io-techin lakimiehet hoi.

Ei vakuutusyhtiösi voi kolmatta tahoa sitovasti päättää, että et ole siitä vastuussa, se on tuomioistuimen tehtävä.
Ei voi ei, mutta vahingonkorvausvastuuasioissa vakuutusyhtiöt yleisesti ottaen tuntevat nuo säännökset varsin hyvin sen suhteen, milloin syntyy korvausvastuu ja milloin ei synny. (Toki joskus menee väärin, mutta niinhän joka paikassa.) Minä ainakin luottaisin vakuutusyhtiön ratkaisuun ja menisin sillä. Se on sitten sen naarmuuntuneen auton omistaja, joka saa viedä asiaa eteen päin, jos ei usko siihen vakuutusyhtiön ratkaisuun.
 
Jep. Mieleeni muistuu muuten yleisesti ovista; yhdellä työpaikalla kävi seuraava tilanne.. Avasin sähköisen nosto-oven, jonka sijainti oli parin metrin ylöspäin nousevan luiskan päässä. Aloin peruuttaa autoa sisälle halliin, mutta juuri ennen auton liikkeellelähtöä kiinteistön yrityksen työntekijä laittoi oven takaisin alas enkä tietenkään voinut nähdä sitä. Ovi laskeutui farmarimallisen auton takalasin päälle, rikkoen lasin, pysähtyen vasta pyyhkijään. Rikkoen samalla pyyhkijän, mukaanlukien sen moottorin. Taisi vaurioina olla myös koko luukun maalausta vaativat naarmutkin. Järjellä ajatellen maksaja olisi oven sulkenut henkilö, kun ei katsonut onko joku tulossa tuosta ovesta autolla. Mutta maksaja oli lopulta auton peruuttaneen, eli minun työnantajan vastuuvakuutus, vaikka minulla ei ollut mahdollisuutta välttää vahinkoa. Tuossa kyseessä oli todella epäonninen vahinko, mutta autoa peruuttaessa on kuulemma aina vastuu peruuttajalla.
Tässä tapauksessa kyseessä kaksipaikkainen, nosto-ovinen, kuorma-autojen pesu/huolto halli, vasemman oven ulkopuolelle pysäköity kuorma-auto ja sisällä molempien ovien takana autot. Henkilö saapuu paikalle moottoripyörällä jonka pysäköi ulkona olevan kuormurin taakse, tuntien päästä sisällä oleva auto valmistuu ja jotta se saadaan ulos pitää ulkona oleva peruuttaa toiseen paikkaan... Vahingot meni pyörän omistajan piikkiin typerän pysäköinnin takia. Korjaamo/huoltopiha jne. ja minun mielestä oli oikea tulkinta. Tapauksessa ei mp-kärsinyt isompia vaurioita vaan pelkästään kaatui jalanpäältä ja katteet sai osumaa. :thumbsup:
 
Ei voi ei, mutta vahingonkorvausvastuuasioissa vakuutusyhtiöt yleisesti ottaen tuntevat nuo säännökset varsin hyvin sen suhteen, milloin syntyy korvausvastuu ja milloin ei synny. (Toki joskus menee väärin, mutta niinhän joka paikassa.) Minä ainakin luottaisin vakuutusyhtiön ratkaisuun ja menisin sillä. Se on sitten sen naarmuuntuneen auton omistaja, joka saa viedä asiaa eteen päin, jos ei usko siihen vakuutusyhtiön ratkaisuun.
Just näin, ja jos on kotivakuutuksessa vastuuvakuutus niin siinä on 99,99% varmasti myös oikeusturvavakuutus. Eli informoisin päin vittua pysäköijää että tämä vakuutuskortti on katsottu, pistä omaan kaskoosi ja ens kerralla opettele ajamaan. Henkilöstä kiinni kuinka ’fiksusti’ asian viitsii esittää. Urpo todennäköisesti muutenkaan osaa ajaa autoa niin voi vittuilla siitä samassa :).
 
Kysyn kaverin puolesta.
Ählämien firma. Yhtään palkkakuittia ei kaverini ikinä saanut.
Palkkoja jäi maksamatta lähes 10.000€
Palkkaturvasta ei saa apua, kun ko. pulju on vielä toiminnassa. Toki eri nimellä, nettisivut eivät toimi, mutta sama y-tunnus kuin aikaisemmin.
YTK.n lakiturvaa maksettu kokoaika ja nekin nostavat kädet pystyyn "ei me oikein näissä auteta...?"
Työt loppuivat jo yli 3 vuotta sitten ja nyt verottaja haluaa tuhansia euroja kaveriltani, koska ko. firma on jättänyt jotkut pakolliset
maksut maksamatta. Kaveri ollut siis työntekijänä, verokortilla töissä. Ei kevytyrittäjänä tms.

Miten edetään? Rikosilmoitus petoksesta? Nahkaliivijengi asialle?
 
