io-techin lakimiehet hoi.

Joskus kuulin jutun, että joku oli myynyt käytetyn auton. Seuraavalla viikolla oli sitten soittanut ostaja että autosta oli moottori leikannut kiinni. Myyjä oli kysynyt että mistä autosta on kyse ja onko se sinun auto jonka olet ostanut. Ostaja oli todennut juuri siitä hänen autostaan on nyt kyse. Myyjä oli todennut ettei se sitten hänen ongelma ole kun kyse on sinun autosta ja toivottanut hyvää jatkoa ja laittanut luurin kiinni.

:D

Siitä ei ole mitään tietoa onko em. tarina tosi vai kaupunkilegendaa.

No minkä sille voi jos on myyty ehjänä ja koeajettu sun muuta ja viikon vielä toiminutkin. Yksityiseltä ostaessa on omat riskit.
 
Minä kaipaisin neuvoja sen suhteen, että minkälaisen rikosilmoituksen voisin tehdä asoyn toiminnantarkastajasta?

Hän on kieltäytynyt selvittämästä yhtiön hallinnon ts. päätösten laillisuutta ed. tilikaudelta, koska 1) ei ole kuulemma tt tehtävä ja 2) on hyötynyt siitä itse pari tonnia.

Kyseessä oli yhtiön epailema kosteusvaurio, jonka selvitys ja korjaus olisi kuulunut yhtiölle. Yhtiö kuitenkin asetti uhkauksen käyttökiellosta jos osakas ei remontoi tiloja.

Mielestäni on tehnyt jonkin petoksen. Toki, samaan kasaan kuuluvat myös osakasisännöitsijä ja hallitus.
 
En nyt tiedä kuuluuko varsinaisesti tänne, mutta kysyn nyt kuitenkin täältä. Eli meillä tontti ja talo on asemakaava-alueen ulkopuolella, vain vähän mutta kuitenkin. Naapuritontilla on kaupungin koulu. Tontin rajalta on koulun seinään noin 37m ja talon seinästä 47m. Kouluun ollaan aloittamassa uuden liikuntahallin suunnittelu ja rakentaminen 2019/2020 ja huhupuheiden mukaan se olisi nyt tulossa meidän tontin ja koulun väliselle alueelle, kun alunperin sen olisi pitänyt tulla kokonaan toiselle puolelle koulua. Onko meitä kuultava asian tiimoilta ennen kuin voivat alkaa mitään siihen suunnittelemaan/rakentamaan, vai riittääkö yleinen 4m rajasta ja saa tehdä mitä haluaa? Voisin kuvitella kuitenkin että vaikuttaisi kiinteistön arvoon kun tontin välittömään läheisyytten rakennettaisiin iso liikuntahalli.


Kuvassa mahdollisesti miten se toteutettaisiin, näkyy ainakin väli johon se tulisi.
Nyt paikalla kolmisen vuotta sitten tehty parkkipaikka.
nimetön.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai täällä kukaan oikeasti ajattele että se kaveri tämän veisi oikeuteen? Nyt valot päälle ja myyjä unohtaa koko homman ja jatkaa elämäänsä
Samaa nauroin :confused: 500€ tuote, myyty ehjänä, menee rikki uuden omistajan käytössä. Oikeuteen? Ööö...miksi ihmeessä? Mitä mietittävää tuossa on. Ja anteeksi myös tämä nollapostaus.
 
En nyt tiedä kuuluuko varsinaisesti tänne, mutta kysyn nyt kuitenkin täältä. Eli meillä tontti ja talo on asemakaava-alueen ulkopuolella, vain vähän mutta kuitenkin. Naapuritontilla on kaupungin koulu. Tontin rajalta on koulun seinään noin 37m ja talon seinästä 47m. Kouluun ollaan aloittamassa uuden liikuntahallin suunnittelu ja rakentaminen 2019/2020 ja huhupuheiden mukaan se olisi nyt tulossa meidän tontin ja koulun väliselle alueelle, kun alunperin sen olisi pitänyt tulla kokonaan toiselle puolelle koulua. Onko meitä kuultava asian tiimoilta ennen kuin voivat alkaa mitään siihen suunnittelemaan/rakentamaan, vai riittääkö yleinen 4m rajasta ja saa tehdä mitä haluaa? Voisin kuvitella kuitenkin että vaikuttaisi kiinteistön arvoon kun tontin välittömään läheisyytten rakennettaisiin iso liikuntahalli.


Kuvassa mahdollisesti miten se toteutettaisiin, näkyy ainakin väli johon se tulisi.
Nyt paikalla kolmisen vuotta sitten tehty parkkipaikka.
nimetön.jpg

Kannattaa varmaan tarkistaa mitä se nykyinen kaava tuosta koulun kiinteistö sanoo, mutta todennäköisesti vaatii kaavamutoksen tuollainen suurempi hanke.

Kaavamuutosta voi vastustaa, ja kaavasta voi valittaa aika pitkälle ja pitkään, jonka aikana ei rakentamista voida aloittaa.

Nähdäkseni tuolla oman kiinteistösi kaavalla ei ole tähän asiaan merkitystä, ja kunnan rakennusjärjestys kertoo varmasti tarkemmin tuon rakentamisen etäisyysvaatimukset.

Tästä ei selviä tuon suunnitellun rakennuksen kokoa tai yksityiskohtaista käyttötarkoitusta, joten ei tiedä sanoa vaatiiko rakentaminen myös jotain muuta kuin kaavamuutoksen, esim. ympäristöarvion, mutta jos vaatii, voi näistäkin aina valittaa tappiin asti.

Jos asia on vasta suunnitteluvaiheessa, ja tuosta on oikeasti suoraa haittaa omalle asumiselle, kannattaa ihan suoraan ottaa yhteyttä siihen suunnittelijaan/kaava-arkkitehtiin/kunnan maankäyttöinsinööriin ja kertoa omat näkemykset, ja jos ne eivät saa kannatusta ehkä vihjaista valittamisen mahdollisuudesta.

Naapurien kuuleminen on tietysti pakollinen toimenpide, muttei estä varsinaista rakentamista, jos muuten mennään rakennusjärjestyksen mukaan.
 
Samaa nauroin :confused: 500€ tuote, myyty ehjänä, menee rikki uuden omistajan käytössä. Oikeuteen? Ööö...miksi ihmeessä? Mitä mietittävää tuossa on. Ja anteeksi myös tämä nollapostaus.
Varmaan sen takia, että tyyppi osti koneen 500 eurolla mutta sai emolevyraiskatun läppärin joka hajosi muutamassa päivässä.
 
Varmaan sen takia, että tyyppi osti koneen 500 eurolla mutta sai emolevyraiskatun läppärin joka hajosi muutamassa päivässä.

Eli osti halvalla jonkun 7v vanhan romun jolla ollut useita omistajia, ja itsekin myöntää että toimi useita päiviä omassa käytössä?
 
Huhuilin jo tuolla toisessa ketjussa, että miten nämä asianajotoimistot yleensä kontaktoivat vastaajia?
Virka-aikana vai ajasta ja paikasta riippumatta, kunhan laskutus juoksee?

Miten he yleensä kontaktoivat; puhelimitse, sähköpostilla, txt ?
Jos laittavat jotain kirjallisena, niin silloinhan se käy jo toimeksiantajan kukkarolle.
 
Eilen yllättäen tuli käräjäoikeudelta kirje jossa ilmoitettiin että maistraattiin on jätetty hakemus edunvalvojan määräämiseksi isälle. Kukaan meistä omaisista ei sitä ole vaatinut. Olisiko kotihoito tehnyt sen..? Vanhemmat asuvat kotonaan, molemmilla muistisairaus mutta muuten suht pirteitä.
Me omaiset olemme hoitaneet jo useita vuosia heidän asioitaan, vakuutukset, hoitaneet talon ja pihan kunnostuksen, laskut jne. Emme ole ottaneet/saaneet mitään korvausta näistä.
Miten tässä nyt kannattaa toimia? Toki ilmoitamme että vastustamme edunvalvojan määräämistä tai vaihtoehtoisesti nimeämme jonkun meistä edunvalvojaksi..? Onko siis edenvalvoja pakollinen vai voimmeko ilmoittaa että edenvalvojaa ei tarvita?
 
Perintökysymys.

Lapsuudenkotitalo,jossa isäni asuu.Hän omistaa talon 100%.

Perijänä minä ja siskoni.Siskolla luottotiedot pystyssä jne ja ulosotossa lopun ikäänsä.

Isän kuoltua tapahtuu mitä? Ja voiko jotain toimenpiteitä tehdä ennakkoon tässä tilanteessa?
 
Perintökysymys.

Lapsuudenkotitalo,jossa isäni asuu.Hän omistaa talon 100%.

Perijänä minä ja siskoni.Siskolla luottotiedot pystyssä jne ja ulosotossa lopun ikäänsä.

Isän kuoltua tapahtuu mitä? Ja voiko jotain toimenpiteitä tehdä ennakkoon tässä tilanteessa?
Isä kuolee niin omaisuus menee 50-50 sinulle ja siskolle. Siskolle tulevasta omaisuudesta peritään sitten myöhemmin nuo ulosoton maksut.

Mitä tarkoitat noilla toimenpiteillä, eli mitä haluaisit tehtävän?
 
Eilen yllättäen tuli käräjäoikeudelta kirje jossa ilmoitettiin että maistraattiin on jätetty hakemus edunvalvojan määräämiseksi isälle. Kukaan meistä omaisista ei sitä ole vaatinut. Olisiko kotihoito tehnyt sen..? Vanhemmat asuvat kotonaan, molemmilla muistisairaus mutta muuten suht pirteitä.
Me omaiset olemme hoitaneet jo useita vuosia heidän asioitaan, vakuutukset, hoitaneet talon ja pihan kunnostuksen, laskut jne. Emme ole ottaneet/saaneet mitään korvausta näistä.
Miten tässä nyt kannattaa toimia? Toki ilmoitamme että vastustamme edunvalvojan määräämistä tai vaihtoehtoisesti nimeämme jonkun meistä edunvalvojaksi..? Onko siis edenvalvoja pakollinen vai voimmeko ilmoittaa että edenvalvojaa ei tarvita?

Kuka tahansa voi tehdä kestä tahansa vaitiolovelvollisuuden estämättä (papit, lääkärit, juristit, viranomaiset) ilmoituksen maistraattiin ilmeisesti edunvalvonnan tarpeesta olevasta henkilöstä.

Laki holhoustoimesta 91 §:
"Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella henkilöllä, jota ilmoitus koskee, on kotikunta tai, jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella hän pääasiallisesti oleskelee. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi."

Olen ymmärtänyt, että maistraatti on jossain määrin kitsas (ehkä lain vastaisesti) viemään edunvalvonta-asiaa eteenpäin, jos henkilön asiat tulevat muuten hoidetuksi ja henkilö ei ole, kärjekkäästi sanoen, "ihan pöpi"; säästyvät näin "vaivalta". Maistraatti myös kysyy henkilöltä itseltään ja hoitavalta lääkäriltä arviota henkilön tilasta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Tapauksessanne maistraatti on jo tehnyt hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. Totta kai käräjäoikeus voi todeta ettei tarvetta ole, mutta epäilen että jos maistraatti on jo mennyt "tutkimuksissaan" niin pitkälle että on päädytty hakemuksen jättämiseen käräjäoikeudelle, niin en usko käräjäoikeus tuon eväisi ellei edunvalvonnan tarpeessa oleva henkilö itse esittäydy täysissä järjen- ja sielun voimissaan käräjäoikeudessa. Kun usein on tilanne että kyseessä on muistisairas vanhus jolle sanottavat repliikit pitäisi kuiskata jokin lähiomaisista (käräjätuomari myös haastattele edunvalvonnan tarpeessa olevaa henkilö lyhyesti, joten hokema "en ole edunvalvonnan tarpeessa" -ei riitä), niin olen suhteellisen varma että vanhempasi päätyvät edunvalvontaan.

Voitte ehdottaa jotain lähiomaista edunvalvojaksi. Kannattaa ensin kysyä maistraatin neuvonnasta että onko maistraatin kanssa mahdollista yhtyä hakemukseen niin, että samalla edunvalvojaksi ehdotettaisiin lähiomaista. Huonoin tapa on ottaa asia esiin/selvittää asiaa siinä vaiheessa, kun henkilö on todettu käräjäoikeudessa edunvalvojan tarpeessa olevaksi ja sen jälkeen pitäisi enää päättää kuka tämä edunvalvoja on; tässä on se potentiaalinen riski, että tällöin edunvalvojaksi määrätään ulkopuolinen, joka on yleensä maistraattiin virkasuhteessa oleva yleinen edunvalvoja.
 
Isä kuolee niin omaisuus menee 50-50 sinulle ja siskolle. Siskolle tulevasta omaisuudesta peritään sitten myöhemmin nuo ulosoton maksut.

Mitä tarkoitat noilla toimenpiteillä, eli mitä haluaisit tehtävän?

Eli jotain väläytystä on ollut että paikka jäisi kesämökiksi isän kuoltua.Tätä hän haluaisi.Mutta tässä tilanteessa paikka lienee pakko realisoida tuon siskon tilanteen takia?

Eli ymmärtääkseni tilanne on yksinkertaistettuna se että isän kuoltua paikan omistaa 50-50 minä/ulosottoviranomainen?

Sisko on itse väläyttänyt että paikan pitäisi kokonaan mennä minulle johtuen hänen tilanteestaan.Mutta rintaperillisen syrjäyttäminen ei liene kovin helppoa?

Eli toimenpiteillä tarkoitan onko mitään omaisuusjärjestelyjä tehtävissä vielä kun isä on elossa? Kun isästä aika jättää,alkaako ulosottoviranomainen vaatimaan paikan realisointia?
 
Isä kuolee niin omaisuus menee 50-50 sinulle ja siskolle. Siskolle tulevasta omaisuudesta peritään sitten myöhemmin nuo ulosoton maksut.

Mitä tarkoitat noilla toimenpiteillä, eli mitä haluaisit tehtävän?
Eiköhän tuota 50-50 jakoa voi muuttaa testamentilla, niin että sisko saa vain lakiosan, joka on puolet pienempi. Vaihtoehtoisesti sisko voi myös kieltäytyä perinnöstä. Perinnön vastaanottaminen ei kai ole pakollista, vaikka olisikin ulosottovelkaa(mutu).

Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä - Laki24.fi
 
Perintökysymys.

Lapsuudenkotitalo,jossa isäni asuu.Hän omistaa talon 100%.

Perijänä minä ja siskoni.Siskolla luottotiedot pystyssä jne ja ulosotossa lopun ikäänsä.

Isän kuoltua tapahtuu mitä? Ja voiko jotain toimenpiteitä tehdä ennakkoon tässä tilanteessa?

Jos haluaa ulosoton välttää täytyy hänen luopua perinnöstä ennen ulosmittausta jolloin hän ei siis ole enää perinnön saaja ja näin ollen myöskään ulosotto ei asialle voi mitään. Jos paikka on tarkoitus jättää kesäpaikaksi niin sen omistuksella ei varmaan ole väliä onko se 100% sinun.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Jos haluaa ulosoton välttää täytyy hänen luopua perinnöstä ennen ulosmittausta jolloin hän ei siis ole enää perinnön saaja ja näin ollen myöskään ulosotto ei asialle voi mitään. Jos paikka on tarkoitus jättää kesäpaikaksi niin sen omistuksella ei varmaan ole väliä onko se 100% sinun.


Sent from my iPhone using Tapatalk
Jos siskolla on lapsia niin meneekö tuo perintö silloin heille, jos sisko kieltäytyy perinnöstä?
 
Kyllä hän mielestäni voi luopua lastensa hyväksi jolloin hänen perintöosa menee lapsille tasan.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Nimenomaan näin. Sisko ilmoittaa että perintö menee hänen lapsilleen jolloin uo-viranomaiset eivät saa mitään, tosin lapsille määrätään edunvalvoja huolehtimaan omaisuudesta. Toinen vaihtoehto on ettö sisko kieltäytyy kokonaan perinnöstä ja koko perintö tulee kysyjälle.
 
Perintökysymys.

Lapsuudenkotitalo,jossa isäni asuu.Hän omistaa talon 100%.

Perijänä minä ja siskoni.Siskolla luottotiedot pystyssä jne ja ulosotossa lopun ikäänsä.

Isän kuoltua tapahtuu mitä? Ja voiko jotain toimenpiteitä tehdä ennakkoon tässä tilanteessa?

Voihan tuossa tehdä myös hallintaoikeustestamentin.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti ja lakiosa - Minilex

Eli isäsi testamenttaisi sen puolikkaan hallintaoikeustestamentilla sinulle, mutta määräisi sen omistusoikeudensaajaksi siskon lapset sitten kun sinusta aika jättää.

Siskon kanssa sitten sopia se, että jos hän jättää sen lakiosan vaatimatta joka on tuollaisessa tapauksessa neljäsosa siitä talon arvosta ja sen että maksat sen perintöveron lapsien puolesta. Voithan sille siskollesi myös sopivalla summalla käteistä hyvittää sen että perintö menee ohi häneltä eikä päädy velkojille.

Testamentti pitää tehdä oikein määrämuotoisena että se on pätevä. Eli esimerkiksi kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnäollessa. Varmempi maksaa muutama sata euroa lakimiehelle tai asianajajalle siitä, että tekee sen testamentin niin tulee varmasti kaikki oikein siihen eikä se kaadu muotovirheisiin.

Mahdollisesti kannattaisi ihan muuten siskosi neuvoa selvittelemään velkajärjestelyn mahdollisuutta ja hakemaan sitä. Sillähän niistä veloista pääsisi viidessä vuodessa eroon.
 
Testamentti pitää tehdä oikein määrämuotoisena että se on pätevä. Eli esimerkiksi kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnäollessa. Varmempi maksaa muutama sata euroa lakimiehelle tai asianajajalle siitä, että tekee sen testamentin niin tulee varmasti kaikki oikein siihen eikä se kaadu muotovirheisiin.

Mahdollisesti kannattaisi ihan muuten siskosi neuvoa selvittelemään velkajärjestelyn mahdollisuutta ja hakemaan sitä. Sillähän niistä veloista pääsisi viidessä vuodessa eroon.


Samaa mieltä, mutta eikös se testamentti maksa kuitenkin enemmän kuin 100€?
 
Kauppalehden sivuilla on parikin juttu Jungle Juice Barin irtisanomiscasesta.. siinä henkilö on irtisanottu koeaikana ja nyt tuntee olleensa syrjitty ja kaltoin kohdeltu ja tämän takia haastaa firman oikeuteen..

Osaako joku paremmin tietävä kertoa onko tolla oikeusjutulla mitään pohjaa? Oma käsitys kun on ettå koeaikana voi irtisanoa ilman perusteluja ja siinä kaikki.Vai hakeeko irtisanottu vain paskaa julkisuutta ex työnantajalleen..?

Itse olen ollut palvelualalla jonkun aikaa töissä, samalla myös rekrytoinut ja kouluttanut uusia työntekijöitä. Jotenkin tuntuu kaukaa haetulta toi palkan nousu perusteena.. ns. helpoissakin hommissa rekrytointi ja perehdytys on pitkä prosessi.. ja kokeneet työntekijät joilla on ammattitaitoa hoitaa mikä tahansa tilanne ovat oikeasti ainakin meillä vähintään palkkansa arvoisia. Valitettavastii Pam:in kokemuslisät ovat niin paskoja että ero 10v talossa olleen ja juuri taloon tulleen välillä ovat käsittämättömän pieniä.
 
Samaa mieltä, mutta eikös se testamentti maksa kuitenkin enemmän kuin 100€?

Hintaluokka on siellä 300 euron pintaan:

Pankeissa testamentti maksaa satasia

Hyvin ne pankin lakimiehetkin osaavat testamentin tehdä asiakkaan toiveiden mukaan.

Onhan siinä tuntipalkka kohdillaan kun tuskin tuollaiseen puolta tuntia kauempaa menee.

Tosin se voi säästää asiakkaalta kymmeniä tuhansia euroja ja mahdollisesti vuosien kalliit riidat oikeudessa.

Toki myös lakitoimistoista ja asianajotoimistoista voi kysellä hintoja.

Riippumatta missä se testamentin tekee, niin sen voi antaa säilytettäväksi pankin asiakirjasäilytykseen. Silloin siinä ei ole sellaista riskiä että joku perillisistä sen esimerkiksi polttaisi. Testamentin tekijä itse voi tosin sen itse halutessaan hävittää milloin vain tai tehdä uuden testamentin jolloin vanha testamentti kumoutuu samalla.
 
Onko joku palstan lakimiehistä tai naisista tehnyt osituksia? Tarve olisi, enkä oikein ole varma miten pitäisi toimia? Paperille velat ja omistukset vissiin. Entäs varainsiirtovero, jos kolmas osapuoli ostaa akan ulos kiinteistö-omaisuudesta?
 
Kauppalehden sivuilla on parikin juttu Jungle Juice Barin irtisanomiscasesta.. siinä henkilö on irtisanottu koeaikana ja nyt tuntee olleensa syrjitty ja kaltoin kohdeltu ja tämän takia haastaa firman oikeuteen..

Osaako joku paremmin tietävä kertoa onko tolla oikeusjutulla mitään pohjaa? Oma käsitys kun on ettå koeaikana voi irtisanoa ilman perusteluja ja siinä kaikki.Vai hakeeko irtisanottu vain paskaa julkisuutta ex työnantajalleen..?

Itse olen ollut palvelualalla jonkun aikaa töissä, samalla myös rekrytoinut ja kouluttanut uusia työntekijöitä. Jotenkin tuntuu kaukaa haetulta toi palkan nousu perusteena.. ns. helpoissakin hommissa rekrytointi ja perehdytys on pitkä prosessi.. ja kokeneet työntekijät joilla on ammattitaitoa hoitaa mikä tahansa tilanne ovat oikeasti ainakin meillä vähintään palkkansa arvoisia. Valitettavastii Pam:in kokemuslisät ovat niin paskoja että ero 10v talossa olleen ja juuri taloon tulleen välillä ovat käsittämättömän pieniä.
En älyttömästi ole tämän casen juttuja lukenut, mutta jonkunlainen käsitys tästä tilanteesta mulla on.

TSL 1:4 §:n 4 momentin mukaan työsopimusta ei saa purkaa koeajalla syrjivällä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Säännöksessä tarkoitettuja syrjiviä perusteita ovat muun muassa ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipide, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu näihin verrattava seikka (YhdenvertL 3:8 §). Koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen purkuperuste puolestaan on paljon avoimempi kuin säännöksen syrjintäkielto, eikä sitä ole missään varsinaisesti määritelty, vaan se jää tuomioistuimen harkintaan.

Ilmeisesti tässä tapauksessa on ensisijaisesti esitetty, että purkamisperuste olisi syrjivä, joskaan mistään tähän tapaukseen liittyvästä jutusta ei tainnut käydä ilmi, miten tähän johtopäätökseen on päädytty. Näissä syrjimisasioissa muistaakseni oli käänteinen todistustaakka, eli työnantajan tulisi todistaa, että syrjimistä ei ole tapahtunut.

Lisäksi tämä työntekijä oli muistaakseni heittänyt sellaisen ajatuksen ilmoille, että työpaikka "kierrättäisi" työntekijöitä hyväksikäyttämällä koeajan löysiä purkamisperusteita. Periaatteessa tämä voisi olla tulkittavissa säännöksen tarkoittamaksi koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliseksi perusteeksi, mutta sen todistaminen voi olla vaikeaa. Jos vastaavia tapauksia on ollut yrityksessä enemmänkin, voi se toisaalta olla mahdollista näyttää toteen.

Periaateessa tämän jutun lopputulos voi olla ihan mitä tahansa, koska kaikki riippuu aika pitkälti todistelusta ja siitä, miten tuomioistuin tulkitsee koeajan purkuperusteita. Tässä jutussa on silti muutama epäkohta, joista tulee mieleen ainakin se, että työntekijää ei taidettu kuulla ennen työsuhteen purkamista. Tästä on säädetty TSL 9 luvussa, ja ne koskevat myös koeaikapurkua. Lisäksi työntekijällä tulisi olla kohtuullinen aika valmistautua ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää oma näkemyksensä asiasta. Lisäksi TSL 9:5 §:n mukaan työnantajan on pyynnöstä esitettävä viivytyksettä työsopimuksen purkuperusteista. Tässä casessa siinä taisi mennä yli kaksi viikkoa. En sitten tiedä, miten nämä seikat vaikuttavat kokonaisarvioinnissa.
 
Kauppalehden sivuilla on parikin juttu Jungle Juice Barin irtisanomiscasesta.. siinä henkilö on irtisanottu koeaikana ja nyt tuntee olleensa syrjitty ja kaltoin kohdeltu ja tämän takia haastaa firman oikeuteen..

Osaako joku paremmin tietävä kertoa onko tolla oikeusjutulla mitään pohjaa? Oma käsitys kun on ettå koeaikana voi irtisanoa ilman perusteluja ja siinä kaikki.Vai hakeeko irtisanottu vain paskaa julkisuutta ex työnantajalleen..?

Itse olen ollut palvelualalla jonkun aikaa töissä, samalla myös rekrytoinut ja kouluttanut uusia työntekijöitä. Jotenkin tuntuu kaukaa haetulta toi palkan nousu perusteena.. ns. helpoissakin hommissa rekrytointi ja perehdytys on pitkä prosessi.. ja kokeneet työntekijät joilla on ammattitaitoa hoitaa mikä tahansa tilanne ovat oikeasti ainakin meillä vähintään palkkansa arvoisia. Valitettavastii Pam:in kokemuslisät ovat niin paskoja että ero 10v talossa olleen ja juuri taloon tulleen välillä ovat käsittämättömän pieniä.

Luin jostain vastikään tästä casesta ja en tiedä oliko toimittajan tietämättömyyttä vai vastasiko oikeasti totuutta, mutta jutun mukaan työsuhteita olisi irtisanottu koeajalla, mikä on tietysti eri asia kuin koeaikapurku. Koeaikapurunhan voi tehdä koeajan puitteissa, kunhan peruste ei ole syrjivä ja työtekijälle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Irtisanominen sitten hankalampi homma ja voi tapahtua työntekijän henkilöön liittyvistä syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
 
Kiitos @Valtzu :lle hyvästä vastauksesta. Mielenkiintoinen tapaus tuo. Jotenkin itse ymmärtänyt että se menee noin että "ihan mistä syystä tahansa" ei saisi koeajalla purkaa, mutta että yleensä toimittaisiin niin että sanotaan joku yleispätevä selitys ja homma on sillä selvä..ja oletetaan että kukaan ei jaksa koeaika-purkamisesta alkaa vääntämään. Jännä nähdä miten tässä käy. Ja varmasti on jotain piirteitä mitä lehtijutuista ei tule esille.

Itse en missään nimessä lähtisi tuollaista juttua viemään käräjille, mutta kuten todettua mielenkiintoista nähdä miten tuossa käy. Mahtaa olla jatkossa tämä irtisanottu ja käräjille asian vievä taho kovaa valuuttaa työntekijämarkkinoilla kun on tuollainen juttu CV:ssä :rofl:
 
Kiitos @Valtzu :lle hyvästä vastauksesta. Mielenkiintoinen tapaus tuo. Jotenkin itse ymmärtänyt että se menee noin että "ihan mistä syystä tahansa" ei saisi koeajalla purkaa, mutta että yleensä toimittaisiin niin että sanotaan joku yleispätevä selitys ja homma on sillä selvä..ja oletetaan että kukaan ei jaksa koeaika-purkamisesta alkaa vääntämään. Jännä nähdä miten tässä käy. Ja varmasti on jotain piirteitä mitä lehtijutuista ei tule esille.

Itse en missään nimessä lähtisi tuollaista juttua viemään käräjille, mutta kuten todettua mielenkiintoista nähdä miten tuossa käy. Mahtaa olla jatkossa tämä irtisanottu ja käräjille asian vievä taho kovaa valuuttaa työntekijämarkkinoilla kun on tuollainen juttu CV:ssä :rofl:

Kyllä on työnantajan kannattaa dokumentoida myös koeaikapurku "yleispätevää selitystä" laajemmin, jotta jälkikäteenkin sitä koeaikapurun laillisuutta voidaan arvioida.

Toisekseen eipä tuollaista tapausta nyt kukaan CV:seen pistä. Lisäksi harvemmin media näistä kirjoittaa nimien kera, jolloin sen laittoman googlauksen tekemä työnantajakaan ei saa tästä vihiä, ellei asia paljastu/epäilys herää muusta syystä esimerkiksi haastattelun aikana.
 
Luin jostain vastikään tästä casesta ja en tiedä oliko toimittajan tietämättömyyttä vai vastasiko oikeasti totuutta, mutta jutun mukaan työsuhteita olisi irtisanottu koeajalla, mikä on tietysti eri asia kuin koeaikapurku. Koeaikapurunhan voi tehdä koeajan puitteissa, kunhan peruste ei ole syrjivä ja työtekijälle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Irtisanominen sitten hankalampi homma ja voi tapahtua työntekijän henkilöön liittyvistä syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Mäkin kiinnitin huomiota tähän, mutta lähdin siitä oletuksesta, että kyseessä olisi kuitenkin koeaikapurku eikä irtisanominen. Jos kyseessä olisi irtisanominen, olisi se näillä tiedoilla aika selvä tapaus kantajan hyväksi.
Kyllä on työnantajan kannattaa dokumentoida myös koeaikapurku "yleispätevää selitystä" laajemmin, jotta jälkikäteenkin sitä koeaikapurun laillisuutta voidaan arvioida.

Toisekseen eipä tuollaista tapausta nyt kukaan CV:seen pistä. Lisäksi harvemmin media näistä kirjoittaa nimien kera, jolloin sen laittoman googlauksen tekemä työnantajakaan ei saa tästä vihiä, ellei asia paljastu/epäilys herää muusta syystä esimerkiksi haastattelun aikana.
No tässä tapauksessa molemman asianosaisen tiedot ovat jo olleet mediassa, mutta tietenkään tämä tapaus ei tule ilmi, ellei tuleva työhönottaja ole tästä jutusta tietoinen tai tule ilmi jollain muulla tavalla kuten mainitsit.

Ihan yleisesti vielä, että tällainen ajattelutapa on vähän vastenmielinen, että työnantaja karttaisi sellaista työnhakijaa, joka on epäoikeudenmukaista kohtelua saatuaan vienyt asian käräjäoikeuteen. Epäoikeudenmukaista siis näiden tietojen valossa, jota tähän asti on esitetty.
 
Isä kuolee niin omaisuus menee 50-50 sinulle ja siskolle. Siskolle tulevasta omaisuudesta peritään sitten myöhemmin nuo ulosoton maksut.

Mitä tarkoitat noilla toimenpiteillä, eli mitä haluaisit tehtävän?

Eikö tuota voisi luovuttaa 100% sinulle esim. lahjakirjalla niin, että isällä säilyy elinikäinen hallintaoikeus.
 
Mitenkäs tällainen tilanne menee: Siskoni asuu vuokralla ja vuokranantaja laittoi eilen 29.11. viestiä, että vuokrasuhde päätetään 31.1.2019 (koska ei saa asuntoa myytyä kun siinä on vuokralainen...). Vuokrasopimuksessa lukee näin:

"Vuokra-aika alkaa 1.2.2018. Kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva sopimus, kuitenkin siten, että sopimus voidaan ensimmäisen kerran irtisanoa päättymään 31.1.2019."

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52§ sanoo, että jos vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta. Samaisessa kohdassa sanotaan myös näin: "Ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön."

Minä tulkitsen asian niin, että vuokranantaja ei voi päättää vuokrasopimusta tuolloin 31.1., koska ilmoitti siitä vasta marraskuun lopulla, jolloin irtisanomisaika olisi vain kaksi kuukautta. Olenko väärässä?
 
Mitenkäs tällainen tilanne menee: Siskoni asuu vuokralla ja vuokranantaja laittoi eilen 29.11. viestiä, että vuokrasuhde päätetään 31.1.2019 (koska ei saa asuntoa myytyä kun siinä on vuokralainen...). Vuokrasopimuksessa lukee näin:

"Vuokra-aika alkaa 1.2.2018. Kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva sopimus, kuitenkin siten, että sopimus voidaan ensimmäisen kerran irtisanoa päättymään 31.1.2019."

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52§ sanoo, että jos vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta. Samaisessa kohdassa sanotaan myös näin: "Ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön."

Minä tulkitsen asian niin, että vuokranantaja ei voi päättää vuokrasopimusta tuolloin 31.1., koska ilmoitti siitä vasta marraskuun lopulla, jolloin irtisanomisaika olisi vain kaksi kuukautta. Olenko väärässä?

Et ole.
 
Vuokrasopimuksessa lukee näin:

"Vuokra-aika alkaa 1.2.2018. Kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva sopimus, kuitenkin siten, että sopimus voidaan ensimmäisen kerran irtisanoa päättymään 31.1.2019."

..

Minä tulkitsen asian niin, että vuokranantaja ei voi päättää vuokrasopimusta tuolloin 31.1., koska ilmoitti siitä vasta marraskuun lopulla, jolloin irtisanomisaika olisi vain kaksi kuukautta. Olenko väärässä?

Olet oikeassa. Tuo sopimuspykälä määrittää ensimmäisen mahdollisen vuokrasopimuksen päättymispäivän, ei mitään muuta. Se ei edes yritä ottaa kantaa irtisanomisajan pituuteen, eikä se lain määrittämään irtisanomisaikaan olisi vaikuttanutkaan millään tavalla. Eli jos olisi halunnut saada asukkaan ulos 31.1.19 olisi irtisanominen pitänyt tehdä viimeistään 31.10.2018.

Siskosi voi ilmoittaa vuokranantajalle, että hän on huomioinut irtisanomisilmoituksen ja luovuttaa asunnon viimeistään lain määrittämän 3 kuukauden irtisanomisajan jälkeen 28.2.2019
 
Olet oikeassa. Tuo sopimuspykälä määrittää ensimmäisen mahdollisen vuokrasopimuksen päättymispäivän, ei mitään muuta. Se ei edes yritä ottaa kantaa irtisanomisajan pituuteen, eikä se lain määrittämään irtisanomisaikaan olisi vaikuttanutkaan millään tavalla. Eli jos olisi halunnut saada asukkaan ulos 31.1.19 olisi irtisanominen pitänyt tehdä viimeistään 31.10.2018.

Siskosi voi ilmoittaa vuokranantajalle, että hän on huomioinut irtisanomisilmoituksen ja luovuttaa asunnon viimeistään lain määrittämän 3 kuukauden irtisanomisajan jälkeen 28.2.2019

Vielä jos tarkennetaan, niin muuttopäivä on 1.3.2019:

Muuttopäivä
 
Kiitos tarkennuksista!

Ja tuohon muuttopäivään vielä, eli lain mukaan muuttopäivä on siis vuokrasuhteen päätöksestä seuraava arkipäivä, jolloin vuokralaisen tulee jättää vuokrantajan käyttöön puolet asunnosta, ja siitä seuraavana arkipäivänä loput. Vuokrasopparin päättyminen tapahtuu siis torstaina 28.2., jolloin muuttopäivä on perjantai 1.3., jolloin puolet asunnosta vuokranantajan käyttöön. Tällöinhän loput voidaan antaa vasta maanantaina 4.3., koska välissä on viikonloppu. Jos tässä nyt siis haluttaisiin ihan prikuulleen lain mukaan mennä.
 
Tällöinhän loput voidaan antaa vasta maanantaina 4.3., koska välissä on viikonloppu. Jos tässä nyt siis haluttaisiin ihan prikuulleen lain mukaan mennä.
Näin todellakin on. Jottei tule sitten tuollaiselle muuttajalle yllätyksenä, niin kuunvaihteen ylimenevistä päivistä saa vuokranantaja tietenkin periä vuokran.
 
Onko maankäyttö ja rakennuslakiin perehtyneitä lakimiehiä linjoilla?

Minkälaisia kokemuksia teillä on asemakaavan vastaisesta toiminnasta ja siihen puuttumisesta? Näyttötaakka on käsittääkseni väitteen esittäjällä. Millainen näyttö vaaditaan, että esimerkiksi kaavan vastaiseen majoitustoimintaan puututaan? Tämä asiaa on nyt ollut aika paljon tapetilla ja esimerkiksi Rovaniemellä oli juuri tapaus, jossa ympäristölautakunta katsoi, että kyseessä ei ole majoitustoiminta, vaikka ainakin ulkopuolisen silmiin siltä hieman vaikuttaa. Asemakaavassa kyseinen kerrostalo on merkitty AK eli asuinkerrostalo ja rakennusluvassa kerrostalo on merkitty asuinkäyttöön.

GOLDEN CIRCLE SUITES

Rovaniemen talvisesonkiin valmistuu uutta majoitus- ja ravintolakapasiteettia yli 30 miljoonalla eurolla

Sieltä keskeltä golden circle suites:

Golden Circle Suites
Sijainti: Rovaniemen ydinkeskustassa.

  • Avataan tammikuun 2018 lopussa.
  • Majoituskapasiteetti: 110 vuodepaikkaa (yht. 25 kpl boutique-huoneistoa).
  • Huoneistojen koot: 38-70 m²
  • Erikoisuudet: Jokaisessa huoneistossa on sauna ja kylpyhuone pyyhkeineen ja saunatakkeineen. Huoneistoissa on myös keittiö. Alakerrassa oma aamiaistila sekä baari.
  • Tulossa: Suunnitelmissa on investointeja sekä ohjelmapalvelujen, majoituksen että ravintolatoiminnan osalle

Onko tämä hotellihuone vai asunto? Rovaniemen matkailubuumista villiintynyt majoitustoiminta on poikinut kantelun oikeuskanslerille

Biton kommentoi sviittimajoitustaan Iltalehdelle tammikuussa, ennen toiminnan aloittamista. Hänen mukaansa kyseessä on miljoonien investointi, joka ei kuulunut yrittäjän suunnitelmiin. Rakennusta nimitetään jutussa hotelliksi.



Maankäyttö- ja rakennusasetuksen neljäs pykälä:

4 §
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään.


Oikaisuvaatimus / selvityspyyntö rakennustarkastajan vastaukseen koskien asuntojen tarjoamista majoituskäyttöön Rovaniemellä

Kirjelmässä esitetty vuokraustoiminta ei liity rakennusvalvonnan toimivallassa oleviin tehtäviin. Lisäksi lautakunta toteaa saatujen vastineitten ja lausuman perusteella, että kirjelmässä mainittujen Asunto-osakeyhtiöiden toiminta on asemakaavan ja myönnetyjen rakennuslupien mukaisia.

Näin ollen ympäristölautakunta päättää, että X: kirjelmä ei anna tämän hetkisen lainsäädännön perusteella aihetta rakennusvalvontaviranomaisen toimenpiteisiin.



Mitä todistelua pitäisi esittää, jos asuu kerrostalon naapurissa ja huomaa kerrostalon muuttuneen hotelliksi. Tästä aiheutuu enemmän häiriötä, kuin tavallisesta asuinkerrostalosta.
 
Hankalia juttuja, enkä osaa sen enempää neuvoa asiassa. Mutta tiedän yhden omakotitalon tapauksen jota puitiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Ohessa vuosikirjapäätös asiasta: 26.9.2014/2865 KHO:2014:143 - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja - FINLEX ®

Josko sieltä saisi irti jotain tärppejä...? Kyseinen juttu siis päättyi niin, että vuokraustoiminta kiellettiin.

Kiitos, tuohon olinkin jo törmännyt. Myös Tamepereella on puututtu kaavan ja rakennusluvan vastaiseen majoitukseen, tässä tosi kyse oli toimistotiloiksi määritellyn tilan käyttämisestä hotellina. Kun luin noita edellä mainittuja perusteluja niin siellä mainitaan, että vuokrasuhteen kestolla ei ole merkitystä. Tästä saa sen käsityksen, että vaikka yritys tarjoaisi kalustetun huoneen väliaikaiseen majoitukseen ja majoituksen kesto olisi vain yhden päivän, se katsotaan asunnon vuokraamiseksi, jos yrittäjä näin väittää. Se, milloin kyse on majoitustoiminnasta, riippuu kai siitä, myöntääkö yrittäjä kyseisen toiminnan.
 
Ainakin tuossa Kotkan tapauksessa näytti määräävä tekijä olevan se, että majoittujat olivat vain lyhyen aikaa vierailemassa kiinteistöllä ja toiminnasta aiheutui sellaista häiriötä ja haittaa naapurustoon, jota tavanomainen omakotiasuminen ei aiheuta.

Pitäisi kai siis jotenkin pystyä osoittamaan se, että toiminta aiheuttaa sellaista haittaa jota kaavan tarkoittama asumiskäyttö ei aiheuttaisi. Kotkan tapauksessa häiriöiden takia soitettiin useita kertoja poliisia paikalle yms, mutta jos sen mittakaavan häiriöitä ei ole, niin enpäs tiedä miten tuota lähtisi todistelemaan.
 
Tällainen 'hypoteettinen' tilanne: exä muuttanut pois yli puoli vuotta sitten, mutta ei suostu siirtämään kirjojaan uuteen osoitteeseensa. Onko tosiaan niin että minulla ei ole mitään keinoa saada häntä pois osoitteestani? Maistraattiin ja postiin ilmoitettu mutta mitään ei tapahdu.
 
Kyllä minä ainakin sain huoneistoon kummittelemaan jääneet edelliset asukkaat ilmoitettua muuton jälkeen pois Helsingin maistraatin kautta.

Oli meinaan aika tyrmäävää kun ei saatu Kelasta asumistukea, kun ilmoittivat että meidän lisäksi huoneistossa asuu muitakin henkilöitä joista ei tiedetty mitään.

Ei tarvinnut muistaakseni edes soittaa, vaan pelkkä sähköpostiviesti riitti.

Yhteystiedot
 
Kyllä minä ainakin sain huoneistoon kummittelemaan jääneet edelliset asukkaat ilmoitettua muuton jälkeen pois Helsingin maistraatin kautta.

Oli meinaan aika tyrmäävää kun ei saatu Kelasta asumistukea, kun ilmoittivat että meidän lisäksi huoneistossa asuu muitakin henkilöitä joista ei tiedetty mitään.

Ei tarvinnut muistaakseni edes soittaa, vaan pelkkä sähköpostiviesti riitti.

Yhteystiedot

No, minä en saanut, kun ylimääräinen asukas kieltäytyi kirjojaan muuttamasta, vaikka myöntikin ettei asu kodissani enää.
 
Ei se ihan näin voi mennä. Soita maistraattiin ja kerro tilanteesta.

Pyydä heitä vaikka ottamaan yhteyttä exääsi.
 
Ei se ihan näin voi mennä. Soita maistraattiin ja kerro tilanteesta.

Pyydä heitä vaikka ottamaan yhteyttä exääsi.
On soitettu, ovat ottaneet yhteyttä. Lain mukaan viikon sisään pitäisi kirjat muuttaa ja maistraatilla on uhkasakkoon mahdollisuus. Eivät näemmä jaksa käyttää sitä. Jännä tilanne, minäkin voisin siirtää kirjani vaikka sen maistraatin virkailijan osoitteeseen, lähtisiköhän sitten uhkasakko liikkeelle?
 
@triheadwolf

10 faktaa - Tunne oikeutesi avoliitossa | Idealista10 faktaa - Tunne oikeutesi avoliitossa | Idealista

Tapaus 2 ONGELMIA AVOLIITON PÄÄTTYESSÄ

Ongelma: Tuuli asui omistamassaan asunnossa avoliitossa Osmon kanssa. Suhde päättyi, mutta Osmo ei suostunut muuttamaan pois Tuulin omistamasta asunnosta. Osmo ei maksanut Tuulille mitään korvausta asumisestaan. Seurustelusuhteen aikana tämä oli sopinut Tuulille, mutta nyt asia harmitti. Mitä Tuuli saattoi tehdä, ja oliko hänellä oikeutta vaatia Osmolta vuokraa asumisestaan seurustelusuhteen jälkeiseltä ajalta? Voiko poliisi auttaa asiassa?

Ratkaisu: Kun yhdessä asuminen on vakiintunut ja Osmo myös osoiterekisterin mukaan asuu Tuulin asunnossa, ei Tuuli saa Osmoa ulos asunnosta ihan helposti, ellei Osmo itse suostu lähtemään. Osmon ja Tuulin välillä ei ole vuokrasuhdetta avoliiton johdosta. Jos Osmo ei suostu lähtemään, on Tuulin nostettava häätökanne käräjäoikeudessa ja vaadittava tuomiota siitä, että entinen avopuoliso pitää asunnon osaa oikeudettomasti hallinnassaan.

Kun häätöä haetaan avosuhteen päättymisen perusteella, tuomioistuin joutuu ensin ratkaisemaan, onko avoliitto purkautunut. Tähän riittää näytöksi Tuulin oma ilmoitus suhteen päättymisestä. Kun häätötuomio on annettu, Tuulin täytyy pyytää ulosottomieheltä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi ei voi auttaa avopuolison häätämisessä.

ASIANTUNTIJAMME OTK, VARATUOMARI Ilona Piironen JA ASIANAJAJA ILONA PIIRONEN ON ERIKOISTUNUT PERHE- JA PERINTÖOIKEUTEEN.
 
Tällainen 'hypoteettinen' tilanne: exä muuttanut pois yli puoli vuotta sitten, mutta ei suostu siirtämään kirjojaan uuteen osoitteeseensa. Onko tosiaan niin että minulla ei ole mitään keinoa saada häntä pois osoitteestani? Maistraattiin ja postiin ilmoitettu mutta mitään ei tapahdu.

Täytä ja allekirjoita se muuttoilmoitus exän nimissä ja pistä maistraattiin menemään.

Uudeksi osoitteeksi arpoo exälle siihen sen missä asuukin tai poste restanten tai mitä sattuu huvittamaan.

Vielä parempi jos sen joku kaveri täyttää jolla ihan erilainen käsialakin ja pitää hanskat kädessä sitä täyttäessä niin siinä on hyvä sitten kiistää ettei sellaista ole ainakaan itse lähettänyt.
 
Täytä ja allekirjoita se muuttoilmoitus exän nimissä ja pistä maistraattiin menemään.

Uudeksi osoitteeksi arpoo exälle siihen sen missä asuukin tai poste restanten tai mitä sattuu huvittamaan.

Vielä parempi jos sen joku kaveri täyttää jolla ihan erilainen käsialakin ja pitää hanskat kädessä sitä täyttäessä niin siinä on hyvä sitten kiistää ettei sellaista ole ainakaan itse lähettänyt.
Heh,tuohan on hyvä ylläri sille exälle :) ja varmaan toimii myös. Ei ehkä kaikkien lakipykälien mukaista, mutta ei kyllä sekään jos ei suostu kirjoja pois ottamaan vaikka on jo pois muuttanut.
 
Olen melko varma että kaikkeen hiemankaan laillisuuden rajalle käyvistä toimenpiteistä kyseinen exä hyökkää kimppuun kuin hyeena jos menee käräjille koko ero, mikä näyttää olevan erittäin todennäköistä.

Täytä ja allekirjoita se muuttoilmoitus exän nimissä ja pistä maistraattiin menemään.

Uudeksi osoitteeksi arpoo exälle siihen sen missä asuukin tai poste restanten tai mitä sattuu huvittamaan.

Vielä parempi jos sen joku kaveri täyttää jolla ihan erilainen käsialakin ja pitää hanskat kädessä sitä täyttäessä niin siinä on hyvä sitten kiistää ettei sellaista ole ainakaan itse lähettänyt.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 257
Viestejä
4 487 766
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom