Eli case velkainen perikunta edelleen.
Perinnöstähän voi kieltäytyä, jolloin ei ole enää velkaisen kuolinpesän osakas. Myöskään ei ole aikarajaa, eli voi kieltäytyä, vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosia.
Mutta jos kieltäytyy oman kuolleen vanhempansa perinnöstä, niin eikös kuitenkin peri isovanhemmat silti ihan normaalisti? Isovanhemmat vielä elossa.
ja
Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön (maksumuurin takana)
"...VAINAJA saadaan hautaan ilman perillisen apua, sillä yhteiskunnan tuki kattaa hautajaiset. Helsinki maksoi viime vuonna noin 600 varattoman henkilön hautajaiset.
”Kunta maksaa kohtuulliset hautauskulut, mutta ei esimerkiksi hautaukseen liittyviä kahvitilaisuuksia. Hautauksia varten meillä on kilpailutettu hautaustoimisto, ja valikoimassa tietyt edulliset arkut ja uurnat”, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja
Leena Luhtasela Helsingin kaupungilta kertoo.
Varattoman vainajan hautauskuluihin voi hakea täydentävää toimeentulotukea. Helsingin kaupunki tukee varattoman hautajaisia keskimäärin tuhannella eurolla.
Kunta ei tee perunkirjoitusta eikä hoida esimerkiksi vainajan asunnon tyhjentämistä. Vastuu kuolinpesästä kuuluu vainajan oikeudenomistajille, ja kuolleesta pitää toimittaa kuoleman jälkeen perukirja verottajalle.
PROFESSORI KANGAS kertoo, että perillinen välttyy kuolinpesän hoitamiselta ainoastaan yhdellä keinolla. Perillisen täytyy olla täysin passiivinen.
”Sille ei voi mitään, että esimerkiksi rintajälkeläiset ovat perittävän kuolinpesän osakkaita muodollisesti. Jos he kuitenkin pysyvät täysin passiivisina eivätkä koske tikullakaan kuolinpesään, perillisen oikeus perintöön vanhentuu kymmenessä vuodessa”, Kangas sanoo.
Perillinen voi tehdä ilmoituksen perinnöstä luopumiseksi, mutta jos perillisellä on alaikäisiä lapsia, ongelma ei poistu luopumalla, sillä lapsista tulee perillisiä vanhempansa sijaan. Kun lapset ovat alaikäisiä, heitä edustaa perinnöistä luopunut vanhempi.
Kangas kertoo, että alaikäinen ei voi luopua perinnöstä ilman maistraatin antamaa lupaa. Jotta maistraatti antaisi luvan, pesää täytyy selvittää niin pitkälle, että maistraatti uskoo, ettei pesässä ole mitään perittävä.
SUOMESSA kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Vuosittain verottajalle jää toimittamatta 500–600 perukirjaa, mikä vastaa noin prosenttia kuolleista.
Kangas sanoo, että perillisen passiivisuus ei usein onnistu käytännön syistä.
”Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, että hän vain hautaa vanhempansa tai siivoaa ainakin tämän asunnon. Näin tehdessään lapsi väistämättä kuitenkin joutuu puuttumaan kuolinpesän asioihin.”
Kuolinpesään puuttuminen taas tarkoittaa sitä, että lapsen odotetaan huolehtivan pesästä perunkirjoitukseen saakka.
PASSIIVISENA pysyminen voi olla haastavaa, jos vainajalta on jäänyt velkoja. Suomessa perilliset eivät vastaa vainajan veloista, mutta perintäyhtiöt lähestyvät lähiomaisia ja vaativat perittävän laiminlyömän maksun suorittamista.
”Kun postista tulee kuukausittain perintäuhkaisia kirjeitä, se hermostuttaa ihmisiä ja tekee olon epämiellyttäväksi. Kuka pystyy henkisesti jättämään asian vain siihen?” Kangas toteaa. ...
.