Palkkaturvasta ei saa apua, kun ko. pulju on vielä toiminnassa

Tämähän on ihan höpöhöpöä, totta kai palkkaturva toimii vaikka pulju olisikin toiminnassa. Tosin kaverisi tapauksessa se ei auta, kun saatavia pitää hakea kolmen kuukauden sisällä niiden erääntymisestä.

Tuo on kieltämättä vähän paska keissi kun kaverisi ei koskaan saanut yhtään palkkakuittia. Pystyykö kaverisi mitenkään todistamaan olleensa firmassa töissä sinä aikana kun verottaja on verojen perässä?

Työsuojeluvaltuutettuun yhteys välittömästi. Sanoo sinne että ei ole saanut palkkakuitteja ikinä ja nyt verottaja on omiensa perässä. Työsuojeluviranomainen tekee ilmoituksen poliisille ja homma lähtee siitä sitten selviämään. Palkkakuittienhan täytyy olla firmassa tallessa vielä vuosia, jos eivät ole niin sitten mennään jo kirjanpitorikoksen puolelle.
 
Itse en omakohtaisten kokemusten myötä laskisi liikaa palkkaturvan varaan. Itsellä jäi useita tuhansia saamatta palkkaturvan kautta. Viranomaiset ei myöskään suostunut ottamaan asiaan minkäänlaista kantaa neuvoja kysyttäessä, mutta päätöksissään syyllistivät useamman liiton lakimiesten neuvojen mukaisesti työpaikalta lähteneen työtekijän eväten lähes kaikki korvaukset. Itse sain ulkopuolisen lakimiehen avulla sentään järjestettyä kaikille lomarahat, jotka palkkaturva olisi jättänyt myös maksamatta. Oikeuteen asti ei kuitenkaan asiasta jaksanut lähteä vänkäämään.

Edit: kirotusvireitä.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä on kokemusta palkkaturvan toimivuudesta yli kahdenkymmenen vuoden takaa, jolloin ammatiliiton lakimies hoiti asiat niin, että itse ei tarvinnut toimittaa kuin omat laskelmat paljonko on saamisia ja allekirjoittaa valtuutus.
Konkurssin jälkeen palkkaturvasta tuli riidattomat saatavat ja käräjäoikeuden käsittelyn jälkeen kiistanalaiset. Työnantaja siis kiisti irtisanomisajan palkan vedoten siihen että olisi lomauttanut ajoissa (todellisuudessa yhtäkän lomautusilmoitusta ei ollut annettu kirjallisena ja suullisestikin vain osalle työntekijöistä oli jotain puhuttu). Käräjäoikeus tuomitsi kaikille 4 viikon irtisanomisajan, mutta kun itse olin vaatinut vain tessin mukaista kahden viikon irtisanomisajan palkkaa niin sen sain.
Loput olisi tullut jos konkurrsipesässä olisi ollut varallisuutta, ei ollut.

Riidattomat saatavat tilille noin 4 kuukautta konkurssin jälkeen. Käräjäoikeuden päätöksen (10kk kuluttua) jälkeen loput tilille.
Silloin sai liitonmaksuilleen vastinetta, tuskin ammattiliittoon kuulumattomat lähtivät hakemaan saataviaan käräjäoikeudesta, ei ainakaan samassa käsittelyssä ollut.
Käräjäoikeuden päätöksessä oli lueteltu jokainen työntekijä ja palkkasaatavien määrä.
 
Paljonko maksaa avioero lakimiehen kanssa? Riviosake ja vähän tavaroita velkanen auto jne.
 
Paljonko maksaa avioero lakimiehen kanssa? Riviosake ja vähän tavaroita velkanen auto jne.

Mitä avioero maksaa?

Mitä avioero maksaa?

Avioeron loppusumma riippuu ensinnäkin siitä, kuinka paljon haluat, pystyt tai jaksat hoitaa itse ja kuinka riitainen tapauksesi on. Tässä kirjoituksessa ja videolla käyn läpi vain mitä varsinaisia kustannuksia avioerosta aiheutuu.

1. Käräjäoikeuden hakemukset

Avioerohakemuksesta
aiheutuvat kulut maksaa hakija. Jos haette yhdessä avioeroa, eli yhteisellä hakemuksella, vastaatte yhteisesti käräjäoikeudelle aiheutuneista kuluista. Jos toinen teistä hakee avioeroa yksin, vastaa tämä hakija yksin hakemisesta aiheutuneista kuluista.

Ensimmäisen vaiheen hakemus maksaa 200 euroa ja toisen vaiheen hakemus 100 euroa.
Jos ero on riitainen ja ositusta varten joudutaan hakemaan pesänjakajaa, tulee tästä lisäksi myös hakemuskulu, joka lankeaa hakijalle. Tämän hinta on 250 euroa.

2. Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus

Oikeusapua ei saa yksinkertaisissa asioissa yksityisen avustajan (asianajajan tai lakimiehen) palkkioon, ei edes silloin, kun kyse on pesänjakaja-asiasta. Tällöin tulisi apua pyytää suoraan oikeusaputoimistosta.
Oikeusturvavakuutus ei korvaa neuvonta-asioita. Hyvin satunnaisesti korvausta saattaa saada riitaisiin tai sovintoon päätyviin avioeroa koskeviin oikeudenkäyntiasioihin. Oman vakuutusyhtiön ehdot kannattaa aina kuitenkin selvittää.

