Ilmastonmuutos

[Gespard]

Pitäiskö valtion ostaa metsät käypään hintaan yksityisiltä niin voivat sit suojella ne kaikki?

Voisi vaikka ostaakin kaikki aarniometsät, niitä alkaa olla niin onnettoman vähän.

 

[Gespard]

En tiedä mistä se kertoo jos ihmiset pitää pakottaa suojelemaan luontoa tai monimuotoisuutta. Onhan se nyt ongelma jos 95+% ihmisistä jotka omistavat metsää, hakkaavat sen matalaksi kerran 61 vuodessa. Se tarkoittaa, kuten nykytilanne osoittaa, että monimuotoisuus vähenee todella nopeasti.

Kyllä tämä tilanne puree meitäkin perseeseen, eikä mene kauaa.

 

[brainsurgery]

En tiedä mistä se kertoo jos ihmiset pitää pakottaa suojelemaan luontoa tai monimuotoisuutta. Onhan se nyt ongelma jos 95+% ihmisistä jotka omistavat metsää, hakkaavat sen matalaksi kerran 61 vuodessa. Se tarkoittaa, kuten nykytilanne osoittaa, että monimuotoisuus vähenee todella nopeasti.

Kyllä tämä tilanne puree meitäkin perseeseen, eikä mene kauaa.

Se kertoo siitä, että ihmisillä on omaisuutta josta on pelkkiä kuluja jos sitä ei saa käyttää taloudellisesti hyödyksi.

Varmasti helppo valinta suojella jos ei ole omia rahoja siinä kiinni.

 

[Griffin]

En tiedä mistä se kertoo jos ihmiset pitää pakottaa suojelemaan luontoa tai monimuotoisuutta. Onhan se nyt ongelma jos 95+% ihmisistä jotka omistavat metsää, hakkaavat sen matalaksi kerran 61 vuodessa. Se tarkoittaa, kuten nykytilanne osoittaa, että monimuotoisuus vähenee todella nopeasti.

Kyllä tämä tilanne puree meitäkin perseeseen, eikä mene kauaa.

Jos jokapaikka päästetään kasvamaan ryteikköä täyteen, niin luonto hoitaa korjauksen ja tulipalot polttavat pois.
Australiankin palot johtuivat etupäässä siitä, että perinteiset suoja-alueet oli jätetty raivaamatta.. Paloikin sitten paljon enemmän..

Yhtenäisiä hyvin laajoja metsiä ei pitäisi päästää syntymään.

 

[lepo35]

En tiedä mistä se kertoo jos ihmiset pitää pakottaa suojelemaan luontoa tai monimuotoisuutta. Onhan se nyt ongelma jos 95+% ihmisistä jotka omistavat metsää, hakkaavat sen matalaksi kerran 61 vuodessa. Se tarkoittaa, kuten nykytilanne osoittaa, että monimuotoisuus vähenee todella nopeasti.

Kyllä tämä tilanne puree meitäkin perseeseen, eikä mene kauaa.

Ei suomessa kyllä ainakaan havupuut ole 60v hakkuu kypsiä ellei omistaja ole korvia myöten veloissa. Tästäkin huolimatta hän joutuu istuttamaan 2000 tainta /ha

 

[Gespard]

Ei suomessa kyllä ainakaan havupuut ole 60v hakkuu kypsiä ellei omistaja ole korvia myöten veloissa. Tästäkin huolimatta hän joutuu istuttamaan 2000 tainta /ha

Se 61 vuotta oli metsien keski-ikä 2015. Nyt se on varmaan jo alle 60. Tässähän ei nyt ollut myöskään kyse metsäpinta-alasta, mikä on eri juttu.

 

[Gespard]

Energia | Järjestö: EU:n energiapolitiikka on saattanut johtaa 4 miljoonan hehtaarin metsäkatoon: ”Politiikka, jonka piti pelastaa planeetta, tuhoaa sen”

Öljykasvien viljelyn lisäämisen myötä metsää on vuosikymmenen aikana kaadettu suunnilleen Alankomaiden kokoisen alueen verran, selviää tuoreesta raportista.

www.hs.fi

Taitaa olla niin että metsiä katoaa maailmalta tekipä miten päin tahansa kun kysyntä on niin valtavaa kaikelle tuotannolle.

 

[lepo35]

Se 61 vuotta oli metsien keski-ikä 2015. Nyt se on varmaan jo alle 60. Tässähän ei nyt ollut myöskään kyse metsäpinta-alasta, mikä on eri juttu.

Nyt vedit kyllä ässät hiasta verrattuna edelliseen tekstiisi

 

[Gespard]

Nyt vedit kyllä ässät hiasta verrattuna edelliseen tekstiisi

Nyt en kyllä ymmärrä mihin suuntaan yrität kääntää keskustelua. Täällähän voi jutella kaikesta, mutta en ymmärrä miksi asiaan A pitää tunkea asiaa B jos se ei liity asiaan A.

 

[valurauta]

Voisi vaikka ostaakin kaikki aarniometsät, niitä alkaa olla niin onnettoman vähän.

Hyvähän tässä eteläsuomalaisten on lappilaisille huudella ja neuvoa. Ihan kuten hollantilaiset on asiantuntevia neuvomaan suomalaisia metsänpidossa.

Lapissa on kuitenkin metsää valtavasti. Kyllä siitä riittää sekä hakattavaksi että suojeltavaksi. Lapin metsille on toki ominaista, että ne kasvavat hitaammin kuin etelässä. Siksi ne on hakkuuvalmiita paljon vanhempina.

En näe Lapin metsien hakkaamisessa mitään oleellista ongelmaa kunhan ei hakata aivan äärevimpiä alueita, missä metsän uudistuminen voi olla vaikeaa. Tämänhän ei pitäisi olla ongelma, jos ilmasto on kerran lämpenemässä ja arktisilla alueilla vielä erityisen nopeasti?

 

[Pargaspoliisi]

Käännekohdassa: Tiede planeettamme pelastajana | Netflix – viralliset sivut

David Attenborough ja tiedemies Johan Rockström perehtyvät luonnon monimuotoisuuden romahdukseen ja kertovat, kuinka siitä seuraava kriisi voitaisiin yhä välttää.

www.netflix.com

Tuo kannattaa vilkaista..

 

[Mastah]

EU draft exempts private jets, cargo from jet fuel tax
Ompas motivoivaa, kun yksityiskoneille ehdotetaan EU:ssa verovapautta polttoaineisiin, mutta tavan tallaajia voidaan verottaa mielinmäärin. Tuollainen yksi yksityislentohan tuottaa äkkiä kerralla vuoden autoilun verran päästöjä. Näillä sitten shampanjasosialistit pääsee matkustelemaan kivoihin verorahoilla maksettuihin tapahtumiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta (esim. kuten Sanna Marin).

Private jets: can the super-rich supercharge zero-emission aviation? | Transport & Environment
Jutun mukaan 1% ihmisistä tuottaa 50% maailman lentoilupäästöistä.

 

[brainsurgery]

EU draft exempts private jets, cargo from jet fuel tax
Ompas motivoivaa, kun yksityiskoneille ehdotetaan EU:ssa verovapautta polttoaineisiin, mutta tavan tallaajia voidaan verottaa mielinmäärin. Tuollainen yksi yksityislentohan tuottaa äkkiä kerralla vuoden autoilun verran päästöjä. Näillä sitten shampanjasosialistit pääsee matkustelemaan kivoihin verorahoilla maksettuihin tapahtumiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta (esim. kuten Sanna Marin).

Private jets: can the super-rich supercharge zero-emission aviation? | Transport & Environment
Jutun mukaan 1% ihmisistä tuottaa 50% maailman lentoilupäästöistä.

Pikaisen googlettelun perusteella tunti tuollaisella jetillä vastaa suurin piirtein yhden auton keskimääräistä vuotuista ajomäärää Suomessa.

Sitå voi sitten miettiä millaista jeesustelua esim Leonardo diCaprion puhe jossain YK:n kokouksissa on ollut kun herra tykkää pöräytellä kesäisin yksityisjetillä Välimerelle ajelemaan luksusjahdilla. Köyhät kyykkyyn.

 

[eba]

EU draft exempts private jets, cargo from jet fuel tax
Ompas motivoivaa, kun yksityiskoneille ehdotetaan EU:ssa verovapautta polttoaineisiin, mutta tavan tallaajia voidaan verottaa mielinmäärin. Tuollainen yksi yksityislentohan tuottaa äkkiä kerralla vuoden autoilun verran päästöjä. Näillä sitten shampanjasosialistit pääsee matkustelemaan kivoihin verorahoilla maksettuihin tapahtumiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta (esim. kuten Sanna Marin).

Private jets: can the super-rich supercharge zero-emission aviation? | Transport & Environment
Jutun mukaan 1% ihmisistä tuottaa 50% maailman lentoilupäästöistä.

Yksityisjeteille varsinkin pitäisi olla jäätävä lentopetrolin verotus, laittas sen 0% verotukset sitten jotenkin kohdistettuna "vihreisiin lentokoneisiin" (vety/sähkö), niin vaihtaisivat järkevämpiin menopeleihin edes laivastonsa ASAP.

 

[ViKiV]

Yksityisjeteille varsinkin pitäisi olla jäätävä lentopetrolin verotus, laittas sen 0% verotukset sitten jotenkin kohdistettuna "vihreisiin lentokoneisiin" (vety/sähkö), niin vaihtaisivat järkevämpiin menopeleihin edes laivastonsa ASAP.

Jep, T&E tuotti aiheesta läpyskän alkukesästä ja loppupäätelmät olivat jokseenkin samat:
1) Sähkö- ja vetylentkokoneet ASAP käyttöön lyhyille yksityislennoille.
2) Verotus kuntoon (liekkö tuo sinänsä superrikkaita hetkauttaisi) ja kerätyt verot ohjattaisiin vähempipäästöisen lentämisen kehitykseen.
3) Firmat ja yksityiset pitäs tuuppia korvaamaan varsinkin lyhyet yksityislennot ihan millä tahansa muulla.

Lähde: https://www.transportenvironment.org/sites/te/files/publications/2021_05_private_jets_FINAL.pdf

 

[valurauta]

3) Firmat ja yksityiset pitäs tuuppia korvaamaan varsinkin lyhyet yksityislennot ihan millä tahansa muulla.

Tässä nyt ei ole mitään järkeä. Tavalliset mäntämoottoriset pienkoneet eivät ole mitään aivan mahdottomia polttoainerohmuja. Näin etenkin, jos niissä käytetään nykyaikaisia diesel-moottoreita. Jetit lyhyillä lennoilla taas eivät ole järkeviä oikein missään kokoluokassa.

Lentämisellä on nopeuden lisäksi etuna se, että voi matkustaa suoraan maanpinnan esteistä välittämättä. Mitä huonommat tieolot, sitä suurempi hyöty lentämisestä on.

 

[ViKiV]

Tässä nyt ei ole mitään järkeä. Tavalliset mäntämoottoriset pienkoneet eivät ole mitään aivan mahdottomia polttoainerohmuja. Näin etenkin, jos niissä käytetään nykyaikaisia diesel-moottoreita. Jetit lyhyillä lennoilla taas eivät ole järkeviä oikein missään kokoluokassa.

Lentämisellä on nopeuden lisäksi etuna se, että voi matkustaa suoraan maanpinnan esteistä välittämättä. Mitä huonommat tieolot, sitä suurempi hyöty lentämisestä on.

Tämä on myös oma perstuntuma, mutta voisitko laittaa lähteesi esille niin voitaisiin vertailla kuinka paljon sitä CO2 tulee ja/tai polttoainetta kuluu per matkustaja/km? Vaikka nykyaikainen diesel-pienkone vs. nykyaikainen diesel auto?

Tässä yksittäisessä tapauksessa sähkölentokone vs. sähköauto, sähkölentokone oli sekä nopeampi, että kulutti vähemmän energiaa (per yksi matkustaja, autoon mahtuisi 4-5, tuohon koneeseen kaksi):

K1, J1: Sähköä ilmassa | Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä

Voitko uskoa, että Malmin lentokentältä voi lentää Nummelaan vain eurolla? Sähkölentokoneet ovat ekologinen tapa liikkua, ja tulevaisuudessa ne voivat ratkaista monta lentoliikenteen ongelmaa. Kumpi kuluttaa vähemmän: Suomen ensimmäinen sähkölentokone vai sähköauto?

areena.yle.fi

Lentokone pöristeli n. 41-42 km ja auto suhaili n. 50 km, jos en ihan väärin karttaa tulkinnut.

Lentokoneella pitää tietenkin ottaa huomioon, että sillä harvemmin pääsee ovelta-ovelle, eli liikkuminen kentälle ja kentältä pois pitäisi myös ottaa tarkassa arvioinnissa huomioon.

 

[valurauta]

Tämä on myös oma perstuntuma, mutta voisitko laittaa lähteesi esille niin voitaisiin vertailla kuinka paljon sitä CO2 tulee ja/tai polttoainetta kuluu per matkustaja/km? Vaikka nykyaikainen diesel-pienkone vs. nykyaikainen diesel auto?

Tässä nyt yksi lähde 4-paikkaisen lentokoneen osalta:

Diamond Aircraft DA40 Series – Technical Specifications

Power Plant - Performance - Dimensions - Mass and Loading

www.diamondaircraft.com

60% tehoilla nopeus (TAS) 231 km/h ja kulutus 19,5 l/h, eli 8,4 l/100 km.

Suunnilleen samaan pääsee myös 2-paikkainen ultrakevyt Rotax-bensakoneella:

https://www.evektor.cz/en/eurostar-sl-plus

Tässä yksittäisessä tapauksessa sähkölentokone vs. sähköauto, sähkölentokone oli sekä nopeampi, että kulutti vähemmän energiaa:

Kuinkahan käyttökelpoinen tuollainen sähkölentokone mahtaa käytännössä olla esim. tässä suhteessa:
"Range at 60 % (incl. auxiliary tank): 1 741 km"

Spoileri

Lentokoneella pitää tietenkin ottaa huomioon, että sillä harvemmin pääsee ovelta-ovelle, eli liikkuminen kentälle ja kentältä pois pitäisi myös ottaa tarkassa arvioinnissa huomioon.

Tähänkin ongelmaan meillä Suomessa on kehitetty ratkaisu:

Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

Taas kerran tyhmiä koijataan. Nigerian prinssin kullat on vaihtunut italialaiseen 100 miljoonan "sijoitukseen". Mikä onkaan mukavampaa, kuin herätä potkurien pärinään ja vetää keuhkot täyteen kerosiinin makeaa tuoksua. Suunnitelmissa on siis rakentaa 250 miljoonan lentokenttäasuinalue jossa...

bbs.io-tech.fi

Muitakin ratkaisuja on hiljaisemman liikenteen alueilla:

 

[ViKiV]

Tässä nyt yksi lähde 4-paikkaisen lentokoneen osalta:

Diamond Aircraft DA40 Series – Technical Specifications

Power Plant - Performance - Dimensions - Mass and Loading

www.diamondaircraft.com

60% tehoilla nopeus (TAS) 231 km/h ja kulutus 19,5 l/h, eli 8,4 l/100 km.

Suunnilleen samaan pääsee myös 2-paikkainen ultrakevyt Rotax-bensakoneella:

https://www.evektor.cz/en/eurostar-sl-plus

Kuinkahan käyttökelpoinen tuollainen sähkölentokone mahtaa käytännössä olla esim. tässä suhteessa:
"Range at 60 % (incl. auxiliary tank): 1 741 km"

OK. Vastaavasti vähäruokainen KIA Ceed 1.6 CRDi (lataa esite oik. ylhäältä) menee WLTP normin mukaisesti 4,5 l/100 km. Esimerkkilentokone kuluttaa siis noin 86,7% enemmän polttoainetta kilometrille. On tietenkin huomioitava, että monesti lentokoneella voi kulkea lyhyemmän matkan linnuntietä, mutta toisaalta lähtöpaikka ja määränpää eivät yleensä ole lentokenttiä.

Tässä vertailtiin myös valmistajien itse ilmoittamiaan arvoja ja ainakin autojen puolelta nuo labra-arvot taitavat vaatia melkoista ekoajoa.

Sähkölentokoneet ovat oletettavastikkin kehityksessä aika alkutaipaleella ja videon koneessa on ilmeisesti n. 20 kWh akusto, joka on kyllä nykymittapuulla (vrt. sähköautot) kuulostaa äkkiseltään melko pieneltä. Puhe oli muutenkin lyhyistä lentomatkoista, joita nuilla yksityiskoneilla tehdään eniten ja jotka ovat helpoiten korvattavissa.

Lyhyillä lennoilla lentokoneiden kulutus on myös suhteessa suurempi johtuen nousun ja laskun vaikutuksesta:

 

[valurauta]

OK. Vastaavasti vähäruokainen KIA Ceed 1.6 CRDi (lataa esite oik. ylhäältä) menee WLTP normin mukaisesti 4,5 l/100 km. Esimerkkilentokone kuluttaa siis noin 86,7% enemmän polttoainetta kilometrille.

Luulenpa, että puolen miljoonan euron lentokoneen

2020 DIAMOND DA40 NG For Sale in Centennial, Colorado

2020 DIAMOND DA40 NG For Sale in Centennial, Colorado at Controller.com

www.controller.com

relevantti vertailukohde ei ole pikkuinen Kia vaan pikemminkin jotain tällaista:

"Kulutus (yhdistetty) 8,4 − 7,7 l / 100 km". Kulutusero lentokoneeseen ei ole kovin olennainen.

Vertailun vuoksi pikkuinen jetti kuluttaa matkalennossa 246 kg/h @360 kn (TAS), eli 37 kg/100 km:

Honda HA-420 HondaJet - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuosta tulee n. 1160g(CO2)/km, eli jetitkin voivat päästä huomattavasti wanhan liiton Cessna Citationia parempiin arvoihin.

Sähkölentokoneet ovat oletettavastikkin kehityksessä aika alkutaipaleella ja videon koneessa on ilmeisesti n. 20 kWh akusto, joka on kyllä nykymittapuulla (vrt. sähköautot) kuulostaa äkkiseltään melko pieneltä. Puhe oli muutenkin lyhyistä lentomatkoista, joita nuilla yksityiskoneilla tehdään eniten ja jotka ovat helpoiten korvattavissa.

Ilman radikaalia akkutekniikan kehitystä sähkökoneet ovat kehityksessään paitsi alkutaipaleella myös loppusuoralla. Akut vain painavat aivan liikaa ja kantamaa on vaikeaa saada juurikaan nostettua nykyisestä. 100 km luokkaa oleva kantama ei vain riitä juuri mihinkään. Lyhyissäkin lentomatkoissa on kyse enimmäkseen 200-500 km lennoista.

 

[ViKiV]

Luulenpa, että puolen miljoonan euron lentokoneen

2020 DIAMOND DA40 NG For Sale in Centennial, Colorado

2020 DIAMOND DA40 NG For Sale in Centennial, Colorado at Controller.com

www.controller.com

relevantti vertailukohde ei ole pikkuinen Kia vaan pikemminkin jotain tällaista:

"Kulutus (yhdistetty) 8,4 − 7,7 l / 100 km". Kulutusero lentokoneeseen ei ole kovin olennainen.

Vertailun vuoksi pikkuinen jetti kuluttaa matkalennossa 246 kg/h @360 kn (TAS), eli 37 kg/100 km:

Honda HA-420 HondaJet - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuosta tulee n. 1160g(CO2)/km, eli jetitkin voivat päästä huomattavasti wanhan liiton Cessna Citationia parempiin arvoihin.


Ilman radikaalia akkutekniikan kehitystä sähkökoneet ovat kehityksessään paitsi alkutaipaleella myös loppusuoralla. Akut vain painavat aivan liikaa ja kantamaa on vaikeaa saada juurikaan nostettua nykyisestä. 100 km luokkaa oleva kantama ei vain riitä juuri mihinkään. Lyhyissäkin lentomatkoissa on kyse enimmäkseen 200-500 km lennoista.

Voihan sen noinkin nähdä. Itse vertailisin edelleen paras vs. paras, koska osaltani kyse oli vain ihmisten liikuttamiseen käytettävästä energiasta pienlentokone vs. auto.

Kyllä, sähkölentokoneilla on pitkä matka edessään, mutta itse en pysty akkuja toistaiseksi sulkemaan ulos lyhyen kantaman pienlentokoneista. Tulevaisuus näyttää miten käy ja nyt on ensimmäinen kerta historiassa kun keveiden ja mahdollisimman energiatiheiden akkujen kehitykseen panostetaan kunnolla, kiitos sähköautojen. Mutta tämä on taas ihan eri aihe

Pidän sähköpolttoaineita (e-fuels) todennäköisimpänä pitkän aikavälin energianlähteenä tulevaisuuden keski- ja pitkän kantaman lentokoneissa.

Spoileri: OT

Ottamatta mitään kantaa hintoihin (tottakai lentokoneet ovat kalliimpia kuin autot), näyttäisi siltä, että KIA:n matkustusmukavuus on vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin yo. lentokoneen:

 

[ViKiV]

Hups.

 

[Mastah]

Noissa sähkövehkeissä unohtuu lähes aina se, miten paljon niiden valmistaminen tuottaa co2 päästöjä. Erityisesti akustojen tuottaminen aiheuttaa aluksi valtavat co2 päästöt ja vastaavalla polttomoottoriautolla saa ajella äkkiä +100tkm ennen kuin päästöjä on tullut yhtä paljon kuin sähköauton valmistuksesta. Tokihan kehitys kehittyy ja eiköhän asiaan ole tulossa parannusta.

Tähänkin liittyen en pitäisi yksityiskäyttöisten pienharrastekoneiden sähköistämistä prioriteettiykkösenä. On sitä muitakin harrastuksia, jotka aiheuttaa isossa kuvassa paljon isompia päästöjä kuten vaikkapa erilaiset lemmikkieläimet. Nuo yksityisjetit taas, joilla shampanjasosialistit ja ökyrikkaat vetelee sitten ympäriinsä on vähän eri asia, eikä mulla ole niitäkään vastaan sinäänsä mitään, kunhan niiden aiheuttamat haitat verotetaan tasapuolisesti muidenkin liikkumismuotojen ja harrastusten kanssa.

Eniten tässä co2/ilmastonmuutos homma potuttaa se, kun poliitikot valitsee kohteita, joita ne haluaa alkaa rajoittamaan (esim. yksityisautoilu jossain jumalan selän takana), ja samaan aikaan tuetaan joitain lobattuja liikkumismuotoja / omasta mielestä kivoja harrastuksia. Mun mielestä kaikistä päästöistä pitäisi mennä lähtökohtaisesti sama vero tapahtui se missä tahansa ja ehkä voisi olla joku alennettu veroaste oikeasti välttämättömille asioille (samaan tapaan kuin on alennettu ruuan alv).

Tällä hetkellähän tilanne on se, että vaikka päästöistä puhutaan kauheasti niin käytännössä lähinnä yksityisautoilijoilta sitä verotetaan, ja jossain määrin on teollisuudessa/maiden välillä löyhää päästökauppaa. Tuo päästökauppasysteemi ei vielä oikein toimi ja autoilu aiheuttaa alle 20%:n päästöt kokonaisuudesta. Jos ajaa autolla hoitamaan metsää niin saa maksaa verot samalla, kun joku cityhippi tilaa jonkun turhan kiinanromun aiheuttaen samalla moninkertaiset päästöt, muttei maksa niistä mitään.

 

[Randomizer]

Noissa sähkövehkeissä unohtuu lähes aina se, miten paljon niiden valmistaminen tuottaa co2 päästöjä. Erityisesti akustojen tuottaminen aiheuttaa aluksi valtavat co2 päästöt ja vastaavalla polttomoottoriautolla saa ajella äkkiä +100tkm ennen kuin päästöjä on tullut yhtä paljon kuin sähköauton valmistuksesta. Tokihan kehitys kehittyy ja eiköhän asiaan ole tulossa parannusta.

Tähänkin liittyen en pitäisi yksityiskäyttöisten pienharrastekoneiden sähköistämistä prioriteettiykkösenä. On sitä muitakin harrastuksia, jotka aiheuttaa isossa kuvassa paljon isompia päästöjä kuten vaikkapa erilaiset lemmikkieläimet. Nuo yksityisjetit taas, joilla shampanjasosialistit ja ökyrikkaat vetelee sitten ympäriinsä on vähän eri asia, eikä mulla ole niitäkään vastaan sinäänsä mitään, kunhan niiden aiheuttamat haitat verotetaan tasapuolisesti muidenkin liikkumismuotojen ja harrastusten kanssa.

Eniten tässä co2/ilmastonmuutos homma potuttaa se, kun poliitikot valitsee kohteita, joita ne haluaa alkaa rajoittamaan (esim. yksityisautoilu jossain jumalan selän takana), ja samaan aikaan tuetaan joitain lobattuja liikkumismuotoja / omasta mielestä kivoja harrastuksia. Mun mielestä kaikistä päästöistä pitäisi mennä lähtökohtaisesti sama vero tapahtui se missä tahansa ja ehkä voisi olla joku alennettu veroaste oikeasti välttämättömille asioille (samaan tapaan kuin on alennettu ruuan alv).

Tällä hetkellähän tilanne on se, että vaikka päästöistä puhutaan kauheasti niin käytännössä lähinnä yksityisautoilijoilta sitä verotetaan, ja jossain määrin on teollisuudessa/maiden välillä löyhää päästökauppaa. Tuo päästökauppasysteemi ei vielä oikein toimi ja autoilu aiheuttaa alle 20%:n päästöt kokonaisuudesta. Jos ajaa autolla hoitamaan metsää niin saa maksaa verot samalla, kun joku cityhippi tilaa jonkun turhan kiinanromun aiheuttaen samalla moninkertaiset päästöt, muttei maksa niistä mitään.

Pelkästään öljyjalostamoista vapautuvalla energiankulutuksella tarjoaisi voiman 23 000 000:lle sähköautolle ja 20:lle triljoonaalle kilometrille.

 

[namlepo]

Miksi ne ei sitten pyöritä generaattoria?

Pelkästään öljyjalostamoista vapautuvalla energiankulutuksella tarjoaisi voiman 23 000 000:lle sähköautolle ja 20:lle triljoonaalle kilometrille.

 

[ViKiV]

Miksi ne ei sitten pyöritä generaattoria?

Koska se sähköenergia tuotetaan jo generaattoreilla (suurimmalta osin) ja se sähköenergia käytetään öljyn pumppaamiseen ja jalostamiseen. En tiedä mistä @Randomizer saa lukunsa, mutta idea on sama kuin alla olevassa videossa:

 

[ViKiV]

Noissa sähkövehkeissä unohtuu lähes aina se, miten paljon niiden valmistaminen tuottaa co2 päästöjä. Erityisesti akustojen tuottaminen aiheuttaa aluksi valtavat co2 päästöt ja vastaavalla polttomoottoriautolla saa ajella äkkiä +100tkm ennen kuin päästöjä on tullut yhtä paljon kuin sähköauton valmistuksesta. Tokihan kehitys kehittyy ja eiköhän asiaan ole tulossa parannusta.

Kehitys on kehittynyt ja 100k+ km on aika worst-case skenaario, eli Kiinalainen hiilivoimalla tuotettu sähköauton akku, jota käytetään autossa, jolla ajetaan maassa (tyyliin Puola) jossa sähkö tuotetaan pääosin hiilivoimalla.

Pari riippumatonta lähdettä, joissa voi pyöritellä laskureita ja ihmetellä laskennan perusteluita:

How clean are electric cars? | Transport & Environment

How much CO2 can electric cars really save compared to diesel and petrol cars? To answer this question we have developed a tool that compiles all the most up-to-date data on CO2 emissions linked to the use of an electric, diesel or petrol car.

www.transportenvironment.org

Autokalkulaattori

www.ilmastopaneeli.fi

Esimerkki T&E:n laskurista:

Kiinassa valmistettu akku keskikokoisessa sähköautossa, jolla ajetaan Puolassa vs. keskikokoinen dieselauto.

Edit: Ei laskuri, mutta hyvä lähde:

Factcheck: How electric vehicles help to tackle climate change

Electric vehicles (EVs) are an important part of meeting global goals on climate change. They feature prominently in mitigation pathways that limit warming to well-below 2C or 1.5C, which would be inline with the Paris Agreement’s targets.

www.carbonbrief.org

Tähänkin liittyen en pitäisi yksityiskäyttöisten pienharrastekoneiden sähköistämistä prioriteettiykkösenä.

Tässähän ei alunperin ollut kyse yksityiskäyttöisten pienharrastekoneiden sähköistämisestä vaan superrikkaiden ihmisten yksityiskoneiden mahdollisesta vapautuksesta lentoveroista.

EU draft exempts private jets, cargo from jet fuel tax
Ompas motivoivaa, kun yksityiskoneille ehdotetaan EU:ssa verovapautta polttoaineisiin, mutta tavan tallaajia voidaan verottaa mielinmäärin. Tuollainen yksi yksityislentohan tuottaa äkkiä kerralla vuoden autoilun verran päästöjä. Näillä sitten shampanjasosialistit pääsee matkustelemaan kivoihin verorahoilla maksettuihin tapahtumiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta (esim. kuten Sanna Marin).

Private jets: can the super-rich supercharge zero-emission aviation? | Transport & Environment
Jutun mukaan 1% ihmisistä tuottaa 50% maailman lentoilupäästöistä.

 

[Nipsu]

Huvittaa suomalaisten autoilijoiden uhriutuminen. Jokainen kaasuteltu kilometri on olevinaan niin tarkkaan mietittyä ja välttämätöntä liikkumista, että minkäänlaisille kiristyksille ei ole ymmärrystä. Oikeastihan tuolla on tiet täynnä toinen toistaan tarpeettomampaa ajelijaa. Joku kuljettaa koiraa treeneihin, toinen on lähtenyt ajelulle vain nauttiakseen auton ilmastoinnista kuumana päivä ja kolmas hoitaa hyvinvointiaan ajamalla salille 25km/suunta.

Asuntoja ostetaan kaukaa työpaikasta. Kotoa töihin 40 km, mutta "ei haittaa koska tykkään ajella". Vastaavasti talo saatetaan ostaa paikkakunnalta, jolla kumpikaan pariskunnasta ei ole töissä (eikä ole mikään työpaikkakuntien "välikunta"). Jos pitää muuttaa kauas metsään omaan rauhaan, niin elämäntyyli pitää miettiä siten, että siellä korvessa sitten pärjää. Nykyisin koko elämäntyyli on rakennettu sen varaan, että peltikopilla voi liikkua vaivattomasti paikasta toiseen ympäristöä paskoen. Silloinkin jos satutaan asumaan keskustan tuntumassa ja bussi/ratikka lähtee lähes ovelta, niin se ei kelpaa, koska "joukkoliikenne on mamuja ja narkkareita varten" ja pitää ajella omalla autolla.

 

[jrp]

Huvittaa suomalaisten autoilijoiden uhriutuminen. Jokainen kaasuteltu kilometri on olevinaan niin tarkkaan mietittyä ja välttämätöntä liikkumista, että minkäänlaisille kiristyksille ei ole ymmärrystä. Oikeastihan tuolla on tiet täynnä toinen toistaan tarpeettomampaa ajelijaa. Joku kuljettaa koiraa treeneihin, toinen on lähtenyt ajelulle vain nauttiakseen auton ilmastoinnista kuumana päivä ja kolmas hoitaa hyvinvointiaan ajamalla salille 25km/suunta.

Asuntoja ostetaan kaukaa työpaikasta. Kotoa töihin 40 km, mutta "ei haittaa koska tykkään ajella". Vastaavasti talo saatetaan ostaa paikkakunnalta, jolla kumpikaan pariskunnasta ei ole töissä (eikä ole mikään työpaikkakuntien "välikunta"). Jos pitää muuttaa kauas metsään omaan rauhaan, niin elämäntyyli pitää miettiä siten, että siellä korvessa sitten pärjää. Nykyisin koko elämäntyyli on rakennettu sen varaan, että peltikopilla voi liikkua vaivattomasti paikasta toiseen ympäristöä paskoen. Silloinkin jos satutaan asumaan keskustan tuntumassa ja bussi/ratikka lähtee lähes ovelta, niin se ei kelpaa, koska "joukkoliikenne on mamuja ja narkkareita varten" ja pitää ajella omalla autolla.

Määrittele mielestäsi välttämätön liikkuminen. Voit vastata samalla myös kysymykseen: Mikä on elämän tarkoitus.

 

[namlepo]

Ai ai. Tänään tuli ajettua pari sataa kilometriä huvikseen. Ja huomenna kanssa. Nyt se on ajettava vielä, kun kerkee. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että sähköautoilla ei ratkota oikeaa, kun väärää ongelmaa.

 

[roystered]

Asuntoja ostetaan kaukaa työpaikasta. Kotoa töihin 40 km, mutta "ei haittaa koska tykkään ajella". Vastaavasti talo saatetaan ostaa paikkakunnalta, jolla kumpikaan pariskunnasta ei ole töissä (eikä ole mikään työpaikkakuntien "välikunta"). Jos pitää muuttaa kauas metsään omaan rauhaan, niin elämäntyyli pitää miettiä siten, että siellä korvessa sitten pärjää. Nykyisin koko elämäntyyli on rakennettu sen varaan, että peltikopilla voi liikkua vaivattomasti paikasta toiseen ympäristöä paskoen. Silloinkin jos satutaan asumaan keskustan tuntumassa ja bussi/ratikka lähtee lähes ovelta, niin se ei kelpaa, koska "joukkoliikenne on mamuja ja narkkareita varten" ja pitää ajella omalla autolla.

Näillä palstoilla usein se default on tilanne jossa ihminen asuu yksin ja jutut on sitten mukaan rakennettuja. Entä jos taloudessa asuu 2 henkilöä ja molempien työpaikat on eri suunnissa? Pitäisikö silloin asua lähellä toisen työpaikkaa ja toinen sitten kärsisi pitkät työmatkat vai olisiko parempia asua jossain keskikohdalla että molemmilla pysyy työmatka kohtuullisena? Miten esim. Helsingistä voi perhe ostaa asunnon sen sijaan että ostavat jostain lähikunnasta? Vai onko näissä skenaarioissa perhe ylimääräistä luksusta jota kukaan ei oikeastaan tarvitse? Eikä joukkoliikenne ole realistinen vaihtoehto suurimmassa osassa Suomea. Ehdotatko että koko muun Suomen pitäisi muuttaa muutamaan isompaan kaupunkiin koirankoppeihin elämään sinkkuelämää? Ja mitä sitten vaikka muuttaisikin, Suomen toimien perusteella kun ilmastonmuutos ei tule muuttumaan yhtään mihinkään suuntaan.

Miksei suomalaisissa ilmastotoimissa riitä vaikka eurooppalainen keskitaso, vaan pitää olla edelläkävijä?

 

[roystered]

Ai ai. Tänään tuli ajettua pari sataa kilometriä huvikseen. Ja huomenna kanssa. Nyt se on ajettava vielä, kun kerkee. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että sähköautoilla ei ratkota oikeaa, kun väärää ongelmaa.

Näitäkin väitteitä on, että sähköautoilla ei edes oikeasti pyöritä ratkaisemaan mitään ilmastonmuutosongelmaa, vaan pääsemään irti öljyriippuvuudesta (Lähi-Itä riippuvuudesta).

 

[atobee]

Näitäkin väitteitä on, että sähköautoilla ei edes oikeasti pyöritä ratkaisemaan mitään ilmastonmuutosongelmaa, vaan pääsemään irti öljyriippuvuudesta (Lähi-Itä riippuvuudesta).

...ja milloinhan esim. Afrikka ja Intia pääsevät eroon öljyriippuvaisuudesta?

Milloin on se päivä jolloin jokaisella on mahdollisuus sähköautoon ja maailma pelastuu...

 

[KeljuK]

Näissä lähtee aina niillä "erityistapauksilla" kierroksille. Kun Is kertoo et uudella sähköNissanilla pääsee 400km lataamatta niin tulee sata kommenttia että miten jos mökillä Hangosta käydään peräkärryn kanssa viikottain Ivalossa. Niin miten sen sähköautolla tekee ,niin. Matti Näsä hetki elämässä.

Mut jos toisaalta taas aattelee että jos suht tiiviin Tampereen alueella jokainen talous ajelisi kaikki katalysaattoria vailla olevalla V8:lla lyijubensalla ja lämmittäsi puusaunan joka ilta, niin millainen ilmanlaatu siellä olisi?

Tai jos jokainen Ikean huonekalu dumpattas tien varteen koska 10€ kaatopaikkalajittelusta on liikaa. Ihme piiperrystä, sinne ne mätänee.

Minäminäminä voi paskoa kaiken koska yksittäisen ihmisen teot ei merkkaa koskaan mitään kokonaisuudessa. Ei varsinkaan se röökinjämä jota ei jaksa viedä roskikseen, ei se kadulla näy. Koska Kiina roskaa enemmän.

Kun pelkästään katsoo tota natsojen määrää kaduilla viikonlopun jälkeen niin tulee mieleen sellainen pikkusakko että 10 000 tumppia poimitaan yhdyskuntapalveluksena jos jää kiinni natsan heittämisestä. Vaikka joutus niitä loppuja natsoja etsimään sieltä ivalosta. Perkele.

 

[roystered]

...ja milloinhan esim. Afrikka ja Intia pääsevät eroon öljyriippuvaisuudesta?

Milloin on se päivä jolloin jokaisella on mahdollisuus sähköautoon ja maailma pelastuu...

En tiedä ja mihin se liittyy? Pointti oli että sähköautot on EU-strategiaa jolla parannetaan energiaomavaraisuutta. Kansalle asia myydään ilmastotalkoina. Näin siis jotkut väittävät.

 

[Mastah]

Huvittaa suomalaisten autoilijoiden uhriutuminen.

Heh - se kai on uhriutumista, kun avautuu siitä, että toivoisi kaikille päästöille olevan samanlainen haittaverotus.

Näillä autoilun kurittajilla ei taida olla todellisuudessa ympäristöön/ilmastoon liittyvät syyt taustalla vaan ihan muut idealistiset syyt. Jos ymmärtää vähän numeroita ja hahmottaa kokonaisuuksia niin näkee suoraan, että yksityisautoilua verotetaan aivan suhteettoman paljon verrattuna muihin päästöjen aiheuttajiin. Minä en tosin edes sano, että autoilun veroja pitäisi laskea, vaan, että kaikki pitäisi saada samalle viivalle. Jos ei laiteta kaikkea saastuttamista samalle viivalle, niin ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä, koska yksityisautoilu on alle viidennes niistä päästöistä.

 

[namlepo]

Edit väärä ketju

 

[valurauta]

Miksei suomalaisissa ilmastotoimissa riitä vaikka eurooppalainen keskitaso, vaan pitää olla edelläkävijä?

No tämä! Miksi kenenkään pitäisi sietää yhtään enempää painostusta ja pakotusta kuin mikä on minimi maailmalla tai edes Euroopassa?

On ehtaa tyranniaa, jos ihmisten käyttäytymistä ruvetaan julkisen vallan toimesta jotenkin pakottamaan tai edes epäsuorastikaan painostamaan. Suomi ei ole mikään laboratorio eivätkä suomalaiset ole koekaniineja vaan täysivaltaisia ihmisiä.

Ilmastotoimien lähtökohtana tulee olla se, että jokainen saa itse ja vapaasti elää juuri niin ilmastomyötäistä elämää kuin itse katsoo parhaaksi.

 

[Mastah]

Ilmastotoimien lähtökohtana tulee olla se, että jokainen saa itse ja vapaasti elää juuri niin ilmastomyötäistä elämää kuin itse katsoo parhaaksi.

En ole kyllä tästä lainkaan samaa mieltä, vaikka ilmastopolitiikan epärationaalisuutta ja poukkoilua aiemmin kritisoinkin. Ei tietenkään jokainen saa kuluttaa ympäristöä siten miten itseä huvittaa. Co2 päästöt tulisi mielestäni nähdä laajasti rajallisena resurssina, jonka kuluttamisesta pitäisi maksaa hinta ja tuon hinnan tulisi olla jokaiselle ihmiselle ja harrastukselle sama.

Siihen panostetaanko enemmän, vai vähemmän kuin muut pitäisi antaa mielestänikin markkinan toimia, eikä poliitikkojen päättää. Kun haitta olisi asianmukaisesti hinnoiteltu, niin jokainen päättäisi sitten itse mitkä tavat toimia on itselle mielekkäimpiä. Suomen kannattaa olla asiassa edelläkävijä, kun suurin osa ihmisistä niin haluaa ja meillä on myös erittäin hyvät edellytykset siihen.

 

[roystered]

En ole kyllä tästä lainkaan samaa mieltä, vaikka ilmastopolitiikan epärationaalisuutta ja poukkoilua aiemmin kritisoinkin. Ei tietenkään jokainen saa kuluttaa ympäristöä siten miten itseä huvittaa. Co2 päästöt tulisi mielestäni nähdä laajasti rajallisena resurssina, jonka kuluttamisesta pitäisi maksaa hinta ja tuon hinnan tulisi olla jokaiselle ihmiselle ja harrastukselle sama.

Siihen panostetaanko enemmän, vai vähemmän kuin muut pitäisi antaa mielestänikin markkinan toimia, eikä poliitikkojen päättää. Kun haitta olisi asianmukaisesti hinnoiteltu, niin jokainen päättäisi sitten itse mitkä tavat toimia on itselle mielekkäimpiä. Suomen kannattaa olla asiassa edelläkävijä, kun suurin osa ihmisistä niin haluaa ja meillä on myös erittäin hyvät edellytykset siihen.

Eli suomalaisten elintaso pitäisi laskea intialaisten elintason alle? Pohjoisessa kun energiankulutus on väistämättä eri tasolla. Miksei mittariksi voisi käyttää ihmismäärä per neliökilometri ja siitä laskettunu kulutus, silloin rangaistaisiin väestöräjähdyksestä.

Tällaisten miettiminen on kuitenkin ihan turhaa teoreettista pohdiskelua koska mitkään tällaiset mallit ei tule reaalimaailmassa toteutumaan.

 

[valurauta]

Co2 päästöt tulisi mielestäni nähdä laajasti rajallisena resurssina, jonka kuluttamisesta pitäisi maksaa hinta ja tuon hinnan tulisi olla jokaiselle ihmiselle ja harrastukselle sama.

Siihen panostetaanko enemmän, vai vähemmän kuin muut pitäisi antaa mielestänikin markkinan toimia, eikä poliitikkojen päättää.

Eihän CO2-päästöt ole asiallisesti ottaen mikään rajallinen resurssi, joten poliittiset painotukset tulee heti kuvaan mukaan, jos niitä yritetään sellaiseksi keinotekoisesti muuttaa.

Kuinka merkittävä tekijä CO2-pitoisuuden kasvussa on esim. maankäytön muutokset suhteessä CO2-päästöihin?

Kun haitta olisi asianmukaisesti hinnoiteltu, niin jokainen päättäisi sitten itse mitkä tavat toimia on itselle mielekkäimpiä. Suomen kannattaa olla asiassa edelläkävijä, kun suurin osa ihmisistä niin haluaa ja meillä on myös erittäin hyvät edellytykset siihen.

En ole samaa mieltä, että Suomen kannattaisi olla edelläkävijä. Miksi kannattaisi? Pikemminkin Suomen voisi olla edullista ruveta riippakiveksi, johon Puolakin joutuisi potkimaan vauhtia.

Toki saat olla eri mieltä ja ruveta teknologian uudisraivaajaksi, kunhan et vain kuvittele oikettavaisi sillä kehenkään kohdistuvia pakkotoimia. Suomi ei ole laboratorio eivätkä suomalaiset ole koe-eläimiä, mutta sinulla on toki vapaus kehittää sellaisia ratkaisuja, jotka kelpaavat pakottamatta.

Kansalliset ja alueelliset toimet globaalin ongelman ratkaisemiseksi on pelkkää moraaliposeerausta. Ainakin itse suhtaudun jyrkän torjuvasti siihen, että ihmisiä painostettaisiin osallistumaan moraaliposeeraukseen, pakottamisesta nyt puhumattakaan.

 

[Mastah]

Eihän CO2-päästöt ole asiallisesti ottaen mikään rajallinen resurssi, joten poliittiset painotukset tulee heti kuvaan mukaan, jos niitä yritetään sellaiseksi keinotekoisesti muuttaa.

Kuinka merkittävä tekijä CO2-pitoisuuden kasvussa on esim. maankäytön muutokset suhteessä CO2-päästöihin?

Itse en itse asiassa poissulje näkemyksiä, että ihmisen toimilla ei välttämättä ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kuitenkaan missään ei ole pystytty todistamaan varmaksi, etteikö ihmisen toimilla olisi vaikutusta. Elon Musk totesi tähän liittyen mielestäni todella viisaasti, että hänenkin mielestään on mahdollista, ettei ilmastonmuutos ole ihmisten aiheuttama ilmiö, mutta olemmeko valmiit ottamaan sen riskin?

Tuon päälle ilmastoympäristöystävällisillä ratkaisuilla on useimmiten monia muita hyötyjä, mutta se on pidempi tarina. Joka tapauksessa niillä tiedoilla mitä meillä on, niin on mahdollista, että co2 päästöt vaikuttaa liialliseen ilmastonlämpenemiseen, jolloin niiden käytettävissä oleva määrä on rajallinen, jos haluamme pitää maapallon elinkelpoisena pidemmän aikaa.

Mitä tulee maankäyttöön, niin kaikki mahdolliset tavat tulisi arvioida mielestäni tasapuolisesti kuten aiemminkin totesin.

En ole samaa mieltä, että Suomen kannattaisi olla edelläkävijä. Miksi kannattaisi? Pikemminkin Suomen voisi olla edullista ruveta riippakiveksi, johon Puolakin joutuisi potkimaan vauhtia.

Maailma on jo muuttunut ja rahoitusta ohjataan ennenkaikkea ympäristöystävällisiin kohteisiin. Tämä näkyy kansallisvaltioita paremmin yksittäisten yritysten kohdalla, joista uudistuksiin lähteneet on menestyneet selvästi paremmin. Itse uskon, että tämä kehitys tulee menemään potenssiin kolme nykyisestä ja pian me yksittäiset kuluttajatkin tulemme miettimään hankintojamme ympäristönäkökulmista, koska nämä tullaan tuomaan tuotteiden hintoihin ja näkyville.

Siinä jaan mielipiteesi, että toivon, että valintojen tekeminen tulee olemaan yksilön tasolla mahdollisimman vapaata (olettaen, että haittojen verotus on oikealla tasolla). Poliittiset päätökset johtaa useimmiten huonoihin ratkaisuihin niin ympäristön kuin yksilöiden kannalta, ellei ole se poliitikkoa lobannut taho.

 

[Mastah]

Eli suomalaisten elintaso pitäisi laskea intialaisten elintason alle? Pohjoisessa kun energiankulutus on väistämättä eri tasolla. Miksei mittariksi voisi käyttää ihmismäärä per neliökilometri ja siitä laskettunu kulutus, silloin rangaistaisiin väestöräjähdyksestä.

Mielenkiintoinen johtopäätös. Ennemminkin näkisin Suomalaiset tuossa paremmassa asemassa kuin Intialaiset, joilla ei ole samalla tavalla esim. ennestään rakennettua infraa. Itse tosin antaisin Suomessa asuvien pitää tuon matalan väestötiheyden hyödyn itsellään esim. metsien osalta, joka korvaisi korkeampia lämmityskuluja.

Tällaisten miettiminen on kuitenkin ihan turhaa teoreettista pohdiskelua koska mitkään tällaiset mallit ei tule reaalimaailmassa toteutumaan.

Itse pidän todennäköisenä, että tulee, mutta valitettavasti tällaiset tapahtuu vasta sitten kun on pakko. Sitä ennen tullaan näkemän paljon näitä paikallisia ratkaisuja, jotka on tosiaan hyvin ongelmallisia monessa suhteessa.

 

[KeljuK]

Eli suomalaisten elintaso pitäisi laskea intialaisten elintason alle? Pohjoisessa kun energiankulutus on väistämättä eri tasolla. Miksei mittariksi voisi käyttää ihmismäärä per neliökilometri ja siitä laskettunu kulutus, silloin rangaistaisiin väestöräjähdyksestä.

Tällaisten miettiminen on kuitenkin ihan turhaa teoreettista pohdiskelua koska mitkään tällaiset mallit ei tule reaalimaailmassa toteutumaan.

Ihmismäärä/ neliökilometri ensinnäkin tarkoittaisi sitä että Venäjä vois paskoa maansa entistä pahempaan kuntoon- ja samalla osaltaan sen ilmastonkin joka nyt vaan on todellakin yhteinen.

Pieleen menee myös se että suomalaisten pitäisi laskea elintasonsa intialaisten alle, vaan että intialaiset saadaan hoitamaan jäte/energia-asiansa sille tehokkuuden tasolle mitä mm. pohjoismaissa halutaan. Intialaisten ei tarvitse lämmittää koko vuotta, mutta tehokkuus on se ydinkysymys.

Tällä hetkellä aivan varmasti keskimääräinen intialainen kilowattitunti paskoo paljon enemmän kun suomalainen sellainen. Suomessa taas pystytään kehittämään tekniikkaa jolla intiassakaan ei paskota niin paljoa per/kwh.

Sitten toki se että jos ilmasto lämpenee niin Intialaisten pitää alkaa jäähdyttämään siinä määrin missä täälläpäin lämmitetään. Silloin siihenkin on oltava ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ratkaisuja.

 

[valurauta]

Tuon päälle ilmastoympäristöystävällisillä ratkaisuilla on useimmiten monia muita hyötyjä, mutta se on pidempi tarina. Joka tapauksessa niillä tiedoilla mitä meillä on, niin on mahdollista, että co2 päästöt vaikuttaa liialliseen ilmastonlämpenemiseen, jolloin niiden käytettävissä oleva määrä on rajallinen, jos haluamme pitää maapallon elinkelpoisena pidemmän aikaa.

Mitä tulee maankäyttöön, niin kaikki mahdolliset tavat tulisi arvioida mielestäni tasapuolisesti kuten aiemminkin totesin.

Sittenhän ei tarvita mitään painostusta tai pakotusta, jos "ilmastoystävälliset" ratkaisut on muutenkin parempia. Miksi siis joka tuutista ollaan propagoimassa erilaisten pakkokeinojen puolesta?

Mitä maankäyttöön tulee, niin missä on tehty robustia analyysiä CO2-päästöjen ja maankäytön muutosten (tmv.) vaikutuksista ilmastoon? Ilmaan päästetyn CO2:n pitäisi kiertää nieluihin muutamassa vuodessa mutta kun pitoisuus vain kasvaa, niin se herättää epäilyksen, että vika on nieluissa eikä päästöissä. Jos näin on, niin puuhastelu päästöjen kanssa on tarpeetonta ja voimat pitäisi käyttää nieluihin.

Maailma on jo muuttunut ja rahoitusta ohjataan ennenkaikkea ympäristöystävällisiin kohteisiin.

Kuka/mikä on tämä passiivi, joka rahoitusta ohjaa? Jos kyse on yksityisistä pääomasijoittajista ja kehitetään aidosti vapaaseen valintaan pohjaavia ratkaisuja, tässä ei tietenkään ole mitään ongelmaa mutta ilmastonmuutos ei ole mikään oikeutus totalitarismille.

 

[roystered]

Ihmismäärä/ neliökilometri ensinnäkin tarkoittaisi sitä että Venäjä vois paskoa maansa entistä pahempaan kuntoon- ja samalla osaltaan sen ilmastonkin joka nyt vaan on todellakin yhteinen.

Pieleen menee myös se että suomalaisten pitäisi laskea elintasonsa intialaisten alle, vaan että intialaiset saadaan hoitamaan jäte/energia-asiansa sille tehokkuuden tasolle mitä mm. pohjoismaissa halutaan. Intialaisten ei tarvitse lämmittää koko vuotta, mutta tehokkuus on se ydinkysymys.

Tällä hetkellä aivan varmasti keskimääräinen intialainen kilowattitunti paskoo paljon enemmän kun suomalainen sellainen. Suomessa taas pystytään kehittämään tekniikkaa jolla intiassakaan ei paskota niin paljoa per/kwh.

Sitten toki se että jos ilmasto lämpenee niin Intialaisten pitää alkaa jäähdyttämään siinä määrin missä täälläpäin lämmitetään. Silloin siihenkin on oltava ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ratkaisuja.

Julkisessa keskustelussa usein syyllistetään suomalaisia korkeasta hiilijalanjäljestä, kun mitataan yksilön hiilijalanjälkeä. Kansakuntana kun hiilijalanjälki on mitätön.

Miksi julkisessa keskustelussa on haluttu ottaa nimenomaan tämä yksilöä syyllistävä linja, sen sijaan että olisi kerrottu kuinka pieni hiilijalanjälkemme kansakuntana on? Tässä on kaksi mahdollista propaganda-valintaa ja näistä on haluttu valita syyllistävä linja. Miksi syyllistää ja ilmastoahdistaa pientä 5 miljoonaista kansaa, kun asiaa ei tulla millään tavalla ratkaisemaan täällä?

Suomessa hiilijalanjälki on iso väistämättä per henkilö, koska täällä ei pysty elämään palmun alla ympäri vuoden. Miksei tätä nosteta keskustelussa esille?

Suomessa hiilijalanjälki per henkilö on iso, silti on samaan aikaan huolta kun lapsia syntyy niin vähän ja toisaalta maahan tarvitaan hirveästi lisää uusia ihmisiä ulkomailta kuka mistäkin syystä. Miten tätä ristiriitaa voidaan olla vuodesta toiseen noteeraamatta millään tavalla julkisessa keskustelussa?

Minulle asia näyttäytyy niin, että olemme näiden uususkovaisten (vasemmistoliberalismi) propagandan ja uskon tunnustusten jatkuvan tulituksen alla. Siihen kuuluu non-stop länsimaalaisten syyllistäminen, Suomessa erityisesti suomalaisten syyllistäminen, ilmastoa kohtaan tehtävät uskontunnustukset ja ihmisoikeusliturgia. Logiikkaa ei kannata uskonnosta hakeakaan.

 

[Baldrick]

Julkisessa keskustelussa usein syyllistetään suomalaisia korkeasta hiilijalanjäljestä, kun mitataan yksilön hiilijalanjälkeä. Kansakuntana kun hiilijalanjälki on mitätön.

Miksi julkisessa keskustelussa on haluttu ottaa nimenomaan tämä yksilöä syyllistävä linja, sen sijaan että olisi kerrottu kuinka pieni hiilijalanjälkemme kansakuntana on? Tässä on kaksi mahdollista propaganda-valintaa ja näistä on haluttu valita syyllistävä linja. Miksi syyllistää ja ilmastoahdistaa pientä 5 miljoonaista kansaa, kun asiaa ei tulla millään tavalla ratkaisemaan täällä?

Suomessa hiilijalanjälki on iso väistämättä per henkilö, koska täällä ei pysty elämään palmun alla ympäri vuoden. Miksei tätä nosteta keskustelussa esille?

Suomessa hiilijalanjälki per henkilö on iso, silti on samaan aikaan huolta kun lapsia syntyy niin vähän ja toisaalta maahan tarvitaan hirveästi lisää uusia ihmisiä ulkomailta kuka mistäkin syystä. Miten tätä ristiriitaa voidaan olla vuodesta toiseen noteeraamatta millään tavalla julkisessa keskustelussa?

Minulle asia näyttäytyy niin, että olemme näiden uususkovaisten (vasemmistoliberalismi) propagandan ja uskon tunnustusten jatkuvan tulituksen alla. Siihen kuuluu non-stop länsimaalaisten syyllistäminen, Suomessa erityisesti suomalaisten syyllistäminen, ilmastoa kohtaan tehtävät uskontunnustukset ja ihmisoikeusliturgia. Logiikkaa ei kannata uskonnosta hakeakaan.

Sitten vaan vaihtaa kansan yksilöön ja sama uskontunnustus toimii suoraan Kiinassa ja Intiassa.

Paha vasemmisto haluaa eroon riippuvuudesta öljyyn ja kaasuun, jota tuotetaan pääasiassa maissa missä päästöt maksimissa ja ihmisoikeuksia ei löydy lainkaan. Yksi näistä maista on rakas itänaapurimme. Öljystä kannattaa luopua jo ihan aseena noita diktaattoreja vastaan, paikallisten päästöjen pieneneminen on suuri bonus päälle.

 

[pulatunnus]

Julkisessa keskustelussa usein syyllistetään suomalaisia korkeasta hiilijalanjäljestä, kun mitataan yksilön hiilijalanjälkeä. Kansakuntana kun hiilijalanjälki on mitätön.

Per henki vertailua kuvaa paremmin, kuin per maa.
Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että valtiot eivät ole samankokoisia. Ei saada mitään kuvaavaa vertailua jos verrataan sadantuhannen asukkaan valtiota viidenmiljoonan asukkaan valtioon, saati miljardin asukkaan valtioon.

Ihan sama jos vertaisi jotain muutaman tuhanen asukkaan kuntaa muutamansadantuhannen asukkaan kuntaan. Ta jotain paritalon perheiden asukkaiden päästöjä jonkin viidesadan perheen taloyhtiön asukkaiden päästöihin.

Mailla (Valtioilla) on kuitekin merkitystä, maat tekevät kansallisisia päätöksiä, vielä isompi merkitystä on joukolla maita, jotka yhdessä tekevät päätöksiä.

Yksi mittari on toki se hiilijalanjälki, riittääkö yksilön, kunnan, osavaltion, valtion pinta-ala, vai ei. Tontin tai valtion neiliöihin ei kannata verrata, koska neliöt ei ole samanarvoisia.

Suurin osa maapallon pinta-alasta ei ole minkään valtion.

Viittaat intiaan, kannattaa muistaa että viimevuosisadalla mailmasodan jälkeen kehittyneet maat on päästelleet vuoskymmeniä, ne maat joissa vasta maan kansalaiset ovat parikymmenenvuoden aikana alkaneet päästeleen, niin ei niillä päästöillä ole niinkään vaikutusta nykytilanteeseen, vaan nykytilanne johtuu menneistä päästöistä. (lisäksi kehittyneet maat on noissa valtiossa päästelleet ja vähentäneet paikallisia nieluja)

Jos tavoite on hiilineutraalius, niin ihan sama minkä kokoinen valtio, paljonko asukkaita. Onkin tärkeää että luodaan jotain isompia kokonaisuuksia, jossa yksilöiden välillä voi olla eroja.

Hiilineutraalius ei ymmärtääkseni ole tarpeen kehittyvillä mailla, vaan se on tarpeen kehittyneillä mailla, jotka viimevuosikkymmenillä ulosmitanneet sen ylittämisen varan, tavallaan niiden pitäisi olla nieluja muutaman kymmenenvuotta, saavuttaakseen sen kumulatiivisen tason mitä kehittyvät maat tekemättä mitään.

Nieluajatus on toki kaukana, vaan päinvastoin, jatkavat hiilenpäästöjä, joka taasen tavallaan lisää tulevaisuduen tarvetta jyrkempiin toimiin.


Kannattusta ei ole saanut se ajatus että luovutaan kokonaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ja sen sijaan mietitään missä CO2 pitoisuudessa ihminen voi elää ja panostuu niissä oloissa pärjäämiseen. Siinä tosin pitää ottaa kantaa siihen että miten kompensoidaa haitat niillä asuville jotka eniten kärsivät ilmastonmuutoksesta. Otetaanko ne yksilöt paremmin pärjäävien maiden hoitoon ja hyvitetään menetykset. Loppupeilessä on kyse siitä milla tavalla valintaa tekevä yksilö saisi parhaan elintason.

 

[KeljuK]

Julkisessa keskustelussa usein syyllistetään suomalaisia korkeasta hiilijalanjäljestä, kun mitataan yksilön hiilijalanjälkeä. Kansakuntana kun hiilijalanjälki on mitätön.

Miksi julkisessa keskustelussa on haluttu ottaa nimenomaan tämä yksilöä syyllistävä linja, sen sijaan että olisi kerrottu kuinka pieni hiilijalanjälkemme kansakuntana on?

No meillä tällä planeetalla on faktisesti ihmisistä se noin 8mrd hiilijalanjälkeä josta jokainen on aika paljon myös yksilön valinta. En minä voi vaikuttaa muiden maiden tai politikkojen päätöksiin juuri mitenkään. Enkä ottaa kunniaa siitä että mun safkat ei lämpene risuja polttamalla. Koska jos mut heitettäs Intian infraan niin grillaisin kait risuilla kun en nyt niissä olosuhteissa voi tehdä energiatehokasta tuulikeitintä atomivoimalla noin vaan. Mutta se ilmasto on yhteinen silti.

Että kahlaanko minä paskassa koska noi ei osaa vai vaikutanko niihin että nekin osaisi ja joskus tulevaisuudessa en kahlaisi paskassa vaikka kertaakaan en ole kakkinut mailleni.

 

[Joku_242]

Per henki vertailua kuvaa paremmin, kuin per maa.
Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että valtiot eivät ole samankokoisia. Ei saada mitään kuvaavaa vertailua jos verrataan sadantuhannen asukkaan valtiota viidenmiljoonan asukkaan valtioon, saati miljardin asukkaan valtioon.

Ihan sama jos vertaisi jotain muutaman tuhanen asukkaan kuntaa muutamansadantuhannen asukkaan kuntaan. Ta jotain paritalon perheiden asukkaiden päästöjä jonkin viidesadan perheen taloyhtiön asukkaiden päästöihin.

Mailla (Valtioilla) on kuitekin merkitystä, maat tekevät kansallisisia päätöksiä, vielä isompi merkitystä on joukolla maita, jotka yhdessä tekevät päätöksiä.

Yksi mittari on toki se hiilijalanjälki, riittääkö yksilön, kunnan, osavaltion, valtion pinta-ala, vai ei. Tontin tai valtion neiliöihin ei kannata verrata, koska neliöt ei ole samanarvoisia.

Suurin osa maapallon pinta-alasta ei ole minkään valtion.

Viittaat intiaan, kannattaa muistaa että viimevuosisadalla mailmasodan jälkeen kehittyneet maat on päästelleet vuoskymmeniä, ne maat joissa vasta maan kansalaiset ovat parikymmenenvuoden aikana alkaneet päästeleen, niin ei niillä päästöillä ole niinkään vaikutusta nykytilanteeseen, vaan nykytilanne johtuu menneistä päästöistä. (lisäksi kehittyneet maat on noissa valtiossa päästelleet ja vähentäneet paikallisia nieluja)

Jos tavoite on hiilineutraalius, niin ihan sama minkä kokoinen valtio, paljonko asukkaita. Onkin tärkeää että luodaan jotain isompia kokonaisuuksia, jossa yksilöiden välillä voi olla eroja.

Hiilineutraalius ei ymmärtääkseni ole tarpeen kehittyvillä mailla, vaan se on tarpeen kehittyneillä mailla, jotka viimevuosikkymmenillä ulosmitanneet sen ylittämisen varan, tavallaan niiden pitäisi olla nieluja muutaman kymmenenvuotta, saavuttaakseen sen kumulatiivisen tason mitä kehittyvät maat tekemättä mitään.

Nieluajatus on toki kaukana, vaan päinvastoin, jatkavat hiilenpäästöjä, joka taasen tavallaan lisää tulevaisuduen tarvetta jyrkempiin toimiin.


Kannattusta ei ole saanut se ajatus että luovutaan kokonaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ja sen sijaan mietitään missä CO2 pitoisuudessa ihminen voi elää ja panostuu niissä oloissa pärjäämiseen. Siinä tosin pitää ottaa kantaa siihen että miten kompensoidaa haitat niillä asuville jotka eniten kärsivät ilmastonmuutoksesta. Otetaanko ne yksilöt paremmin pärjäävien maiden hoitoon ja hyvitetään menetykset. Loppupeilessä on kyse siitä milla tavalla valintaa tekevä yksilö saisi parhaan elintason.

Eiköhän homma tule menemään siihen, että päästöt hiljalleen vähenevät teknologian kehittyessä, mutta mihinkään suuriin uhrauksiin ei kehittyneidenkään maiden ihmisiä saada moralisoitua.

Maailma ei ole reilu paikka, ja tuskin (tai ainakaan toivottavasti) emme rupea kompensoimaan köyhille maille, tai sitten luopumaan ilmastonmuutoksesta suht. hyvin selviävistä alueistamme.