io-techin lakimiehet hoi.

[Jims]

Kyllä varmaan, mutta ei eroa mitenkään siitä että elinaikana se vanhempi lahjoittaisi ja lahjakirjassa lukee "tämä ei ole ennakkoperintö", muut perilliset jäävät nuolemaan yhtälailla näppejään eikä heille ole mitään velvollisuutta kertoa lahjoituksesta. Ainoa ero tuossa on että lahjaa ei vissiin voi antaa alennetulla 75% arvolla eli verokarhun tilipussissa näkyy pieni ero jokatapauksessa riippuen summista kun lahjasta ei taas puolestaan makseta varainsiirtoveroa vaan koko homma kuitataan lahjaverolla ja sen veron laskutapa eroaa melkoisesti varainsiirtoverosta...
Lahjaveron / varainsiirtoveron joutuu maksamaan aina riippumatta siitä liikkuuko raha oikeasti vaiko eikö jos virallisesti kirjoissa ja kansissa olevaa omaisuutta liikuttaa henkilöltä toiselle, kauppasummista sitten riippuu onko lahjavero jotain muuta kuin 0e, varainsiirtovero on aina yli 0e. Jos asiaa jälkikäteen selvitellään niin mikäli raha ei liiku niin varainsiirtovero muuttuu lahjaveroksi.

Jos käytetään teoreettisena esimerkkinä vaikka 150 000 € arvoista kesämökkiä, niin siitä maksettava perintövero tai lahjavero ovat molemmat suunnilleen 16 000 € luokkaa, kun varainsiirtovero jää hyväksytyllä 75% myyntihinnalla 4500 euroon.

Toki kesämökkiä tulisi tämän lisäksi käyttää ( ainakin paperilla ) vähintään kaksi vuotta vanhempien vakituisena asuntona, jotta vältytään 21 600 € myyntivoittoverolta, tosin tämä vero kohdistuu vanhempiin ja on aikoinaan poissa kuolinpesän varallisuudesta, joten sillä ei ole niin merkitystä, jos tarkoituksena on siirtää mahdollisimman paljon varallisuutta sille suosikkilapselle tai lapsille.

Kun esimerkiksi mökkikaupat tekee ajoissa ( ja mahdollisesti laatii vielä jonkun korottoman velkakirjan päättymispäivällä ), niin perunkirjoituksen aikaan ( esimerkiksi 10 vuotta myöhemmin ) kukaan ei enää pysty varmuudella selvittämään, onko raha liikkunut ja onko se jo käytetty johonkin.

Toki lahja- ja perintöveron määrään vaikuttaa se, jos hallintaoikeus jää myyjille, jolloin myymisen edullisuus taas muuttuu.

Periaatteellisesti lahja- ja perintövero ovat kyllä pahinta rahastusta ja kateusveroja, kun jo moneen kertaan veroitetun omaisuuden siirtymisestä seuraavan sukupolven haltuun halutaan periä hävyttön siivu siirtyvän omaisuuden arvosta.

 

[jonesky12345]

Tuo että vaimo on asioinut pysäköintipaikan lähellä ei suoranaisesti kerro kuka sen auton on pysäköinyt. Olethan sä silti voinut olla vaikka kuskina vaimollesi. Kai sulla on itsellesi alibi että olet todistettavasti ollut jossain muualla.

Periaatteessa tuon vaimo asioinut pysäköintipaikan lähellä pitäisi riittää varsinkin jos vaimo tunnustaa, mutta jos itse pelkästään kiistät kaiken niin silloin olisi hyvä olla alibi.

Joo, mutta tää on kaveri aidosti, jonka asia tämä on ja kaveri on ollut ihan töissä tuolloin päiväsaikaan. Noh asianajajatoimistosta kuulema kertoivat, että heillä vakiokäytäntö on tarjota parkkipatelle keissin peruminen, jolloin lakitoimiston kiinteä kustannus paten suuntaan on 750 euroa, vaihtoehtoisesti asia käsitellään oikeudessa, jossa kulut nousevat ja pate saa maksella myös kuluja todistajista, lisäksi kaveri ja vaimo molemmat saavat toki korvaukset menetetystä työajasta jne, jos sinne asti mennään, mutta huikkaanpa miten keissi etenee.

 

[Welmari]

...Toki kesämökkiä tulisi tämän lisäksi käyttää ( ainakin paperilla ) vähintään kaksi vuotta vanhempien vakituisena asuntona...

Ja tämähän ei sitten onnistu edes "paperilla", jos mökki ei ole merkattu luvissa vakituiseksi asunnoksi.

 

[Lucas]

Tiedän kyllä näitä "kauppoja" tapahtuneen, että suosikkilapsi on "ostanut" vanhempien eläessä heidän omaisuuttaan ja sitten kun vanhemmista on aika jättänyt, niin perunkirjoituksessa onkin selvinnyt, ettei esimerkiksi kesämökki olekkaan ollut vanhempien omaisuutta enää kymmeneen vuoteen ja että sen myynnistä saatuja rahojakaan ei ole olemassa.

Aiheuttaa muuten pahaa verta perillisten välille, vaikka kellään ei olisikaan ollut aiemmin taipumusta ahneuteen.

Perunkirjoitus, kuolinpesän yhteishallinto ja perinnönjako ovat sellaisia, että niistä monet saavat veriset riidat aikaiseksi vaikka kyse ei olisi edes mistään suurista summista ja asia olisi periaatteessa yksinkertainen. Yleensä perunkirjoitus menee vielä kohtuullisen sujuvasti kun se pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Kannattaa miettiä toisen ja kolmennenkin kerran asiaa jos kuolinpesä aiotaan jättää jakamattomaksi ja jättää sinne sukulaisten yhteisomistukseen ja yhteiskäyttöön vaikka kesämökki. Kesämökki on kaikista ongelmallisin kun sen ylläpito vaatii ajoittain jotain remonttia ja huoltoa ja ne taas maksavat ja talkoita ja sitten juoksevat kaikki kulut siitä menee ja pitäisi onnistua vielä sopimaan mökin käyttövuorot kuka saa sitä milloinkin käyttää ja polttopuiden teot yms.

Jakamaton kuolinpesä ja sen yhteishallinto voi olla viisaskin ratkaisu jos sen kuolinpesän varallisuus koostuu vaikka erilaisten osakeyhtiöiden osakkeista. Siinä ainoa vaiva on suunnilleen ilmoitella tilinumerot minne osingoista osuudet maksetaan osakkaille. Samoin toimiva se voi olla jos omaisuus pesällä koostuu vaikka useammasta asuinhuoneistosta Helsingin kantakaupungissa. Niistähän saa hyvät vuokratuotot vaikka kaiken siihen liittyvän ulkoistaa jollekin ulkoupuoliselle. Ja vuokratuotoilla kuolinpesä voi kattaa myös ne putkiremontit yms. mitä tulee sen omistamiin asuntoihin eteen eikä tarvi taloyhtiön lainaan turvautua.

 

[ttppii]

Kyllä varmaan, mutta ei eroa mitenkään siitä että elinaikana se vanhempi lahjoittaisi ja lahjakirjassa lukee "tämä ei ole ennakkoperintö", muut perilliset jäävät nuolemaan yhtälailla näppejään eikä heille ole mitään velvollisuutta kertoa lahjoituksesta.

Mutta jos/kun muut perilliset tietävät lahjoituksesta, voidaan vedota suosiolahjaan jolloin se lahja voidaan kuitenkin huomioida ennakkoperintönä.

 

[jinx1980]

Mutta jos/kun muut perilliset tietävät lahjoituksesta, voidaan vedota suosiolahjaan jolloin se lahja voidaan kuitenkin huomioida ennakkoperintönä.

kaikkeen sitä voi vedota, mutta mitä enemmän aikaa kuluu sen vaikeammaksi menee.

Suosiolahja ja perinnönjako - Minilex

www.minilex.fi

Suosiolahja – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[tkayne]

Kaipaisin apuja kirjallisen vaatimuksen rustaamiseen käräjäoikeuteen.

Taustalla nettikaupat, jossa myyjä, nykyinen vastaaja, ei ollut edes aikeissa toimittaa kauppatavaraa, mutta jostain syystä asioi kuitenkin oikealla nimellään ja MobilePayn kautta, joten henkilöllisyys oli alusta asti tiedossa. Asia eteni poliisitutkinnan kautta oikeuteen nimikkeellä lievä petos. Syyttäjä on ilmoittanut, ettei aja ostajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia, joten edessä on vaatimuskirjelmän täyttö.

Kysymys 1

Alkuperäinen kauppatavara oli sekalainen kokoelma käyttämättömiä taidetusseja. Olen miettinyt vaatimuksina kahta eri vaihtoehtoa:
a) Vaadin vastaajaa hankkimaan ja toimittamaan alkuperäistä myynti-ilmoitusta vastaavan tussihässäkän ostajalle.
b) Vaadin vastaajaa kustantamaan ostajalle ostajan itsensä jälleenmyyntiliikeestä valitsemia ja hankkimia käyttämättömiä tusseja saman kappalemäärän, kuin alkuperäisessä myynti-ilmoituksessa.

Onko järkevää lisätä vaatimuksiin molemmat optiot joko-tai? Lähinnä siltä kannalta pohdin tätä, että pitääkö näissä olla vain yksi täsmällinen vaatimus eikä eri vaihtoehtoja katsota hyvällä oikeudessa.

Kysymys 2

Toimittamispyynnössä pyydetään esittämään vaatimus myös oikeudenkäyntikuluihin. Menevätkö kulut oletuksena valtion/vastaajan piikkiin, kun vastaaja on jo tunnustanut viranomaisille rötöksensä vai pitääkö erikseen vaatia, että joku muu (kuka?) maksaa kulut? Onko riskiä sille, että jotain kuluja lankeaisi kuitenkin syyttömän osapuolen maksettavaksi?

Kysymys 3

Toimittamispyynnössä pyydetään perustelemaan kukin vaatimus todisteilla. Tarvitseeko esim. Kysymys 1:n a- ja b-vaihtoehtojen osalta alkaa leikkiä oikeusoppinutta ja perustella juurta jaksain kauppalain yksittäisiin pykäliin vedoten esimerkiksi, että ostajalla on laillinen oikeus saada kaupan mukainen tavara tai että vastaajan oikeudet perua kauppa eivät ole täyttyneet?

 

[leffo]

Öö petoksissa yleensä vaaditaan rahaa ? Siis ylipäätään rikoksissa vaaditaan vahingonkorvauksena rahaa.

Ja sitten kai useimmiten ei saada. Joskus voi saada.

Mitä kauppalailla on tekemistä rikoslain(petos) kanssa? Ei kai tässä nyt ole vastapuolena jotain toiminimiyrittäjää? Toi ei ihan äkkiseltään kuulosta tavalliselta.

 

[Lucas]

Joo, mutta tää on kaveri aidosti, jonka asia tämä on ja kaveri on ollut ihan töissä tuolloin päiväsaikaan. Noh asianajajatoimistosta kuulema kertoivat, että heillä vakiokäytäntö on tarjota parkkipatelle keissin peruminen, jolloin lakitoimiston kiinteä kustannus paten suuntaan on 750 euroa, vaihtoehtoisesti asia käsitellään oikeudessa, jossa kulut nousevat ja pate saa maksella myös kuluja todistajista, lisäksi kaveri ja vaimo molemmat saavat toki korvaukset menetetystä työajasta jne, jos sinne asti mennään, mutta huikkaanpa miten keissi etenee.

Siinähän on Patella miettiminen, että haluaako maksaa kiltisti 750 euroa ja perua haasteen oikeuteen vai sitten haluaako mennä oikeuteen ja maksella huomattavasti enemmän vastapuolelle oikeudenkäyntikuluja.

Kummanhan tuossa Patena valitisi?

 

[Pavosen Heska]

Kaipaisin apuja kirjallisen vaatimuksen rustaamiseen käräjäoikeuteen.

Taustalla nettikaupat, jossa myyjä, nykyinen vastaaja, ei ollut edes aikeissa toimittaa kauppatavaraa, mutta jostain syystä asioi kuitenkin oikealla nimellään ja MobilePayn kautta, joten henkilöllisyys oli alusta asti tiedossa. Asia eteni poliisitutkinnan kautta oikeuteen nimikkeellä lievä petos. Syyttäjä on ilmoittanut, ettei aja ostajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia, joten edessä on vaatimuskirjelmän täyttö.

Kysymys 1

Alkuperäinen kauppatavara oli sekalainen kokoelma käyttämättömiä taidetusseja. Olen miettinyt vaatimuksina kahta eri vaihtoehtoa:
a) Vaadin vastaajaa hankkimaan ja toimittamaan alkuperäistä myynti-ilmoitusta vastaavan tussihässäkän ostajalle.
b) Vaadin vastaajaa kustantamaan ostajalle ostajan itsensä jälleenmyyntiliikeestä valitsemia ja hankkimia käyttämättömiä tusseja saman kappalemäärän, kuin alkuperäisessä myynti-ilmoituksessa.

Onko järkevää lisätä vaatimuksiin molemmat optiot joko-tai? Lähinnä siltä kannalta pohdin tätä, että pitääkö näissä olla vain yksi täsmällinen vaatimus eikä eri vaihtoehtoja katsota hyvällä oikeudessa.

Kysymys 2

Toimittamispyynnössä pyydetään esittämään vaatimus myös oikeudenkäyntikuluihin. Menevätkö kulut oletuksena valtion/vastaajan piikkiin, kun vastaaja on jo tunnustanut viranomaisille rötöksensä vai pitääkö erikseen vaatia, että joku muu (kuka?) maksaa kulut? Onko riskiä sille, että jotain kuluja lankeaisi kuitenkin syyttömän osapuolen maksettavaksi?

Kysymys 3

Toimittamispyynnössä pyydetään perustelemaan kukin vaatimus todisteilla. Tarvitseeko esim. Kysymys 1:n a- ja b-vaihtoehtojen osalta alkaa leikkiä oikeusoppinutta ja perustella juurta jaksain kauppalain yksittäisiin pykäliin vedoten esimerkiksi, että ostajalla on laillinen oikeus saada kaupan mukainen tavara tai että vastaajan oikeudet perua kauppa eivät ole täyttyneet?

Vaatimus voinee maksimissaan olla kauppasumma palautettuna korkoineen. Ajattele vaikka tilannetta että oltaisiin oltu ostamassa vaikka eduskuntataloa... Todisteiksi viestit ja maksutiedot.

 

[tkayne]

Öö petoksissa yleensä vaaditaan rahaa ? Siis ylipäätään rikoksissa vaaditaan vahingonkorvauksena rahaa.

Ja sitten kai useimmiten ei saada. Joskus voi saada.

Mitä kauppalailla on tekemistä rikoslain(petos) kanssa? Ei kai tässä nyt ole vastapuolena jotain toiminimiyrittäjää? Toi ei ihan äkkiseltään kuulosta tavalliselta.

Vaatimus voinee maksimissaan olla kauppasumma palautettuna korkoineen. Ajattele vaikka tilannetta että oltaisiin oltu ostamassa vaikka eduskuntataloa... Todisteiksi viestit ja maksutiedot.

Kiitos vastauksista. Minilex tosiaan mainitsee, että "Vahingonkorvaukseen oikeutettu on tarkoitus saattaa vahingonkorvauksella samaan taloudellisen asemaan kuin missä hän oli ennen petoksen tapahtumista." Tämä näyttäisi kumoavan kokonaan sen usein toistellun väitteen, että irtaimen tavaran kaupasta sopimisen jälkeen myyjä ei voisi feidata yksipuolisesti vaan olisi velvollinen toimittamaan kaupassa sovitun tavaran ostajalle silloinkin, kun kauppahinta olisi myyjän kannalta epäedullinen, ts. ostaja teki hyvän diilin (esim. 100 € tuote 50 €:lla). Minilexin artikkelissa annetaan ymmärtää, että oikeudessa vahingonkorvausta olisi tiedossa vain 50€. Onko tosiaan niin, että tämä voi kääntyä ostajan kannalta epäedullisemmaksi vain sen perusteella, että kyseessä olikin myyjän puolelta aidon kaupanteon sijasta petos, vieläpä kun kuitenkin sovittu kauppahinta oli vielä järkevissä rajoissa ko. tuotteesta (~50 % vastaavan tuotteen jälleenmyyntihinnasta) eikä täten ostajalla ollut syytä epäillä vilunkipeliä?

 

[edup]

Tämä näyttäisi kumoavan kokonaan sen usein toistellun väitteen, että irtaimen tavaran kaupasta sopimisen jälkeen myyjä ei voisi feidata yksipuolisesti vaan olisi velvollinen toimittamaan kaupassa sovitun tavaran ostajalle silloinkin, kun kauppahinta olisi myyjän kannalta epäedullinen, ts. ostaja teki hyvän diilin (esim. 100 € tuote 50 €:lla).

Missä ja kuka tällaisia väitteitä usein toistelee? Siis liittyen kuluttajien väliseen kauppaan. Tilanne on ihan eri kuluttajan ja yrityksen välisessä kaupassa, missä kuluttajansuoja on voimassa.

 

[tkayne]

Missä ja kuka tällaisia väitteitä usein toistelee? Siis liittyen kuluttajien väliseen kauppaan. Tilanne on ihan eri kuluttajan ja yrityksen välisessä kaupassa, missä kuluttajansuoja on voimassa.

Ehkäpä ei sitten kukaan eikä missään.

Joka tapauksessa Kauppalaki 22 § mukaan, joka käsittäkseni säätelee yksityisten välistä irtainkauppaa, ostaja saa vaatia sopimuksen täyttämistä. Jos tässä kuviossa rikoslaki jyräisi jotenkin edelle, niin siinähän juuri ostajalta mene paras optio ohi suun - käteen palautuu vain kauppahinta vs ostaja saisi arvokkaampaa kauppatavaraa vastaavan rahan vastaajalta vaikka sitten ulosottoteitse. Mitä en tajua tässä oikein?

 

[Lucas]

Ehkäpä ei sitten kukaan eikä missään.

Joka tapauksessa Kauppalaki 22 § mukaan, joka käsittäkseni säätelee yksityisten välistä irtainkauppaa, ostaja saa vaatia sopimuksen täyttämistä. Jos tässä kuviossa rikoslaki jyräisi jotenkin edelle, niin siinähän juuri ostajalta mene paras optio ohi suun - käteen palautuu vain kauppahinta vs ostaja saisi arvokkaampaa kauppatavaraa vastaavan rahan vastaajalta vaikka sitten ulosottoteitse. Mitä en tajua tässä oikein?

Oikeus vain toimii niin Suomessa, että rahalla ne hyvitetään. Niitä olemattomia tusseja tai jotain muumimukeja on hölmöä edes vaatimaan oikeudessa huijarilta.

Ja niiden rahojen takaisin saaminenkin lienee epätodennäköistä niiltä huijauksia elinkeinonaan tehtailevilta. Ulosotossa lienee valmiiksi jo sellainen summa, että niitä ei saa koskaan maksettua takaisin ennen niiden lopullista vanhenemista.

 

[Copper]

@tkayne Olisiko parempi jos avaisit vähän enemmän tätä "juttua". Onko kaupassa ollut kyse kuluttajien välisestä, vai yritys myynyt?

Kuluttajien välillä ei voi vaatia kuin rahansa korkoineen takaisin + ansiomenetykset jne. käräjöinnistä.

Yrityksen kanssa voinee vaatia tuotetta, ellei se ole selvästi hinnoiteltu pieleen. Silloinkin yritykselle tulee helpommaksi/halvemmaksi palauttaa rahat ilman eri pyyntöä, tai pahimmille vänkyröille toimittaa tuote. Tulee halvemmaksi kuin käräjöidä.

Vai onko tässä taas kyse jostain itseoppineesta lakimiehestä jota on omasta mielestään kusetettu tori-kaupoissa tms. Ja tuote pitäisi saada kun rahatkin on menetetty? No jos rahat on jo mennyt, niin itsehän kyllä joudut maksajaksi, kun tuskin sieltä vastapuolelta mitään on ikinä tulossa.

 

[tkayne]

Olisiko parempi jos avaisit vähän enemmän tätä "juttua". Onko kaupassa ollut kyse kuluttajien välisestä, vai yritys myynyt?

Kuluttajien välillä ei voi vaatia kuin rahansa korkoineen takaisin + ansiomenetykset jne. käräjöinnistä.

Yrityksen kanssa voinee vaatia tuotetta, ellei se ole selvästi hinnoiteltu pieleen. Silloinkin yritykselle tulee helpommaksi/halvemmaksi palauttaa rahat ilman eri pyyntöä, tai pahimmille vänkyröille toimittaa tuote. Tulee halvemmaksi kuin käräjöidä.

Vai onko tässä taas kyse jostain itseoppineesta lakimiehestä jota on omasta mielestään kusetettu tori-kaupoissa tms. Ja tuote pitäisi saada kun rahatkin on menetetty? No jos rahat on jo mennyt, niin itsehän kyllä joudut maksajaksi, kun tuskin sieltä vastapuolelta mitään on ikinä tulossa.

Kuluttajien välisestä kaupasta oli kyse. Tarkoitus oli mainita toki jo aloitusviestissä, mutta unohtui.

Vastapuoli on tuskin elämäntapahuijari, koska esiintyi varsin avoimesti. Nettiprofiilin takaa näki heti nassun, etu- ja sukunimen sekä asuinpaikan katuosoitetta myöten. Google ei löytänyt nimellä aiempaa keskustelua kaverista. Olisko ollu akuutissa rahapulassa hätäpäissään ja devil made him do it. Siksi jotain voisi ollakin saatavissa, jos valekauppias vaan saa kakkansa suoristettua.

Lakiasioita ei voisi vähempää kiinnostaa opetella, kuten tämän ketjun viestieni sisällöistä pitäisi kyllä käydä selkeästi ilmi.

Täytynee lohduttautua sillä, että valtio saa edes päiväsakot kirstun pohjalle. Jäisi edes rikosrekisteriin tekijälle jälki, mutta kun ei. Suomi on paska maa, tältä osin.

Kiitokset kaikille keskusteluun osallistujille, teistä oli iso apu!

 

[tkayne]

Edit: Epähuomiossa tuplaviesti

 

[rakotti]

Joo, mutta tää on kaveri aidosti, jonka asia tämä on ja kaveri on ollut ihan töissä tuolloin päiväsaikaan. Noh asianajajatoimistosta kuulema kertoivat, että heillä vakiokäytäntö on tarjota parkkipatelle keissin peruminen, jolloin lakitoimiston kiinteä kustannus paten suuntaan on 750 euroa, vaihtoehtoisesti asia käsitellään oikeudessa, jossa kulut nousevat ja pate saa maksella myös kuluja todistajista, lisäksi kaveri ja vaimo molemmat saavat toki korvaukset menetetystä työajasta jne, jos sinne asti mennään, mutta huikkaanpa miten keissi etenee.

Hauska yhteensattuma. Meille tuli tänään haastemieheltä lappu, että käräjäoikeudessa on tiedoksianto velkomusasiasta. En keksi muuta kuin, että Pate se siellä kolkuttelee. Meidän keissi tosin meni niinpäin, että kirje tuli vaimolle ja hän ei ole autolla kyseiseen aikaan parkkeerannut. Pitää varmaan ottaa kanssa yhteys johonkin asianajotoimistoon

 

[jonesky12345]

Hauska yhteensattuma. Meille tuli tänään haastemieheltä lappu, että käräjäoikeudessa on tiedoksianto velkomusasiasta. En keksi muuta kuin, että Pate se siellä kolkuttelee. Meidän keissi tosin meni niinpäin, että kirje tuli vaimolle ja hän ei ole autolla kyseiseen aikaan parkkeerannut. Pitää varmaan ottaa kanssa yhteys johonkin asianajotoimistoon

Ei tullut kaveri sanoneeksi, että mikä toimisto oli kyseessä, mutta oli googlen kautta löytänyt, ja kuulema hoitaa noita paljon, tämä uudella maalla.

 

[rakotti]

Ei tullut kaveri sanoneeksi, että mikä toimisto oli kyseessä, mutta oli googlen kautta löytänyt, ja kuulema hoitaa noita paljon, tämä uudella maalla.

Jos viitsit tiedustella ja laittaa vaikka YV:llä toimiston nimeä. Uudellamaalla majaillaan mekin

 

[jonesky12345]

jees, tsekkaappa viestisi

 

[Welmari]

Vähän olen yrittänyt googlailla tätä, mutta mitään tyhjentävää vastausta en ole saanut.

Omistan hallin, johon pitäisi hommata autonosturi jne työkaluja.
Onnistuisiko seuraavanlainen keikautus:
Perustan firman, joka ostaa hallin minulta. Firma sitten ostaa nuo nosturit jne itselleen ja itse siirryn halliin vuokralaiseksi.
Täyttyykö tuo alv-vähennyksen kelpoisuus sillä, että yhtiön liiketoiminta koostuisi vain kiinteistön vuokrauksesta?

 

[jonesky12345]

Vähän olen yrittänyt googlailla tätä, mutta mitään tyhjentävää vastausta en ole saanut.

Omistan hallin, johon pitäisi hommata autonosturi jne työkaluja.
Onnistuisiko seuraavanlainen keikautus:
Perustan firman, joka ostaa hallin minulta. Firma sitten ostaa nuo nosturit jne itselleen ja itse siirryn halliin vuokralaiseksi.
Täyttyykö tuo alv-vähennyksen kelpoisuus sillä, että yhtiön liiketoiminta koostuisi vain kiinteistön vuokrauksesta?

Firma saa vähennettyä alvit tuloksesta, joten jos haluat maksaa vuokraa, niin miksi ei.

 

[Jage]

Keissi olisi seuraava, kaverin (oikeasti) puolesta kysyn:
Koulun entinen rehtori löytänyt & ottanut valokuvia, joissa esiintyviltä alaikäisiltä ei ole kysytty lupaa kuvien jakamiseen suljetussa facebook-ryhmässä.

Järki sanoo että ainakin kuvaajalta pitää olla kuvaan oikeus, jos ei itse ole ottanut kuvaa mutta eikö kuvissa esiintyviltä henkilöiltä tulisi kysyä myös lupa kuvan julkaisuun?

 

[Special Once]

Keissi olisi seuraava, kaverin (oikeasti) puolesta kysyn:
Koulun entinen rehtori löytänyt & ottanut valokuvia, joissa esiintyviltä alaikäisiltä ei ole kysytty lupaa kuvien jakamiseen suljetussa facebook-ryhmässä.

Järki sanoo että ainakin kuvaajalta pitää olla kuvaan oikeus, jos ei itse ole ottanut kuvaa mutta eikö kuvissa esiintyviltä henkilöiltä tulisi kysyä myös lupa kuvan julkaisuun?

Pitää olla lupa ja vieläpä alaikäisen vanhemmalta.

 

[Jage]

Pitää olla lupa ja vieläpä alaikäisen vanhemmalta.

Ja jos kuvassa esiintyvä on kuvauksen aikaan alaikäinen, mutta nykyään täysi-ikäinen niin lupa/kielto ilmeisesti kohteelta riittää?

 

[Special Once]

Ja jos kuvassa esiintyvä on kuvauksen aikaan alaikäinen, mutta nykyään täysi-ikäinen niin lupa/kielto ilmeisesti kohteelta riittää?

Juuri näin.

 

[Special Once]

Vähän olen yrittänyt googlailla tätä, mutta mitään tyhjentävää vastausta en ole saanut.

Omistan hallin, johon pitäisi hommata autonosturi jne työkaluja.
Onnistuisiko seuraavanlainen keikautus:
Perustan firman, joka ostaa hallin minulta. Firma sitten ostaa nuo nosturit jne itselleen ja itse siirryn halliin vuokralaiseksi.
Täyttyykö tuo alv-vähennyksen kelpoisuus sillä, että yhtiön liiketoiminta koostuisi vain kiinteistön vuokrauksesta?

Näin tiivistettynä: Jos hallissa ei harjoiteta arvonlisäverollista toimintaa, et saa vähentää alveja myöskään nosturin jne ostosta.

 

[jonesky12345]

Täällä oli juttua omasta toimestani siitä, että pate lähestyi haasteella kaveriani, jonka vaimo oli kaverin nimissä olevalla autolla ottanut yhden yksittäisen pysäköintivirhemaksun. Asianajotoimisto laati sitten vastineen, jossa ei mitään muuta eritelty, kuin todettiin, että vastaaja on syytön, ja suostuu sovintoon, mikäli pate luopuu vaateistaan ja korvaa asianajokulut, jotka vastineen laatimisesta syntyivät (n. 1000€ alveineen). Pate sitten otti ehdotuksen vastaan ja keissi jäi siihen.

 

[ttppii]

Keissi olisi seuraava, kaverin (oikeasti) puolesta kysyn:
Koulun entinen rehtori löytänyt & ottanut valokuvia, joissa esiintyviltä alaikäisiltä ei ole kysytty lupaa kuvien jakamiseen suljetussa facebook-ryhmässä.

Järki sanoo että ainakin kuvaajalta pitää olla kuvaan oikeus, jos ei itse ole ottanut kuvaa mutta eikö kuvissa esiintyviltä henkilöiltä tulisi kysyä myös lupa kuvan julkaisuun?

Jos on julkinen paikka, niin kuvaamiseen ja kuvan julkaisemiseen ei tarvita lupia. Ainakaan jos kuvassa ei ole jotain halventavaa.

Yksityisyydensuoja ja valokuvaus - Minilex

www.minilex.fi

 

[Pavosen Heska]

Jos on julkinen paikka, niin kuvaamiseen ja kuvan julkaisemiseen ei tarvita lupia. Ainakaan jos kuvassa ei ole jotain halventavaa.

Yksityisyydensuoja ja valokuvaus - Minilex

www.minilex.fi

Jos on kuvattu vapaa-ajalla niin ehkä. Kouluajalla kuvatut kaikki, sijainnista huolimatta, taitaa olla tiukemmassa säädännössä.

 

[Puavo]

Jos on kuvattu vapaa-ajalla niin ehkä. Kouluajalla kuvatut kaikki, sijainnista huolimatta, taitaa olla tiukemmassa säädännössä.

Ei ihan noinkaan. Koulussa voidaan rajoittaa jossain määrin, mutta ei kategorisesti kaikkea. Asiasta kertoo mm. Yle.

 

[Pavosen Heska]

Ei ihan noinkaan. Koulussa voidaan rajoittaa jossain määrin, mutta ei kategorisesti kaikkea. Asiasta kertoo mm. Yle.

Muistaakseni omilla lapsilla on joskus ollut wilmassa kysely saako kuvata ja saako kuvia käyttää eli henkilökunnalla taitaa olla pienemmät raamit kuin oppilailla. Tämä siis jos opettaja tai reksi on kuvannut oman koulunsa oppilaita. Oppilaiden omalle kuvaamiselle ohjeet ovat väljemmät.

 

[Ploro]

Täällä oli juttua omasta toimestani siitä, että pate lähestyi haasteella kaveriani, jonka vaimo oli kaverin nimissä olevalla autolla ottanut yhden yksittäisen pysäköintivirhemaksun. Asianajotoimisto laati sitten vastineen, jossa ei mitään muuta eritelty, kuin todettiin, että vastaaja on syytön, ja suostuu sovintoon, mikäli pate luopuu vaateistaan ja korvaa asianajokulut, jotka vastineen laatimisesta syntyivät (n. 1000€ alveineen). Pate sitten otti ehdotuksen vastaan ja keissi jäi siihen.

Saitko tuosta itse mitään "vaivanpalkkaa" vai menikö tuo tonni suoraan asianajotoimistolle? Tuossa kun saa varmasti käyttää jonkun verran myös sitä omaa aikaa kaiken säätämiseen.

 

[jonesky12345]

Saitko tuosta itse mitään "vaivanpalkkaa" vai menikö tuo tonni suoraan asianajotoimistolle? Tuossa kun saa varmasti käyttää jonkun verran myös sitä omaa aikaa kaiken säätämiseen.

Ei ainakaan tässä tapauksessa tainut saada.

 

[valexi]

Näin tiivistettynä: Jos hallissa ei harjoiteta arvonlisäverollista toimintaa, et saa vähentää alveja myöskään nosturin jne ostosta.

Se toimintahan on hallin vuokraus kalustettuna. Joten miksi ei voisi alvia vähentää?

Eli jos joku perustaa yrityksen kautta tee-se-itse-pesuhallin ja vuokraa hallia yksityisille auton pesua varten ei tuolla logiikalla saisi hallin varusteita vähentää verotuksessa, koska hallissa ei tehdä arvonlisäverollista työtä, vaan tulo perustuu hallin vuokraukseen.

 

[Special Once]

Eli jos joku perustaa yrityksen kautta tee-se-itse-pesuhallin ja vuokraa hallia yksityisille auton pesua varten ei tuolla logiikalla saisi hallin varusteita vähentää verotuksessa, koska hallissa ei tehdä arvonlisäverollista työtä, vaan tulo perustuu hallin vuokraukseen.

Tässä on kyse lyhytaikaisesta vuokrauksesta joka on arvonlisäverollista toimintaa. Pitkäaikainen vuokraus on arvonlisäverotonta toimintaa.

 

[Zener]

Eli case velkainen perikunta edelleen.

Perinnöstähän voi kieltäytyä, jolloin ei ole enää velkaisen kuolinpesän osakas. Myöskään ei ole aikarajaa, eli voi kieltäytyä, vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosia.

Mutta jos kieltäytyy oman kuolleen vanhempansa perinnöstä, niin eikös kuitenkin peri isovanhemmat silti ihan normaalisti? Isovanhemmat vielä elossa.

 

[Esterhaus]

Eli case velkainen perikunta edelleen.

Perinnöstähän voi kieltäytyä, jolloin ei ole enää velkaisen kuolinpesän osakas. Myöskään ei ole aikarajaa, eli voi kieltäytyä, vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosia.

Mutta jos kieltäytyy oman kuolleen vanhempansa perinnöstä, niin eikös kuitenkin peri isovanhemmat silti ihan normaalisti? Isovanhemmat vielä elossa.

Isovanhemman kuoltua syntyy erillinen perintötilanne. Koska isäsi on kuollut, olet suoraan isäsi vanhempien kuolinpesän osakas. Isän perinnöstä luopuminen ei laajene isovanhempien joskus tulevaisuudessa syntyviin kuolinpesiin. Oletettavasti sinulla ei ole lapsia itselläsi, nehän tulisivat isäsi kuolinpesän osakkaiksi tilallesi.

 

[Lucas]

Eli case velkainen perikunta edelleen.

Perinnöstähän voi kieltäytyä, jolloin ei ole enää velkaisen kuolinpesän osakas. Myöskään ei ole aikarajaa, eli voi kieltäytyä, vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosia.

Mutta jos kieltäytyy oman kuolleen vanhempansa perinnöstä, niin eikös kuitenkin peri isovanhemmat silti ihan normaalisti? Isovanhemmat vielä elossa.

https://www.suomi.fi/palvelut/perinnosta-luopumisilmoituksen-rekisterointi-digi-ja-vaestotietovirasto/c3d670e6-f6b7-48c3-a502-324f46a9aab9

ja

Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön (maksumuurin takana)

"...VAINAJA saadaan hautaan ilman perillisen apua, sillä yhteiskunnan tuki kattaa hautajaiset. Helsinki maksoi viime vuonna noin 600 varattoman henkilön hautajaiset.

”Kunta maksaa kohtuulliset hautauskulut, mutta ei esimerkiksi hautaukseen liittyviä kahvitilaisuuksia. Hautauksia varten meillä on kilpailutettu hautaustoimisto, ja valikoimassa tietyt edulliset arkut ja uurnat”, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela Helsingin kaupungilta kertoo.

Varattoman vainajan hautauskuluihin voi hakea täydentävää toimeentulotukea. Helsingin kaupunki tukee varattoman hautajaisia keskimäärin tuhannella eurolla.

Kunta ei tee perunkirjoitusta eikä hoida esimerkiksi vainajan asunnon tyhjentämistä. Vastuu kuolinpesästä kuuluu vainajan oikeudenomistajille, ja kuolleesta pitää toimittaa kuoleman jälkeen perukirja verottajalle.

PROFESSORI KANGAS kertoo, että perillinen välttyy kuolinpesän hoitamiselta ainoastaan yhdellä keinolla. Perillisen täytyy olla täysin passiivinen.

”Sille ei voi mitään, että esimerkiksi rintajälkeläiset ovat perittävän kuolinpesän osakkaita muodollisesti. Jos he kuitenkin pysyvät täysin passiivisina eivätkä koske tikullakaan kuolinpesään, perillisen oikeus perintöön vanhentuu kymmenessä vuodessa”, Kangas sanoo.

Perillinen voi tehdä ilmoituksen perinnöstä luopumiseksi, mutta jos perillisellä on alaikäisiä lapsia, ongelma ei poistu luopumalla, sillä lapsista tulee perillisiä vanhempansa sijaan. Kun lapset ovat alaikäisiä, heitä edustaa perinnöistä luopunut vanhempi.

Kangas kertoo, että alaikäinen ei voi luopua perinnöstä ilman maistraatin antamaa lupaa. Jotta maistraatti antaisi luvan, pesää täytyy selvittää niin pitkälle, että maistraatti uskoo, ettei pesässä ole mitään perittävä.

SUOMESSA kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Vuosittain verottajalle jää toimittamatta 500–600 perukirjaa, mikä vastaa noin prosenttia kuolleista.

Kangas sanoo, että perillisen passiivisuus ei usein onnistu käytännön syistä.

”Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, että hän vain hautaa vanhempansa tai siivoaa ainakin tämän asunnon. Näin tehdessään lapsi väistämättä kuitenkin joutuu puuttumaan kuolinpesän asioihin.”

Kuolinpesään puuttuminen taas tarkoittaa sitä, että lapsen odotetaan huolehtivan pesästä perunkirjoitukseen saakka.

PASSIIVISENA pysyminen voi olla haastavaa, jos vainajalta on jäänyt velkoja. Suomessa perilliset eivät vastaa vainajan veloista, mutta perintäyhtiöt lähestyvät lähiomaisia ja vaativat perittävän laiminlyömän maksun suorittamista.

”Kun postista tulee kuukausittain perintäuhkaisia kirjeitä, se hermostuttaa ihmisiä ja tekee olon epämiellyttäväksi. Kuka pystyy henkisesti jättämään asian vain siihen?” Kangas toteaa. ...

 

[Tenebrae Aeternae]

Mahtaakohan siihen liittyä riskiä että mainitsee biisissä korkean profiilin henkilön nimeltä? Kyseessä jenkki, ja näkyy melko usein otsikoissa. Maininta ei ole kovinkaan mairitteleva ja oikeastaan koko biisi perustuu komseptille että tämä henkilö on ns.pahuuden lähettiläs. Mieluusti sitä vähän varmistelee ennen Spotifyhin sun muualle uppaamista..

 

[mailman]

Mahtaakohan siihen liittyä riskiä että mainitsee biisissä korkean profiilin henkilön nimeltä? Kyseessä jenkki, ja näkyy melko usein otsikoissa. Maininta ei ole kovinkaan mairitteleva ja oikeastaan koko biisi perustuu komseptille että tämä henkilö on ns.pahuuden lähettiläs. Mieluusti sitä vähän varmistelee ennen Spotifyhin sun muualle uppaamista..

Eikai pelkkä nimen maininta voi mitään meinata. Ihan näin maallikkona kun pohdiskelee.

 

[Teme_]

Kaverille tuli käräjäoikeudesta yhteydenotto, parkkipate haluaa viedä riitautetun valvontamaksun käräjille. Kaverin vaimo ajoi tällä kaverin omistamalla ajoneuvolla, jonka haltijana kaveri on erääseen julkisterveydenhuollolliseen tapaamiseen/käyntiin, josta on tottakai olemassa dokumentit julkiselta terveydenhuollolta saatavilla ja virhemaksu on määrätty paikan välittömässä läheisyydessä. Eikös tässä ole aika läpihuutojuttu, että kaveri ottaa vaimonsa todistamaan, pate häviää keissin ja vaimo kertoo suostuvansa maksamaan virhemaksun?

Jos sen maksun kuitenkin meinaavat maksaa, niin miksi mennä käräjille ko. asiassa?

 

[ttm]

Jos sen maksun kuitenkin meinaavat maksaa, niin miksi mennä käräjille ko. asiassa?

Maksimoidakseen paten tappiot?

 

[jonesky12345]

Jos sen maksun kuitenkin meinaavat maksaa, niin miksi mennä käräjille ko. asiassa?

Ensinnäkin pate perui tuon haasteen ja maksoi kaverin rekryämän asianajofirman kulut mitä vastineesta aiheutui. Toisekseen tuo virhemaksuhan ei ollut mitenkään statuksella "aiotaan maksaa" vaan jos käräjille olis pitänyt mennä, niin siinä vaiheessa kun puhutaan tuhansista euroista asianajokulujen osalta niin hommaa ei voi hävitä.

 

[tootsi]

Vastavalmistuneeseen vuokra-asuntoon oltiin asennettu liian matalat suihkuseinät jotka rakennusliikkeellä oli tarkoitus vaihtaa korkeampiin.

Vaihtoa tehdessä suihkuseinä oli mäsähtänyt paskaksi lattialle, seurauksena
- kaakelit parista kohtaa halki
- lavuaari halki
- peilikaappiin jälkiä
- lasinsiruja ympäri asuntoa (pientä hilettä, suurin osa oltiin itse siivottu pois)
- pyykkivuori täynnä pientä lasihilettä

Kaakeleista soitettiinkin rakennusliikkeestä ja sanottiin että laatoittaja hoitaa asian kuntoon. Muista vaurioista ei varoitettu etukäteen. Vuokranantaja saa hoitaa reklamoinnit eteenpäin, mutta onko tällaisessa tilanteessa:

- mahdollisuus saada rakennusliikkeeltä remontin jälkeen loppusiivous joka kattaa lasinsirujen vuoksi koko asunnon?
- korvausta pyykkivuoresta joka on täynnä lasihilettä? En tiedä pystyykö niitä pesemään pois.
- vuokran alennusta remontin vuoksi?

 

[outonaapuri]

-mahdollisuus saada rakennusliikkeeltä remontin jälkeen loppusiivous joka kattaa lasinsirujen vuoksi koko asunnon?
- korvausta pyykkivuoresta joka on täynnä lasihilettä? En tiedä pystyykö niitä pesemään pois.
- vuokran alennusta remontin vuoksi

- Miksi ne sen loppukämpän siivoaisi?

- Eiköhän ne hileet sieltä lähde.

- Neuvottele vuokranantajan kanssa

 

[tootsi]

- Miksi ne sen loppukämpän siivoaisi

Muotoilin huonosti unenpöpperössä. Siltä osin kun lasipölyä on/oli asunnossa, eli suihkutilan lisäksi eteinen ja olohuoneen alkua. N. 30-40% asunnosta siis.

 

[jinx1980]

Sehän on karkaistua lasia, sitä voi vaikka teknisesti ottaen syödä, ei tuosta nyt pitäisi olla tarvetta mitään suuren suurta stressiä ottaa... Kämpän olet varmaan jo siivonnut (olettavasti ihan itse?), vahingonkorvausta voi pyytää/vaatia vain toteutuneista kuluista, vakuutusyhtiö maksaa olikohan se nyt 10e/h omasta työstä. Veikkaan että sun 40% kämpän imurointi ei 5 minuutia enempää vie niin varmasti saat korvauksen kun sen noilla reunaehdoilla hinnoittelet, mä voin pistää mobilepaylla tuosta syntyvän 1e jos osalliset ei maksa .

Pyykkivuoren läpikäynti lienee toinen 5min, ravistelee ne vaatteet pesuhuonessa (ennen imurointia ) ja pistää sivuun, yhteensä siis ollaan luokassa 10-15min "omaa duunia", pistät korvausperusteeksi 1h työtä ja kinuat tuon kympin jos maailma siitä on kiinni.

 

[jonesky12345]

Mä sanoisin, että saat kyllä varmaan korvaukset siivouksesta ja pyykithän voit viedä jonnekin pesulaan ja kertoa että siel on lasia niin eiköhän pesula ne hoida ja saat senkin laskun varmaan kuitattua. Vuokranantajilla on myös velvollisuus antaa vuokranalennusta siltä osin kun osa asunnosta ei ole käytössäsi ollut ja jos esität asian vuokranantajataholle neutraalisti niin en näe mitään syytä miksi sekään olisi ongelma Jos vuokra on vaikka 1000€ kk ni se on reilu 30€ / päivä ja osa kämpästä on ollut joitain päiviä estyneenä niin ei sekään ole mikään merkittävä loppusumma. Jos oot siivonnut itse ja hoitanut pyykit itse niin voit niistäkin varmasti jotain korvausta hakea.