• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
 
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
 
Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Prioriteetit kunnossa, EUlta tulee rahaa tukien muodossa. Oman maan lainsäädäntö onkin sitten vähintään parikymmentä vuotta nykyhetkeä perässä luontoasioissa. Kun ei osata arvostaa sitä mitä meillä on.
 
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.
Kuis nyt näin? Vilelty maa-ala on esim. suomessa jopa korkeampi ku jossain alppimaissa, siel luulis olevan siis helpompi jopa suojella ns. joutomaita ku meillä.
 
Muutamassa sukupolvessa? Nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on erittäin konkreettisesti havaittavissa, ja sille tulee olemaan hintalappu, ja se tulee olemaan kova. Viittaan nyt siihen, että sukupolvi on n. 25 vuotta ja muutama näitä peräkkäin, sanotaan 150-300 vuotta ajanjaksona tarkoittaa sitä että tulevaisuuden maailma tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin ollaan nykyisin totuttu. Erilaisia elinolosuhteita on aina ollut mutta koskaan ennen ihmisen aikana muutos ei ole ollut näin nopeaa.

Jos ei ole ihan nuori ja lapsia ei ole, niin saattaa vielä pystyä 'nautiskelemaan' loppuun asti ilman suurempaa ilmastonmuutoksesta kärsimistä.

Ihmisen aiheuttamassa massiivisessa ilmastonmuutoksessa voi olla vielä yllättäviäkin haasteita. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tasolla, jota ei ole ollut koskaan nykyihmisen noin 800 000 vuoden olemassaolon aikana.
Emme siis ole eliöinä kehittyneet elämään tälläisessä ilmakehässä. On mahdotonta argumentoida, että sellainen tilanne olisi riskitön, koska se on täysin tuntematon tilanne.

Hiilidioksipitoisuuden kasvu ei myöskään näytä hidastumisen merkkejä. Ymmärtääkseni esimerkiksi noin 1000 ppm:ssä huoneilma alkaa tuntumaan tunkkaiselta ja vaikuttamaan vireystilaan.
Jos tilanne on sellainen ilmakehässä, ei tuulettelukaan auta...

1738167534712.png
The Keeling Curve
 
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja ei tarvi olla ulkona ku joku 600-700 ja sisätilojen tuulettamisesta tulee todella haastavaa jos tarkoitus on pysyä alle tonnissa.

Hirvittää ajatellakin miten nopeasti me ollaan näihinkin lukemiin jo menossa. Muutaman kerran kun toimistolla on ollut ongelmia ilmastoinnin kanssa, niin lukemat antureissa on kohonneet jonnekin 550 paikkeille joka on jo tuntuvasti epämukava, toki lämpötilalla ja ilman vaihtuvuudellakin on oma merkityksensä.
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
Mitä ihmeen whataboutismia tämä nyt on ja mitä väliä sillä on? Pitäisikö aina standardit laskea sille tasolle, kuin ne muualla ovat. Jokaisessa asiassa löytyy aina jokin maa, jossa asiat ovat huonommin kuin Suomessa --> Johtopäätelmä: Suomen pitää laskea itsensä samalle tasolle ? ?
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
Eli et vieläkään jaksa lukea viestejä läpi ajatuksella. Selvä. Jos nyt lukaisisit ketjun vielä uudestaan läpi siitä alkuperäisestä viestistä minun vastaukseeni asti ja mietit mistä puhuimme (vinkki: biodiversiteetti).
 
Viimeksi muokattu:
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Kyllä kansa tietää ja tuupovaaran-hirvensalmen-viitasaaren viimeisen huoltoaseman kahviparlamentti ainakin!
 
Kyllä kansa tietää ja tuupovaaran-hirvensalmen-viitasaaren viimeisen huoltoaseman kahviparlamentti ainakin!
Olikos sulla jotain muutakin, kuin olkiukkoilua? Ainakin ennallistamisasetuksessa suomen kulut oli kovimmat.

Lisäksi susia ja valkoposkihanhia ei saa ampua, koska niitä ei oo brysselissä.
 
Olikos sulla jotain muutakin, kuin olkiukkoilua? Ainakin ennallistamisasetuksessa suomen kulut oli kovimmat.

Lisäksi susia ja valkoposkihanhia ei saa ampua, koska niitä ei oo brysselissä.
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen.

Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
 
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen
Jos joku tulee ja sanoo että sun pitää suojella tää, niin lähtökohtaisesti vastaus sanojalle pitäisi olla että ala kaivaa kuvetta. Helppo se on toisten rahoilla suojella sitä sun tätä.
Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
Susikanta on vahvistunut ja itärajan takaa tulee aina uusia susia. Riippumatta mitä suomi on asiasta joskus päättänyt, niin se on tällä hetkellä eu:n käsissä, ei suomen käsissä. Joku voisi rahdata niitä susia vähän brysseliin ja katotaan sen jälkeen sitä suojelutarvettam

Valkoposkihanhet on elinvoimainen laji, joka aiheuttaa paljon tuhoja. Senkin suojelu tulee eu:sta. Ja wikipedian mukaan näyttäisi ettei niitä paljoa belgiassa ole. Alankomaista ja luotesisaksassa kylläkin. Jos ne sottaisi brysseliä kuten helsinkiä, niin lintujen status olisi todennäköisesti toinen.
 
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen.

Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
Siitä syntyy aika nurinkurinen tilanne, että meille sanotaan että suojelkaa nyt kaikkea niin maan perusteellisesti. Se maksaa teille käden ja jalan, mutta kun teillä on niin paljon suojeltavaa niin kaikki suojellaan. Sitten menee hetken aikaa eteenpäin, niin seuraavassa kokouksessa kerrotan että katsokaas nyt kun teidän budjettialijäämät ylittyy, paskiaiset ette osaa pitää talouttakaan joten jos ei meno muutu niin laitamme teidät alijäämämenettelyyn ja aiheutamme kaikkea mahdollista paskaa teille. Ja sitä sitten meikäläiset poliitikot kumartelee ja nöyristelee ja nuolee niiden... noniin...
:)

Susiasiassa kaikkein suurin ongelma on ihan omat pykäläidioottimme. Käytännössä mitään ei voida tehdä, koska hallinto-oikeudet ovat päättäneet tulkita pykälät huomattavan paljon esim. naapurimaitamme tiukemmin ja sen asian kanssa ollaan vielä aika isoissa ongelmissa. Tuomareita se nyt ei toki kiinnosta puolen puupennin vertaa mitä rahvaalle käy. Valkoposkihanhien kanssa vähän sama juttu, plus sitten poliitikot päättivät ettei poikkeusluvalla ammuttuja lintuja saa hyödyntää mihinkään, mikä on mielestäni aikamoista haaskausta. Mutta näemmä pieni kiusanteko oli niin äärimmäisen tärkeää eräille kun ei muuten pystytty kokonaan estämään niitä poikkeuslupia. Ehkä EU-tasolta sitten tulee vähän järkeä näihin - ja toivottavasti näistä opitaan edes sen verran, että kun tulevaisuudessa suojellaan jotain niin siihen asetetaan sitten myös purkukriteerit etukäteen, jotta ei synny valkoposkihanhien kaltaista täysin älytöntä suojelutilannetta.
 
Suojelusta ja biodiversiteetin säilymisestä/vahvistamisesta täysin samaa mieltä mutta EU:n pitäisi antaa meille resursseja (rahaa) tehdä sitä, eikä siitä saisi tulla kansantaloudellisesti liian isoa tikkiä. Nythän nykyisellään Suomi joutuu maksamaan koko EU:n puolesta suojelustaan, koska Suomi on koko Euroopan viimeisiä kolkkia jossa tätä suojelemista ylipäätänsä on tässä mittakaavassa. Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
 
Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
Tämä on ihan unelmointia. Ainoat "aarniometsät" on Lapissa, ja niistä ei saada edes puupeltoa kun kasvavat sillä korkeudella sen verran hitaasti. Ei mitään syytä saada niiden suojelusta erillistä korvausta. Ne vähät mitkä on/ovat olleet eteläisessä Suomessa on joko tuhottu tai enimmäkseen suojeltu.


(2023 artikkeli)
Vain kolme prosenttia Suomen metsistä on luonnontilaisia.
– Pohjois-Suomessa oli 1900-luvun alussa hyvin laajoja vanhoja metsiä, nyt niitä on enää aivan pohjoisimmassa Lapissa ja luonnonsuojelualueilla. Etelä-Suomessa tilanne on vielä huonompi, koska valtaosa vanhoista metsistä on kooltaan vain hehtaareja, sanoo metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta.
 
Viimeksi muokattu:
No jos noin on niin missä meillä on se ongelma mihin nyt sitä rahaa pitäisi taas kaataa miljoonittain? Jos olemassa olevat on suojeltu, lopuista ei tule mitään tai ne on jo "tuhottu" niin ei ole mitään tehtävää enää. (Tosin jos niihin olemassa oleviin alettaisiin istuttaa sitä kaivattua "biodiversiteettiä" niin sen jälkeen maristaisiin siitä että se ei ole "oikeaa" biodiversiteettiä kun siinä näkyy ihmisen kädenjälki... ja sen nojalla taas keksittäisiin muutama lisäkohde kaataa julkista rahaa, rajoittaa elämää ja heikentää ennestään heikkoa taloutta)
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.
 
Suojelusta ja biodiversiteetin säilymisestä/vahvistamisesta täysin samaa mieltä mutta EU:n pitäisi antaa meille resursseja (rahaa) tehdä sitä, eikä siitä saisi tulla kansantaloudellisesti liian isoa tikkiä. Nythän nykyisellään Suomi joutuu maksamaan koko EU:n puolesta suojelustaan, koska Suomi on koko Euroopan viimeisiä kolkkia jossa tätä suojelemista ylipäätänsä on tässä mittakaavassa. Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
Tämä on kyllä totta. Jotkin maat saisivat toimia "takautuvasti". Ranskan ja Saksan pinta-alasta vain n. 30% on metsää, Unkarissa vain 21%. Nuo maathan hävittivät metsänsä jo ennenkuin ymmärrettiin mistään mitään, eli aikoja sitten. Vertailuksi Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Tosin Suomessakin se haaste että 90+% metsistä on talousmetsää, eli todella yksipuolista.
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.
No katsotaan päästäänkö edes yhteisymmärrykseen siitä mikä on metsä kun se mitä yleisesti ottaen on pidetty metsänä ei kuulemma olekaan sitä ja kun käsitteet sotketaan, niin kukaan ei kohta tiedä mitä edes yritetään suojella... ainoa mikä tiedetään on että se maksaa pirusti ja ainoa maksaja olemme me. Muita ei kiinnosta kuin se etteivät joudu itse maksamaan.
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.

No katsotaan päästäänkö edes yhteisymmärrykseen siitä mikä on metsä kun se mitä yleisesti ottaen on pidetty metsänä ei kuulemma olekaan sitä ja kun käsitteet sotketaan, niin kukaan ei kohta tiedä mitä edes yritetään suojella... ainoa mikä tiedetään on että se maksaa pirusti ja ainoa maksaja olemme me. Muita ei kiinnosta kuin se etteivät joudu itse maksamaan.

Nyt menee vaikeaksi jos keksitään ihan uusia merkityksiä.

Jos palataan otsikoon niin niin se kai tehokkainta että käytetään niitä metsiä (maata missä kasvatetaan puita) tehokkaasti. Mitä tehokkaammin sillä jalostusketjulla korvataan fosiilisiä tuotteita (fosiilien käyttöä) niin silloin edelltykset päästä hyviin tuloksiin. Jos samalla pidetään metsän uusiutuminen tehokkaana, niin on myös jatkossa raaka-ainetta

Se meneekö nielu osuus tuotteen mukaan, niin se voisi olla markkinan mukaan, eli mukana voisi myydän se nielunkin, eli neutraalina, mutta jos menee markkinaan missä sitä ei arvosteta niin voisi mennä hiilineen ja se nielu jäisi muuhun käyttöön.

Ongelma toki se että käytännössä sen kasvaneen metsän hiilensidonta on jo käytetty muualla ja tulevatkin sidonnat on menossa muualle kuin itse tuoteketjuun.
 
Mitä tehokkaammin sillä jalostusketjulla korvataan fosiilisiä tuotteita (fosiilien käyttöä) niin silloin edelltykset päästä hyviin tuloksiin. Jos samalla pidetään metsän uusiutuminen tehokkaana, niin on myös jatkossa raaka-ainetta
Hiilikierron näkökulmasta on parempi polttaa kivihiiltä ja suojella metsää, jos tarkastelujakso on noin sata vuotta tai sen alle. Pitkäikäisten puutuotteiden tuotannon sivuvirrat toki kannattaa polttaa. Mitä korvaavuuksia sitten löytyykään fossiilisten ja puutuotteiden välille, en osaa sanoa. Ei se muovikaan palaa ilmakehään kaatopaikalta missään järkevässä ajassa, paitsi vantaan jätteenpolttolaitoksella.
 
Hiilikierron näkökulmasta on parempi polttaa kivihiiltä ja suojella metsää, jos tarkastelujakso on noin sata vuotta tai sen alle. Pitkäikäisten puutuotteiden tuotannon sivuvirrat toki kannattaa polttaa. Mitä korvaavuuksia sitten löytyykään fossiilisten ja puutuotteiden välille, en osaa sanoa. Ei se muovikaan palaa ilmakehään kaatopaikalta missään järkevässä ajassa, paitsi vantaan jätteenpolttolaitoksella.
Mikäs tuo sinun metsäkaava oli, jos siis puhutaan täkäläisistä metsistä eikä sademetsistä.

Puu kasvaa sen 30v-80vuotta sitoo hiilen, josta osa sitoutuu maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi, loput sitten siinä ylemäässä olevassa puumassassa. sen jalostamisesta voi syntyä niitä fosiilipäästöjä, mutta eikö siinä itse puussa ole se sen sitoma hiili ja se sitten vapautuu jos vapautuu jossain vaiheessa, riippuen jalostuksesta/käytöstä.

Mainitsit fosiili muovin, siinä ketjussa ymmärtääkseni syntyy fosiilipäästöjä, toki itse tuotteeseen sitoutunut pysyy siinä pitkään jos sitä ei polteta. Jos taasen puu jaloste poltetaan niin se aiemmin sidottu vapautuu, eli ei netto päästötöntä polttamisesta ja jos poltto siellä lämmöntuotto laitoksella niin lisäksi saadaan hiilineutraali lämpöä, jos silläkin korvataa esim kivihiili niin saavutetaan niitä päästövähennyksiä.

Toki sen puujalosteen polton sijaan se voidaan haudata pysäväksi hiiinieluksi ja polttaa vaikka sitä kivihiiltä, se on sitten tehokkuus juttu kummalla edullisempaa, jos ei isoa eroa niin pieni etu hiilipäästöjen osalta siinä että ei polteta fossiilista vaan sitä puuta. (ei sitä riskiä että se pysyvä puunielu ei pitäisikään)
 
Mikäs tuo sinun metsäkaava oli, jos siis puhutaan täkäläisistä metsistä eikä sademetsistä.
Tähänkin ketjuun sata kertaa linkatut suomalaiset tutkimukset suomalaisen metsän hiilensidonnasta ajan funktiona.
Puu kasvaa sen 30v-80vuotta sitoo hiilen
Kasvaa noin 200 vuotiaaksi asti hiiltä sitoen ihan puumassaan, siitä eteenpäin lähinnä maaperään enää.
josta osa sitoutuu maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi
Maahan sitoutuu todella vähän pysyvästi tyypillisen talousmetsän kierron aikana. Suuri osa siitä "maahan sitoutuneesta" vapautuu hakkuiden jälkeen. Osittain tästä syystä johtuen suomen maankäyttösektori on tällä hetkellä keskimäärin päästölähde. Eli maasta vapautuu enemmän kuin mitä kasvava metsä sitoo.
loput sitten siinä ylemäässä olevassa puumassassa. sen jalostamisesta voi syntyä niitä fosiilipäästöjä, mutta eikö siinä itse puussa ole se sen sitoma hiili ja se sitten vapautuu jos vapautuu jossain vaiheessa, riippuen jalostuksesta/käytöstä.
Kyllä. Fossiilisia jos korvataan niin se käytännössä lähes aina tarkoittaa polttamista ja kaikki palaa heti ilmakehään. Kaupan päälle menetetään pitkäksi aikaa kaadetun metsän hiilensidonnan nettovaikutus.
Mainitsit fosiili muovin, siinä ketjussa ymmärtääkseni syntyy fosiilipäästöjä
Ei muovinvalmistuksessa tule kovin isoja päästöjä.
Jos taasen puu jaloste poltetaan niin se aiemmin sidottu vapautuu, eli ei netto päästötöntä polttamisesta ja jos poltto siellä lämmöntuotto laitoksella niin lisäksi saadaan hiilineutraali lämpöä, jos silläkin korvataa esim kivihiili niin saavutetaan niitä päästövähennyksiä.
Tässä et ota huomioon sitä, että hakkuiden jälkeen se metsä sitoo hiiltä uudestaan (nettovaikutus) vasta vuosikymmenien jälkeen. Tästä syystä johtuen jos tarkoitus on hidastaa hiilidioksidin kertymistä ilmakehään lyhyellä aikavälillä (eli alle sadan vuoden mittakaavassa), niin se on parempi polttaa hiiltä ja jättää metsät rauhaan.
Toki sen puujalosteen polton sijaan se voidaan haudata pysäväksi hiiinieluksi
Tai jättää ne puut sinne metsään kasvamaan. Se on kaikin puolin parempi vaihtoehto, sillä tällöin vältetään ne vuosikymmenet kun hakattu metsä toimii päästölähteenä. Vasta kun metsät on monisatavuotisia voisi moista toimenpidettä edes harkita. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.
 
Tähänkin ketjuun sata kertaa linkatut suomalaiset tutkimukset suomalaisen metsän hiilensidonnasta ajan funktiona.

Kasvaa noin 200 vuotiaaksi asti hiiltä sitoen ihan puumassaan, siitä eteenpäin lähinnä maaperään enää.

Maahan sitoutuu todella vähän pysyvästi tyypillisen talousmetsän kierron aikana. Suuri osa siitä "maahan sitoutuneesta" vapautuu hakkuiden jälkeen. Osittain tästä syystä johtuen suomen maankäyttösektori on tällä hetkellä keskimäärin päästölähde. Eli maasta vapautuu enemmän kuin mitä kasvava metsä sitoo.
Prosenttiosuus ei ole iso, mutta sitoo kuitenkin vaikka hakkuun jälkeen siitä osa vapautuu.

Kyllä. Fossiilisia jos korvataan niin se käytännössä lähes aina tarkoittaa polttamista ja kaikki palaa heti ilmakehään. Kaupan päälle menetetään pitkäksi aikaa kaadetun metsän hiilensidonnan nettovaikutus.
Itse polton netto neutraali ja korvataan fosiilinen hiiili, sen korvaavan vettän päästövähennys.

Toinen vaihtoehto on sitten varastoida se pysyvästi ja päästelle sen edes fosiilista.

Tässä et ota huomioon sitä, että hakkuiden jälkeen se metsä sitoo hiiltä uudestaan (nettovaikutus) vasta vuosikymmenien jälkeen.

Uusi sidaonta alkuu kun kasva alkaa, se ei sen kannalta ole pointti onko se rullaava vai erä (hakkuuaukko), se missä vaiheessa sitoo eniten ja milloin jälleen vapauteen ei se juttu.

Korjatun puun sidonta on jo tapahtunut ja siitä vapautuvat hiili on sen sidotun hiilen vapauttamista. Samoin se jos maahan sitoutunutta hiiltä vapautuu.


Tai jättää ne puut sinne metsään kasvamaan. Se on kaikin puolin parempi vaihtoehto, sillä tällöin vältetään ne vuosikymmenet kun hakattu metsä toimii päästölähteenä. Vasta kun metsät on monisatavuotisia voisi moista toimenpidettä edes harkita. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.

Voi toki ajatella että irrotetaan se sidottu hiili siitä metäsästä ja vuokrataan se jollekkin joka sitä vastaan sitten päästelee ja hankkii tilalle nielun jonka sitten palauttaa metsän omistajalle. Jos se on tehokkaampaa niin se sitten toutetuu jos markkinat. Mutta jos sillä polttelee fosiilista niin vaatii jonkin verran uskoa että vuokraaja saisi sen nielun takaisin. ja sille metsänomistajalla jää sitten metsä joka lähinnä fosiililähde.

. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.
Siis mitä käyttö nyt niille meinaat, siis että + 100v tukille olisi niin paljon kysyntää että tuossa olisi kannattavaa. Siis jos nyt ynnäät ajan, ja sen että kuinka monta sinne asti selviää sahatavara jalostuskelpoisena.

Siis ihan vakavissaan millaista kysyntää ajattelet olevan nyt pystyssä olevalle tukkipuulle jos maksaa siitä käypä hinta, ja sitten sadavuoden päästä perikunta saisi ostaa sen sahatavaraksi, jos vielä pystyssä ja terve.
 
Prosenttiosuus ei ole iso, mutta sitoo kuitenkin vaikka hakkuun jälkeen siitä osa vapautuu.
Vapautuu enemmän kuin sitoo. Nettovaikutus on se millä on ilmaan päätyvän hiilidioksidin kannalta merkitystä. Eikö?
Siis mitä käyttö nyt niille meinaat, siis että + 100v tukille olisi niin paljon kysyntää että tuossa olisi kannattavaa.
Keskustelin päästöistä, en asian rahallisesta kannattavuudesta.

Luulen että et ole aivan täysin ymmärtänyt mistä on kyse.

Eli rautalangasta:
Tilanne A)
Metsä, 70 vuotta kasvanut, hakataan ja poltetaan. Sen jälkeen istutetaan uusi metsä.

Tilanne B)
Metsä, 70 vuotta kasvanut suojellaan, tai hoidetaan hiilinielua parhaiten kehittävällä tavalla. Puun polttamisen sijaan poltetaan vastaava määrä kivihiiltä.

Tilanteessa B ilmakehään päätyy vähemmän hiilidioksidia ainakin vielä noin 100 vuoden tarkastelujaksolla. Molemmissa polttamisesta syntyy samat päästöt, mutta tilateessa B metsän nettovaikutus hiilidioksidiin ilmakehässä on parempi.

Lisäksi kivihiilen tuotannolla on pienemmät päästöt. Rekkarallilta vältytään jne.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tulee mielikuva, että monikaan keskustelija ei tajua mitä tapahtuu kun metsä hakataan päältä. Se ei todellakaan ole mikään autiomaa, vaikka yhtään mitään sinne ei istutettaisi. Pioneeri-kasvit valtaa alueen hyvinkin nopeaa...
 
Lisäksi siinä maassa on vuosikausien siemenpankki itsessään, sen lisäksi mitä siemeniä leviää tuulen, lintujen jne mukana. Se lähtee kyllä kasvamaan vaikka sille ei tehdäisi mitään hakkuun jälkeen.

Tavallaan kyllä vähän hassua, että kivihiili oli tässä jokunen vuosi sitten vielä suunnilleen saatanan inkarnaatio maan päällä, mikä tuhoaa kaiken ja vie tikkarinkin lapsilta. Nyt se on pelastaja verrattuna puuhun... siinä sitten koitat tehdä taas "hyviä valintoja" kun "hyvät vaihtoehdot" ovat vähän kuin pikamuoti. Onnea vain maailman pelastamiselle... :)
 
Vapautuu enemmän kuin sitoo. Nettovaikutus on se millä on ilmaan päätyvän hiilidioksidin kannalta merkitystä. Eikö?
Öö, eikä se nyt ole päinvastoin.
Metsänomistajan metsä sitoo ilmasta hiiltä 30 vuotta -70 vuotta, osa siitä sitoutuu maahan, osa pinnalla ja pinnan yläpuolella olevaan puuainekseen. jos puun hakkuun ja jalostuksen jälkeisen polton jälkeen on itse puusta sen jalosteista sidottu hiilivaputunut ja maahan sitoutuneesta hiilestä vapautunut, niin jos nettona vähemmän kuin sidottu, niin eikö silloin olla netto niluja kuitenkin ? Negatiiviseksi menee jos jalostus ketjussa syntyy niitä fosiilipäästöjä jotka ylittää sen pysyvästi sidotun määrän. Mutta jos jalosta lopupoltto korvaa fosiilisen polton niin netto päästö vähennys voi olla merkittävä.

Keskustelin päästöistä, en asian rahallisesta kannattavuudesta.
Se kuitenkin oleellista, jos halutaan sitä ilmaston muutosta tarjoua.

Eli rautalangasta:
Tilanne A)
Metsä, 70 vuotta kasvanut, hakataan ja poltetaan. Sen jälkeen istutetaan uusi metsä.

Tilanne B)
Metsä, 70 vuotta kasvanut suojellaan, tai hoidetaan hiilinielua parhaiten kehittävällä tavalla. Puun polttamisen sijaan poltetaan vastaava määrä kivihiiltä.

Tilanteessa B ilmakehään päätyy vähemmän hiilidioksidia ainakin vielä noin 100 vuoden tarkastelujaksolla. Molemmissa polttamisesta syntyy samat päästöt, mutta tilateessa B metsän nettovaikutus hiilidioksidiin ilmakehässä on parempi.

Jos B kannattevempaa, niin ilman muuta.

Jos puhutaan metästä jossa 30 vuotiasta -70 vuotiasta puuainesta, jos sen sitoman hiilimäärän myy nieluna kivihiilen polttaneelle, niin sitooko se metsä sen pysyvästi. Siis haen sitä takaa että mm luonollisen poistuman lisäksi metsätuhojen riskiä mielletään kohonneena. Eli jos siellä alkaakin seuraan 1-30 vuoden aikana se massa mätäneen.

Toinen on siten se että jos sitä metsää ei uudista niin sen uusi sidonta kyky onko se yhtä vahva kuin edellisen. Toki avohakkuu kierrolla hakkuun jälkeen sidonta on niukempaan, mutta pidemmällä tähtäimellä.

Tässä nyt haen sitä että minkä verran sitä hiiltä voi myydä riskittä sille kivihiilen polttajalle, sitä se metsänomistaja vertaa siihen että jos se myy sen hiilineutraalin puumassa puun jalostusketjuun.

Jos ajatus on se että 30v-40v päästä ei ole fosiilihiili ongelmaa, hiilipäästö ongelmaa lainkaan, niin sitten sen metsän hiiliaro on romahtanut, eli jos ajatus on se että lainassa kivihiilenpolttajalle, niin lainan takaisin maksu on halpaa.

Lisäksi kivihiilen tuotannolla on pienemmät päästöt. Rekkarallilta vältytään jne.

Sen metsään pysyvästi jätetyn hiilen arvo pitää olla selkeästi isompi kuin kiviihiili päästön arvon, jos ja kun siinä samalla menetetään sen puut jalostusketjun muuta arvot. Oli se sitten saniteetti paperi, sahatavaraa, tai jotain korkeasti jalostettuja, kuituja sun muita. Ja mainitsit rekkarallin, se tosiaan on fosiilihiilipäästö, toki siitä osan sen päästöistä voi korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla. ja muistaa että sinne metsää jää jokin verran pysyvästi sitoutunutta ja että osa jalosteista voi olla jos ei pysyviä, niin siihen metsääjättämiseen verrattuna pikäikäisiä varastoja. Lisäksi osa puunjalostus proseseista on enemmän tai vähemmän energiaomavaraisia.


Jos jos mennään ilmastonmuutos edellä niin jos hiilineutraalilla puujalosteella korvataan fosiilipäästöjä, ja lopuksi vielä tuotetaan neutraalisti lämpöä, niin kyllä siinä hiilikaavalla saa olla aika tehokasta hiilenpolttoa että se puu kannattaa metsään jättää.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tulee mielikuva, että monikaan keskustelija ei tajua mitä tapahtuu kun metsä hakataan päältä. Se ei todellakaan ole mikään autiomaa, vaikka yhtään mitään sinne ei istutettaisi. Pioneeri-kasvit valtaa alueen hyvinkin nopeaa...
Riippuu toki Suomessakin millaisesta lohkosta kyse. Mutta ilmeisesti ei olla Lapissa, vaan etelämmässä, niin yleistäen totta, kyllä siellä jos 10v jälkeen yleistäen jos vihreää kovasti siinäkin mallissa että vedetty paljaaksi, siis jo pidempää vihreää. Toki se ei missään tapauksessa ole ainoa tapa uudistaan. Ja metsän omistaja, eikä sen hiilinielu elä vuosineljännes julkkareissa, enemmän neljennäs vuosisata rytmissä.
 
Nyt se on pelastaja verrattuna puuhun...
Ei ole. Mitä ihmettä taas kerran.

Kivihiili on parempi vaihtoehto kuin puun poltto jos, ja vain jos, vastaava määrä metsää suojellaan kuin mitä oltaisiin muuten hakattu ja poltettu.

Onko näin toimittu ikinä tähän mennessä? Ei.

Onko puun polttamisessa mitään mieltä, jos vaihtoehto on kivihiili JA metsän suojeleminen? Ei.

Jos vaihtoehdot on vain kivihiili tai metsän polttaminen, niin metsä kannattaa polttaa joo, jo n. 20 vuoden aikaskaalalla. Tuon takia sitä metsää nyt poltetaan. Parempi olis kaikkien kannalta polttaa hiiltä ja suojella se metsä, mut jostain syystä moista ei haluta insentivoida. Metsän suojelusta vois vaikka saada hiilen polttamiseen vaadittavan määrän päästöoikeuksia jotka sit möis ja sillä tienaisi jotakin.
Metsänomistajan metsä sitoo ilmasta hiiltä 30 vuotta -70 vuotta, osa siitä sitoutuu maahan, osa pinnalla ja pinnan yläpuolella olevaan puuainekseen. jos puun hakkuun ja jalostuksen jälkeisen polton jälkeen on itse puusta sen jalosteista sidottu hiilivaputunut ja maahan sitoutuneesta hiilestä vapautunut, niin jos nettona vähemmän kuin sidottu, niin eikö silloin olla netto niluja kuitenkin ?
On se lopulta nettonielu, kyllä.
Mutta jos jalosta lopupoltto korvaa fosiilisen polton niin netto päästö vähennys voi olla merkittävä.
Millä ajanjaksolla tarkasteltuna?
niin sitooko se metsä sen pysyvästi.
Meidän eliniän ja vallitsevan ilmastokriisin näkökulmasta riittävän pitkäksi aikaa. Sadan vuoden aikana toivottavasti keksitään jotain parempia tapoja hoitaa homma, ja tällä ostetaan siihen aikaa, vs. puun polttaminen energiaksi joka on alle sadan vuoden aikaskaalalla huonompi idea.

Lisäksi monimuotoisuuteen liittyvät edut jne.
mutta pidemmällä tähtäimellä.
Aivan. Tiedätkö millä tähtäimellä tässä puun polttamisessa alkaa olemaan mitään järkeä?
Sen metsään pysyvästi jätetyn hiilen arvo pitää olla selkeästi isompi kuin kiviihiili päästön arvon, jos ja kun siinä samalla menetetään sen puut jalostusketjun muuta arvot.
Kuten jo aiemmin huomautin, tämä pohdinta pätee hiilikierron optimointiin, eikä ota kantaa siihen että miten mikäkin on kenties taloudellisesti kannattavaa nykyisillä säännöillä pelattuna. Talouden sääntöjä voi säädellä suht mielivaltaisesti kuitenkin, ei kannata niihin fakkiutua tälläisessä keskustelussa.

Lisäksi kuten jo aiemmin selväsanaisesti kirjoitin, niin vaikkapa kaluste tai rakennustuotannosta syntyvät sivuvirrat kannattaa polttaa, ehdottomasti.
Jos jos mennään ilmastonmuutos edellä niin jos hiilineutraalilla puujalosteella korvataan fosiilipäästöjä, ja lopuksi vielä tuotetaan neutraalisti lämpöä, niin kyllä siinä hiilikaavalla saa olla aika tehokasta hiilenpolttoa että se puu kannattaa metsään jättää.
Huoh. Kyse on viesteissäni ollut jatkuvasti että puuta ei kannata kaataa poltettavaksi. En ota kantaa muuhun. Jos jostain muusta prosessista jää jotain jätettä poltettavaksi niin toki se kannattaa polttaa.
Pitkäikäisten puutuotteiden tuotannon sivuvirrat toki kannattaa polttaa.
Tuossa vielä kerran. ^
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu toki Suomessakin millaisesta lohkosta kyse. Mutta ilmeisesti ei olla Lapissa, vaan etelämmässä, niin yleistäen totta, kyllä siellä jos 10v jälkeen yleistäen jos vihreää kovasti siinäkin mallissa että vedetty paljaaksi, siis jo pidempää vihreää. Toki se ei missään tapauksessa ole ainoa tapa uudistaan. Ja metsän omistaja, eikä sen hiilinielu elä vuosineljännes julkkareissa, enemmän neljennäs vuosisata rytmissä.
Autioituvalla maaseudulla helppo havaita hoitamattomilla pelloilla luonto ottaa omansa hyvinkin nopeasti. Horsmat, paju ja koivu jne. valtaa kasvualan hyvinkin nopeasti. Perikunta monesti saa hyvän polttopuu-lähteen pelkästään harvomalla ja samalla kiihdyttää kasvua, kun tila kasvulle lisääntyy.
 
Kivihiili on parempi vaihtoehto kuin puun poltto jos, ja vain jos, vastaava määrä metsää suojellaan kuin mitä oltaisiin muuten hakattu ja poltettu.
Mikä se lokiikka sinulla tuossa on? onko kivihiilen jalostus polttoon ja sen poltto niin paljon hiilitehokkaampaa (hyötyysuhde) kuin puun poltto ? Maakasun osalta ilmeisesti paremmat mahkut jo ihan kemialisestti että teknisesti, jos itse maakaasun hinta kilpailukykyinen.

Jos se puun poltto on neutraalia, ja ajatuksesi on se että puusta hiiltäkohti saa vähemmän energiaa, lämpöä, niin kannattaa enemmänkin upottaa se puu suohon ja myydä nieluna hiilen polttajalle.

Meidän eliniän ja vallitsevan ilmastokriisin näkökulmasta riittävän pitkäksi aikaa. Sadan vuoden aikana toivottavasti keksitään jotain parempia tapoja hoitaa homma, ja tällä ostetaan siihen aikaa, vs. puun polttaminen energiaksi joka on alle sadan vuoden aikaskaalalla huonompi idea.

Lisäksi monimuotoisuuteen liittyvät edut jne.

Aivan. Tiedätkö millä tähtäimellä tässä puun polttamisessa alkaa olemaan mitään järkeä?
...

Huoh. Kyse on viesteissäni ollut jatkuvasti että puuta ei kannata kaataa poltettavaksi. En ota kantaa muuhun. Jos jostain muusta prosessista jää jotain jätettä poltettavaksi niin toki se kannattaa polttaa.

Tuossa vielä kerran. ^
No puujalostuksessa se polttopuujalostus ei ole ykkös tavoite, vaan enemmänkin sivutuote. Sitä voi syntyä metsänhoidossa jossa tehostetaan metsänkasvua, eli lisätään sen hiilensidontaan, siinä voi vapautua poltettavaksi menevää puuta, jolle ei ole muuta arvokkaampaa käyttöä sillä hetkellä. Se kuinka paljon sen jättäminen metsään jäisi pysyväksi hiilensidonnaksi, vs kuinka paljon siitä vapautuisi seuraavan 5-15v aikana. Mikä osa siitä jää pysyvästi sidotuksi, minkä verran siitä voi myydä hiilenpolttajalle pysyvänä hiilinieluna ? Sehän sen määrittää kannattaako sitä polttaa vai jättää metsään.

eikä ota kantaa siihen että miten mikäkin on kenties taloudellisesti kannattavaa nykyisillä säännöillä pelattuna. Talouden sääntöjä voi säädellä suht mielivaltaisesti kuitenkin, ei kannata niihin fakkiutua tälläisessä keskustelussa.
Sitä kautta se kuitenkin pitää käsitellä, jos meillä on nykyisellään päästokauppa, hiilenpoltolla, päästöillä on hintansa, jos se metsään jätetty risu on arvokkaampi kuin hiilenpäästoikeudet niin ehdottomasti siitä metsään jätettävästi risusta kannattaa maksaa enemmän metsänomistajalle ja polttaa hiiltä, tai ehkä maakaasua.

Toinen mistä syntyy polttoon menevia jakeita on jalostuksen sivutuotteet, niitä ei kai kannata metsään takaisin yleistän viedä, ilmeisesti jotain varastointeja mietitty, mutta ei riittävän kilapailukykyisiä fosiilin poltolle.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä se lokiikka sinulla tuossa on? onko kivihiilen jalostus polttoon ja sen poltto niin paljon hiilitehokkaampaa (hyötyysuhde) kuin puun poltto ? Maakasun osalta ilmeisesti paremmat mahkut jo ihan kemialisestti että teknisesti, jos itse maakaasun hinta kilpailukykyinen.
Hukkasin jo, mutta muistiin jäi joku käppyrä, missä kWh kohti co2 ekv, maakaasu n 200g, kivihiili 335g, puu 400g. no luvut voi olla pielessä riippuen hyötysuhteesta, mutta sillä ei merkitystä jos nyt suhteita miettii ja jos päästö hyötysuhde parannnukset ei riipu siitä mitä poltetaan

Eli jos ne risut jättää metsään, niin pärjääkö se päästönä maakasuulle, saati kivihiilelle ? eli sitoutuuko siitä risusta oikeasti nii paljon pysyvästi ? tai <40v ajaksi. ne kuitenkaan happanee aika nopeasti toki riippuen metsästä.

Toki pelivaraa tuo sitten se mitkä on fosiilipäästöt sen hiilen että risujen keruussa ja sen jälkeen kuinka paljon hintareroa ilman päästöoikeuksia per kwh siellä voimalan pihassa.

Jos se puun voi hauda kokonaan pysyvästi, niin että sen hiili ei vapaudu, tämä ilmeisesti ei kilpaile hiilenpolton kanssa, eli puu kannattaa polttaa.
 
Mikä se lokiikka sinulla tuossa on? onko kivihiilen jalostus polttoon ja sen poltto niin paljon hiilitehokkaampaa (hyötyysuhde) kuin puun poltto ?
Koska se metsä jota ei kaadettu sitoo tehokkaammin hiilidioksidia kuin kaadettu ja uudelleenistutettu. Nettona siis.

Luulin että tuon jo kirjoitin tänne pariin kertaan.

Sehän sen määrittää kannattaako sitä polttaa vai jättää metsään.
Aivan. Onko sinulla jotain ideaa siitä mikä nykytilanne on?

No puujalostuksessa se polttopuujalostus ei ole ykkös tavoite, vaan enemmänkin sivutuote.
Niinhän sitä kuvittelisi. Kuitenkin polttaminen on kasvanut todella rajusti, paljon nopeammin kuin voisi pelkillä perinteisillä sivuvirroilla saada aikaiseksi.

Sitä kautta se kuitenkin pitää käsitellä
Miksi? Aidosti haluaisin tietää.
Toinen mistä syntyy polttoon menevia jakeita on jalostuksen sivutuotteet, niitä ei kai kannata metsään takaisin yleistän viedä
No ei kannata ei. Onko kukaan ikinä moista ehdottanut? Itseäsikö vastaan täällä väittelet?

Mä luulen että et vieläkään ole sisäistänyt tuota aiempaa A/B vertailuani.
 
Koska se metsä jota ei kaadettu sitoo tehokkaammin hiilidioksidia kuin kaadettu ja uudelleenistutettu.
Onko tämä yksiselitteisesti noin ?

Siis jäänyt käsitys että jos metsästä ei kaadeta (avo, tai joku muu kierto), ja ei muuta hoitoa, niin se ei kasva yhtä tehokkaasti, ja lisäksi vapautuu aiemmin sidottua hiiltä. jonkinverran vahvempi pysyvä nielu. Pysvä nielu, vs se kuinka paljon sillä puulla voi korvata fosiilisia päästöjä. jos jumittaa pelkkään polttamiseen. Käytännössähän sillä puulla ennen polttoa paljon muutakin arvokasta ja osa jalosteista sitoo sen hiilen pitkäksi aikaa, mikä kompensoi tuo eroa pysyvässä sidonnassa



Niinhän sitä kuvittelisi. Kuitenkin polttaminen on kasvanut todella rajusti, paljon nopeammin kuin voisi pelkillä perinteisillä sivuvirroilla saada aikaiseksi.
Se on toki totta, siihen vaikuttaa ulkoisiakin syitä, metsatalouden idea ei ole kasvattaa metsiä polttoon, vaan arvokkaampaa jalostamiseen.

Jos metsään jätetyt risut on aito nielu, niin ne kannttaisi ottaa päästokauppaan nieluna, jolloin jos järkevämpää polttii kivihiiltä niin niin myös tehtäisiin.

Toinen olisi sitten se että jos puujaloste on pysyvä nielu, kuinka pitkää nyt sitten uskotaan tarvittavan , niin sen sitomän hiilen voisi myydä päästoikeutena, jolloin taasen voisi polttaa kivihiiltä jos se järkevämpää.

Miksi? Aidosti haluaisin tietää.
Ilman muuta se pitää käsitellä talouden kannalta. Siis se > 150v sahatavaran arvo, että se onko kannattavempaa polttaa kivihiiltä, maakaasua, siis myydä metsään jätetyn risun sitoma hiili päästöoikeutena polttamisen sijaan.

Jos sille vanhan puun sahatavaralle ei ole kysyntää, niin ei sitä kannata kasvattaa sata vuotta ylimääräistä.
Jos sillä metsään jätetyllä risulla ei ole arvoa, niin se kannatta kerätä pois ja polttaa jos sen arvo on sitä jättämistä isompi.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tämä yksiselitteisesti noin ?
Suomessa vaikuttaisi että kyllä. Siis silloin kun tarkastelujakso on mainitsemani noin sata vuotta.
Siis jäänyt käsitys että jos metsästä ei kaadeta (avo, tai joku muu kierto), ja ei muuta hoitoa, niin se ei kasva yhtä tehokkaasti, ja lisäksi vapautuu aiemmin sidottua hiiltä. jonkinverran vahvempi pysyvä nielu.
Lopulta joo se nielu hidastuu. Luultavasti nyt muistelet optimia metsästä pois kannettavalle puukuutiomäärälle. Se on eri kuin optimi hiilensidonnalle.

jos jumittaa pelkkään polttamiseen
Se toki oli ainoa asia mitä esitin.
Käytännössähän sillä puulla ennen polttoa paljon muutakin arvokasta ja osa jalosteista sitoo sen hiilen pitkäksi aikaa, mikä kompensoi tuo eroa pysyvässä sidonnassa
Jos voi talon puusta rakentaa, niin se voi olla ihan fiksu ajatus.

Se on toki totta, siihen vaikuttaa ulkoisiakin syitä, metsatalouden idea ei ole kasvattaa metsiä polttoon, vaan arvokkaampaa jalostamiseen.
suomessa valtaosa puusta joko poltetaan tai vedetään selluksi. Arvokkaan jalostamisen osuus, jolla olisi pitkä hiilikierto, on varsin mitätön.
Jos metsään jätetyt risut on aito nielu
Mistä tässä yrität keskustella? Mitä on nää risut?
Ilman muuta se pitää käsitellä talouden kannalta. Siis se > 150v sahatavaran arvo
Sitä voi vain spekuloida. Tällä hetkellä 150v sahatavaran arvo on korkea.

Jos sille vanhan puun sahatavaralle ei ole kysyntää, niin ei sitä kannata kasvattaa sata vuotta ylimääräistä.
Antaa maailman palaa siis? Miksei sinusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ole arvoa? Koko talousajattelu oli täysin pointtini ulkopuolinen asia.
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.
Metsien osuus kokonaispinta-alasta (%) (2020) 66,2% (EU:n laskujen mukaan)

 
Hukkasin jo, mutta muistiin jäi joku käppyrä, missä kWh kohti co2 ekv, maakaasu n 200g, kivihiili 335g, puu 400g. no luvut voi olla pielessä riippuen hyötysuhteesta, mutta sillä ei merkitystä jos nyt suhteita miettii ja jos päästö hyötysuhde parannnukset ei riipu siitä mitä poltetaan
Täh, mitä merkitystä noilla luvuilla on?

Kivihiili ja maakaasu (toki öljy myös) on ollut maan alla satoja vuosimiljoonia, niiden tupruttaminen ilmakehään lisää absoluuttista hiilidioksidin määrä ilmakehässä, samaan aikaan puun käyttäminen rakentamiseen, tarvikkeisiin ja sivupolttoon on lähinnä ilmakehässä olevan hiilen kierrättämistä.

Mielestäni aika kova spinnaus, että maasta kaivettu "uusi" hiilidioksidi olisi parempaa kuin ilmakehästä "kierrätetty".
 
Täh, mitä merkitystä noilla luvuilla on?
Nuo siis olivat suoria poltosta syntyviä päästöjä, eli merkitys on se että uunin edessä on kivihiiltä ja puuta, kumpi kannataa polttaa kumpi haudata ikuisiksi ajoiksi.

Puu on hiilineutraali polttoaine, eli jos sen hautaa pysyvästi, niin se on nielu ja sen sijaan poltetaan hiiltä sillä nielulla niin summa on nolla, mutta hiilestä saadaan enemmän energiaa.
 
Suomessa vaikuttaisi että kyllä. Siis silloin kun tarkastelujakso on mainitsemani noin sata vuotta.
Onko tämä nyt kuinka kiistaton fakta, siis etelämmässä. Lapissa pidemmät kasvuajat.

Satavuotta on yli etelän metsän tehokkaan kierron, ja olen ollut siinä käsityksessä että tehokkaalla metsänhoidalla pinta-alaa kohti kasvu on suurempi kuin mallissa missä metsää ei hoidettasi. Siis myös avohakkuu malli (etelässä). eri hoitotavoilla voidaan kasvattaa kasvua merkittävästi.

Avohakkuu mallissa, sillä lohkolla missä juuri suoritettu avohakku on toki kasvua vuosi pientä, pienempää kuin se ettei olisi hakattu, mutta sen jälkeen kiritään nopeasti ja jos hoito onnistunut, niin ollaan jälleen tukevassa kasvussa, vs hoitamaton metsä missään vaiheessa. (tätä eroa ymmärtääkseni jotkin metsätyypit nyky tutkimuksella kaventaneet)

Mistä tässä yrität keskustella? Mitä on nää risut?
Siis se puu materiaali millä ei ole arvokkaampaa käyttö, esim harvennuksen yhteydessä se puu materiaali mitä ei mene pidemmälle jalostuksella, jossa sitten arvotaan mitä niille tehdään, jätetäänkö maahan, vai korjataanko energiaksi.

Tai myöhemmässä vaiheessa esim oksat, kannot jne. Eli jos ne jättää metsään niin paljonko niiden sisältämästä hiilestä sitoutuu maahan pysyvästi, niin että sen voisi myydä kivihiilenpolttajalle päästöoikeutena. Jonka jälkeen sitten verrataan siihen paljonko energiapuusta maksetaan sen nielunkanssa.




.Sitä voi vain spekuloida. Tällä hetkellä 150v sahatavaran arvo on korkea.
Kuinka moninkertainen verrattuna normaali-ikäiseen siis onko sille nyt kysyntää että se kannattaisi.

Antaa maailman palaa siis? Miksei sinusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ole arvoa? Koko talousajattelu oli täysin pointtini ulkopuolinen asia.
No nimenomaan sille haetaan sitä arvoa. poltetaan kivihiiltä jos se on tehokkaampaa.

Mutta ei se nyt tee vahan tukkipuun kasvattamisesta järkevää, vs jos se jalostetaan satavuotta aiemmin sahatavaraksi, niin se pitää se hiilen jopa riskittämämmin, lisäksi sillä on se sahatavara arvokin, lisäksi siellä metsässä kasvaa uutta lautaa.
 
Mielestäni aika kova spinnaus, että maasta kaivettu "uusi" hiilidioksidi olisi parempaa kuin ilmakehästä "kierrätetty".
Kyse on vaan aikajanan pituudesta millä asiaa tarkastellaan. Suomessa metsät uusiutuvat hitaasti ja sen takia metsän polttaminen on lyhyellä aikavälillä (alle sata vuotta) huonompi idea kuin kivihiili + metsän suojeleminen.

Pitkällä aikavälillä, eli kun puhutaan sadoista ja tuhansista vuosista niin puun polttaminen on ehdottomasti parempi idea.
Biomassan polttaminen talousmetsistä on järkevämpää hommaa jossain missä kasvaa esim. bambu tai muut todella nopeakasvuiset risut. Siellä vastaavaa ongelmaa ei pääse syntymään.

Niin kuin muuallakin. Oliko tähän joku pointtikin?
Että ei olis kannattanu. Nyt joku luulee että täällä on jotain suojeltavaa luonnontilaista metsää mukamas jossakin.

Onko tämä nyt kuinka kiistaton fakta, siis etelämmässä.
Juu.

Satavuotta on yli etelän metsän tehokkaan kierron
Nyt taas ajattelet metsästä poiskannettavissa olevan biomassan määrää, etkä hiilinielua. Nämä ovat eri asia. Hiilinieluoptimi kierto on jotain yli 150 vuotta.
Siis se puu materiaali millä ei ole arvokkaampaa käyttö, esim harvennuksen yhteydessä se puu materiaali mitä ei mene pidemmälle jalostuksella, jossa sitten arvotaan mitä niille tehdään, jätetäänkö maahan, vai korjataanko energiaksi.
Onko se siis kaadettu sinne metsään jo? Jos se on kaadettu niin parempi se on varmaan polttaa kuin jättää mätänemään.

Ei edelleenkääm kannata kaataa poltettavaksi, vaan jättää pystyyn.

Tai myöhemmässä vaiheessa esim oksat, kannot jne. Eli jos ne jättää metsään niin paljonko niiden sisältämästä hiilestä sitoutuu maahan pysyvästi, niin että sen voisi myydä kivihiilenpolttajalle päästöoikeutena.
Jos ne puut on jo kaadettu niin tietty kannattaa ottaa oksat mukaan. Mitä ihmettä taas kerran. Kuka on esittäny että moinen ei kannattaisi?
Kuinka moninkertainen verrattuna normaali-ikäiseen siis onko sille nyt kysyntää että se kannattaisi.
On moninkertainen hinta. Saatavuus toki aivan nollissa. Turhaa spekulaatiota tämä osuus keskustelusta, sillä ei me kumpikaan voida tietää että onko joskus 80 vuoden kuluttua edes kapitalismia suomessa.

Mutta ei se nyt tee vahan tukkipuun kasvattamisesta järkevää, vs jos se jalostetaan satavuotta aiemmin sahatavaraksi
Toki olen edelleen kirjoittanut tilanteesta jossa puut kaadetaan poltettavaksi. En tilanteesta jossa puista rakennetaan talo. Nämä ovat eri asioita.
 
Kyse on vaan aikajanan pituudesta millä asiaa tarkastellaan. Suomessa metsät uusiutuvat hitaasti ja sen takia metsän polttaminen on lyhyellä aikavälillä (alle sata vuotta) huonompi idea kuin kivihiili + metsän suojeleminen.
Suomessa talousmetsien idea ei ole se poltto.

Jos se metsän kierto on 50-75 vuotta, se metsä kasvaa tehokkaammin hoidettuna kuin hoitamatta, jos vaihtoehtona on se 100-150 vuotta niin sinä aikana tulee jo hoidetussa metsässä kaksi kiertoa.

Siinä sinulla on kaksi tuotetta, toisella jonkinlainen hiilivarasto jota voi lainata kivihiilen polttajalle, ja toisella on joko hiilineutraali polttoainetta, tai hiilineutraalia raaka-ainetta pidemälle vietyyn jalaostukseen, millä voi korvata myös foosiliperäisiä jalosteita. jos jalosteet sitoo pitkäksiaikaan hiilen, niin voit senkin lainata kivihiilenpolttajalle.


Onko se siis kaadettu sinne metsään jo? Jos se on kaadettu niin parempi se on varmaan polttaa kuin jättää mätänemään.

Ei edelleenkääm kannata kaataa poltettavaksi, vaan jättää pystyyn.
Jos haluat tehokkaan hiilensidonnan niin sitä metsää kannattaa hoitaa, eli ne risus on sitä puu materiaali mikä ei mene esim harvennuksen jälkeen pidempään jalostukseen, esim massaksi. jolla on sitten vaihtoehtona poltto millä korvataan fosiilisen poltto. tai sitten jättää sinne metsään. Jos jättämisestä ei hyötyö niin kyse lähinnä siitä maksaako joku hiilineutraalista polttoaineesta niin paljoa että kannattaa korjata.

Se metsä kasvaa tehokkaammin, eli sinne metsään ei kannata niitä pystyyn jättää.

Jos taasen hakuu kypäsän puu materiaalin oksia ym, mille ei arvokkaampaa käyttö, niin poltossa se korvaa sen fosiilisen päästön. Metsä taasen alkaa siltä osin uutta kiertoa. Eli kasvatettu hoitamatonta metsää enemmän puuta, siitä osa jalostettu tuotteiksei joista ei vapaudu hiiltä, ja osa jalostettu tuotteiks joilla korvattu fooslista tuotantoa, mutta jotka menneet "pianpolttoon" ja korvanneet fosiilista polttoainetta. sitten se "risut sun muut" suoraan polttoon, korvaten fosiilista polttoa.

Vanha metsä kasvaa hitaasti, kahden talousmetsä kierron aikana pysyvästi sitonut sen mitä talousmetsä, mutta ei korvannut fosiilisia.


On moninkertainen hinta. Saatavuus toki aivan nollissa. Turhaa spekulaatiota tämä osuus keskustelusta, sillä ei me kumpikaan voida tietää että onko joskus 80 vuoden kuluttua edes kapitalismia suomessa.
No sen piti olla joku kova lisäarvo. Mutta jos sille ei ole kysyntää niin ei sitä varten kannata kasvattaa. Jos sinulla metsässä kaatokypsä tukkipuu, niin siitä voit ynnättä paljonko sadanvuoden päästä siitä pitäisi saada jos olet ihan varma että se selviää sinne saakka. entä sitten jos niistä ehkä selviää joka kymmennes.
 
Jos vaihtoehdot on vain kivihiili tai metsän polttaminen, niin metsä kannattaa polttaa joo, jo n. 20 vuoden aikaskaalalla. Tuon takia sitä metsää nyt poltetaan. Parempi olis kaikkien kannalta polttaa hiiltä ja suojella se metsä, mut jostain syystä moista ei haluta insentivoida. Metsän suojelusta vois vaikka saada hiilen polttamiseen vaadittavan määrän päästöoikeuksia jotka sit möis ja sillä tienaisi jotakin.
No jos ne suojeltaisiin niin hetken päästä sanottaisiin että laskukaavan muutos, nyt ne metsät on päästölähde. Kikkeliskokkelis. Homma nyt menee vain niin, että näissä kemuissa tarvitaan maksajia ja laskukaavat tehdään sen mukaan.

Sinänsä metsiä hyödynnetään aika paljon muuhun kuin energiaksi ja niistä sivuvirroistakin oli vähän aikaa sitten juttua, että polton sijaan niistä voitaisiin tehdä esim. tanniinia.
 
Suomessa talousmetsien idea ei ole se poltto.
...

Metsänomistajan ja otsikon kannalta kyse on siitä miten tehokkaimmin torjuu ilmaston muutosa, perus ajatus on se että hiilineutraali puuraaka-aine on hiilineutraalia, eli se on kilapalukykyistä ei neutraalien kanssa. Sen yksi vahvuus on se että se voidaan kierron päätteeksi polttaa hiilineutraalisti, lämmöksi, sähköksi jne. Eli tehokas, halpa kierrätys.

Niin pitkään kun tuotteelle on kysyntää niin sitä kannattaa tuottaa tehokkaasti.

Annat ymmärtää että hoitamaton metsä olisi tehokasta ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, että se pystyisi sitomaan niin paljon hiiltä,( ei pysyvästi mutta joksikin aikaa mihin menessä ilmeisesti ei olisi enään väliä päästellä.) Eli voisimme jatkaa fosiilien käyttöä, eli kannattavampaa käyttää fosiilisia päästöjä aiheuttavia menetelmiä, ja polttaa fosiilisia polttoaineita jne. Ja ilmeisesti korvata nykyiset puuperäiset jalosteet esim fosiiliöljypohjaisilla.

Metsänomistaja sitten myisi tuolle tuotanolle päästöoikeuksia. ja tyytyy vähän pienempään liikevaihtoon kun aiheuttaa vähemmän työtä.

Sadanvuoden sisään meillä on hiilineutraalit synteettiset menetelmät jotka tehokkuudessa ohittaa nykyiset, ja meillä ei ole ilmasto-ongelmaa, ja voimme huoletta päästellä puuhiilivarastot.

En pysty väitettäisi kiistään, mutta vähän jotain vakuutteluja tarvittaisiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
266 455
Viestejä
4 613 468
Jäsenet
75 835
Uusin jäsen
enkeksinimeexd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom