rahat mitä sai aiemmin. Ja voi tehdä mahdottomaksi tuollaisen verosuunnittelun kun pesän sisäiset varat ei riitä tuollaisiin liikkuihin.

Tahtoo olla ilmeisesti riitaisat perinnönjaot ja kuolinpesät sekä riitaisat avioerot ne kaksi raskainta ja kettumaisinta hommaa mihin lakimiehet töissään törmää. Ei käy kyllä tippaakaan kateeksi ne hommat.
 
Tämmöinen asia on aiheuttanut lähipiirissä keskustelua, elikkäs jos yhdistys haluaa olla poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ja kantaaottamaton, voiko/saako yhdistys säännöissään kieltää hallituksensa jäseniltä poliittisen tai uskonnollisen toiminnan. Esimerkiksi kunnallis-, eduskunta- tai kirkollisvaaliehdokkuuden. Entä voiko yhdistys velvoittaa hallituksensa jäsentä olemaan osallistumatta muiden yhdistysten hallitustoimintaan? Ei onnistunut googlaamalla löytämään minkäänlaista vastausta tähän.
 
Tämmöinen asia on aiheuttanut lähipiirissä keskustelua, elikkäs jos yhdistys haluaa olla poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ja kantaaottamaton, voiko/saako yhdistys säännöissään kieltää hallituksensa jäseniltä poliittisen tai uskonnollisen toiminnan.
Mielestäni yhdistys ei lähtökohtaisesti voi kieltää jäseniään tekemästä yhtään mitään, paitsi tietysti toimiessaan yhdistyksen nimissä tai tiloissa. Ehkä yhdistyksessä voi olla irtisanomisperusteena tai hallituksen jäsenen erottamisperusteena jonkinlainen toiminta, jolloin se on ikäänkuin kielto.
 
Tämmöinen asia on aiheuttanut lähipiirissä keskustelua, elikkäs jos yhdistys haluaa olla poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ja kantaaottamaton, voiko/saako yhdistys säännöissään kieltää hallituksensa jäseniltä poliittisen tai uskonnollisen toiminnan. Esimerkiksi kunnallis-, eduskunta- tai kirkollisvaaliehdokkuuden. Entä voiko yhdistys velvoittaa hallituksensa jäsentä olemaan osallistumatta muiden yhdistysten hallitustoimintaan? Ei onnistunut googlaamalla löytämään minkäänlaista vastausta tähän.

En ole lakimies mutta vastaan kuitenkin koska kysymyksen ensimmäinen osa on aika selkeä. Lähtökohtaisesti tässä ollaan kieltämässä perustuslain turvaamia perusoikeuksia (uskonnon-, järjestäytymis-, ja elinkeinovapaus) eli ollaan vahvasti ”ehdottomasti ei voi” -sarakkeessa.

Mutta, mulla on käsitys (en ole tästä varma, joku voi korjata jos tietää varmaksi) että se mitä yhdistys voi tehdä on, edellyttää säännöissään jäseniltään ja vastuuhenkilöiltään sitoutumista yhdistyksen arvoihin, eli tällöin esim. henkilö joka on poliittisesti sitoutunut ei voisi hakeutua yhdistyksen jäseneksi tai sen hallitukseen, tai jatkaa jäsenenä/hallituksessa.
 
En ole lakimies mutta vastaan kuitenkin koska kysymyksen ensimmäinen osa on aika selkeä. Lähtökohtaisesti tässä ollaan kieltämässä perustuslain turvaamia perusoikeuksia (uskonnon-, järjestäytymis-, ja elinkeinovapaus) eli ollaan vahvasti ”ehdottomasti ei voi” -sarakkeessa.

