Kauppalehden sivuilla on parikin juttu Jungle Juice Barin irtisanomiscasesta.. siinä henkilö on irtisanottu koeaikana ja nyt tuntee olleensa syrjitty ja kaltoin kohdeltu ja tämän takia haastaa firman oikeuteen..
Osaako joku paremmin tietävä kertoa onko tolla oikeusjutulla mitään pohjaa? Oma käsitys kun on ettå koeaikana voi irtisanoa ilman perusteluja ja siinä kaikki.Vai hakeeko irtisanottu vain paskaa julkisuutta ex työnantajalleen..?
Itse olen ollut palvelualalla jonkun aikaa töissä, samalla myös rekrytoinut ja kouluttanut uusia työntekijöitä. Jotenkin tuntuu kaukaa haetulta toi palkan nousu perusteena.. ns. helpoissakin hommissa rekrytointi ja perehdytys on pitkä prosessi.. ja kokeneet työntekijät joilla on ammattitaitoa hoitaa mikä tahansa tilanne ovat oikeasti ainakin meillä vähintään palkkansa arvoisia. Valitettavastii Pam:in kokemuslisät ovat niin paskoja että ero 10v talossa olleen ja juuri taloon tulleen välillä ovat käsittämättömän pieniä.
En älyttömästi ole tämän casen juttuja lukenut, mutta jonkunlainen käsitys tästä tilanteesta mulla on.
TSL 1:4 §:n 4 momentin mukaan työsopimusta ei saa purkaa koeajalla syrjivällä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Säännöksessä tarkoitettuja syrjiviä perusteita ovat muun muassa ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipide, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu näihin verrattava seikka (YhdenvertL 3:8 §). Koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen purkuperuste puolestaan on paljon avoimempi kuin säännöksen syrjintäkielto, eikä sitä ole missään varsinaisesti määritelty, vaan se jää tuomioistuimen harkintaan.
Ilmeisesti tässä tapauksessa on ensisijaisesti esitetty, että purkamisperuste olisi syrjivä, joskaan mistään tähän tapaukseen liittyvästä jutusta ei tainnut käydä ilmi, miten tähän johtopäätökseen on päädytty. Näissä syrjimisasioissa muistaakseni oli käänteinen todistustaakka, eli työnantajan tulisi todistaa, että syrjimistä ei ole tapahtunut.
Lisäksi tämä työntekijä oli muistaakseni heittänyt sellaisen ajatuksen ilmoille, että työpaikka "kierrättäisi" työntekijöitä hyväksikäyttämällä koeajan löysiä purkamisperusteita. Periaatteessa tämä voisi olla tulkittavissa säännöksen tarkoittamaksi koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliseksi perusteeksi, mutta sen todistaminen voi olla vaikeaa. Jos vastaavia tapauksia on ollut yrityksessä enemmänkin, voi se toisaalta olla mahdollista näyttää toteen.
Periaateessa tämän jutun lopputulos voi olla ihan mitä tahansa, koska kaikki riippuu aika pitkälti todistelusta ja siitä, miten tuomioistuin tulkitsee koeajan purkuperusteita. Tässä jutussa on silti muutama epäkohta, joista tulee mieleen ainakin se, että työntekijää ei taidettu kuulla ennen työsuhteen purkamista. Tästä on säädetty TSL 9 luvussa, ja ne koskevat myös koeaikapurkua. Lisäksi työntekijällä tulisi olla kohtuullinen aika valmistautua ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää oma näkemyksensä asiasta. Lisäksi TSL 9:5 §:n mukaan työnantajan on pyynnöstä esitettävä viivytyksettä työsopimuksen purkuperusteista. Tässä casessa siinä taisi mennä yli kaksi viikkoa. En sitten tiedä, miten nämä seikat vaikuttavat kokonaisarvioinnissa.