io-techin lakimiehet hoi.

Tällainen 'hypoteettinen' tilanne: exä muuttanut pois yli puoli vuotta sitten, mutta ei suostu siirtämään kirjojaan uuteen osoitteeseensa. Onko tosiaan niin että minulla ei ole mitään keinoa saada häntä pois osoitteestani? Maistraattiin ja postiin ilmoitettu mutta mitään ei tapahdu.
Muuttajalla on viikko aikaa ilmoittaa osoitteenmuutoksesta. Sen jälkeen maistraatin on velvoitettava muuttanutta tekemään ilmoitus, ellei ole jotain "erityistä syytä" jättää velvoitusta tekemättä. Vaikka ilmoitusta ei tästä huolimatta saapuisikaan, maistraatti voi silti kirjata uuden osoitteen omalla päätöksellään.

Ilmeisesti mitään seuraamuksia ei ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä tule. Kotikuntalaki määrää uhkasakon ainoastaan rakennuksen tai asunnon omistajalle, jos tämä ei ilmoita, keitä siellä asuu.

Maistraatin virkamiehille taas seuraamuksia voi tulla. Velvoittamisen suorittamatta jättäminen on virkavelvollisuuden rikkomista, tai jos kyseessä on joku muuttajan tuttu, kenties jopa virka-aseman väärinkäyttöä.
 
Eli tossa kannattaa ottaa selvää kuka on maistraatissa esimiesasemassa/valvontavastuussa. Laittaa ystävällisen kirjeen ko. henkilölle missä kyselee mitä kautta voi tehdä ilmoituksen hänen alaisensa tekemästä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai virkarikoksesta.. selittää tilanteen ja kertoo ettei maistraatissa haluta tehdä asialle mitään.. luulisi alkavan tapahtumaan..
 
Ositus. Pitääkö tuo hoitaa niin, että kummallakin osapuolella on oma lakimies? Mulla velat ja varat tiedossa, pystyykö hoitamaan vaan jollain sähköpostilla ilmoittamalla? Vai pitääkö soitella ja säätää? Helposti ja vaivattomasti tässä yritän mennä
 
Eli tossa kannattaa ottaa selvää kuka on maistraatissa esimiesasemassa/valvontavastuussa. Laittaa ystävällisen kirjeen ko. henkilölle missä kyselee mitä kautta voi tehdä ilmoituksen hänen alaisensa tekemästä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai virkarikoksesta.. selittää tilanteen ja kertoo ettei maistraatissa haluta tehdä asialle mitään.. luulisi alkavan tapahtumaan..

Nyt kun soittelin tuonne uudestaan niin olivat jo alunperin poistaneet osoitteestani ko henkilön ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen. Eivät vain minulle olleet ilmoittaneet tästä. Eivät myöskään ko henkilölle, mutta sehän ei minun murhe ole.
 
Ositus. Pitääkö tuo hoitaa niin, että kummallakin osapuolella on oma lakimies? Mulla velat ja varat tiedossa, pystyykö hoitamaan vaan jollain sähköpostilla ilmoittamalla? Vai pitääkö soitella ja säätää? Helposti ja vaivattomasti tässä yritän mennä

Ei tarvitse, mutta ositussopimus kannattaa (l. täytyy) tehdä. Hoituu esim pankissa, maksaa jotain. Itselläkin vielä tekemättä kun vastapuoli hankaa vastaan kaikessa sopimisessa.
 
Ositus. Pitääkö tuo hoitaa niin, että kummallakin osapuolella on oma lakimies? Mulla velat ja varat tiedossa, pystyykö hoitamaan vaan jollain sähköpostilla ilmoittamalla? Vai pitääkö soitella ja säätää? Helposti ja vaivattomasti tässä yritän mennä

Ei tarvitse. Voi tehdä ihan ilman lakimiehiä mutta suositellaan että lakimies tekisi sen.
Meille teki eläkkeellä oleva lakimies mutta meillä ei ollutkaan mitään riitoja exän kanssa.
Kerran käytiin tapaamassa kaikkien tietojen kanssa, sopimusluonnos tuli spostiin ja sitten käytiin vain allekirjoittamassa se (todistajina se lakimies ja hänen avokki).
 
Hola tietäjät. Vastaan on tullut oudohko tilanne johon joudun kyselemään hieman kokemuksia/tietoa työnantajan vastuusta.
Case: olen ottanut vastaan kausityön pienehköltä paikkakunnalta pohjoisesta, jossa ns yleinen markkinatilanne vuokra-asunnoissa on olematon ainakin autottomalle. Ts asuntoja yleisillä markkinoilla ei ole tai ovat useiden kymmenien kilometrien päässä. Työstä sopiessa olen sopinut että työnantaja osoittaa minulle asunnon kk-hintaan äks (200€/kk, joka kohtuullinen). Reunaehdoista sopiessa olen ilmoittanut haluavani asuntoon keittiön ja kämppisasuminen on ok.
Sitten itse keissiin. Nyt minulle osoitettu asunto on selkeästi homeongelmainen ja talon iän arvioiden myös asbestia sisältävä. Minkälaisia neuvotteluavauksia minulla olisi käytettävissäni kun tahtotila ei selkeästi ole aloittaa ns sotajalalla näitä juttuja vaan olen vakaa uskoja että ainakin neuvotteluiden aloitus tulisi esittää faktoja ja perusteluita esittäen vs 'haistakaa paska ja taipukaa tahtooni'-poterosta. Vinkkejä siis kaivataan sisäilmaongelmista ja niitten säädöksistä, työnantajan velvollisuudesta osoittaa haitaton asumus jne., uusia kulmia mitä itselle ei ole tullut vielä mieleen. Näistä sit rakentelen mieleisen keissin.
Mahdollisia soveltuvia ratkaisuja jotka itsellä mielessä:
-autottoman matkan päästä löytyy homeeton asumis samaan hintaan (hinnasta työnantajapuoli ei oikein pääse korottamaan koska tästä sähköpostiviestittelyä joissa heidän puolelta esitetty hinta /kk)
-autollisen matkan päästä löytyy homeeton asumus ja työnantaja korvaa autonkäyttökustannukset joko suoraan tai esim majan hintaa laskemalla per kk. Tämä hieman kallista koska työmatka saattaa olla 40km / päivä sekä ajoneuvon hommaaminen/vakuutukset/huollot yms yleinen säätö.
-työnantajana hotelli, asumus työpaikan tiloissa (iisi toteutus heille mutta tuskin tahtotila heidän puoleltaan, huonehinta / vrk on raju (nsataa euroa / yö) ja tätä kautta tulonmenetykset heille per kausi rajut. Voikohan tätä käyttää ns vipuvartena tahi vaateena sitten jos ruuveja joutuu ensimmäisen sovitteluavauksen jälkeen kirraamaan?
-muuta,mitä.
Oi internet, tuo apusi ja ajatuksesi.
 
Asbestista ainakin turha sanoa yhtään mitään, jos ei nyt ole selkeästi mitään rikkinäisiä asbestituotteita nähtävissä sisätiloissa. Harva kämppä on asbestiton. Miten tämä selkeä homeongelma näkyy? Lähinnä siis lähtisin ilman pykäliä ja ratkaisuehdotuksia keskustelemaan asiasta ja katsomaan mitä tarjoaja sanoo. Mut jos pelkkien kuvien perusteella huutelet jotain, niin uskottavuutesi voi olla aika heikko. Varsinkin tuon asbestin kanssa kuulostat ns. ”hysteerikolta”.

e: Kai sinulla on sopimukset paperilla allekirjoitettuna? Jos kämppä on ainoa tarjolla oleva, niin voi jäädä työsuorite aika lyhyeksi, varsinkin jos et paikalla ole käynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Asbestista ainakin turha sanoa yhtään mitään, jos ei nyt ole selkeästi mitään rikkinäisiä asbestituotteita nähtävissä sisätiloissa. Harva kämppä on asbestiton. Miten tämä selkeä homeongelma näkyy? Lähinnä siis lähtisin ilman pykäliä ja ratkaisuehdotuksia keskustelemaan asiasta ja katsomaan mitä tarjoaja sanoo. Mut jos pelkkien kuvien perusteella huutelet jotain, niin uskottavuutesi voi olla aika heikko. Varsinkin tuon asbestin kanssa kuulostat ns. ”hysteerikolta”.

e: Kai sinulla on sopimukset paperilla allekirjoitettuna? Jos kämppä on ainoa tarjolla oleva, niin voi jäädä työsuorite aika lyhyeksi, varsinkin jos et paikalla ole käynyt.

Kiitos kvarkki vastauksesta.
Asbesti on ongelmallinen asia joka vaikea toki todistaa, tässä tapauksessa tiedossa siis rakennuksen aiempi historia jolloin paikalta purettu asbestia sisältäviä rakenteita pintaremontin yhteydessä. Uskoisin homeen olevan suurempi syy ongelmiin kuin asbesti, otin asian vain esille taustoittaakseni ongelman laajuutta.
Homeongelma esiintyy selkeinä kasvustoina ikkunoiden karmeissa (kosteusvaihtelut, mustaa kasvustoa) jo toista vuotta. Asuntoon on tehty maalaamalla ja pinnoittamalla pintaremonttia mutta kasvustot puskevat silti sieltä läpi. Asuinrakennuksessa useampia 'soluja' ja oireita esiintynyt jo aiemmilla asukkailla sekä itsellä n 10vrk asumisen jälkeen selkeää oiretta joka tuntuu erityisesti aamuisin tukkoisuutena sekä ahdistuksena hengityksessä.
Next step käydä TKssa kysymässä kuinka edetään, samalla jää virallinen jälki asioihin reagoinnista.
Työsuoritteen lyhyyttä en varsinaisesti pelkää vaikka koeajalla olenkin, tiedän koeajan purun perusteet enkä niinkään pelkää jääväni tyhjän päälle. Lähinnä valmistaudun skenaarioon jossa työnantajan puolelta lähdetään linjoille jossa käytetään 'ota tai jätä' lähestymistä.
Tätä en periaatteesta hyväksy ja silloin aion omien mahdollisuuksien rajoissa parantaa asumisolojani.
Hysteerikko out.
 
No siis jos pykälien mukaan mennään, on sulla todistustaakka siitä, että asunnossa asuminen aiheuttaa terveyshaittaa. Te ette nyt ainakaan toistaiseksi ole oikeuteen menossa asiaa puimaan, joten luulisi vaikka homekasvustoista otettujen kuvien ottamisen ja sinun rehellisen sanasi auttavan asian ratkaisussa. Alkuun varmasti kannattaa asiaa puida ihan sopuhengessä ennen kuin otetaan raskaat keinot käyttöön (kuten lääkärinlausunnot, terveystarkastajan katselmukset yms...).

Tuo TK:ssa käyminen on varmasti ihan fiksua jo pelkästään oman terveyden vuoksi.
 
Näyttövelvollisuus terveysvaaran olemassaolosta on vuokralaisella. Jos vuokralainen väittää, että asunto aiheuttaa vaaraa hänen tai muun henkilön terveydelle, tulee hänen esittää asiasta luotettava selvitys. Näyttöä voidaan hankkia vaikkapa pyytämällä terveysviranomaisen lausunto asiasta. Esimerkiksi homesienten kohdalla vuokralaisen pitää pystyä mittaustulosten avulla osoittamaan, että homeitiöiden pitoisuus huoneilmassa ylittää terveysnormit. Jos vuokralainen purkaa sopimuksen ilman laissa mainittua perustetta, saattaa vuokralaiselle syntyä velvollisuus korvata se vahinko, joka vuokranantajalle aiheutuu sopimuksen ennenaikaisen päättymisen johdosta.

Vuokralaisen terveys liipaisimella – mitä tapahtuu vuokrasopimukselle? | Kiinteistölehti

Näyttö olisi vahvempi, jos saat tueksesi muitakin oireilevia. Oikeassa olet siinä, että kannattaa mieluummin sopia, kuin alkaa riitelemään.
 