Mutta, mulla on käsitys (en ole tästä varma, joku voi korjata jos tietää varmaksi) että se mitä yhdistys voi tehdä on, edellyttää säännöissään jäseniltään ja vastuuhenkilöiltään sitoutumista yhdistyksen arvoihin, eli tällöin esim. henkilö joka on poliittisesti sitoutunut ei voisi hakeutua yhdistyksen jäseneksi tai sen hallitukseen, tai jatkaa jäsenenä/hallituksessa.
Omassa päässäni nyt vastaat vähän niin kuin samaan kysymykseen kahteen kertaan ja eri tavalla, joten ei tämä minusta ole aivan selkeä =D

Itse olen siis jostain saanut päähän että kutakuinkin noin muotoiltuna polittisesti sitoutuneet henkilöt voitaisiin rajata hallituksen ulkopuolelle. Jos yhdistyksen arvoihin/sääntöihin on kantaaottamattomuus kirjattu, niin vähän kyseenalaiselta näyttää jos hallitus on täynnä vaikka kokoomuksen puolueaktiiveja. Tokihan tässä tulee sitten vielä se että mikä katsotaan poliittiseksi sitoumukseksi. Mielestäni pelkästään aktiivinen vaalityö voi sotia yhdistyksen arvoa vastaan, ja yhdistyksen hallitus kuitenkin käytännössä hyvin pitkälle yhdistyksen kasvot.

Oman tulkinnan mukaan perusoikeuksia ei loukata jos kategorisesti ns. kielletään kaikki aktiivinen toiminta, tyyliin " Yhdistyksen arvoihin kuuluu poliittinen sitoutumattomuus, täten yhdistyksen hallituksessa ei voi toimia henkilö joka samaan aikaan poliittisesti aktiivinen, esim. eduskuntavaali-ehdokas" tjsp. Eihän siinä ketään kielletä ehdolle asettumasta, mutta ei vaan pysty samaan aikaan hoitamaan yhdistyksen hallituksen jäsenen virkaa. Ja samalla miettien että jos saman tyyppisellä lausahduksella toteaisi että "ei toimia henkilä joka samaan aikaan toimii jonkun muun yhdistyksen hallituksessa".

Ketään ei olla siis olla nyt potkimassa pois, mutta vaalit aiheutti tämmöistä keskustelua, eikä kukaan oikeastaan varmaksi osannut sanoa tai perustella tarkemmin suuntaan eikä toiseen. Asia jäi sitten vähän meikäläistä häiritsemään. Voi olla että pitää vielä PRHlle lähettää sähköpostia että saa virallisen vastauksen =D
 
Ei usko että yhdistyksen sääntöihin on estettä yhdistystä perustaessa kirjata että yhdistyksen arvoihin kuuluu puoluepoliittinen sitoutumattomuus. Jälkikäteen sääntöjen muuttaminen voi olla vaikeampaa.

Sitten toki se että säännöissä lukee jotain ei välttämättä tarkoita sitä että esim. hallituksen jäsenen voisi käden käänteessä erottaa. Toki taas jos jäsenet äänestää hallituksen, niin seuraavalla kaudella ihan ilman sääntöjäkin hallituksesta saattaa tippua sellainen henkilö, joka ei jaa jäsenistön kantoja.
 
Omassa päässäni nyt vastaat vähän niin kuin samaan kysymykseen kahteen kertaan ja eri tavalla, joten ei tämä minusta ole aivan selkeä =D

Tavallaan joo, mutta siinä on se pieni merkittävä ero; yhdistys ei voi kieltää jäsentä kuulumasta poliittiseen liikkeeseen/asettumasta ehdolle/kuulumasta kirkkoon, mutta yhdistys (ehkä) voi olla ottamatta jäseneksi henkilöä joka näin tekee.

Mielenkiintoinen pohdinta tämä kyllä kokonaisuudessaan että kuinka paljon yhdistys saa ”valikoida” jäseniään perusoikeuksiin puuttumatta...
 
Pitäisiköhän muuten tasavallan presidentin valittaa johonkin, kun puolueeseen kuulumisen perusoikeus on häneltä evätty? :hmm:

Mutta siis yhdistys ei ole valtio, joten yhdistyksen ei tarvitse tarjota jäsenilleen perusoikeuksia.

Edelleenkin siis yhdistyksellä ei ole valtaa rajoittaa kenenkään toimintaa sinänsä, mutta voivat valikoida jäseniään.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen pohdinta tämä kyllä kokonaisuudessaan että kuinka paljon yhdistys saa ”valikoida” jäseniään perusoikeuksiin puuttumatta...

Yhdistyshän voi lähes täysin valikoida jäsenensä, kunhan kirjoittaa ne valintakriteerit sääntöihinsä. Ja sittenkään ei kaikkia ehdot täyttäviä tarvitse hyväksyä.
 
Pitäisiköhän muuten tasavallan presidentin valittaa johonkin, kun puolueeseen kuulumisen perusoikeus on häneltä evätty? :hmm:

Mutta siis yhdistys ei ole valtio, joten yhdistyksen ei tarvitse tarjota jäsenilleen perusoikeuksia.

Eiköhän Suomen tasavallan presidenttikin saa kuulua mihin puolueeseen tahansa tai olla kuulumatta. Suomessa on vain sellainen perinne, että tasavallan presidentiksi valittu itse irtisanoutuu puolueen jäsenyydestä, jos kuuluu johonkin puolueeseen. Ideana tuossa taitaa olla, että presidentiksi valittu tavallaan yrittää olla koko kansan presidentti.
 
Onkohan poliisilta/syyttäjältä/oikeudelta tulossa millaiset muilutukset toimistoapulaisen luvattomat potilastietojen katseluista? Työelämää aloitteleva nuori aikuinen ei ymmärtänyt potilastietoturvalain vakavuutta..
 
Onkohan poliisilta/syyttäjältä/oikeudelta tulossa millaiset muilutukset toimistoapulaisen luvattomat potilastietojen katseluista? Työelämää aloitteleva nuori aikuinen ei ymmärtänyt potilastietoturvalain vakavuutta..

Tuosta nyt ei vielä tiedä, riippuu tietenkin siitä, että kenen tietoja on haettu, missä tarkoituksessa, kuinka monen henkilön tietoja haettiin ja onko kyse vahingosta. Kun tällaista sattuu, niin seuraukset voivat olla kaikkea väliltä ilmoitus työnantajan tietosuojavastaavalle (ja joskus eteenpäin tietosuojavaltuutetulle)<-> oikeudessa tuhansien eurojen kärsimyskorvaukset ja sakot.

Vissiin kuitenkin rikosilmoitus on tehty, jos poliisikin on jo osallisena?
 
Vuonna 2019 rapsahti keskussairaalan osastosihteerille 256 potilaan tietojen katselusta ainakin 34 k€ kustannukset, siinä on varmaan pahin mitä voi tulla. Siitä sitten alaspäin pienempiin seuraamuksiin.
 
Onkohan poliisilta/syyttäjältä/oikeudelta tulossa millaiset muilutukset toimistoapulaisen luvattomat potilastietojen katseluista? Työelämää aloitteleva nuori aikuinen ei ymmärtänyt potilastietoturvalain vakavuutta..

Toivottavasti ihan tuntuvat. Oppii työelämää aloitteleva nuori aikuinenkin kunnioittamaan toisten yksityisyyttä, jos ei aiemmassa koulutuksessa ole ymmärrys tarttunut. Rikesakko ei välttämättä vielä paljon kannustaisi.
 
Onkohan poliisilta/syyttäjältä/oikeudelta tulossa millaiset muilutukset toimistoapulaisen luvattomat potilastietojen katseluista? Työelämää aloitteleva nuori aikuinen ei ymmärtänyt potilastietoturvalain vakavuutta..

Jos ei kyseinen henkilö ole aivan täysi idiootti niin sitten on työnantajalla mennyt perehdytys pahasti vihkoon. Tuo pitäisi takoa lekalla kalloon että ilman työtehtävien hoitoon liittyvää syytä ei noita voi vaan huvikseen selailla ja jos perehdytys on ollut riittämätön niin kai osa vastuusta on sitten työnantajallakin.
 
Tuo pitäisi takoa lekalla kalloon että ilman työtehtävien hoitoon liittyvää syytä ei noita voi vaan huvikseen selailla
Niin ja mun mielestä samassa yhteydessä voisi olla hyvä painottaa että kaikista selailuista jää merkintä järjestelmään ja niitä valvotaan ja että asiattomasta selailusta on tuomittu sanktioita. Muutenhan jotkut ottaa sen ikäänkuin punaisia valoja päin kävelemisenä.
 
Jos ei kyseinen henkilö ole aivan täysi idiootti niin sitten on työnantajalla mennyt perehdytys pahasti vihkoon. Tuo pitäisi takoa lekalla kalloon että ilman työtehtävien hoitoon liittyvää syytä ei noita voi vaan huvikseen selailla ja jos perehdytys on ollut riittämätön niin kai osa vastuusta on sitten työnantajallakin.
Oman työnantajan kohdalta voin kommentoida, että sanallakaan ei ole ohjeistettu. Pääosin en itse käytä terveystietoja, mutta muuta arkaluontoista henkilötietoa kuitenkin. Eli ei kannata olettaa, että näitä hommia kovin hyvin hoidetaan tai valvotaan.
 
Oman työnantajan kohdalta voin kommentoida, että sanallakaan ei ole ohjeistettu. Pääosin en itse käytä terveystietoja, mutta muuta arkaluontoista henkilötietoa kuitenkin. Eli ei kannata olettaa, että näitä hommia kovin hyvin hoidetaan tai valvotaan.

Näissä kohtaa se rangaistus pitäisi tulla esimiehille.. varsinkin jos kyse on nuoresta työntekijästä joille nämä asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä..
 
Sinänsähän tosin tietämättömyys jostain laista ei ole lupa jättää lakia noudattamatta ja työnantajankin täytyy varmasti olettaa että jos työntekijä on valmistunut ammattiin, niin hänelle on opetettu jotain.

Onko syyllinen tietämättömyyteen sitten lopulta kotikasvastus, yhteiskuntaopintunnin opettaja peruskoulussa, ammattioppilaitos vai työnantaja - tiedä häntä.
 
Aika vaikea terveydenhuollossa on noita olla tietämättä kun kaikenmaailman tietoturvakurssia vaaditaan niin maan perkeleesti sekä koulussa että työpaikalla.
 
Aika vaikea terveydenhuollossa on noita olla tietämättä kun kaikenmaailman tietoturvakurssia vaaditaan niin maan perkeleesti sekä koulussa että työpaikalla.
Toisaalta vahtimestarit ym. potilastoimistotyöntekijät ja arkiston hoitajat eivät vaadi alan koulutusta. Ja oman kokemukseni mukaan niitä hommia kymmenen vuotta sitten kun tein ja lähiipiiristä ja kavereista moni myös (juuri nuorten ekana työpäaikkana), niin perehdytys potilaiden tietoturva-asioista oli melkein olematonta.
 
Toisaalta vahtimestarit ym. potilastoimistotyöntekijät ja arkiston hoitajat eivät vaadi alan koulutusta. Ja oman kokemukseni mukaan niitä hommia kymmenen vuotta sitten kun tein ja lähiipiiristä ja kavereista moni myös (juuri nuorten ekana työpäaikkana), niin perehdytys potilaiden tietoturva-asioista oli melkein olematonta.

Kyllä täälläpäin vaatii ja samat tietoturvakoulutukset jne. Toki alueellisia eroja varmasti on ja näihinhän on herätty entistä enemmän viimeisen 10-5 vuoden sisään.
 
Tietysti näissäkin huomioidaan mikä pitäisi olla koulutuksella ja perehdytyksellä työntekijän tietotaso tietoturvasta. Pelkkä nuori ikä ei tee työntekijästä syyntakeetonta.
 
Olisi visainen kysymys paremmin tietäville.

Kerrostaloasunnossa tapahtunut vesivahinko, oletettavasti vessan lattiakaivosta noussut jätevedet ylös. Vakuutusyhtiö josta asukkaalla ollut kotivakuutus tehnyt päätöksen että asukas ei ole velvollinen tapahtunutta korvaamaan, eikä sitä korvaa myöskään vakuutusyhtiö vaan vahingot jäävät kiinteistön omistajan itsensä kärsittäviksi. Kiinteistön omistaja viis veisaa vakuutusyhtiön päätöksestä ja velkoo vahingonkorvauksia suoraan (entiseltä) asukkaalta. Lasku siirretty perintätoimistolle jolle on kerrottu vakuutusyhtiön päätöksestä ja perintätoimisto lopetti tuolloin perinnän. Nyt sitten perintätoimisto ilmoitti että perintää jatketaan kiinteistön omistajan vaatimuksesta. Perintätoimisto vetoaa perintälakiin

"4 b § (18.1.2013/31)
Maksuvelvollisuuden kiistäminen


Tämän lain mukaista perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa.


Perintää saa kiistämisestä huolimatta jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen."

Asiasta on siis vakuutusyhtiön päätös ettei asukas ole asiassa korvausvelvollinen, tarkka sanamuoto päätöksessä on "sinulle ei ole syntynyt asiassa lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta"

Kiinteistön omistaja saa tietysti tehdä mitä huvittaa mutta perintätoimistojen toimintaa säätelee laki. Toimiiko perintätoimisto lain vastaisesti tapauksessa kun se jatkaa perintää vaikka maksuvelvollisuus on kiistetty ja asiasta on vakuutusyhtiön päätös?
 
Kiinteistön omistaja viis veisaa vakuutusyhtiön päätöksestä ja velkoo vahingonkorvauksia suoraan (entiseltä) asukkaalta.
Ensimmäisenä tästä tulee mieleen, että voiko omistaja muka lähettää jonkin laskun vain suoraan asukkaalle ilman vahingonkorvauskanteen nostamista ja vahingonkorvausvelvollisuuden toteamista oikeudessa.
 
Kyllähän laskun voi aina lähettää. Tuollainen lasku on tyyliin "jos maksat tämän suosiolla, niin asia on loppuunkäsitelty?" Tietenkin jos laskun saaja on sitä mieltä että lasku on perusteeton, niin siitä voi reklamoida. Olisi aika järjetöntä jos jokainen vahingonkorvausasia olisi pakko käydä oikeuden kautta vaikka vahingon aiheuttaja olisi vapaaehtoisesti halukas maksamaan.

Nyt siis ymmärtääkseni laskusta on reklamoitu laskuttajaa ja perintätoimistoa, ja perintätoimisto edelleen jatkaa perintää. Vakuutusoyhtiön mielipide siis oli että asiassa ei ole lain puolesta korvausvelvollisuutta. Ehkä velkojan näkemys on, että saatava perustuu sopimukseen tms, jolloin lain korvausvelvollisuudella (ja vakuutusyhtiön mielipiteellä) ei ole vaikutusta. Itse reklamoisin sillä perusteella että saatava ei perustu sopimukseen, velvoitteeseen, eikä velkasuhteeseen, vaan on täysin perusteeton (enkä edes mainitsisi vakuutusyhtiöstä mitään).

Jos eivät suostu lopettamaan perintää, niin perintätoimistosta voi kannella aluehallintovirastolle.
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan tuossa perintätoimiston kanta, että velallinen ei itse ole kiistänyt saatavaa? Vakuutusyhtiö ei itsessään ole osapuoli.
 
Nyt siis ymmärtääkseni laskusta on reklamoitu laskuttajaa ja perintätoimistoa, ja perintätoimisto edelleen jatkaa perintää. Vakuutusoyhtiön mielipide siis oli että asiassa ei ole lain puolesta korvausvelvollisuutta. Ehkä velkojan näkemys on, että saatava perustuu sopimukseen tms, jolloin lain korvausvelvollisuudella (ja vakuutusyhtiön mielipiteellä) ei ole vaikutusta. Itse reklamoisin sillä perusteella että saatava ei perustu sopimukseen, velvoitteeseen, eikä velkasuhteeseen, vaan on täysin perusteeton (enkä edes mainitsisi vakuutusyhtiöstä mitään).

Jos eivät suostu lopettamaan perintää, niin perintätoimistosta voi kannella aluehallintovirastolle.

Kyseessä on tavallinen kerrostaloasunto ja vielä kohtuu iso vuokranantaja joten vaikea kuvitella että tälläisen vuokrasopimukseen vuokranantaja lisäisi jotain erikoisia sopimusehtoja vahingonkorvauksiin liittyen. Vakuutusyhtiön päätöksestä on siis kerrottu perintätoimistolle mutta tästä huolimatta perintää jatketaan, kiinteistön omistajan vaatimuksesta.

Mutta tosiaan kantelua tässä ollaan tekemässä aviin. Pitäisi vaan osata perustella asia mahdollisimman hyvin.

Olisikohan tuossa perintätoimiston kanta, että velallinen ei itse ole kiistänyt saatavaa? Vakuutusyhtiö ei itsessään ole osapuoli.

Velallinen on kiistänyt saatavan, eli kiistänyt alusta asti että olisi syyllinen vesivahinkoon ja perusteena käytetty vakuutusyhtiön päätöstä.
 
Velallinen on kiistänyt saatavan, eli kiistänyt alusta asti että olisi syyllinen vesivahinkoon ja perusteena käytetty vakuutusyhtiön päätöstä.
Niin siis tässä kuulostaa siltä kuin reklamaation sanamuoto olisi ollut tyyliin "Saatava on perusteeton, koska vakuutusyhtiö ei suostu korvaamaan sitä minulle". Jos perintäyhtiö saisi tuollaisen reklamaation, niin perinnän jatkaminen ei välttämättä olisi hyvän perintätavan vastaista, koska sillä, korvaako vakuutusyhtiö jotain sinulle ei ole asian kanssa mitään merkitystä, vaan ainoastaan sillä onko sinulla velvollisuus korvata kiinteistön omistajalle jotain. Korvausvelvollisuus voi perustua muuhunkin kuin vahingonkorvauslakiin (joskaan niin ei näytä nyt olevan).

Eli mielestäni olisi järkevää unohtaa se vakuutusyhtiö ja kiistää saatava, koska se ei perustu sopimukseen, velvoitteeseen eikä velkasuhteeseen. Ja jos velkoja väittää saatavan perustuvan edellämainittuihin, on saatava riitainen.
 
Viimeksi muokattu:
Kyseessä on tavallinen kerrostaloasunto ja vielä kohtuu iso vuokranantaja joten vaikea kuvitella että tälläisen vuokrasopimukseen vuokranantaja lisäisi jotain erikoisia sopimusehtoja vahingonkorvauksiin liittyen.
Aika monta kertaa ollut elämäni aikana vuokralla ja ainoa melkein oikeuteen mennyt ongelma ollut isolla vuokranantajalla. Ja vielä ihan käsittämättömästä syystä, joka oli täysin vuokranantajan/isännöitsijän moka. Silti, täysin ylimielistä, viivyttelevää ja "meillä on enemmän rahaa ja asianajajia, kuin sinulla" asenne. Onneksi itsellä vakuutusyhtiö hoiti homman.
 
Aika monta kertaa ollut elämäni aikana vuokralla ja ainoa melkein oikeuteen mennyt ongelma ollut isolla vuokranantajalla. Ja vielä ihan käsittämättömästä syystä, joka oli täysin vuokranantajan/isännöitsijän moka. Silti, täysin ylimielistä, viivyttelevää ja "meillä on enemmän rahaa ja asianajajia, kuin sinulla" asenne. Onneksi itsellä vakuutusyhtiö hoiti homman.


Kuulostaa ihan tämän tapauksen kopiolta. Tosiaan, onneksi asukkaalla ollut laaja kotivakuutus niin vakuutusyhtiö saa selvittää asian loppuun. Mutta aivan samat mielikuvat tässäkin tapauksessa isännöitsijän toiminnasta. voisi jopa käyttää sanaa "absurdia"
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 929
Viestejä
4 516 583
Jäsenet
74 512
Uusin jäsen
OPP6

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom