Ilmastonmuutos

[timppeli]

Ei todellakaan ole pysynyt hallinnassa. Meillä väestö on kasvanut yhtä paljon sieltä 1700-luvulta kuin Kiinassa. Eli noin 15-kertaiseksi.
Tuo on mahdollistettu sillä, että me käytetään hemmetisti enemmän energiaa ja resursseja siihen elämiseen ja siten myös aiheutetaan massiivisesti enemmän päästöjä.

Kas kun et ota vertailukohdaksi kivikautta.

Maapallon hiilidioksipäästöjen kasvu on tapahtunut lähinnä 1900-luvulla, kuten myös väestönkasvu monissa osin maailmaa. Se että Suomi on ollut kivikaudella tai jääkaudella pinta-alaansa nähden nykyistä vielä paljon harvaanasutumpaa aluetta on epäoleellista.

Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa hiilidioksipäästöt ovat 1990 jälkeen lähteneet laskuun (Euroopassa jopa varsin merkittävästi), Kiinassa ja Intiassa puolestaan kasvaneet voimakkaasti. Toki Kiinan ja Intian osuuden kasvu yritetään myös kaataa länsimaiden syyksi koska miksipäs ei.

Muistuttaisin edelleen että keskustelu lähti pohdinnasta miten metsien muuttaminen viljelys- ja laidunmaiksi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joihin väestönkasvulla ja isolla populaatiolla on erityinen merkitys. Ilmeisesti tästä ei enää haluta keskustella vaan nyt puhutaan muusta teollisesta tuotannosta. terästehtaista jne.?

Afrikassa tulee tapahtumaan voimakas hiilidioksipäästöjen kasvu jos sinne halutaan länsimaista elintasoa, tai jos yhä useampi afrikkalainen haluaa muuttaa Eurooppaan. Eurooppa on jo oikealla tiellä päästöjensä vähentämisessä (ollut jo monta vuosikymmentä), Intia ja Kiina ei, ja Afrikka on suuri riskitekijä juuri ison populaationsa takia.

 

[ravallo]

Nuo yhtiö on öljy/kaasu yhtiöitä, niin päästeleekö ne itse noin paljon, ja sen lisäksi sitten niiden tuotteet on hiilivarastoja joista niiden asiakkaat vapauttaa hiilet ulos.
Vai onko tuossa jyvitetty yhtiöille myös niiden tuotteiden sisältämää hiiltä.

Tuo on mua ihmetyttänyt kans tuossa tilastossa, ja jos tuo tosiaan menee noin, niin tuleeko osa päästöistä tavallaan laskettua kahteen kertaan, sen öljyn pumpanneen yhtiön ja sen polttaneen yhtiön tileille?

 

[ravallo]

Afrikassa tulee tapahtumaan voimakas hiilidioksipäästöjen kasvu jos sinne halutaan länsimaista elintasoa, tai jos yhä useampi afrikkalainen haluaa muuttaa Eurooppaan. Eurooppa on jo oikealla tiellä päästöjensä vähentämisessä (ollut jo monta vuosikymmentä), Intia ja Kiina ei, ja Afrikka on suuri riskitekijä juuri ison populaationsa takia.

Ei tuossa "haluaminen" riitä, se länsimainen elintaso pitäisi myös jollain ilveellä saavuttaa. En usko että on tapahtumassa. Eikä niitä afrikkalaisia tänne Eurooppaankaan tulla ottamaan.

Ilmastonmuutoskeskustelussa afrikkalaisille ei ole mitään sijaa, vaan pitäisi miettiä joko sitä miten se decoupling saadaan toteutettua tai sitten mistä osasta länkkäreiden ja kiinalaisten elintasoa luovutaan.

Tai sit mennään nykymenolla, poltetaan kaikki fossiiliset loppuun ja katsotaan mitä tapahtuu, kun ilmasto on paskottu, eikä ole enää mitä polttaa. Siinähän sitten vihreä siirtymä tapahtuu väkisin, tavalla tai toisella. Rahat on vielä matkan varrella siirretty ryssien ja rättipäiden taskuun.

 

[timppeli]

Tuosta voi katsoa mallia siitä, ketä voi syyttää CO2 päästöistä.

Vassareiden tapaan otetaan "kumulatiivinen" graafi jotta saadaan häivytettyä nykytilanne, kun nyt kuitenkin juuri nyt haluttaisiin asialle jotain tehdä. Vai onko sanomasi ettei Kiinan ja Intian päästöihin ole niin tarvetta puuttua koska kumulatiivisesti katsoen he eivät ole 170 vuoden aikana vielä Euroopan ja Yhdysvaltojen kumulatiivisella tasolla?

Alla kuvaavampi graafi.

Eniten päästöjä maailmassa tuottaa Kiina (kuva 1). Sen päästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 4,4 miljardista tonnista noin 14 miljardiin tonniin CO₂-ekv. Vastaavasti Intian päästöt ovat nousseet noin 1,5 miljardista noin 4 miljardiin tonniin CO₂-ekv.
...
EU:n päästöt ovat laskeneet samalla ajanjaksolla noin 4,8 miljardista noin 3,3 miljardiin tonniin CO₂-ekv.

Toisesta lähteestä vielä nimenomaan Suomen kehitys:

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 32 prosenttia (23,0 milj. tonnia CO2-ekv.) vuodesta 1990 ja 44 prosenttia (37,3 milj. tonnia CO2-ekv.) vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2020 aikana.

 

[pulatunnus]

Kas kun et ota vertailukohdaksi kivikautta.

Maapallon hiilidioksipäästöjen kasvu on tapahtunut lähinnä 1900-luvulla, kuten myös väestönkasvu monissa osin maailmaa. Se että Suomi on ollut kivikaudella tai jääkaudella pinta-alaansa nähden nykyistä vielä paljon harvaanasutumpaa aluetta on epäoleellista.

Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa hiilidioksipäästöt ovat 1990 jälkeen lähteneet laskuun (Euroopassa jopa varsin merkittävästi), Kiinassa ja Intiassa puolestaan kasvaneet voimakkaasti. Toki Kiinan ja Intian osuuden kasvu yritetään myös kaataa länsimaiden syyksi koska miksipäs ei.

Jos se pönttö tulvii niin ei se tulviminen siihen lopu että sinne kipataan paskaa pikkusen vähemmän päivässä kuin aiemmin. Vaan se täyttö pitäisi saada loppuun, pintalaskeen, että voisi siivota ne ylimääräiset pois.

Ja osuit toki asianytimeen että Kiinan päästöistä merkittävä osa on sinne länsimaista ulkoistettuja , ja oli kenen oli niin niiden pitää saada se pöntön täyttö taittuun. Siellä muutos odotettua ripeämpää, ja sitä voi myös länsimaat omilla päätöksellä vauhdittaa.

Osa länkkäreistä vetoaa siihen että ei kannata tehdä mitään jos kehittyvät ja kehitysmaat ei tee mitään, jos jotain tuollaista jaottelua niin jos teollistuneet länsimaat ei tee mitään, niin kehittyvät ja kehitysmaat ei voi tehdä sitäkään.

 

[timppeli]

Tai sit mennään nykymenolla, poltetaan kaikki fossiiliset loppuun ja katsotaan mitä tapahtuu, kun ilmasto on paskottu, eikä ole enää mitä polttaa. Siinähän sitten vihreä siirtymä tapahtuu väkisin, tavalla tai toisella. Rahat on vielä matkan varrella siirretty ryssien ja rättipäiden taskuun.

Suomesa homma on jo erinomaisesti hanskassa, olemme vähentäneet päästöjämme roimasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Muukin EU on hyvällä lasku-uralla.

Väestönkasvulla on erityinen merkitys jos väestönkasvualueilta halutaan vauraampiin maihin missä hiilijalanjälki kasvaa, ja ne ovat myös riskitekijä jos maanosa yllättäen alkaakin vaurastua. Ei kukaan varmaan vielä 1950-luvulla odottanut Kiinan ja Intian nousevan talousmahdeiksi joissa myös luonnon kulutus tulee olemaan huippuluokkaa. Odotas jos sama tapahtuu Afrikassa. Sinä olet ilmeisesti vakuuttunut ettei näin tule käymään.

 

[timppeli]

Ja osuit toki asianytimeen että Kiinan päästöistä merkittävä osa on sinne länsimaista ulkoistettuja ,

Ei ole, kyllä kiinalaiset ihan itse päättävät miten paljon päästöjä päästelevät. Ei kukaan ole pakottanut heitä omimaan teollisuutta ja tehdä sitä vaikka kivihiilellä koska se on halvempaa.

Tuossa taas tuo vassarien näkemys että vain länsimaalaisia voidaan syyttää mistään.

 

[pulatunnus]

Ei ole, kyllä kiinalaiset ihan itse päättävät miten paljon päästöjä päästelevät. Ei kukaan ole pakottanut heitä omimaan teollisuutta ja tehdä sitä vaikka kivihiilellä koska se on halvempaa.

Juu ja ei. Hallinto on toki sen sallinut, länkkärit on toki tuotanton ketjujaan sinne siirtänyt, ja on valinnut päästävä vaihtoehtoja. Länkkärit toki merkittävästi ostaa niitä tuotteita kotimaihinsa.

Eli jos vaadit vähäpäästöisiä tuotteita, mutta valitse kaupasta tuotteen jolla iso hiiliselkäreppu, niin sillä kuluttajan valinnalla on merkitystä.

Kiinan hallinto mielikuvasta huolimatta ajaa suunnan muutosta, ja uutisoinnin perusteella muutos on ennusteita nopeampaa. osittain voi johtua länsimaisista kuluttajista, mutta taitaa siellä hallintokin sitä muutosta ajaa.

Se että foosili huiput aletaan ohittaan ei vielä tarkoita että tavoiteet olisi saavutettu, kippo täytyy edelleen.

Suomesa homma on jo erinomaisesti hanskassa, olemme vähentäneet päästöjämme roimasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Muukin EU on hyvällä lasku-uralla.

Erinomainen kai vähän voimakas ilmaisu, onnistumisista voi toki olla tyytyväinen, mutta kansallisesti meillä on vielä paljon haasteita.

Väestönkasvulla on erityinen merkitys jos väestönkasvualueilta halutaan vauraampiin maihin missä hiilijalanjälki kasvaa, ja ne ovat myös riskitekijä jos maanosa yllättäen alkaakin vaurastua. Ei kukaan varmaan vielä 1950-luvulla odottanut Kiinan ja Intian nousevan talousmahdeiksi joissa myös luonnon kulutus tulee olemaan huippuluokkaa. Odotas jos sama tapahtuu Afrikassa. Sinä olet ilmeisesti vakuuttunut ettei näin tule käymään.

No jos Suomessa , EUssa, länsimaissa ne päästöjen vähennys toimet sujuu "erinomaisesti", niin eikä se tarkoita että mennään kohti nolla päästöjä, kulutus on päästötöntä, siitä sitten negatiiviseksi, aletaan sitä kuppia tyhjentään.

Länsimaissa taloutta on kasvatettu fosiilisilla, sillä sitä ei kehittyvät maat voi samalla lailla tehdä, fosiilituottajat eivät usko siihen. Joku väestönkasvu on ihan asian sivuraiteille viemistä.

Jos länkkärit ei saa fosiilipäästöjä osaltaa loppuun, niin ei kehittyvät maat voi sitä niiden puolesta tehdä. Mutta jos länkkärit saa päästöt seis, niin se jo erinomainen.

 

[lunkwill]

No niin tulihan se vassareiden vakioselitys sieltä.

Vassareiden tapaan otetaan "kumulatiivinen" graafi jotta saadaan häivytettyä nykytilanne

Tuossa taas tuo vassarien näkemys että vain länsimaalaisia voidaan syyttää mistään.

Melko rakentava tapa keskustella.

Ei kiinalaisia saa syyttää omista hiilidioksipäästöistään koska he eivät ole länsimaalaisia!

Ei tarkoitus ollut syyttää ketään tai mitään.
Riippumatta siitä ollaanko aktiivisesti ja tietoisesti siirretty tehtaita Kiinaan vai vaan ostettu sieltä mistä halvimmalla saadaan, on lopputuloksena se, että Kiinassa tehdään "kaikki".

Kyseessä siis vain toteamus lopputuloksesta.

Se, että pitäisikö päästöt laskea valmistuspaikan vai käyttöpaikan mukaan ei kuitenkaan poista niitä päästöjä, mutta muuttaisi asetelmaa tilastollisesti melkoisesti.

Ongelmaa voitaisin hoitaa vähän näpräilemällä, eli poistamalla Kiinan kehitysmaastatus postiliikenteestä, loppuisi tai ainakin vähenisi se temutus.
Sitten voitaisiin trumppimaisesti hilata tuotantoa takaisin omalle tontille, kallista toki.

Oikea ratkaisu kuitenkin olisi rajoittaa kuluttamista reilusti, kunhan vaan ei tartte itse tehdä mitään.

 

[draco76]

Tuolla ei ole juurikaan merkitystä, ainoastaan kokonaispäästöillä on merkitystä.

Esimerkkinä, jos Suomessa asuisi nykyistä 10x enemmän ihmisiä mutta kokonaispäästömme olisivat nykyisestä "vain" viisinkertaiset, tuolla vertailulla meillä olisi homma hyvin hanskassa koska päästöt per henkilö olisivat puolet nykyisestä.

Vaikka sekään ei täydellinen vertailu olisi, paljon parempi vertailu olisi eri maiden päästöt per pinta-ala, ottaen samalla huomioon että kylmässä maassa pakostakin kuluu enemmän energiaa hengissä pysymiseen kuin lämpimämmässä.

Paras lienee olisi ottaa väkiluku ennen teollistumista ja laskea sen mukaan.

Kylmissä maissa ei tietenkään tule asua niin paljon ihmisiä kuin hedelmällisillä alueille. Sama koskee aavikkoja.

 

[draco76]

Nuo yhtiö on öljy/kaasu yhtiöitä, niin päästeleekö ne itse noin paljon, ja sen lisäksi sitten niiden tuotteet on hiilivarastoja joista niiden asiakkaat vapauttaa hiilet ulos.

Vai onko tuossa jyvitetty yhtiöille myös niiden tuotteiden sisältämää hiiltä.

Periaate oli, että tuottaja on vastuussa, ei käyttäjä.

 

[pulatunnus]

Tuolla ei ole juurikaan merkitystä, ainoastaan kokonaispäästöillä on merkitystä.

Esimerkkinä, jos Suomessa asuisi nykyistä 10x enemmän ihmisiä mutta kokonaispäästömme olisivat nykyisestä "vain" viisinkertaiset, tuolla vertailulla meillä olisi homma hyvin hanskassa koska päästöt per henkilö olisivat puolet nykyisestä.

Vaikka sekään ei täydellinen vertailu olisi, paljon parempi vertailu olisi eri maiden päästöt per pinta-ala, ottaen samalla huomioon että kylmässä maassa pakostakin kuluu enemmän energiaa hengissä pysymiseen kuin lämpimämmässä.

Jos netto nolla päästöt, niin ihan sama lasketko yhtä, kymmentä, vai kymmentä miljoonaa kohti. Ihan sama neliötä, kymmentä neliökilometriä, vai miljoonaan neliökilometriä kohti.

Jos päätetään että hyväksytään päästöt ja aletaan sitä oikeutta jakamaan, niin sitten joudutaan vääntämään millä perusteella. Suurin osa pallon pinta-alasta on asumatonta. ja asukas tiheys asutuillakkin alueilla vaihtelee isosti. Onko oikeuden mukaista että jos länkkäri asuu jossain 10 hehtaarin "kartanossa", niin pitäisikö hänelle 20 000 kertaisesti enemmän päästöoikeuksia kun sille joka asuu jossain kerrostaloa kimppa yksiössä ?

Entä jos asuu Burj Khalifassa ja omistaa afrikassa 10 000 hehtaari saharan hiekkaa ?

Yksi ajatus on se että jaetaan kansallisesti, alueellisesti, joka voidaan sitten jakaa paikallisella päätöksen teolla. Suomesa toki Kainuussa asuva voi olla sitä mieltä että hänelle enemmän, kun naapuriinkin on matkaa, vs Kalasatamassa asuva. Ja tarviihan se vanha rintsikka polttoöljyä lämmitykseen.

Poliitikkojen tehtävä pitää kasallisia puolia kun kainsainvälisesti jaetaan päästöoikeuksia, mutta ei se silti tarkoita että kansallisesti olisi tarve päästellä, olla leikkaamasta päästöjä parhaan mukaan. Tavoitteet tärkeitä, se tosin vähän saamattomuutta että ei saavuta tavoitteita.

 

[pulatunnus]

Periaate oli, että tuottaja on vastuussa, ei käyttäjä.

Eli noissa sen öljyjalosteeseen sidottu hiili on sen öljy-yhtiön päästö, ei sen päästäjän päästö.

Jos asiakas jatkojalostaa sen tuotteen pysyväksi hiilivarastoksi, esim muoviksi, niin se muovitehdas onkin hiilinielu. ). maakaasu asiakas jos poltaa sen maakaasun niin on aika neutraali. (siis tuossa tilastossa, yleensä se kulkee sen hiilinemukana ja päästäjän piikkiin)

 

[draco76]

Eli noissa sen öljyjalosteeseen sidottu hiili on sen öljy-yhtiön päästö, ei sen päästäjän päästö.

Jos asiakas jatkojalostaa sen tuotteen pysyväksi hiilivarastoksi, esim muoviksi, niin se muovitehdas onkin hiilinielu. ). maakaasu asiakas jos poltaa sen maakaasun niin on aika neutraali. (siis tuossa tilastossa, yleensä se kulkee sen hiilinemukana ja päästäjän piikkiin)

Noiden seikkojen takia on parempi, että päästöt huomioidaan kuluttajan kohdalla. Oli kyseessä maa taikka muu.

 

[Joku_242]

Ilmastonmuutosmielessä kyllä, just noin.

Eli avain tuosta irtipääsyyn olisi se vanha "decoupling", eli pitäisi pystyä irrottamaan hyvinvoinnin kehittyminen hiilidioksidipäästöistä. Tällä hetkellä se ei ole onnistunut oikein missään, mutta voi miettiä onko sitä edes tosissaan yritetty, koska fossiiliset on niin helppoja ja halpoja.

Eiköhän se ole niin, että täyttä irtikytkentää ei saada aikaan, parhaimmillaankin vain osittainen. Ainakaan niissä aikarajoissa joiden puitteissa vissiin pitäisi saada jotain aikaan.

 

[pulatunnus]

Noiden seikkojen takia on parempi, että päästöt huomioidaan kuluttajan kohdalla. Oli kyseessä maa taikka muu.

Eli jos viedään puujalosteita niin se hiili on sen jalostus ketjun nielu ja hiili kulkee sen pehmopaperin mukana, ja kun joku siihen pyyhkii ja vaputtaa niin se muuttu päästöksi.

Jos jalosteen ostaja haluaa ostaa nielua, niin puujalostusketju voi sitten myydä sille vastaavan nielun.

 

[JCSH]

Kas kun et ota vertailukohdaksi kivikautta.

Maapallon hiilidioksipäästöjen kasvu on tapahtunut lähinnä 1900-luvulla, kuten myös väestönkasvu monissa osin maailmaa. Se että Suomi on ollut kivikaudella tai jääkaudella pinta-alaansa nähden nykyistä vielä paljon harvaanasutumpaa aluetta on epäoleellista.

Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa hiilidioksipäästöt ovat 1990 jälkeen lähteneet laskuun (Euroopassa jopa varsin merkittävästi), Kiinassa ja Intiassa puolestaan kasvaneet voimakkaasti. Toki Kiinan ja Intian osuuden kasvu yritetään myös kaataa länsimaiden syyksi koska miksipäs ei.

Muistuttaisin edelleen että keskustelu lähti pohdinnasta miten metsien muuttaminen viljelys- ja laidunmaiksi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joihin väestönkasvulla ja isolla populaatiolla on erityinen merkitys. Ilmeisesti tästä ei enää haluta keskustella vaan nyt puhutaan muusta teollisesta tuotannosta. terästehtaista jne.?

Afrikassa tulee tapahtumaan voimakas hiilidioksipäästöjen kasvu jos sinne halutaan länsimaista elintasoa, tai jos yhä useampi afrikkalainen haluaa muuttaa Eurooppaan. Eurooppa on jo oikealla tiellä päästöjensä vähentämisessä (ollut jo monta vuosikymmentä), Intia ja Kiina ei, ja Afrikka on suuri riskitekijä juuri ison populaationsa takia.

Otin vertailukohdaksi ajan juuri ennen teollista vallankumousta, koska se on juurikin se teollistuminen, joka on aiheuttanut sen räjähdysmäisen kasvun niin väestössä kuin päästöissäkin.
Eli tuo väestönkasvu noudattaa aikalailla samaa kaavaa kaikkialla maailmassa. Ennen teollista aikaa, se kasvaa hiljalleen, kunnes saavuttaa sen tason, mitä kyseisen alueen luonto pystyy tukemaan. Sitten tulee se teollistuminen, joka lisää radikaalisti myös sen maatalousmaan kykyä tuottaa ruokaa ja kykyä raivata sitä maatalousmaata. Tuolloin se väestön määrä lähtee kasvamaan todella nopeasti ja lopputuloksena on 10-20 kertainen (tai jopa enemmän) väestönmäärä verrattuna siihen teollistumista edeltäneeseen aikaan. Sitten kun tuo teollistuminen nostaa merkittävästi sitä elintasoa ja koulutusastetta, se väestönkasvu lakkaa, kun naisille aukeaa lisää työmahdollisuuksia ja lapset eivät enää ole se ainoa tapa turvata eläke ja kotitilan toiminta.
Ero maiden välillä on vain siinä, että koska tuo prosessi käydään läpi. Länsimaat olivat ekoja, jotka teollistuivat. Joten länsimaiden kohdalla tuo kasvun raketointi osuu sinne 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle. Kiina ja Intia ovat sitten sitä pykälää myöhäisempää, joissa tuo osuu sinne 1900-luvulle, etenkin 1950-luvun jälkeen. Taaskin Afrikka, tai ainakin valtaosa Afrikasta, on juuri nyt tuossa vaiheessa ja siellä on väestönkasvu tapissa (tosin sekin on jo alkanut hidastumaan valtaosassa maista).

Kuitenkin kaikissa maissa näkyy sama trendi. On se tietty väestö, mitä kyseinen maa pystyy ylläpitämään ennen teollistumista. Sitten tulee teollistuminen ja se väestö 10-20 kertaistuu todella nopeasti. Eli Afrikassa tapahtuu nyt se, mikä tapahtui Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. Eli väestön monikymmenkertaistuminen.

 

[draco76]

Otin vertailukohdaksi ajan juuri ennen teollista vallankumousta, koska se on juurikin se teollistuminen, joka on aiheuttanut sen räjähdysmäisen kasvun niin väestössä kuin päästöissäkin.
Eli tuo väestönkasvu noudattaa aikalailla samaa kaavaa kaikkialla maailmassa. Ennen teollista aikaa, se kasvaa hiljalleen, kunnes saavuttaa sen tason, mitä kyseisen alueen luonto pystyy tukemaan. Sitten tulee se teollistuminen, joka lisää radikaalisti myös sen maatalousmaan kykyä tuottaa ruokaa ja kykyä raivata sitä maatalousmaata. Tuolloin se väestön määrä lähtee kasvamaan todella nopeasti ja lopputuloksena on 10-20 kertainen (tai jopa enemmän) väestönmäärä verrattuna siihen teollistumista edeltäneeseen aikaan. Sitten kun tuo teollistuminen nostaa merkittävästi sitä elintasoa ja koulutusastetta, se väestönkasvu lakkaa, kun naisille aukeaa lisää työmahdollisuuksia ja lapset eivät enää ole se ainoa tapa turvata eläke ja kotitilan toiminta.
Ero maiden välillä on vain siinä, että koska tuo prosessi käydään läpi. Länsimaat olivat ekoja, jotka teollistuivat. Joten länsimaiden kohdalla tuo kasvun raketointi osuu sinne 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle. Kiina ja Intia ovat sitten sitä pykälää myöhäisempää, joissa tuo osuu sinne 1900-luvulle, etenkin 1950-luvun jälkeen. Taaskin Afrikka, tai ainakin valtaosa Afrikasta, on juuri nyt tuossa vaiheessa ja siellä on väestönkasvu tapissa (tosin sekin on jo alkanut hidastumaan valtaosassa maista).

Kuitenkin kaikissa maissa näkyy sama trendi. On se tietty väestö, mitä kyseinen maa pystyy ylläpitämään ennen teollistumista. Sitten tulee teollistuminen ja se väestö 10-20 kertaistuu todella nopeasti. Eli Afrikassa tapahtuu nyt se, mikä tapahtui Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. Eli väestön monikymmenkertaistuminen.

Juuri tuon takia sanoin, että päästöt täytyy laskea per henki sen asukasluvun mukaan, mikä oli ennen teollistumista.

 

[JLM]

Ne lasketaan sen mukaan millä kaavalla saadaan nyhdettyä enemmän rahaa irti ihmisistä...

 

[Timo 2]

Jos ilmastonmuutos on niin iso ongelma, niin miksei sitä ydinvoimaa rakenneta kehitysmaihin sekä eniten saasuttaviin maihin aivan älytömästi, ettei sitä kivihiiltä tai öljyä tartte polttaa?

Niin, ja sotiminen on pahasta ilmastolle, niin eikö toi venäjä pitäisi laittaa ruotuun?

Ihan turhaa täällä nysvätään jonkin jakeluvelvoitteen kanssa tai tavoitella 10v sisällä hiilineutraliutta, kun ratkaisut on ihan muualla.

 

[draco76]

Niin, ja sotiminen on pahasta ilmastolle, niin eikö toi venäjä pitäisi laittaa ruotuun?

Miten ajattelit sen tehtävän? Putin ja Trump laittaisivat vastaan ja pahimmassa tapauksessa olisimme maailmansodassa. Se vasta saastuttaisi.

Pitäisikö Suomen lähettää joukkoja Ukrainan tueksi?

 

[No Future]

Jos ilmastonmuutos on niin iso ongelma, niin miksei sitä ydinvoimaa rakenneta kehitysmaihin sekä eniten saasuttaviin maihin aivan älytömästi, ettei sitä kivihiiltä tai öljyä tartte polttaa?

Niin, ja sotiminen on pahasta ilmastolle, niin eikö toi venäjä pitäisi laittaa ruotuun?

Ihan turhaa täällä nysvätään jonkin jakeluvelvoitteen kanssa tai tavoitella 10v sisällä hiilineutraliutta, kun ratkaisut on ihan muualla.

Afrikassa käytetään 2% koko maailman käyttämästä sähköstä. Mitä uuteen kapasiteettiin tulee, niin Kiinahan rakentaa sinne mm vesivoimaa.

Sitten kuva vuoden 2022 tilanteesta:

 

[vindicator rapeto]

Ilmastonmuutos heittänyt monen suurkaupungin säät päälaelleen, kertoo tutkimus​

Spoileri: uutinen

Maailman suurimpien kaupunkien ilmastot ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmeninä, kertoo tuore brittitutkimus.
Yhteisenä piirteenä muutokselle on sademäärien nopea muuttuminen jopa täysin päinvastaisiksi. Liian suuri tai niukka vesimäärä on mukana lähes kaikissa sääkatastrofeissa.
Useat suurkaupungit kärsivät tyypillisesti kuivuudesta. Ilmastonmuutoksen myötä sateet tulevat rajuina ryöppyinä, joten kuiva maasto muuttuu hetkessä tulvaksi.

Joissakin tapauksissa on käynyt päinvastoin, eli tulvista kärsineen kaupungin ilmasto onkin alkanut muuttua kuivaksi.
Tutkijat kävivät läpi sadan maailman suurimman kaupungin ja 12 muun kaupungin tilanteet.
Raportista uutisoi The Guardian-lehti.

Globaali vesikierto näyttäisi jo nyt olevan pahasti sekoittunut, ja tästä kärsivät useinmiten juuri se alueen köyhin kansanosa. Ilmaston lämpeneminen toisinsanoen vain pahentaa eriarvoisuudesta johtuvia yhteiskunnallisia ongelmia. Usein nämä ongelmat heikentävät myös sanitaatio- ja hygieniaoloja. Tutkimus koski siis 100 maailman suurinta kaupunkia, ja 2/3 ihmiskunnasta asuu juuri kaupungeissa vuonna 2050, nykyisinkin yli puolet.

 

[Naamapalmu]

Onneksi meillä täällä maapallolla järjestetään taas huolestuneiden herrojen ja tätien teennäinen huolestumiskokous, kunhan lanataan ensiksi sademetsiä 4 kaistaisen moottoritien tieltä pois, jotta herrat ja tädit pääsevät limusiineillä perille.

Amazon rainforest cut down to build highway for COP climate summit

"A new four-lane highway cutting through tens of thousands of acres of protected Amazon rainforest is being built for the COP30 climate summit in the Brazilian city of Belém."

Toivottavasti perillä jaetaan jokaiselle pellenenä, koko touhun uskottavuus on ainakin sillä tasolla.

 

[lunkwill]

Onneksi meillä täällä maapallolla järjestetään taas huolestuneiden herrojen ja tätien teennäinen huolestumiskokous, kunhan lanataan ensiksi sademetsiä 4 kaistaisen moottoritien tieltä pois, jotta herrat ja tädit pääsevät limusiineillä perille.

Amazon rainforest cut down to build highway for COP climate summit

"A new four-lane highway cutting through tens of thousands of acres of protected Amazon rainforest is being built for the COP30 climate summit in the Brazilian city of Belém."

Toivottavasti perillä jaetaan jokaiselle pellenenä, koko touhun uskottavuus on ainakin sillä tasolla.

Kuuntelin hämmentyneenä, kun Jone RadioRockilla naureskeli tolle.

Mutta hyvin kaveri tohon tokaisi, että "eiköhän tältä pallolta olisi löytynyt kaupunki, jossa nuo asiat olisi olleet jo valmiiksi kunnossa.".

Toki 50K hyvesignaloijaa on julmettu määrä, mutta paljon vähemmällä tuholla oltaisiin monessakin paikassa päästy.

 

[Grazer]

Kuluttaminen | Suomalaiset ovat tilastoissa varsinaisia maapallon tuholaisia – Selvitimme, mistä ihmeestä on kyse

Suomalaiset ovat onnistuneet vähentämään kulutuksensa ilmastopäästöjä merkittävästi, mutta tilastoissa olemme silti ylikulutuspahisten joukossa.

www.hs.fi

Vaikka artikkelissakin mainitusti suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on puolittunut 25 vuodessa, silti aika syyttävään sävyyn kirjoitettu artikkeli.

Kun katsotaan Suomen lukuja, karkeasti noin 40 prosenttia kulutuksestamme liittyy maankäyttöön: tarvitsemme maata laitumiksi, viljelyyn ja kalankasvatukseen, rakentamiseen sekä tuottamaan raaka-ainetta metsäteollisuudelle.

Se vaan on valitettava tosiasia, että Suomi elää maasta, metsistä ja vesistä.

Hiilijalanjälkemme kutistuminen selittyy lähes kokonaan asumisen päästöjen vähentymisellä. Olemme vähentäneet päästöjä, joita syntyy rakentamisesta sekä asuessa kuluvasta sähkö- ja lämmitysenergiasta.

Olisi hauska sohaista joskus muurahaispesään ja jossain viherkommunistien kokouksessa esittäisi "vilpittömästi" että leudommat talvet ovat win-tilanne Suomelle ja Suomen luonnolle, kun talvisin ei enää kulu niin paljoa energiaa lämmitykseen. Toki voi olla että joutuisi lynkatyksi.

 

[Joku_242]

Kuluttaminen | Suomalaiset ovat tilastoissa varsinaisia maapallon tuholaisia – Selvitimme, mistä ihmeestä on kyse

Suomalaiset ovat onnistuneet vähentämään kulutuksensa ilmastopäästöjä merkittävästi, mutta tilastoissa olemme silti ylikulutuspahisten joukossa.

www.hs.fi

Vaikka artikkelissakin mainitusti suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on puolittunut 25 vuodessa, silti aika syyttävään sävyyn kirjoitettu artikkeli.

Se vaan on valitettava tosiasia, että Suomi elää maasta, metsistä ja vesistä.


Olisi hauska sohaista joskus muurahaispesään ja jossain viherkommunistien kokouksessa esittäisi "vilpittömästi" että leudommat talvet ovat win-tilanne Suomelle ja Suomen luonnolle, kun talvisin ei enää kulu niin paljoa energiaa lämmitykseen. Toki voi olla että joutuisi lynkatyksi.

Joo, vassareilta kyllä sujuu suunsoitto ja yleinen mylvintä.

Toki periaatteessa on totta että mitä parempi ihminen on sitä paskemmin menee, mutta meinaakohan noi tosissaan että heitettäisiin elintaso pönttöön tullaksemme paremmiksi ihmisiksi?

 

[Gespard]

Joo, vassareilta kyllä sujuu suunsoitto ja yleinen mylvintä.

Toki periaatteessa on totta että mitä parempi ihminen on sitä paskemmin menee, mutta meinaakohan noi tosissaan että heitettäisiin elintaso pönttöön tullaksemme paremmiksi ihmisiksi?

Itse näin ulkopuolisena politiikasta näen ainakin tilanteen niin että Marinin hallitus oli melkeinpä ainot jonka muistan elämäni ajalta joka välitti luontoasioista. Ihmiset tuppaavat keskittymään niihin asioihin että kauheeta kun viherpöperöt vaativat kaikenlaista. Ne teot ovat jääneet lähinnä EU-tukien sekä sääntöjen varaan, ja niiden avulla onkin saatu aikaan jotain. Ainot mitä esim tällä palstalla kuulee mitä esim viimeisen 10v aikana on tapahtunut "negatiivista" on se että vassarit ja viherpösilöt. Kai se sitten olisikin maailmanloppu jos tulot tippuisivat esim 1% vassareiden takia.

 

[Joku_242]

Itse näin ulkopuolisena politiikasta näen ainakin tilanteen niin että Marinin hallitus oli melkeinpä ainot jonka muistan elämäni ajalta joka välitti luontoasioista. Ihmiset tuppaavat keskittymään niihin asioihin että kauheeta kun viherpöperöt vaativat kaikenlaista. Ne teot ovat jääneet lähinnä EU-tukien sekä sääntöjen varaan, ja niiden avulla onkin saatu aikaan jotain. Ainot mitä esim tällä palstalla kuulee mitä esim viimeisen 10v aikana on tapahtunut "negatiivista" on se että vassarit ja viherpösilöt. Kai se sitten olisikin maailmanloppu jos tulot tippuisivat esim 1% vassareiden takia.

Noh, kulutuksen vähentäminen murto-osaan nykyisestä tarkoittaisi aika paljoa enempää kuin 1% tulojen tippumista. Sehän tässä on ongelmana, kun toisin kuin monessa aiemmassa luonnonsuojeluprojektissa tuollaiset pienet pudotukset ei riitä.

 

[akse]

Noh, kulutuksen vähentäminen murto-osaan nykyisestä tarkoittaisi aika paljoa enempää kuin 1% tulojen tippumista. Sehän tässä on ongelmana, kun toisin kuin monessa aiemmassa luonnonsuojeluprojektissa tuollaiset pienet pudotukset ei riitä.

Vasemmiston perustulo kaikille ja kaikki olkoon kotona kituuttamassa pienellä perusrahalla

 

[draco76]

Vasemmiston perustulo kaikille ja kaikki olkoon kotona kituuttamassa pienellä perusrahalla

Liberaalitkin ajavat perustuloa. Se on vain pohja, ei estä tienaamista enemmän. Eli perustulo ei auttaisi tuohon, poistaisi kannustinloukkuja ja aktivoisi ihmisiä tästään. Nykyhallitus toimii paremmin passivoimisessa, kun lisäsi kannustinloukkuja.

 

[No Future]

Vasemmiston perustulo kaikille ja kaikki olkoon kotona kituuttamassa pienellä perusrahalla

Perustulon idea vähän hakusessa?

 

[akse]

No ei menny ihan vitsi läpi vasemmistolaisille täällä. Jatkakaa..

 

[draco76]

No ei menny ihan vitsi läpi vasemmistolaisille täällä. Jatkakaa..

Perinteinen läpällä perustelu.

 

[pulatunnus]

Afrikassa käytetään 2% koko maailman käyttämästä sähköstä. Mitä uuteen kapasiteettiin tulee, niin Kiinahan rakentaa sinne mm vesivoimaa.

Sitten kuva vuoden 2022 tilanteesta:

Mitä yrität kertoa kuvalla, siis mikä tuo kuva on mitä se kertoo. mitä haluat sillä viestiä.

Nyt ilman selitystä jää kyllä olo että perus sotkemista.

Noh, kulutuksen vähentäminen murto-osaan nykyisestä tarkoittaisi aika paljoa enempää kuin 1% tulojen tippumista. Sehän tässä on ongelmana, kun toisin kuin monessa aiemmassa luonnonsuojeluprojektissa tuollaiset pienet pudotukset ei riitä.

Otsikon aihetta käytetään niin moneen, yksi on se että sitä (ilmastonmuutosta) käytetään keppihevosena kulutuksen ja hyvinvoinnin laskemiseen. Se taasen johtaa siihen että ilmastonmuutoksen torjunta vaikeutuu.

Jos aikoinaan olisi menty hyvinvoinnin lisääminen mutta samalla ilmastonmuutusta torjuen, niin nyt aiheenosalta ei olisi tätä tilannetta missä muutokset voi olla jyrkkiä, negatiivisia.

 

[vindicator rapeto]

Mitä yrität kertoa kuvalla, siis mikä tuo kuva on mitä se kertoo. mitä haluat sillä viestiä.

Nyt ilman selitystä jää kyllä olo että perus sotkemista.




Otsikon aihetta käytetään niin moneen, yksi on se että sitä (ilmastonmuutosta) käytetään keppihevosena kulutuksen ja hyvinvoinnin laskemiseen. Se taasen johtaa siihen että ilmastonmuutoksen torjunta vaikeutuu.

Jos aikoinaan olisi menty hyvinvoinnin lisääminen mutta samalla ilmastonmuutusta torjuen, niin nyt aiheenosalta ei olisi tätä tilannetta missä muutokset voi olla jyrkkiä, negatiivisia.

Häh? Kuvassa itsessään on selitys, eli kuinka monta prosenttia kunkin valtion sähköntuotosta tuotetaan vihreällä eli uusiutuvalla, tilanne siis v. 2022. Erittäin selkeä ja helppolukuinen "graafi". Suomen tilanne muuten kohentunut jo nyt n. 2 vuodessa aika paljonkin, ja toisin kuin yleensä väitetään, vihreä energia nimenomaisesti tuo työpaikkoja sekä investointeja Suomeen, ei vähennä niitä.
Lisäksi tänään uutisoitu että ilmastoasiat ovat n. 60% suomalaisista tärkein asia myös kuntavaaleissa kuin että myös ilmastonmuutos vaikuttaa jo enemmistöllä ostokäyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%).

Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä

Ilmastohuoli ohjaa jo enemmistön ostopäätöksiä. Tämä selviää tuoreesta ilmastobarometrista.

yle.fi

 

[pulatunnus]

Häh? Kuvassa itsessään on selitys, eli kuinka monta prosenttia kunkin valtion sähköntuotosta tuotetaan vihreällä eli uusiutuvalla, tilanne siis v. 2022.

Ok, eli Renewable power tarkoittaa suomeksi vihreää sähköntuotantoa.

Vihreä sähkö Wikipedian mukaan tarkoittaa

Vihreä sähko on yhteisnimitys vähän tai ei lainkaan saastuttavilla, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle.[1] Luokkaan lasketaan yleensä tuulivoima, aurinkoenergia ja vuorovesivoimalat, biomassan poltto, biokaasu ja vesivoima, joskus myös jätteiden poltto.

Vihreän sähkön etuihin luetaan Suomessa kotimaisuus ja työllistämisvaikutukset: fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna kustannuksista on suurempi osa työ- kuin materiaalikustannuksia.[2]. Myös omavaraisuus on merkittävä näkökohta.

Häh? Kuvassa itsessään on selitys, eli kuinka monta prosenttia kunkin valtion sähköntuotosta tuotetaan vihreällä eli uusiutuvalla, tilanne siis v. 2022. Erittäin selkeä ja helppolukuinen "graafi". Suomen tilanne muuten kohentunut jo nyt n. 2 vuodessa aika paljonkin, ja toisin kuin yleensä väitetään, vihreä energia nimenomaisesti tuo työpaikkoja sekä investointeja Suomeen, ei vähennä niitä.
Lisäksi tänään uutisoitu että ilmastoasiat ovat n. 60% suomalaisista tärkein asia myös kuntavaaleissa kuin että myös ilmastonmuutos vaikuttaa jo enemmistöllä ostokäyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%).

https://yle.fi/a/74-20149548

Eli, vaikka tajusi koskevan sähköntuotantoa, niin kuva nyt ei sovi otsikkoon, kun ei kerro sen sähkön tuotannon ilmastonvaikutuksesta eri maissa.

Jos tämä nyt on jotain kuntavaali mainontaa niin ihan sitä itseään tuollaisella kuvalla siihen osallistua. jätän tämän tähän tyylillä.

, ja toisin kuin yleensä väitetään, vihreä energia nimenomaisesti tuo työpaikkoja sekä investointeja Suomeen, ei vähennä niitä.

Tässä vähän hypättiin ajatukseen että lisää työpaikkoja johokin sektoriin olisi tavoiteltava ja nimenomaan sen takia siihen pitää investoida jonkin toisen sijaa mikä ei työllistä yhtäpaljon.

Energian, tai siis sähkön tuotannossa kaksi tärkeää asiaa, joiden molempien pitäisi toteutua, ilmastomuutoksen torjunta, ja edullisuus. Tai toisin sanoen mahdollisimman edullisesti ilmastopuhdasta sähköä. Jos se on työvoimavaltaista niin ei kuullosta hyvältä.

Jos agenda on vihreä sähkö, niin siinä rajataan muut ilmasto ystävälliset vaihtoehdot pois ihan tietoisesti.

 

[vindicator rapeto]

Ok, eli Renewable power tarkoittaa suomeksi vihreää sähköntuotantoa.

Vihreä sähkö Wikipedian mukaan tarkoittaa







Eli, vaikka tajusi koskevan sähköntuotantoa, niin kuva nyt ei sovi otsikkoon, kun ei kerro sen sähkön tuotannon ilmastonvaikutuksesta eri maissa.

Jos tämä nyt on jotain kuntavaali mainontaa niin ihan sitä itseään tuollaisella kuvalla siihen osallistua. jätän tämän tähän tyylillä.




Tässä vähän hypättiin ajatukseen että lisää työpaikkoja johokin sektoriin olisi tavoiteltava ja nimenomaan sen takia siihen pitää investoida jonkin toisen sijaa mikä ei työllistä yhtäpaljon.

Energian, tai siis sähkön tuotannossa kaksi tärkeää asiaa, joiden molempien pitäisi toteutua, ilmastomuutoksen torjunta, ja edullisuus. Tai toisin sanoen mahdollisimman edullisesti ilmastopuhdasta sähköä. Jos se on työvoimavaltaista niin ei kuullosta hyvältä.

Jos agenda on vihreä sähkö, niin siinä rajataan muut ilmasto ystävälliset vaihtoehdot pois ihan tietoisesti.

Uusiutuva, vihreä, kuitenkin ei-fossiilinen. Näin sen itse käsitän. Jokaisella energiantuotantomuodolla on haittapuolensa, mutta uusiutuvalla/vihreällä se ei ole massiiviset hiilidioksidipäästöt. Niitäkin on, mutta paljon rajatummin verrattuna vaikkapa hiilen/turpeenpolttoon.

Olisiko sitten parempi panostaa todella rankasti hiilen ja öljynpolttoon? Turvetta kehiin niin valtavasti kuin vain soilta saadaan lanatuksi? Lisäydinvoimaa kannatan ehdottomasti olipa sitten kyse suurista voimaloista tai nyt tuloillaan olevista kaupunkikohtaisista pienydinvoimaloista, mutta ainakin ensimmäisen kohdalla taitaa markkinat määrätä kannattaako. Jos ehdottomasti kannattaa, sellainen varmaan sitten rakennetaan.

 

[pulatunnus]

Uusiutuva, vihreä, kuitenkin ei-fossiilinen. Näin sen itse käsitän. Jokaisella energiantuotantomuodolla on haittapuolensa, mutta uusiutuvalla/vihreällä se ei ole massiiviset hiilidioksidipäästöt. Niitäkin on, mutta paljon rajatummin verrattuna vaikkapa hiilen/turpeenpolttoon.

Jos tavoite on 100% vihreää sähköä, niin meillä ei siihen päästä ennenkuin ydinvoimalat suljetaan ja korvataan vihreällä sähköllä. Sille on varmaan kannatusta, ja jos sitä kannattaa niin sitten ihan suoraan. Toki vaalien aikaan ymmärrän ettei se näinä aikoina saa laajaa kannatusta, joten kannattaa vähän kierrellä.

 

[Tahvoo]

Häh? Kuvassa itsessään on selitys, eli kuinka monta prosenttia kunkin valtion sähköntuotosta tuotetaan vihreällä eli uusiutuvalla, tilanne siis v. 2022. Erittäin selkeä ja helppolukuinen "graafi". Suomen tilanne muuten kohentunut jo nyt n. 2 vuodessa aika paljonkin, ja toisin kuin yleensä väitetään, vihreä energia nimenomaisesti tuo työpaikkoja sekä investointeja Suomeen, ei vähennä niitä.
Lisäksi tänään uutisoitu että ilmastoasiat ovat n. 60% suomalaisista tärkein asia myös kuntavaaleissa kuin että myös ilmastonmuutos vaikuttaa jo enemmistöllä ostokäyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%).

Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä

Ilmastohuoli ohjaa jo enemmistön ostopäätöksiä. Tämä selviää tuoreesta ilmastobarometrista.

yle.fi

Jos ajatellaan ilmaston kannalta niin tuohon graafiin olisi mielestäni hyvä laskea kaikki fossiilivapaa energia. Tuossa näkyy että esim. Ranskassa uusiutuvalla energialla tuotetaan vain 26% sähköstä, koska siellä suurin osa energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Myös Suomessa olkiluoto 3:n käynnistäminen on saattanut jopa laskea lukua tuosta 56 prosentista.

 

[vindicator rapeto]

Onneksi tuo on helpottanut. Väestönkasvuun auttaa parhaiten koulutus ja elinolojen parantaminen

Hiilidioksidipäästöt henkeä kohden taas

Eniten lisääntyvät tuottavat vähiten päästöjä, viittaus elintason korrelaatioon lisääntymisen kanssa.

Oma lukunsa taas on ketkä aiheuttavat eniten päästöjä

Selvitys: vain 57 firmaa tuottaa 80 prosenttia maailman CO2-päästöistä

Varsin pieni joukko yrityksiä on vastuussa suurimmasta osasta maailman kasvihuonekaasupäästöjä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Jopa 80 prosentista

tekniikanmaailma.fi

Tästä vähän lisää asiaa, eli kuinka se kaikista rikkain kansanosa tuottaa auttamatta valtaosan myös kaikista päästöistä. Rikkain (1) prosentti tuottaa n. 16-17% kaikista päästöistä. Jos taas katsellaan asiaa eri kulmasta, rikkain 10% tuottaa reilusti yli puolet kokonaispäästöistä.

Näissä pitää muistaa että arviot pohjaavat dataan jota ei välttämättä edes ole saatavissa, toisaalta arviot pohjaavat parhaimpaan mahdolliseen dataan jota tutkijoilla on käytettävissä. Alla vuoden 2020 Oxfamin tutkimuksesta Ylen uutinen.

Maailman rikkain prosentti aiheuttaa kaksi kertaa niin paljon ilmastopäästöjä kuin ihmiskunnan vähävaraisin puolisko​

Täällä puolestaan tuoreempaa Oxfamin tutkimusta jonka mukaan rikkain 10% käytti käytti vuoden 2025 globaalin hiilibudjetin vain 10 päivässä. Mitä sitten pitäisi tehdä? Vaikea sanoa, onko tässä mitään tehtävissä. Itse pidän selvänä että koko ilmastokriisissä näyttelee isoa osaa eriarvoisuus, globaalisti ajateltuna. Sekin on jo ongelma sinänsä, joka poikii vain lisää ongelmia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nyt eletään aikakautta jossa tutkittua tietoa ei selvästikään arvosteta, ja jokainen saa valita itse totuutensa siitä mihin uskoo. Huvittavaa tässä vain on se, ettei tutkittu tieto vaadi uskomista, eli faktat eivät muutu vaikkei niihin uskoisikaan.

 

[Joku_242]

Tästä vähän lisää asiaa, eli kuinka se kaikista rikkain kansanosa tuottaa auttamatta valtaosan myös kaikista päästöistä. Rikkain (1) prosentti tuottaa n. 16-17% kaikista päästöistä. Jos taas katsellaan asiaa eri kulmasta, rikkain 10% tuottaa reilusti yli puolet kokonaispäästöistä.

Näissä pitää muistaa että arviot pohjaavat dataan jota ei välttämättä edes ole saatavissa, toisaalta arviot pohjaavat parhaimpaan mahdolliseen dataan jota tutkijoilla on käytettävissä. Alla vuoden 2020 Oxfamin tutkimuksesta Ylen uutinen.

Maailman rikkain prosentti aiheuttaa kaksi kertaa niin paljon ilmastopäästöjä kuin ihmiskunnan vähävaraisin puolisko​

Täällä puolestaan tuoreempaa Oxfamin tutkimusta jonka mukaan rikkain 10% käytti käytti vuoden 2025 globaalin hiilibudjetin vain 10 päivässä. Mitä sitten pitäisi tehdä? Vaikea sanoa, onko tässä mitään tehtävissä. Itse pidän selvänä että koko ilmastokriisissä näyttelee isoa osaa eriarvoisuus, globaalisti ajateltuna. Sekin on jo ongelma sinänsä, joka poikii vain lisää ongelmia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nyt eletään aikakautta jossa tutkittua tietoa ei selvästikään arvosteta, ja jokainen saa valita itse totuutensa siitä mihin uskoo. Huvittavaa tässä vain on se, ettei tutkittu tieto vaadi uskomista, eli faktat eivät muutu vaikkei niihin uskoisikaan.

Lasketaanko tuossa rikkaiden päästöihin heidän omistamiensa tehtaiden päästöt yms?

Mutta eiköhän se ole itsestäänselvää, että eriarvoisuuden tasoittaminen lisäisi päästöjä entisestään. Rikas ei osta 100 paria housuja koska ei niin montaa tarvitse, ja sama yleensä pätee autoihin tai ainakin niillä ajeluun. Jos taas varallisuuserot tasoittuisivat, köyhillä olisi varaa päästellä enemmän.

 

[ravallo]

Tuosta mun täällä monta kertaa mouhoamasta "unohtakaa se helvetin väestönkasvu näistä ilmastonmuutoskeskusteluista" paljastui muuten hassu bugi, nimittäin ylikulutuspäivä. Sehän lasketaan hauskasti niin, että milloin maailman vuosittain "tuottamat" luonnonvarat loppuisivat, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten <your country here> asukkaat.

Tuo on sitten johtanut vähän epämotivoivaan tulokseen, jossa samassa ajassa kun Suomen / capita päästöt ovat pudonneet, niin ylikulututuspäivä on silti siirtynyt vain taaksepäin, koska niitä "jos kuluttaisivat..." -ihmisiä on koko ajan enemmän.

Tyhmillä laskentatavoilla saa näköjään tyhmiä lopputuloksia, halusi niitä esittää siinä tai tässä valossa...

 

[Gespard]

ylikulututuspäivä on silti siirtynyt vain taaksepäin, koska niitä "jos kuluttaisivat..." -ihmisiä on koko ajan enemmän.

Johtuu se reaalimailmassa vähän muustakin, mutta tuo suurin tekijä toki. Ne resurssit eivät ole mikään vakio. Kun ylikulutetaan, niin se aiempi maksimi onkin joka vuosi aiempaa alemmalla tasolla. Ekosysteemien tuho johtaa samantapaiseen syöksykierteeseen kuin hiilidioksidipäästöt ilmastonmuutoksen kannalta.

 

[Joku_242]

Tuosta mun täällä monta kertaa mouhoamasta "unohtakaa se helvetin väestönkasvu näistä ilmastonmuutoskeskusteluista" paljastui muuten hassu bugi, nimittäin ylikulutuspäivä. Sehän lasketaan hauskasti niin, että milloin maailman vuosittain "tuottamat" luonnonvarat loppuisivat, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten <your country here> asukkaat.

Tuo on sitten johtanut vähän epämotivoivaan tulokseen, jossa samassa ajassa kun Suomen / capita päästöt ovat pudonneet, niin ylikulututuspäivä on silti siirtynyt vain taaksepäin, koska niitä "jos kuluttaisivat..." -ihmisiä on koko ajan enemmän.

Tyhmillä laskentatavoilla saa näköjään tyhmiä lopputuloksia, halusi niitä esittää siinä tai tässä valossa...

Sitä vähän ihmettelinkin sun mouhoamisesta kun punavihreiden tärkein tai ainakin yksi tärkeimmistä argumenteista näyttää olevan että on *epäreilua* että länsimaissa eletään suht. mukavasti kun maailman köyhät kärsii...

Tosin ei se siinä mielessä ole niin tyhmä laskentatapa, kun todennäköisesti maailman köyhätkin haluaa nostaa elintasoaan, eikä ainakaan vapaaehtoisesti pysyä köyhinä.

 

[ravallo]

Sitä vähän ihmettelinkin sun mouhoamisesta kun punavihreiden tärkein tai ainakin yksi tärkeimmistä argumenteista näyttää olevan että on *epäreilua* että länsimaissa eletään suht. mukavasti kun maailman köyhät kärsii...

Mä oon ihan samaa mieltä, että se on epäreilua. Länkkärit on rakentaneet, ja pitää yllä elintasoaan polttamalla helvetinmoisia määriä fossiilisia, jotka paskovat ilmaston, joka taas heikentää ensimmäisenä ja pahiten just köyhien alueiden ihmisten elinmahdollisuuksia.

Me heitetään roskat naapurin pihalle.

Eikä siinä ole kyse siitä että onko niitä "naapureita" miljardi vai kaksi. Eikä viherpiipertäjien targetti ole että ne kaikki etelän nassukat saataisiin samalle kulutustasolle meidän kanssa, vaan meidän kulutus (tai päästöt, decoupling jne...) saataisiin kestävälle tasolle.

Johtuu se reaalimailmassa vähän muustakin, mutta tuo suurin tekijä toki. Ne resurssit eivät ole mikään vakio. Kun ylikulutetaan, niin se aiempi maksimi onkin joka vuosi aiempaa alemmalla tasolla. Ekosysteemien tuho johtaa samantapaiseen syöksykierteeseen kuin hiilidioksidipäästöt ilmastonmuutoksen kannalta.

Koko ylikulutuspäivähän on yritys luoda joku tuollainen raflaava mittari, jonka ainoa tarkoitus on yrittää herättää ihmisiä näkemään ongelma ja tekemään sille jotain. Se toimii ihan päin persettä, jos oikeasti teet sille jotain (kuten Suomessa on sähköntuotannon osalta tehty ja parhaillaan yritetään helvetin kovaa tehdä samaa lämmöntuotannolle) ja mittari näyttää että menee silti ihan päin helvettiä.

Jos seuraa Suomen ilmastotoimia ja ylikulutuspäivää, niin viesti on että ihan sama, turha edes koittaa mitään koska ei se kuitenkaan auta.

Ja se aiheuttaja on vielä täysin keinotekoinen - niinkuin sanottu, ne kehitysmaanassukat ei niitä co2 päästöjä aiheuta, eikä se että niitä on vähän enemmän tai vähemmän vaikuta Suomen ja suomalaisten päästöihin yhtään mitenkään. Se että niiden lisääntyminen jotenkin onnistuu tuossa mittarissa nollaamaan Suomen ilmastotoimet on vaan väärin.

 

[pulatunnus]

Mutta eiköhän se ole itsestäänselvää, että eriarvoisuuden tasoittaminen lisäisi päästöjä entisestään. Rikas ei osta 100 paria housuja koska ei niin montaa tarvitse, ja sama yleensä pätee autoihin tai ainakin niillä ajeluun. Jos taas varallisuuserot tasoittuisivat, köyhillä olisi varaa päästellä enemmän.

Mistä vedit tuon tasoitamisen.

Jos jokin sadasosa aiheuttaa päästöistä yli puolet, niin ei se nyt tarkoita että kannattaa 99% päästöt nostaa samalle tasolle, vaan ajatus varmaan siinä että voisi olla tehokasta tarkastella sen prosentin päästöjä ja keinoja niitä pienentää.


Enään ei ole kyse tiedonpuutteesta, ja entistä usemmin ei ole tegnologian puutteesta, ja jos vielä puhe "rikkaimasta" prosentista, niin myös taloudellisia resursseien puuteestakaan ei kyse.

Näissä toki muistettava että tuollaiset tilastoulostulot ovat yksikertaistettuja, mutta se ei tarkoita että sieltä pitää kaivaa jotain yksittäisi esimerkkejä missä se ei toimi, se ei ole se pointti.

 

[Joku_242]

Mä oon ihan samaa mieltä, että se on epäreilua. Länkkärit on rakentaneet, ja pitää yllä elintasoaan polttamalla helvetinmoisia määriä fossiilisia, jotka paskovat ilmaston, joka taas heikentää ensimmäisenä ja pahiten just köyhien alueiden ihmisten elinmahdollisuuksia.

Me heitetään roskat naapurin pihalle.

Eikä siinä ole kyse siitä että onko niitä "naapureita" miljardi vai kaksi. Eikä viherpiipertäjien targetti ole että ne kaikki etelän nassukat saataisiin samalle kulutustasolle meidän kanssa, vaan meidän kulutus (tai päästöt, decoupling jne...) saataisiin kestävälle tasolle.

No reilussa pelissä ei voi kuin hävitä kun jakajia on niin paljon.

Jos lähtökohdat on:

a) reiluus
b) ilmastonmuutoksen ratkaisu

niin lopputulos on että ns. "kestävä taso" riippuu siitä paljonko niitä etelän nassukoita on. Siitä ei vaan pääse mihinkään että jos päästöjä ja muuta kulutusta lasketaan maailmanlaajuisesti per henkilö ja kaikki jaetaan tasan, niin on nimenomaan turha yrittää mitään kun onnistuminen on pahempi kuin häviö. Juuri tän takiahan on ehdoteltu että mitä jos se kestävä taso laskettaisiin vaikka maan pinta-alan mukaan, mutta eiii, eihän se käy missään nimessä...

Mistä vedit tuon tasoitamisen.

Jos jokin sadasosa aiheuttaa päästöistä yli puolet, niin ei se nyt tarkoita että kannattaa 99% päästöt nostaa samalle tasolle, vaan ajatus varmaan siinä että voisi olla tehokasta tarkastella sen prosentin päästöjä ja keinoja niitä pienentää.


Enään ei ole kyse tiedonpuutteesta, ja entistä usemmin ei ole tegnologian puutteesta, ja jos vielä puhe "rikkaimasta" prosentista, niin myös taloudellisia resursseien puuteestakaan ei kyse.

Näissä toki muistettava että tuollaiset tilastoulostulot ovat yksikertaistettuja, mutta se ei tarkoita että sieltä pitää kaivaa jotain yksittäisi esimerkkejä missä se ei toimi, se ei ole se pointti.

Noh mutta tämä ei ole mitä @vindicator rapeto sanoi lainaamassani viestissä. Siinä sanottiin hyvin selvästi, että ilmastonmuutoksessa on isossa osassa eriarvoisuus, mikä ei vaan pidä paikkaansa.

 

[vindicator rapeto]

No reilussa pelissä ei voi kuin hävitä kun jakajia on niin paljon.

Jos lähtökohdat on:

a) reiluus
b) ilmastonmuutoksen ratkaisu

niin lopputulos on että ns. "kestävä taso" riippuu siitä paljonko niitä etelän nassukoita on. Siitä ei vaan pääse mihinkään että jos päästöjä ja muuta kulutusta lasketaan maailmanlaajuisesti per henkilö ja kaikki jaetaan tasan, niin on nimenomaan turha yrittää mitään kun onnistuminen on pahempi kuin häviö. Juuri tän takiahan on ehdoteltu että mitä jos se kestävä taso laskettaisiin vaikka maan pinta-alan mukaan, mutta eiii, eihän se käy missään nimessä...



Noh mutta tämä ei ole mitä @vindicator rapeto sanoi lainaamassani viestissä. Siinä sanottiin hyvin selvästi, että ilmastonmuutoksessa on isossa osassa eriarvoisuus, mikä ei vaan pidä paikkaansa.

Itseasiassa ilmastonmuutos on mitä suuremmissa määrin myös ihmisoikeuskriisi ja ihan varmasti kiihdyttää eriarvoisuutta. Ihan peruslähestymistapa asian ymmärtämisessä voidaan antaa kömpelö esimerkki: yhdellä on 100 000 kertaa se mitä hän tarvitsee terveelliseen, hyvään elämiseen kun toisella ei ole edes kunnolla sitä yhtä (1). Se että toinen on saanut valtavasti yli oman tarpeen on tullut siitä, että toisille ei riitä tarpeeksi. Maapallon resurssit ovat lopulta kuitenkin rajalliset. Aiheesta oli itseasiassa viime kesänä Helsingissä huippututkijoiden seminaari. Lisäksi voidaan sanoa että ilmastokriisi ja ihmisten epätasa-arvo ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

 

[Gespard]

Kaivokset | Maria Ohisalo: Komission Sodankylä-päätös romuttaa koko luonnonsuojelun pohjan

EU:n komissio haluaa erityisesti kuuden kaivoshankkeen etenevän Suomessa.

www.hs.fi

Viiankiaapa luonnonsuojelualueen tuhoamishanke etenee. Hallitus osoittaa että vaikka ilmastonmuutostavoitteista ainakin näennäisesti pidetään kiinni, niin oman maan luontoarvoille ei anneta mitään arvoa. Toimii myös ennakkotapauksena sille että muitakin luonnonsuojelualueita voidaan tuhota. Niin ja ennenkuin joku sanoo että EU syypää, niin kyllä tuo kaivoshanke on edennyt jo pitkän aikaa ihan ilman EUnkin tukea.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Euroopan komissio nimeää Sakatin EU:lle strategisesti tärkeäksi kaivoshankkeeksi, jonka toteutumista komissio haluaa nyt edistää voimakkaasti.

Alueella sijaitsee Viiankiaapa-niminen suoalue, joka kuuluu EU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden verkostoon sekä kansalliseen soidensuojeluohjelmaan.