Homeen osalta tosiaan vaikuttaa selvältä tapaukselta. Asbestin osalta tietysti herää kysymys, että onko epäilys purkua tehdyn ilman asianmukaisia suojauksia? Jos on tehty oikein, niin silloinhan homma on ihan ok. Jos oikein viitseliäs on ja valmis pistämään rahaa kiinni, niin voihan siitä huonepölystä pyytää pöpöjen lisäksi ottamaan myös asbestipitoisuuden.

Itse menisin terkkariin ja sieltä sitten neuvottelemaan työnantajan/vuokraisännän kanssa, että asunto aiheuttaa oireita. Periaatteessa tuollainen pintalika ei nyt vielä kerro muuta kuin jostain ongelmasta. Esim. jos on paska ilmanvaihto ja ilma kiertää miten sattuu... Tehdyt korjaukset tietysti kertoo, että työnantajaa kiinnostaa, mutta "ota tai jätä" tilanteeseen saatat silti päätyä...
 
Varattomaan kuolinpesään tuli veronpalautuksia, joista en etukäteen tiennyt, siten, että hautajais- ym. laskujen jälkeen rahaa jää tilille n. 80€. Velkaa pesällä on vielä reilu 500€ erinäisten laskujen (sähkö, puhelin, sairaala jne) osalta. Perukirja on toimitettu jo verottajalle ja kaikille velkoojille.

Verottajan mukaan he eivät tarvitse perukirjaan lisäyksiä tms, sillä summat eivät vaikuta perintöverotukseen. Kysymys kuuluukin, mitä teen tuolle tilille jäävälle n. 80 eurolle? Teenkö kuitenkin täydennyksen perukirjaan ja toimitan sen velkoojille? Kuka päättää kenelle maksetaan mitäkin?
 
Varattomaan kuolinpesään tuli veronpalautuksia, joista en etukäteen tiennyt, siten, että hautajais- ym. laskujen jälkeen rahaa jää tilille n. 80€. Velkaa pesällä on vielä reilu 500€ erinäisten laskujen (sähkö, puhelin, sairaala jne) osalta. Perukirja on toimitettu jo verottajalle ja kaikille velkoojille.

Verottajan mukaan he eivät tarvitse perukirjaan lisäyksiä tms, sillä summat eivät vaikuta perintöverotukseen. Kysymys kuuluukin, mitä teen tuolle tilille jäävälle n. 80 eurolle? Teenkö kuitenkin täydennyksen perukirjaan ja toimitan sen velkoojille? Kuka päättää kenelle maksetaan mitäkin?

Anna olla tilillä. Eiköhän se summa mene vielä pankitilin kuukausimaksuihin ja muuhun sen sellaiseen.
 
Anna olla tilillä. Eiköhän se summa mene vielä pankitilin kuukausimaksuihin ja muuhun sen sellaiseen.
Kyseessä on S-Pankin tili, jossa ei taida olla mitään kuukausimaksuja. Ja olisihan tuo tili kiva saada lopetettua niin ei jäisi enää mitään hoidettavia asioita.
 
Jos kyseessä S-pankki, niin saattaa olla osuuskunnan pääoma vielä tulossa (100€) tilin lopettamisen yhteydessä.
 
Osuusmaksun olen huomioinut jo perukirjassa, eli ainoastaan nämä tulleet veronpalautukset aiheuttavat nyt tämän ongelman.
 
Kyseessä on S-Pankin tili, jossa ei taida olla mitään kuukausimaksuja. Ja olisihan tuo tili kiva saada lopetettua niin ei jäisi enää mitään hoidettavia asioita.

Jos et mitään keksi hautajaismenoa tms. etkä sen lopettamisen kanssa voi odotella rauhassa niin jos perunkirjoituksen jälkeen tulee ilmi uusia varoja tai velkoja niin tulee toimittaa täydennysperunkirjoitus ja täydennysperukirjassa uudet tiedot ilmoitetaan kuten varsinaisessakin perukirjassa. Täydennysperunkirjoitukseen on ryhdyttävä, kun perukirjaan merkitty varallisuus on merkittävästi virheellinen. Siitä kun on tulleet tietoon, on vastuullisella yksi kuukausi aikaa täydennysperunkirjoituksen pitämiseen. Verohallinto voi myöntää jatkoaikaa täydennysperunkirjoituksen pitämiseen. Aiheesta löytyy tietoa myös esimerkiksi alla olevasta kirjasta sivulta 92.

Aarnio et al. 2016. Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. 8., uudistettu painos.

Perunkirjoituksen teettämisen hinta on siinä 300-1500 euroa hautaustoimiston kautta ja lakimiehen kautta siinä 150 euroa tunti plus alv tai asianajajilla se liiton suositus 200 euroa plus alv yleensä. Laskuttavat vielä joka monisteen ja kirjeen ja kaiken mahdollisen siihen päälle.

Eli eihän nuo rahat riitä edes siihen uuteen perunkirjoitukseen. Lahjoittakaa vaikka johonkin hyväntekeväisyyteen jos ette niitä keskenään halua jakaa. Vaikka sen tekee itse niin onhan siinä oma vaivansa ja aiheuttaa silti kuluja.
 
Osuusmaksun olen huomioinut jo perukirjassa, eli ainoastaan nämä tulleet veronpalautukset aiheuttavat nyt tämän ongelman.

Jos asia vaivaa, niin ole kirjallisesti yhteydessä verotoimistoon ja kerro että tuli 80 euroa veronpalautusta ja tiedustele onko summa verottajan käsityksen niin merkittävä että täydennysperunkirjoitukseen on ryhdyttävä, kun perukirjaan merkitty varallisuus on merkittävästi virheellinen. Kirjoita vielä kyseinen summa ei riitä täydennysperunkirjoituksen järjestämiseen edes ja pyydä neuvomaan viranomaisen neuvontavelvollisuuden perusteella miten tässä asiassa tulee menetellä mikäli summa pitävät niin merkittävänä että täydennysperunkirjoitukseen on ryhdyttävä.

Verottajalta tulee 99,9 prosentin varmuudella ilmoitus ettei täydennysperunkirjoitukseen tarvi ryhtyä.

Sen jälkeen voitte tehdä sillä rahalla mitä huvittaa. Jakakaa vaikka perillisten kesken se tai lahjoittakaa hyväntekeväisyyteen. Jokavaraa summasta ei jää velkojille kun aiheuttaa senkin selvittely suuremmat kulut mitä jaettava summa on.
 
Jees, kiitoksia kommenteista. Eiköhän tämä näillä ratkea. Itsekään en toki usko, että puhutaan sellaisista summista, joilla olisi mitään merkitystä, mutta täytynee oma selusta kuitenkin turvata.
 
Kukas osaisi vähän avata tien kunnossapitoa ja "kulkuoikeuden" käsitettä?

Tilanne on sellainen, että meidän tonttimme on meren rannalla. Mutta aivan rannassa, meidän tonttimme rajan ja meren välissä, on kapea suikale jonka omistaa kaupunki, asemakaavan mukaan se on venesatama-aluetta. Kaupunki on tämän suikaleen vuokrannut meille ja meidän laiturimme sijaitsee siinä. Tämän suikaleen läpi menee tie jota pitkin kuljetaan naapuritontille (ainoa reitti sinne).

Tietojeni mukaan virallisesti tie tuonne naapuriin tulee aivan eri suunnasta, mutta joskus aikoinaan on vaan naapuri alkanut kulkemaan tuosta ja vuosikymmenten kuluessa siitä on tullut se ainoa tie. Aiempi tie on aidattu umpeen ja toisilla naapureilla on jo pihapuita, nurmikkoa jne sen kohdalla.

Vuokrasopimuksessa lukee, että tuonne naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". No se on ok, ajakoot siitä sitten. Mutta onko minulla jotain vastuuta tuon tien pitämisestä kulkukelpoisena? En tietenkään saa rakentaa siihen mitään tuketta tai pysäköidä autoani poikittain eteen, se on selvää. Vaan se ydinkysymys, tarvitseeko minun huolehtia lumen auraamisesta kyseiseltä tienpätkältä? Itseäni kun ei kiinnosta pätkääkään pääseekö siitä jollain vajaavetoisella autolla vai ei, enkä ole mitenkään lämpimissä väleissä naapurin kanssa (muualla asuvan yrittäjän omistama kiinteistö, jota vuokrataan mitä epämääräisimmin tavoin).

Minun puolestani naapuri saa kyllä tietä kolata jos katsoo tarpeelliseksi. Mutta onko minulla joku velvollisuus asiasta huolehtimiseen? Jos omalla tontilla olisi virallisena rasitteena tie, niin silloin ilmeisesti olisi. Mahtaako nytkin olla?
 
Myin toisella foorumilla Macbook Pro 17 late 2011 kannettavan. Kone oli täysin toimiva omassa käytössä. Tein kaupat ja lähetin koneen postilla. Ostaja haki koneen postista keskiviikkona ja seuraavan viikon maanantaina ilmoitti, että koneessa on näytönohjain rikki. Sanoi, että oli ollut pari päivää toimiva (ja siis haki koneen postista toimivana), jonka jälkeen näytönohjain oli hajonnut. Nyt ostaja vaatii kaupanpurkua ja uhkailee rikosilmoituksilla ja käräjillä. Mites tässä tapauksessa homma menee kun ostaja on itsekin sanonut koneen olleen toimiva ja hänen käytössä näytönohjain hajonnut?

-7 vuotta vanha kone, jossa on tunnetusti (valmistajakin myöntänyt) tyyppivikana näytönohjaimen hajoaminen
-Mulla on kuvat, että kone oli toimiva. Lähti toimivana ja ostaja sai sen toimivana.
-Oli ostajan käytössä 5-6 päivää, ennen kuin ilmoitti viasta. Eihän yksityisten välisissä kaupoissa ole kuin se kuuluisa "perävalotakuu", varsinkin kun ->
-En antanut mitään takuuta
-Netti on täynnä tekstiä siitä, että nämä hajoavat varoittamatta. Ostaja sanoi että edellinen kone oli samanlainen ja sekin hajosi täysin ilman varoitusmerkkejä.

Myynti-ilmoituksessa sanoin "näytönohjain toimii hienosti" ja tämä on hänen lakimiehen mukaan minun kohdalla erehdyksellä tehty petos. Ymmärtäisin tilanteen ja olisin suostunut kaupanpurkuun, jos vika olisi ollut koneen saapuessa ja siitä olisi ilmoitettu välittömästi.

Nyt mietittää vaan, että kuinka vahvoilla tässä ollaan. Oma mielipide on aika pitkälti se, että jos tästä keissistä tulisi tuomio petoksesta, niin se tarkoittaisi että yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa olisi virhevastuu/takuu, joka on varsinkin tällaisen tuotteen kohdalla järjetöntä. Seitsemän vuotta vanha elektroniikka hajoaa tunnetun tyyppivian takia ja myyjän pitäisi ottaa vastuu?


Tuo keissi tuli tosiaan päätökseen, kun poliisilta tuli kirje. Ostaja oli tehnyt rikosilmoituksen petoksesta, mutta poliisi ei tutki asiaa koska ei nähnyt asiassa mitään väärää/petosta. Perusteluna esimerkiksi laitteen ikä. Huvittavaa kyllä oli, kun muija oli poliisille kertonut ettei laite ollut toiminut ollenkaan, mutta poliisin vastauksessa luki, että he oli lukeneet käydyt tekstiviestit joista ilmenee että laite oli ollut toimiva. :rofl:
 
Kukas osaisi vähän avata tien kunnossapitoa ja "kulkuoikeuden" käsitettä?

Tilanne on sellainen, että meidän tonttimme on meren rannalla. Mutta aivan rannassa, meidän tonttimme rajan ja meren välissä, on kapea suikale jonka omistaa kaupunki, asemakaavan mukaan se on venesatama-aluetta. Kaupunki on tämän suikaleen vuokrannut meille ja meidän laiturimme sijaitsee siinä. Tämän suikaleen läpi menee tie jota pitkin kuljetaan naapuritontille (ainoa reitti sinne).

Tietojeni mukaan virallisesti tie tuonne naapuriin tulee aivan eri suunnasta, mutta joskus aikoinaan on vaan naapuri alkanut kulkemaan tuosta ja vuosikymmenten kuluessa siitä on tullut se ainoa tie. Aiempi tie on aidattu umpeen ja toisilla naapureilla on jo pihapuita, nurmikkoa jne sen kohdalla.

Vuokrasopimuksessa lukee, että tuonne naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". No se on ok, ajakoot siitä sitten. Mutta onko minulla jotain vastuuta tuon tien pitämisestä kulkukelpoisena? En tietenkään saa rakentaa siihen mitään tuketta tai pysäköidä autoani poikittain eteen, se on selvää. Vaan se ydinkysymys, tarvitseeko minun huolehtia lumen auraamisesta kyseiseltä tienpätkältä? Itseäni kun ei kiinnosta pätkääkään pääseekö siitä jollain vajaavetoisella autolla vai ei, enkä ole mitenkään lämpimissä väleissä naapurin kanssa (muualla asuvan yrittäjän omistama kiinteistö, jota vuokrataan mitä epämääräisimmin tavoin).

Minun puolestani naapuri saa kyllä tietä kolata jos katsoo tarpeelliseksi. Mutta onko minulla joku velvollisuus asiasta huolehtimiseen? Jos omalla tontilla olisi virallisena rasitteena tie, niin silloin ilmeisesti olisi. Mahtaako nytkin olla?

Piiräppä hieno paint töherrys tilanteesta. Mistä itse ajat sitten omaan pihaasi?
 
Piirroksessa keskellä meidän tontti, talo ja autotalli. Kuvan alareunassa meri. Kaupungin katu päättyy tuohon meidän autotallin eteen, vihreän alueen siis auraa kaupunki. Siitä jatkuu punaisella tuo mainittu tien pätkä kuvan oikean reunan tontille. Mulla on toinen auto parkissa autotallin edessä johon asti siis kaupunki auraa. Toinen auto on tallin takana, mutta nelivedolla pääsee vaikkei tuota punaista pätkää kolaakaan. Se pääseekö naapuri, ei kiinnosta pätkääkään, ellei siihen sitten ole jotain velvoitetta?

asemapiirros.jpg
 
Piirroksessa keskellä meidän tontti, talo ja autotalli. Kuvan alareunassa meri. Kaupungin katu päättyy tuohon meidän autotallin eteen, vihreän alueen siis auraa kaupunki. Siitä jatkuu punaisella tuo mainittu tien pätkä kuvan oikean reunan tontille. Mulla on toinen auto parkissa autotallin edessä johon asti siis kaupunki auraa. Toinen auto on tallin takana, mutta nelivedolla pääsee vaikkei tuota punaista pätkää kolaakaan. Se pääseekö naapuri, ei kiinnosta pätkääkään, ellei siihen sitten ole jotain velvoitetta?

asemapiirros.jpg

Hommaa maanmittauslaitokselta se rasitustodistus kyseisestä kaupungin kiinteistöstä. Maksaa noin 20 euroa.

Samoin voi hommata sen kiinteistön rasitetodistuksen jota kautta tie "virallisesti" kulki tai kulkee.

Sitten kaupungille soittelemaan, että miten on sen kunnossapitovastuun kanssa ja onko siitä joku sopimus joka velvoittaa sinua. Yleensä kunnostus kyllä jää sille, joka tietä eniten tarvitsee, eli sille, jolla on rasiteoikeus.

Jos mitään rasiteoikeutta ei ole sillä vuokratulla maalla, niin mahdollisesti joutuvat siirtämään sen tien sinne mistä se on aiemminkin kulkenut. Hieman vaikeuttaa asiaa kun kaupunki omistaa sen maan jonka olet vuokrannut. Omaa maata jos olisi ja siinä ei olisi mitään rasiteoikeutta niin tukkisi koko tien vaikka ja käskisi kulkea kiinteistölle sen tontin kautta jolla on rasite siitä rekisterissä.
 
Kukas osaisi vähän avata tien kunnossapitoa ja "kulkuoikeuden" käsitettä?

Tilanne on sellainen, että meidän tonttimme on meren rannalla. Mutta aivan rannassa, meidän tonttimme rajan ja meren välissä, on kapea suikale jonka omistaa kaupunki, asemakaavan mukaan se on venesatama-aluetta. Kaupunki on tämän suikaleen vuokrannut meille ja meidän laiturimme sijaitsee siinä. Tämän suikaleen läpi menee tie jota pitkin kuljetaan naapuritontille (ainoa reitti sinne).

Tietojeni mukaan virallisesti tie tuonne naapuriin tulee aivan eri suunnasta, mutta joskus aikoinaan on vaan naapuri alkanut kulkemaan tuosta ja vuosikymmenten kuluessa siitä on tullut se ainoa tie. Aiempi tie on aidattu umpeen ja toisilla naapureilla on jo pihapuita, nurmikkoa jne sen kohdalla.

Vuokrasopimuksessa lukee, että tuonne naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". No se on ok, ajakoot siitä sitten. Mutta onko minulla jotain vastuuta tuon tien pitämisestä kulkukelpoisena? En tietenkään saa rakentaa siihen mitään tuketta tai pysäköidä autoani poikittain eteen, se on selvää. Vaan se ydinkysymys, tarvitseeko minun huolehtia lumen auraamisesta kyseiseltä tienpätkältä? Itseäni kun ei kiinnosta pätkääkään pääseekö siitä jollain vajaavetoisella autolla vai ei, enkä ole mitenkään lämpimissä väleissä naapurin kanssa (muualla asuvan yrittäjän omistama kiinteistö, jota vuokrataan mitä epämääräisimmin tavoin).

Minun puolestani naapuri saa kyllä tietä kolata jos katsoo tarpeelliseksi. Mutta onko minulla joku velvollisuus asiasta huolehtimiseen? Jos omalla tontilla olisi virallisena rasitteena tie, niin silloin ilmeisesti olisi. Mahtaako nytkin olla?

Mahtaako kyseessä olla ihan virallinen rasite, vai onko kyseessä vain maanomistajan myöntämä käyttöoikeus?

Ainakin virallisen rasitteen kohdalla tien kunnossapitoon osallistuvat kaikki jotka tietä käyttävät, eli tässä tapauksessa ilmeisesti vain naapuri?

Naapuri voi tosin laittaa tielle myös puomin tai portin, jos muita käyttäjiä ei ole, mutta vastaa itse tien kunnossapidosta, muulloinkin kun talvella.

Jos taas tie on myös teidän käytössä, esim. laiturin käytön osalta, vastaatte siitä yhdessä.

Itsellä on rasitetie kunnan maiden läpi samalla tavalla yleisen päättyvän tien jatkona, josta myös kulkuyhteys kunnan maille, jolloin sain sovittua että kunta hoitaa tien kunnossapidon.

Kannattaa ottaa kuntaan yhteys ja tarkentaa onko kohdassa rasite, ja minkälaisilla oikeuksilla. Jos rasitetta ei löydy, ei kulkuoikeus yksikään tuo minkäänlaista hoitovelvoitetta, se on silloin kulkuoikeuden omassa harkinnassa.
 
Kiitos vastauksista, täytynee kysyä kaupungilta onko tuossa virallista rasitetta. Ainakaan vuokrasopimukseen ei ole sellaista kirjattu eikä kunnossapitovastuustakaan lue siinä mitään. Sanatarkasti vain tuo, että naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". Kyllähän minäkin sitä tienpätkää käytän, mutta maalaisjärjellä ajattelisin sen niin, että auratkoon se joka tuntee aurausta tarvitsevansa. Minä en, mutta jos torstaille ennustettu lumipyry toteutuu niin saattaa siihen etuvetoinen jo jämähtää jumiin..

Sinänsä en haluaisi lähteä ajamaan tien siirtämistä takaisin alkuperäiseen paikkaansa, koska sillä polttaa sitten kyllä aivan täysin sillat noihin kahteen muuhun naapuriin joiden talojen välistä se tie on alunperin kulkenut. Eikä minulla mitään skismaa heidän kanssaan ole, niin mieluusti pysyisin väleissä jatkossakin
 
Kiitos vastauksista, täytynee kysyä kaupungilta onko tuossa virallista rasitetta. Ainakaan vuokrasopimukseen ei ole sellaista kirjattu eikä kunnossapitovastuustakaan lue siinä mitään. Sanatarkasti vain tuo, että naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". Kyllähän minäkin sitä tienpätkää käytän, mutta maalaisjärjellä ajattelisin sen niin, että auratkoon se joka tuntee aurausta tarvitsevansa. Minä en, mutta jos torstaille ennustettu lumipyry toteutuu niin saattaa siihen etuvetoinen jo jämähtää jumiin..

Sinänsä en haluaisi lähteä ajamaan tien siirtämistä takaisin alkuperäiseen paikkaansa, koska sillä polttaa sitten kyllä aivan täysin sillat noihin kahteen muuhun naapuriin joiden talojen välistä se tie on alunperin kulkenut. Eikä minulla mitään skismaa heidän kanssaan ole, niin mieluusti pysyisin väleissä jatkossakin

Jos tie on mieleisessä paikassa ja sitä käyttää myös itse, juttelisin naapurin kanssa toimivan kuvion auraamiseen, sillä kunnan kun ottaa asiaan mukaan siirtyy tie herkästi sille määritettyyn paikkaan.

Pelkän aurauksen kulut on niin vähäiset vuodessa, ettei sellaisesta kovin paljon jaksaisi vääntää, varsinkin kun kulut saanee kotitalousvähennyksiin, jos ei kummaltakaan löydy omaa kalustoa auraamiseen.
 
Kiitos vastauksista, täytynee kysyä kaupungilta onko tuossa virallista rasitetta. Ainakaan vuokrasopimukseen ei ole sellaista kirjattu eikä kunnossapitovastuustakaan lue siinä mitään. Sanatarkasti vain tuo, että naapuritontille "on kulkuoikeus alueen läpi". Kyllähän minäkin sitä tienpätkää käytän, mutta maalaisjärjellä ajattelisin sen niin, että auratkoon se joka tuntee aurausta tarvitsevansa. Minä en, mutta jos torstaille ennustettu lumipyry toteutuu niin saattaa siihen etuvetoinen jo jämähtää jumiin..

Sinänsä en haluaisi lähteä ajamaan tien siirtämistä takaisin alkuperäiseen paikkaansa, koska sillä polttaa sitten kyllä aivan täysin sillat noihin kahteen muuhun naapuriin joiden talojen välistä se tie on alunperin kulkenut. Eikä minulla mitään skismaa heidän kanssaan ole, niin mieluusti pysyisin väleissä jatkossakin

Hommaa sitten vain maanmittauslaitokselta se rasitustodistus kyseisestä kaupungin kiinteistöstä. Maksaa noin 20 euroa.

Kansalaisen karttapaikasta löytää tarvittavat kiinteistönumerot kun ruksiin kiinteistötunnukset näkyviin.

Sitten kaupungin tai kunnan geodeetilta varmistaa ettei siihen liittyviä sopimuksia ole jotka sinut velvoittaa pitämään kunnossa sitä kulkuväylää. Kunnan tekniseltä osastolta saa tarvittavat tiedot jos geodeettia ei ole palkkalistoilla kunnassa.

Sitten vain jättää jatkossa auraamatta lumista sen tien. Voihan sille vittumaiselle naapurille siitä sanoa ennakolta että lumityöt sitten loppuvat ja hoitaa itse ne jatkossa.
 
No tämän naapurin kanssa on keskusteluyhteydet menetetty jo kauan sitten, se yrittäjä joka tuon kiinteistön omistaa, aloitti heti sen ostettuaan sellaisen perseilyn ja valehtelun naapureille, ettei heidän kanssaan keskustele kukaan. Minua ei siis voisi vähempää kiinnostaa jääkö joku mökkiä vuokraava venäläinen tuohon kiinni autollaan... Lähinnä halusin selvitellä sitä, ettei tässä nyt ole jotain typerää vastuukysymystä jota en ole hoksannut. Ainakin liukkauden torjunnasta on käsittääkseni kiinteistön omistajalla jonkinlaista vastuuta? Mutten tiedä ulottuuko se vuokramaalle.

Enkä ole siis lopettamassa lumitöiden tekoa, kun en ole koskaan niitä aloittanutkaan. Eikä ole naapurikaan. Ei tuota pätkää siis nykyisellään kukaan hoida.
 
Ei rasiteoikeuskaan tuo mukanaan kunnossapitovastuuta tontin omistajalle. Tuo liukkauden torjuntakin koskee vain pihojen kulkuteitä. Ajotie voi olla niin liukas kuin se nyt sattuu olemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Melkoisen monimutkaisia nuo rasitteet ovat:

KKO:2014:102 - Korkein oikeus

Tuossa KKO:n ratkaisussa (ja lopulta KO voimaan jäänneessä ratkaisussa) kuvio oli toisinpäin kuin jäsen Meisselin tapauksessa, eli kantatontin omistaja vaati rasitteen haltijalta kustannuksiin osallistumista.

Tuossa Meisselin keississä ratkaisevinta lienee, onko vuokrasopimuksessa mukana vaade pitää tie kulkukelpoisena. Jos ei, niin käyttäjä auratkoon/kolatkoon jos kiinnostaa.
 
Eipä ole onneksi tuollaista vaadetta kirjattuna soppariin. Ei tästä tienpätkän kunnossapidosta ole toistaiseksi mitään kiistaa ollutkaan, mutta halusin vähän selkänojaa etukäteen tulevien lumipyryjen varalle, josko jotain mutinaa alkaa kuulumaan.
 
Ei kai missään tilanteessa tierasitukseen sisälly velvollisuutta pitää rasitustietä ajokuntoisena jollei itse tietä käytä?
 
Ei kai missään tilanteessa tierasitukseen sisälly velvollisuutta pitää rasitustietä ajokuntoisena jollei itse tietä käytä?

Ei sisälly. Tierasitus on oikeus käyttää tietä/rakentaa tie, kunnossapito/rakennus menee tietysti rasituksen haltijan pussista.

edit. Tietysti siltä osin, kuin itse käyttää tietä, on velvollinen osallistumaan kunnossapitoon.
 
Menin vanhaan työpaikkaan kausiapulaiseksi. Uuteen työsopimukseen kirjoitettiin eri TES. Tässä ei sinällää ole mitään erikoista, mutta osa työntekijöistä on edelleen vanhalla TES:llä töissä. Vanhassa TES:ssä oli paremmat lisät. Työtehtävät ovat täysin samat, kokemusta on minulla enemmän kuin monilla ja työnkuvakin on sama. Onko tämä OK? Liitolta kysyminen ei ole vaihtoehto, koska kuulun YTK:hon juurikin erilaisten pätkätöiden takia.
 
Menin vanhaan työpaikkaan kausiapulaiseksi. Uuteen työsopimukseen kirjoitettiin eri TES. Tässä ei sinällää ole mitään erikoista, mutta osa työntekijöistä on edelleen vanhalla TES:llä töissä. Vanhassa TES:ssä oli paremmat lisät. Työtehtävät ovat täysin samat, kokemusta on minulla enemmän kuin monilla ja työnkuvakin on sama. Onko tämä OK? Liitolta kysyminen ei ole vaihtoehto, koska kuulun YTK:hon juurikin erilaisten pätkätöiden takia.

Olit liitossa tai ytk niin työpaikalta löytyy varmaan asioiden hoitoon äänestetty henkilö joka tietäs sanoa?
 
TES on työtehtäväkohtainen, eli samaa tehtävää tekevillä tulee olla yrityksessä sama TES. Voisiko tuossa olla joku siirtymäaika menossa, jossa vanhoja sopimuksia muutetaan.
 
Kertokaas nokj viisampi miten tää farssi oikein menee lakipykälien mukaan..

Metrotuouanto julkaisi 2013 kirjan Johanna Tukiaisesta.. ensin kirjaa väsättiin tunkin kanssa yhdessä mutta kun hän tajusi että kirjoittaja haluaa kirjaan todellisuuden eikä tunkin prinsessaversion menikin päähenkilöllä ja kustantajalla sukset ristiin. Näin julkaistiin kuuluista "The Pinkkikirja"

Kirjaa on painettu/myyty varmaan satoja ehkä tuhat kappaletta eikä koskaan ole ollut myyntitilastojen kärjessä eikä finlandia-palkinto ehdokkaana. Harva edes tietää että koko pokkaria on edes julkaistu.

Kirjassa on tosiaan havaintoja ja tosikertomuksia tunkin tekemisistä ja koko kirja on vii eiset reilu 5 vuotta närstänyt päähenkilöä suuresti. Vaikka innokkainkin tunkin tekemisten seuraaja olisi unohtanut koko opuksen ellei hän itse sitä aikaajoin tuo esille kuinka väärä ja kunniaa loukkaava kuva hänestä kirjassa kerrotaankin.

(vähintään) pariinkin otteeseen on tunkki tehnyt asiasta raskaaseen tutkintaan johtavan rikosilmoituksen ja aina asiasta on tullut syyttämättäjättämispäätös. Se siitä siis.

Tai ei. Nyt tunkki on ilmeisesti nostanut asiasta siviilikanteen käräjäoikeuteen. Ainoa ongelma on että kirjan julkaissut yhtiö on mennyt nurin. No se ei tahtia haittaa vaan oikeuteen on haastettu firman entinen omistaja.

Pari avointa kysymystä:

- Mistä alkaa vanhenemisaika, kirja julkaistiin 2013 ja 03/19 on edessä rosiksen valmisteluistunto. Kunnialoukkaus vanhenee viidessä vuodessa joten eikö tuo ole jo vanhentunut ?

- Koska kirjan julkaissut oy on mennyt nurin voidaanko kirjan kirjoittaja tai yhtoåiön ex omistaja saada vastuuseen ?

Hauskaahan tässä kohukirjassa on se että teksti on erittäin hyvin paikkaansapitävää asiaa tunkin ja Julian kohuvuosilta..

Tuksun kirja oikeuteen - totta vai tarua? - Hymy
 
Olit liitossa tai ytk niin työpaikalta löytyy varmaan asioiden hoitoon äänestetty henkilö joka tietäs sanoa?

Sanotaanko nyt näin, että edes firman luottamusmiehet eivät ansaitse sitä luottamusta että edes kysyisin asiasta.

Kuulutko YTK Yhdistykseen myös? Sieltäkin saa lainopillistaneuvontaa...

Kuulun kyllä, mutta ymmärsin että sieltä saa vaan irtisanoutuessa apua, kuten Lucas totesi.


Tuon olen lukenut, mutta tuossa puhutaan juuri tuosta että palkkaerot korjattiin kohtuullisessa ajassa mikä vaikutti päätökseen. Mikä mahtaa olla kohtuullinen aika?

TES on työtehtäväkohtainen, eli samaa tehtävää tekevillä tulee olla yrityksessä sama TES. Voisiko tuossa olla joku siirtymäaika menossa, jossa vanhoja sopimuksia muutetaan.

Siirtymäaika on kestänyt nyt ainakin 7kk.
 
Pari avointa kysymystä:

- Mistä alkaa vanhenemisaika, kirja julkaistiin 2013 ja 03/19 on edessä rosiksen valmisteluistunto. Kunnialoukkaus vanhenee viidessä vuodessa joten eikö tuo ole jo vanhentunut ?

Rikosasiana kyllä ja siitä on myös syyttämättäjättämispäätös. Siviiliasiana taas ei.

- Koska kirjan julkaissut oy on mennyt nurin voidaanko kirjan kirjoittaja tai yhtoåiön ex omistaja saada vastuuseen ?

Lähtökohtaisesti kirjoittaja voi olla vastuussa tekemisistään, kustannusyhtiön omistajan syyttämisessä ollaan aika heikoilla jäillä. Toki ketä vaan saa syyttää.

Hauskaahan tässä kohukirjassa on se että teksti on erittäin hyvin paikkaansapitävää asiaa tunkin ja Julian kohuvuosilta..

Lähtökohtaisesti paikkaansapitävä väite ei ole kunnianloukkaus.
 
Mitähän mun tapauksessa voisi tehdä kun lähetin stereovahvistimen huoltoon valmistajalle Tanskaan viime vuoden kesäkuussa. Se on nyt ollut sieltä lähtien enkä ole saanut valmistajaan mitään yhteyttä neljään kuukauteen (s.posti, puhelin). Maahantuojakaan ei ole saanut tehtaalle yhteyttä.

Mitkä ovat vaihtoehdot? Voiko tästä alkaa vaatimaan jotain kun laite on sentään ollut yli puoli vuotta jo huollossa, mikä on mielestäni aika kohtuutonta. Lähinnä mietin mikä taho olisi oikea tätä viemään eteenpäin kun laite tosiaan ei ole Suomessa.
 
Mitähän mun tapauksessa voisi tehdä kun lähetin stereovahvistimen huoltoon valmistajalle Tanskaan viime vuoden kesäkuussa. Se on nyt ollut sieltä lähtien enkä ole saanut valmistajaan mitään yhteyttä neljään kuukauteen (s.posti, puhelin). Maahantuojakaan ei ole saanut tehtaalle yhteyttä.

Mitkä ovat vaihtoehdot? Voiko tästä alkaa vaatimaan jotain kun laite on sentään ollut yli puoli vuotta jo huollossa, mikä on mielestäni aika kohtuutonta. Lähinnä mietin mikä taho olisi oikea tätä viemään eteenpäin kun laite tosiaan ei ole Suomessa.
Jos laite on ostettu suomesta, niin maahantuoja vastaa. Jos olet ostanut euroopasta niin heikoilla jäillä olet.
 
Jos laite on ostettu suomesta, niin maahantuoja vastaa. Jos olet ostanut euroopasta niin heikoilla jäillä olet.
Suomesta tosiaan ostettu. Mutta tosiaan jos maahantuojakaan ei saa tehtaalle yhteyttä, niin onko minulla mitään mahdollisuuksia saada "lisämotivaatiota" heille? Esim. uhkailla oikeuteen viemiesetä jne? Voiko tästä vaatia mitään korvausta "menetetystä kuunteluajasta"? o_O
 
VESTES ja lomanmääräytymisperusteet. VUOSILOMA+VESTES+11.8.2016+koko+sop.pdf.pdf kohdassa 4 § todetaan:
"Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi, on ollut virassa tai virkasuhteessa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää tai työssä vähintään 35 tuntia eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi."

En ymmärrä, että mitä tuolla "Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi..." tarkoitetaan?
Ja mitä tuo koko säädös tarkoittaa käytännössä?
 
VESTES ja lomanmääräytymisperusteet. VUOSILOMA+VESTES+11.8.2016+koko+sop.pdf.pdf kohdassa 4 § todetaan:
"Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi, on ollut virassa tai virkasuhteessa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää tai työssä vähintään 35 tuntia eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi."

En ymmärrä, että mitä tuolla "Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi..." tarkoitetaan?
Ja mitä tuo koko säädös tarkoittaa käytännössä?

Käytännössä tarkoittaa sitä, että virka kannattaa aloittaa (ja myöhemmin sitten irtisanoutua/lähteä virkavapaalle) siten, että sille tulo/lähtö kalenterikuukaudelle tulee aina 18 täyttä työpäivää, jotta saat siltä kuukaudelta kerrytettyä vuosilomapäivät.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 487 678
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom