Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Mutta mikä virka tuolla 35 tunnilla on virkasuhteisten osalta?
Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina,
joina työsuhde alkoi ja päättyi,
on ollut työssä yhteensä vähintään neljänätoista päivänä tai vähintään 35 tuntia
eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä,
luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Jos on aloittanut ja lopettanut virkasuhteensa kesken kuukautta siten, että työpäiviä ei kumpanakaan kuukautena ollut vähintään 18, ei näiltä siis kertyisi kummaltakaan lomaa. Tuon kohdan perusteella voidaan näiden vajaiden ensimmäisen ja viimeisen kalenterikuukauden työpäivät laskea yhteen, ja jos työpäiviä oli yhteensä vähintään 18, kertyy niistä yhden kokonaisen työkuukauden loma.
Ei vaan siinä on kaksi vajaata kuukautta mistä kertyy vähemmän lomia kuin yhdeltä täydeltä.
Kyllä.
Ei sellaista asiaa olekaan kuin kuukausi, jolta kertyy vähemmän lomia. Lomaa kertyy vain täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Mikä lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi on määrittelykysymys, ja tuossa se on määritelty kahdeksi vajaaksi kuukaudeksi, jos niissä on ollut yhteensä riittävästi (ja samalla riittävän vähän) työpäiviä.
Mhä. Ei siinä mitään menetä. En jaksa selvittää, montako työpäivää noille mainitsemillesi kuukausille osuu, mutta jos niiltä jommalta kummalta on ehtinyt saada lomaa, ei sitä tietenkään oteta uudelleen huomioon. Jos lomaa ei ole niiltä kuukausilta kertynyt, ne nimenomaan lasketaan yhteen, ja jos lopputulos on vähintään 18 työpäivää, lasketaan ne yhdeksi kokonaiseksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Tällaisen vastauksen sain liiton lakimieheltä. Totesin vielä erikseen, että käytännössä menettää siis ansaitun loman, jonka hän vahvisti.
Onko muita perillisiä? Jos ei, niin et taida voida kiemurrella tuosta mitenkään. Jos on, niin sälytät homman jonkun muun vastuulle.
Ilmeisesti siinä oli jotain jaettavaakin pesässä kun oli houkutellut kaikki korppikotkat jo eläessään paikalle.
En ole lakimies, mutta olen ymmärtänyt, ettei homma ihan noin toimi Suomessa. Jos niitä perillisiä on, niin se vastuu on heillä. Eri asia sitten mitä sille omaisuudelle käy. Siitä voi todeta ettei ryhdy perintöön, jolloin pääsee siitä kämpän myynnistä ja tavaran tyhjennyksestä.
Olen siis sen ainoa lapsi. Tietääkseni, mistä sitä jostain yllätyksistä tietää. Sukulaisista ei taida olla elossa kuin isän yksi sisko.
Unohdin muuten tonkin, munkin isällä on edunvalvoja. Juonut aivonsa soseeksi.
Ei. Voit vastata kirjeisiin mutta älä sekannu isän asioihin tai kuolinpesän asioihin, eli älä tee asialle mitään. Jos kehoitat toista osapuolta toimimaan jollain lailla tuon asian kanssa niin olet silloin ottanut vastuun asiasta, joten älä tee niin. Voit hyvin vastata, että hän oli isäsi mutta sinulla ei ole enää mitään tekemistä asian kanssa ja kiellät ottamasta yhteyttä.
Huomasin tuossa että eräästä verkkokaupasta saa 30% alennuksen syöttämällä ostoskorissa alekoodikenttään ”henkilökunta”, eli kyseessä ilmeisesti henkilökunta-alennus. Kuinka kiellettyä tämän porsaanreiän hyödyntäminen on
Eiköhän tuo petokseksi voida lukea
Lain esitöissä (HE 66/1988 vp) todetaan seuraavaa:Entä jos tuotteen kate on yli tuon 30%? Tällöinhän ei taloudellista vahinkoa synny
Eikö edes isännöitsijäntodistuksessa mainittu onko antenni vai kaapeli?
Kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Jos ei nyt oteta kantaa siihen syntyykö sopimus ja kuka on kuljettaja vaan oletetaan, että kuljettaja myöntää pysäköineensä ja oletetaan, että laillisesti pätevä sopimus syntyy pysäköidessä. Kysymys kuuluukin liikennemerkeistä ja ehdoista. Yksityiselle pysäköintialueelle ajettaessa on seuraava liikennemerkkiyhdistelmä:
Kyseessähän on yksityisalue eli liikennemerkeissä ei tarvinne noudattaa tarkoin tieliikennelakia yms. Eli merkkinä pysäköintikieltoalue, jonka vaikutusta lievennetty lisäkilvellä sallimalla pysäköinti "merkityillä paikoilla ja kiinteistön omalla pysäköintitunnuksella" alla vielä yksityisen pysäköinninvalvontayhtiön kyltti, jossa lukee "Pysäköinti sallittu ainoastaan merkityille paikoille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu". Itse pysäköintialueella on pysäköintirivistöt merkitty seuraavin merkein:
Eli käytetty merkkiä 521b joka ilmaisee ajoneuvon sijoituksen pysäköintipaikalla. Jos oltaisiin yleisellä katualueella ei ymmärtääkseni pysäköintikieltoalueen sisällä pelkästään tuolla merkillä voisi sallia pysäköintiä vaan sen lisänä tulisi olla merkki pysäköintialueen P-merkki 521? Tämä kuitenkin yksityisaluetta. Tuossa alla myös sama yksityisen pysäköinninvalvonnan kyltti "Pysäköinti sallittu ainoastaan merkityille paikoille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu"
Jos oletetaan, että kuljettajan pysäköityä ajoneuvon muodostuu kuljettajan ja yksityisen pysäköinninvalvontayhtiön välille sopimus opastekyltin lauseen "Pysäköimällä hyväksyt ehdot" mukaisesti. Kysymys kuuluukiin mitä ovat nämä noudatettavat ehdot? Ovatko noudatettavat ehdot yksityisen pysäköinninvalvontayhtiön logoin varustetuissa kylteissä lukeva "Pysäköinti sallittu ainoastaan merkityille paikoille" vai tuleeko noudatettavaksi ehdoksi myös ns. "normaalin" liikennemerkin lisäkilvessä mainittu vaatimus pysäköintiluvasta? Yksityisen pysäköinninvalvonnan logoin varustettuihin kyltteihin ei ole jostain syystä kirjattu vaatimusta pysäköintiluvasta, ainoastaan pysäköimisestä merkitylle paikalle.
Ei tuohon sun kysymykseesi täältä saa edes 99% vastausta.
).