3. Juristin palkkio

Juristia kannattaa aina käyttää avioerossa, myös sovinnollisessa erossa. Vähintäänkin kannattaa varmistaa menevätkö asiat omalta kannalta oikein ja oikeudenmukaisesti. Ja aina mitä vaikeampi tai uuvuttavampi tapaus on kyseessä, sitä vähemmän kannattaa yrittää itse hoitaa ja säästää jutussa.
Asianajajien palkkiot ovat yleisimmin 200 euroa + alv/h, eli 248 euroa.

Jos asia äityy hyvin riitaiseksi ja pesään joudutaan hakemaan pesänjakajaa, tulee oman juristin palkkion lisäksi maksettavaksi myös pesänjakajan palkkiot. Tällöin puhutaan usean tuhannen euron lisämaksusta. Vastapuolen juristin palkkiosta ei kuitenkaan joudu vastaamaan, vaikka vastapuoli niin uhkailisikin.

Aina kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita riittävätkö omat taidot asian hoitamiseen, sillä omatoimisuus on usein juuri se, joka tulee maksamaan kun tasinko tai lunastussumma lasketaan väärin tai sopimuksessa on omalta kannalta sellaisia ehtoja, joita ei pesänjakaja edes olisi määrännyt. Myös se, että taistelee periaatteista, tulee usein maksamaan todella paljon ja aivan tarpeettomasti.

Halvimmillaan ero siis maksaa satasia ja kalleimmillaan tuhansia, helposti jopa kymmeniä tuhansia.
 
Ei siihen mitään lakimiestä tarvita jos sovussa eroatte. Ositussopimukseen löytyy malleja netistä, pari todistajaa mukaan sitä tekemään ja homma on sillä selvä.
 
Miten tuo autolaina menee avioeron tilanteessa. On molempien nimissä ja jos toinen ottaa nimiinsä pitääkö toisella jotain maksaa? Lyhennykset olen hoitanut. Tai sitten jos ei ole vara maksaa niin auto myydään ja mitä jää uupumaan lainasta maksetaan puoliksi? Auto otettu kokonaan rahoituksella. Viime vuonna uutena ostettu.
 
Miten tuo autolaina menee avioeron tilanteessa. On molempien nimissä ja jos toinen ottaa nimiinsä pitääkö toisella jotain maksaa? Lyhennykset olen hoitanut. Tai sitten jos ei ole vara maksaa niin auto myydään ja mitä jää uupumaan lainasta maksetaan puoliksi? Auto otettu kokonaan rahoituksella. Viime vuonna uutena ostettu.

Auto on kuin mikä tahansa yhdessä hankittu omaisuus. Toinen osapuoli siitä pitää ostaa ulos. Toinen vaihtoehto on tosiaan myydä auto ja maksaa laina pois.
 
Mites menee, eli ei avioliitossa syntyneen lapsen isyyden selvittämisen syntymän jälkeen voi lapsen äiti kieltää, mutta voiko lapsen äiti vaatia vielä selvittämistä jälkikäteen esim vuosien päästä?
 
Mites menee, eli ei avioliitossa syntyneen lapsen isyyden selvittämisen syntymän jälkeen voi lapsen äiti kieltää, mutta voiko lapsen äiti vaatia vielä selvittämistä jälkikäteen esim vuosien päästä?

Äiti voi vaatia selvittämistä siihen asti että lapsi täyttää 15. Sen jälkeen lapsen pitää vaatia selvittämistä.
 
Mites menee, eli ei avioliitossa syntyneen lapsen isyyden selvittämisen syntymän jälkeen voi lapsen äiti kieltää, mutta voiko lapsen äiti vaatia vielä selvittämistä jälkikäteen esim vuosien päästä?

2016 taisi tulla se lakimuutos, ettei äiti voi enää kieltää isyyden selvittämistä.

Mies voi pyrkiä selvityttämään isyytensä lastenvalvojan avulla ja mikäli se ei tuota hedelmää niin tekemällä isyyskanteen.
 
2016 taisi tulla se lakimuutos, ettei äiti voi enää kieltää isyyden selvittämistä.

Mies voi pyrkiä selvityttämään isyytensä lastenvalvojan avulla ja mikäli se ei tuota hedelmää niin tekemällä isyyskanteen.
Entä niinpäin että mies ei isyyttä halua tunnustaa ja tämä on ihan ok aluksi äidin mielestä mutta mieli muuttuu myöhemmin vaikka vuosien kuluttua? Jos mietitään keissiä että äiti on halunnut lapsen ilman parisuhdetta jolloin isän ainut tehtävä on vain siitää lapsi.
 
Entä niinpäin että mies ei isyyttä halua tunnustaa ja tämä on ihan ok aluksi äidin mielestä mutta mieli muuttuu myöhemmin vaikka vuosien kuluttua? Jos mietitään keissiä että äiti on halunnut lapsen ilman parisuhdetta jolloin isän ainut tehtävä on vain siitää lapsi.

Kuten jo vuosikymmeniä (lain edessä), olisit käyttänyt kumia.
 
Kuten jo vuosikymmeniä (lain edessä), olisit käyttänyt kumia.
Mitään ei ole vielä tehty, mutta tässä on sellainen tilanne että ehdotus on heitetty ilmoille että siitä lapsi ja äiti haluaa hoitaa lapsen kasvatuksen, huoltajuuden yms yksin itse. Se mitä itse koitan kartoittaa tässä, on mahdolliset sudenkuopat omalle kontolle koska tuo kuulostaa "isän osuudesta" liiankin helpolta. Itsellä ei siis tälläisessä tapauksessa ole halua rahapussiksi jos lapsen kasvatukseen ja muuhun ei pääse edes osallistumaan.
 
Mitään ei ole vielä tehty, mutta tässä on sellainen tilanne että ehdotus on heitetty ilmoille että siitä lapsi ja äiti haluaa hoitaa lapsen kasvatuksen, huoltajuuden yms yksin itse. Se mitä itse koitan kartoittaa tässä, on mahdolliset sudenkuopat omalle kontolle koska tuo kuulostaa "isän osuudesta" liiankin helpolta. Itsellä ei siis tälläisessä tapauksessa ole halua rahapussiksi jos lapsen kasvatukseen ja muuhun ei pääse edes osallistumaan.

Notaarin valvoma sopimus jossa äiti lupaa olla selvittämättä isyyttä 50 tuhannen euron sakon nojalla? Eri asia tietysti onko tuommoinen sopimus validi oikeudessa (ei ole), jos sille linjalle lähdetään.

En suosittele tuohon hommaan lähtemistä, jos et oikeasti ole valmis maksamaan vähintään ~35k elatusmaksuja. Et voi mitenkään olla varma haluaako äiti selvittää isyyden vaikka viiden vuoden päästä. Tai lapsi heti 15-vuotiaana.
 
Mitään ei ole vielä tehty, mutta tässä on sellainen tilanne että ehdotus on heitetty ilmoille että siitä lapsi ja äiti haluaa hoitaa lapsen kasvatuksen, huoltajuuden yms yksin itse. Se mitä itse koitan kartoittaa tässä, on mahdolliset sudenkuopat omalle kontolle koska tuo kuulostaa "isän osuudesta" liiankin helpolta. Itsellä ei siis tälläisessä tapauksessa ole halua rahapussiksi jos lapsen kasvatukseen ja muuhun ei pääse edes osallistumaan.
Voisiko tuon hoitaa luovuttamalla sukusoluja ihan virallisesti, jolloin väittäisit ainakin tuon elatusvelvollisuuden. Toki tietysti tekotapa on kliinisempi eikä todennäköisesti yhtä mukava mutta jos on tarkoitus vaan tarjota solut niin menisin ihan virallista tietä.
 
No on tuossa se kuoppa että KUN se mieli muuttuu niin sinulta (isältä) haetaan se dna vaikka käräjäoikeiden avulla ja sen jälkeen KUN käteen jää kaikkein surkeimmat kortit tietää se vain lisä kättä omalle lompakolle ilman mitään vastinetta

Edit. Hidas:notworthy:
 
Joo, arvelinkin että tässä on riskinsä. "Äiti" on siis pitkäaikainen tuttu ja en suoraan epäile että nyt olisi hällä tarkoitus mitenkään jallittaa. Mutta joku 15 vuottakin on pitkä aika ja vuosien saatossa voi mieli muuttua mikäli tulee taloudellisesti tiukkoja hetkiä tai muita tilanteita. Tälläistä epävirallisen reitin käyttöä hän on lähinnä perustellut sen helppoudella virallisiin teihin ja kun ei kerta parisuhdetta halua. Periaattessa en omalta kohdalta näkisi tässä ongelmaa muuten mutta pelkäksi lypsylehmäksi en rupea. Tuntuu että tuo mahdollisuus sudenkuoppaan tippumiseksi on kuitenkin huomattava joten ei taida kannattaa tuo järjestely.
 
Joo, arvelinkin että tässä on riskinsä. "Äiti" on siis pitkäaikainen tuttu ja en suoraan epäile että nyt olisi hällä tarkoitus mitenkään jallittaa. Mutta joku 15 vuottakin on pitkä aika ja vuosien saatossa voi mieli muuttua mikäli tulee taloudellisesti tiukkoja hetkiä tai muita tilanteita. Tälläistä epävirallisen reitin käyttöä hän on lähinnä perustellut sen helppoudella virallisiin teihin ja kun ei kerta parisuhdetta halua. Periaattessa en omalta kohdalta näkisi tässä ongelmaa muuten mutta pelkäksi lypsylehmäksi en rupea. Tuntuu että tuo mahdollisuus sudenkuoppaan tippumiseksi on kuitenkin huomattava joten ei taida kannattaa tuo järjestely.
Luottamuskysymys.
"Tuttuun" en luottaisi, ystävään kyllä.
Oma päätös josta seuraukset kannat itse.
 
On kyllä asiat viturallaan mikäli sellaista yksityisoikeudellista sopimusta ei voi tehdä jossa äippä ennalta sitoutuu olemaan kinuamatta elareita. Sen nyt vielä ymmärtää että lapsen puolesta ei voi sitoutua olla kajoamatta perintöön mikäli isyys joskus hänelle selviäisi, isähän ei selviä ikinä jos äippä pitää suunsa kiinni.
 
On kyllä asiat viturallaan mikäli sellaista yksityisoikeudellista sopimusta ei voi tehdä jossa äippä ennalta sitoutuu olemaan kinuamatta elareita. Sen nyt vielä ymmärtää että lapsen puolesta ei voi sitoutua olla kajoamatta perintöön mikäli isyys joskus hänelle selviäisi, isähän ei selviä ikinä jos äippä pitää suunsa kiinni.

Ne elatusmaksutkin on lakiteknisesti lapsen oikeus, ei äidin, äiti ei voi tehdä sitovaa sopimusta lapsen puolesta etukäteen.
 
Ne elatusmaksutkin on lakiteknisesti lapsen oikeus, ei äidin, äiti ei voi tehdä sitovaa sopimusta lapsen puolesta etukäteen.
Elarit on ihan vastaava ”etuus” kuin lapsilisät, ne on vanhemman rahaa jonka maksuperusteena on muksu. Kumpikaan raha ei ole lapsen, yritä lahjoittaa muksulle niitä masseja yli 5k€ ja katso mitä verottaja on lahjaveron muodossa mieltä asiasta.

Toisekseen jos yh ei elareita hae maksuun niin ei kukaan niitä pakota maksamaan. Käsittääkseni pätee jopa tilanteessa jossa yh eläisi kelan tukien varassa eli ei voida käyttää verukkeena edes sellaista harvinaista skenaariota että veronmaksajat sopimuksen johdosta joutuisi maksamaan vähän enemmän sossutukia mikäli yh:n taloudellinen tilanne heittäisi voltin.
 
Elarit on ihan vastaava ”etuus” kuin lapsilisät, ne on vanhemman rahaa jonka maksuperusteena on muksu. Kumpikaan raha ei ole lapsen, yritä lahjoittaa muksulle niitä masseja yli 5k€ ja katso mitä verottaja on lahjaveron muodossa mieltä asiasta.

Ei ihan. Lapsilisää koskee lahjaverotus mutta elatusapu on verotonta.
 
Ei ihan. Lapsilisää koskee lahjaverotus mutta elatusapu on verotonta.
Mikäs lakipykälä tuon yh:lle maksetun elarin pitää verottomana kun/jos yh tyrkkää sen käteisenä eteenpäin lapselle? Lakisääteiset elarithan maksetaan yh:lle eikä niitä ymmärtääkseni ole mahdollista maksaa edes suoraan lapselle. Elarithan on käytännössä tulontasausta vanhempien välillä, lapsi ja siitä aiheutuvat _todelliset kulut_ eivät yhtälöön liity kuin hyvin löyhästi.

Elatus on kyllä verotonta yleisellä tasolla, mutta käteisenä sitä ei voi hoitaa. Käytännössä on pakko maksaa laskuja (huom. esim luottokorttilaskua ei voi maksaa):
 
Mikäs lakipykälä tuon yh:lle maksetun elarin pitää verottomana kun/jos yh tyrkkää sen käteisenä eteenpäin lapselle? Lakisääteiset elarithan maksetaan yh:lle eikä niitä ymmärtääkseni ole mahdollista maksaa edes suoraan lapselle. Elarithan on käytännössä tulontasausta vanhempien välillä, lapsi ja siitä aiheutuvat _todelliset kulut_ eivät yhtälöön liity kuin hyvin löyhästi.

No et sinä tuossa aiemmassa viestissäsi puhunut käteisestä yhtään mitään :btooth: Jos etävanhempi maksaa elatusavun kuukausittain lapsen omalle tilille (tämä on sallittua niin kauan kun lähivanhemmalla on tilille käyttöoikeus) eikä lähivanhempi käytä niitä rahoja, niin sitten ei käytä. Verolle tuosta ei joudu vaikka elatusapu olisi tonnin kuussa.

Tästä oli jopa joku oikeuden päätös, mutta en puolen tunnin Googlella sitä onnistunut löytämään.

PS. Kuinka moni tekkiläisistä tekisi lahjaveroilmoituksen jos isoäiti päättäisi antaa 20 tonnin käteislahjan?
 
Viimeksi muokattu:
No et sinä tuossa aiemmassa viestissäsi puhunut käteisestä yhtään mitään :btooth:
Mielestäni puhuin hyvin selvästi fyysisestä rahasta, käteinen, tilisiirto jne. sama asia.
Jos etävanhempi maksaa elatusavun kuukausittain lapsen omalle tilille (tämä on sallittua niin kauan kun lähivanhemmalla on tilille käyttöoikeus) eikä lähivanhempi käytä niitä rahoja, niin sitten ei käytä. Verolle tuosta ei joudu vaikka elatusapu olisi tonnin kuussa.

Tästä oli jopa joku oikeuden päätös, mutta en puolen tunnin Googlella sitä onnistunut löytämään.
Ok, osin jopa hieman yllättävää, lienee tosin poikkeustapaus reaalimaailmassa ja lisäksi vaatii suostumuksen lähivanhemmalta että näin voidaan toimia eli by default ne massit on maksettava lähivanhemmalle. Ilmeisesti myöskin 15v kohdalle nuo käyttöoikeudet palaa?

Ilmeisesti olemme kuitenkin samaa mieltä siitä että lähivanhemman tilille maksettu elari on lähivanhemman - ei muksun - rahaa ja se ei ilman lahjaveroja lapselle siitä siirry?

Mitenköhän tuo suoramaksu lapsen tilille toimii niinkuin holhoustoimilain näkökulmasta - siis siinä mielessä että niitä rahoja pitäisi jollain tavalla käyttää lapsen elämiseen (aka omat rahat ei riitä). Vastuu elatuksesta kun on huoltajalla ja mihinkään prismaan ei rahoja lapsen tililtä ei käytönnössä voi kantaa, joku lomamatka tjsp on poikkeus.

tossa vähän yksinkertaistettuna ja pidemmin itse holhoustoimilaista: Älä säästä lapsen rahoja tilille – äläkä tee näitä virheitä, kun hoidat lapsen raha-asioita - Seura.fi


Ensimmäinen nyrkkisääntö lapsen varojen hoidossa on, että lapsen omaisuutta voidaan käyttää vain hänen hyväkseen.

”Ei siis esimerkiksi vanhempien tai sisarusten menoihin. Varallisuutta voi käyttää lapsen omiin menoihin, jos menot eivät ole sellaisia, että ne eivät kuulu vanhempien elatusvastuun piiriin.”
 
Elatusapu on maksettava siten että se on käytettävissä lapsen elatukseen. Sen voi maksaa lähivanhemman tilille, lapsen tilille, shekillä, seteleillä, vaikka viiden sentin kolikoilla jos haluaa oikein vittumainen olla - riittää että raha on jollain muotoa käytettävissä. Jos raha maksetaan lapsen tilille, ei siitä joudu missään vaiheessa elämää maksamaan lahjaveroa, koska elatusapu on maksun hetkellä verovapaa. Jos vanhempi siirtää 17 vuoden säästetyt elatusavut lapselleen lapsen täytettyä 17, tämä ei ole enää elatusapua ja siitä pitää maksaa lahjavero.

KHO:2016:130 - Korkein hallinto-oikeus - tuossa esim yksi ho:n sekä kho:n päätös siitä, että lapsen tilille maksettu raha käsitetään elatusapuna vaikka maksaja ei ole maksaessa ilmoittanut että kyseessä on elatusapu.
 
Entä niinpäin että mies ei isyyttä halua tunnustaa ja tämä on ihan ok aluksi äidin mielestä mutta mieli muuttuu myöhemmin vaikka vuosien kuluttua? Jos mietitään keissiä että äiti on halunnut lapsen ilman parisuhdetta jolloin isän ainut tehtävä on vain siitää lapsi.

Taidettiin sanoa jo ketjussa aiemmin, mutta hyvä mies älä mene tekemään tätä. Pahimmillaan tulee vuosisadan kallein pini, parhaimmillaan saat mitä?
 
Taidettiin sanoa jo ketjussa aiemmin, mutta hyvä mies älä mene tekemään tätä. Pahimmillaan tulee vuosisadan kallein pini, parhaimmillaan saat mitä?
Parhaimmillaan saa helpon ja halvan lapsen, jos se joskus isompana haluaa pitää yhteyttä. Jos ei lapsia halua hoitaa ja on varaa ottaa se riski niin mikäs siinä.
 
@jinx1980 Mikäs muuten on tämän daamin taloudellinen tilanne nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa. Meinaan käykö töissä vai kelamasseilla?
Sillä vaan että millä todennäköisyydellä rupeaa vaatimaan mitään...

Itse tiedän ja tunnen parikin eukkoa jotka on nussittaneet randomeilla ilman ehkäisyä, saadakseen lapsen muttei isää. Isät ei tiedä lapsista, eikä yh edes ikinä ajatelleet vaatia mitään. Toki vaikea vaatia kun ei edes tiedä näissä tapauksissa keneltä pyytää mitään.
 
@jinx1980 Mikäs muuten on tämän daamin taloudellinen tilanne nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa. Meinaan käykö töissä vai kelamasseilla?
Sillä vaan että millä todennäköisyydellä rupeaa vaatimaan mitään...

Tässä on siis kaksi henkilöä. Hän ei puhunut tuosta skenaariosta.
 
Tässä on siis kaksi henkilöä. Hän ei puhunut tuosta skenaariosta.

Ymmärsin kyllä, hyvällä tuurilla perästä ei kuulu mitään. Siksi kysyin kuitenkin mikä on mahdollisuus että jotain vaatimuksia tulee. Kun isän oikeudet vs. nainen on olemattomat.
 
Mitä tarkoittaa termi "oikeuskirjallisuudessa on katsottu", kun näin sanotaan esim. oikeuden päätöksessä? Se on ilmeisesti jotain muuta kuin suoraan lakitekstiin viittaamista, koska tällöin mainitaan pykälä mihin viitataan.

Esimerkkinä KKO:n päätös, jossa todetaan näin:

Korkeimman oikeuden ratkaisu / Perustelut / Asian tausta

"13. Korkein oikeus on arvioinut perintöön ryhtymistä osoittavia seikkoja ratkaisussaan KKO 2003:95. Ratkaisussa perintöön ryhtymisenä ei ole pidetty perunkirjoitukseen osallistumista eikä tavanomaiseksi ja välttämättömäksi vainajan asioiden hoidoksi katsottavaa menettelyä. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä ei ole otettu kantaa perintöveron maksamisen merkitykseen perintöön ryhtymistä arvioitaessa. Ulosottovalitusta koskevan ratkaisun KKO 2005:98 perusteluista ilmenee, että perinnöstä luopumista on pidetty mahdollisena vielä lähes neljä vuotta perittävän kuoleman jälkeen. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei tehokkaalle perinnöstä luopumiselle voida asettaa mitään aikarajaa ja että luopumistoimi voidaan tehdä vielä vuosienkin kuluttua perittävän kuolemasta, jollei perillinen ole ryhtynyt perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitettuihin toimiin (esimerkiksi Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistö-oikeus I, 6. p., 2016, s. 727—728)."

(lihavointi allekirjoittaneen)
 
Mitä tarkoittaa termi "oikeuskirjallisuudessa on katsottu", kun näin sanotaan esim. oikeuden päätöksessä? Se on ilmeisesti jotain muuta kuin suoraan lakitekstiin viittaamista, koska tällöin mainitaan pykälä mihin viitataan.

Esimerkkinä KKO:n päätös, jossa todetaan näin:

Korkeimman oikeuden ratkaisu / Perustelut / Asian tausta

"13. Korkein oikeus on arvioinut perintöön ryhtymistä osoittavia seikkoja ratkaisussaan KKO 2003:95. Ratkaisussa perintöön ryhtymisenä ei ole pidetty perunkirjoitukseen osallistumista eikä tavanomaiseksi ja välttämättömäksi vainajan asioiden hoidoksi katsottavaa menettelyä. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä ei ole otettu kantaa perintöveron maksamisen merkitykseen perintöön ryhtymistä arvioitaessa. Ulosottovalitusta koskevan ratkaisun KKO 2005:98 perusteluista ilmenee, että perinnöstä luopumista on pidetty mahdollisena vielä lähes neljä vuotta perittävän kuoleman jälkeen. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei tehokkaalle perinnöstä luopumiselle voida asettaa mitään aikarajaa ja että luopumistoimi voidaan tehdä vielä vuosienkin kuluttua perittävän kuolemasta, jollei perillinen ole ryhtynyt perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitettuihin toimiin (esimerkiksi Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistö-oikeus I, 6. p., 2016, s. 727—728)."

(lihavointi allekirjoittaneen)
Eikös sillä viitata tuohon lopussa mainittuun Suomen jäämistö-oikeus -kirjaan?
 
Mitä tarkoittaa termi "oikeuskirjallisuudessa on katsottu", kun näin sanotaan esim. oikeuden päätöksessä? Se on ilmeisesti jotain muuta kuin suoraan lakitekstiin viittaamista, koska tällöin mainitaan pykälä mihin viitataan.

Esimerkkinä KKO:n päätös, jossa todetaan näin:

Korkeimman oikeuden ratkaisu / Perustelut / Asian tausta

"13. Korkein oikeus on arvioinut perintöön ryhtymistä osoittavia seikkoja ratkaisussaan KKO 2003:95. Ratkaisussa perintöön ryhtymisenä ei ole pidetty perunkirjoitukseen osallistumista eikä tavanomaiseksi ja välttämättömäksi vainajan asioiden hoidoksi katsottavaa menettelyä. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä ei ole otettu kantaa perintöveron maksamisen merkitykseen perintöön ryhtymistä arvioitaessa. Ulosottovalitusta koskevan ratkaisun KKO 2005:98 perusteluista ilmenee, että perinnöstä luopumista on pidetty mahdollisena vielä lähes neljä vuotta perittävän kuoleman jälkeen. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei tehokkaalle perinnöstä luopumiselle voida asettaa mitään aikarajaa ja että luopumistoimi voidaan tehdä vielä vuosienkin kuluttua perittävän kuolemasta, jollei perillinen ole ryhtynyt perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitettuihin toimiin (esimerkiksi Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistö-oikeus I, 6. p., 2016, s. 727—728)."

(lihavointi allekirjoittaneen)
Viitataan oikeustieteilijöiden kirjoittamiin julkaisuihin, jotka toivon mukaan perustuvat oikeuskäytännön tutkimiseen. Merkitys on siis lähinnä että "minä tulkitsen lakia näin ja niin muuten tulkitsevat nuo muutkin".
 
Jos lähetän sähköpostilla yritykselle tarjouksen PDF-muodossa, niin voinko lisätä tilaus- ja toimitusehdot tarjoukseen www-linkin taakse, ja silti ehdot ovat laillisesti kaupassa pätevät?
 
Sanoisin että et tai ainakin vaikeaksi menee riitatapauksessa. Sitä www-linkin sisältöä kun voi ”kuka vaan” ”koska vaan” muutella. Mitäs jos esim. tilaaja ottaa screen shotin sivusta ja muokkaa ehtoja itselleen edullisempaan suuntaa ja reklamoi sinua aiheesta vuosia myöhemmin todisteena kuvakaappaus?

Tai vaihtoehtoisesti sinä muutat sivun sisältöä kaikessa hiljaisuudessa ja yllättäen lokitiedoistakaan muutosta ei löydy…
 
Osaisiko joku täällä neuvoa:
Mulla on tyhjä tontti jossa on muutama iso puu josta pitäisi päästä eroon.
Saisin annettua ne pois siten että kaataja ottaa puun itselleen palkaksi.
Kaataja on yksityshenkilö eikä siis ole kaatovakuutusta.
Kuka on korvausvelvollinen jos puu kaatuu naapurin rakennuksen päälle?
Oletan että minä tontin omistajana?
Saako tuohon tehtyä mitenkään sopimusta että kaataja olisi vastuussa?
 
Osaisiko joku täällä neuvoa:
Mulla on tyhjä tontti jossa on muutama iso puu josta pitäisi päästä eroon.
Saisin annettua ne pois siten että kaataja ottaa puun itselleen palkaksi.
Kaataja on yksityshenkilö eikä siis ole kaatovakuutusta.
Kuka on korvausvelvollinen jos puu kaatuu naapurin rakennuksen päälle?
Oletan että minä tontin omistajana?
Saako tuohon tehtyä mitenkään sopimusta että kaataja olisi vastuussa?
Olet vastuussa mutta sun mahdollinen vakuutus ei käsittääkseni kata vahinkotilannetta jos et itse ollut sahassa kiinni. Eli jos sulla on vastuuvakuutus kiinteistölle niin menet itse paikalle kun kaadetaan ja saha laulamaan, jos meni vituiks niin kaataja olit sinä (voithan sä sen viimisen 3 senttiä sahata ihan oikeastikin jos haluaa pilkkua viilata) ja jos oli success niin puut kärryyn.

Voihan sitä yrittää kepillä jäätä ja tehdä yksityisoikeudellisen sopimuksen, mutta se saattaapi kaatua johonkin risk&reward tyyppiseen tarkasteluun, 40€ puut vs 100k€ vahinko. Ja toisaalta kuka hullu tekisi tollasta sopparia vaikka oddsit olisi 1:999.

Järkevä paikka, järkevät vakuutukset niin hoitaa homman siten että vakuutus kattaa - no problem. Jos sä kerran haluat puista eroon niin maksat omavastuun mikäli kaikesta huolimatta kolisee, silti halvempi kuin ammattilainen ellei olla ihan skutsissa jossa katto on 20€/puu.

Kaatotunkki, jos ei ole niin autoon kiinni jolla vetää ja/tai kaveriksi kaatorauta/kiilaa, ei sitä tarvi ilman apuvälineitä yrittää vaikka olisi ”selkeä” casekin. Jos puu on valmiiksi 20 astetta vinossa naapuriin niin tilaisin suosiolla ne ammattilaiset paikalle ja puu palasina alas mikäli ei itsellä ole kiipeilyvaljaita.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisiko joku täällä neuvoa:
Mulla on tyhjä tontti jossa on muutama iso puu josta pitäisi päästä eroon.
Saisin annettua ne pois siten että kaataja ottaa puun itselleen palkaksi.
Kaataja on yksityshenkilö eikä siis ole kaatovakuutusta.
Kuka on korvausvelvollinen jos puu kaatuu naapurin rakennuksen päälle?
Oletan että minä tontin omistajana?
Saako tuohon tehtyä mitenkään sopimusta että kaataja olisi vastuussa?

Ja jatkoksi tuohon edelliseen, niin jos tosiaan ainoastaan muutama puu ja ns. helppo paikka ammatilaiselle, niin ei siinä kauaa nokka tuhise ja lasku on todella pieni. Ja jos ei ole kotitalousvähennyksiin mitään vielä kertynyt, niin tämän laskun saat sinne ja puut kaverille vaikkapa laatikolla santtua/saunailta tai jokin muu käypänen hinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom