Vapautuu enemmän kuin sitoo. Nettovaikutus on se millä on ilmaan päätyvän hiilidioksidin kannalta merkitystä. Eikö?
Öö, eikä se nyt ole päinvastoin.
Metsänomistajan metsä sitoo ilmasta hiiltä 30 vuotta -70 vuotta, osa siitä sitoutuu maahan, osa pinnalla ja pinnan yläpuolella olevaan puuainekseen. jos puun hakkuun ja jalostuksen jälkeisen polton jälkeen on itse puusta sen jalosteista sidottu hiilivaputunut ja maahan sitoutuneesta hiilestä vapautunut, niin jos nettona vähemmän kuin sidottu, niin eikö silloin olla netto niluja kuitenkin ? Negatiiviseksi menee jos jalostus ketjussa syntyy niitä fosiilipäästöjä jotka ylittää sen pysyvästi sidotun määrän. Mutta jos jalosta lopupoltto korvaa fosiilisen polton niin netto päästö vähennys voi olla merkittävä.
Keskustelin päästöistä, en asian rahallisesta kannattavuudesta.
Se kuitenkin oleellista, jos halutaan sitä ilmaston muutosta tarjoua.
Eli rautalangasta:
Tilanne A)
Metsä, 70 vuotta kasvanut, hakataan ja poltetaan. Sen jälkeen istutetaan uusi metsä.
Tilanne B)
Metsä, 70 vuotta kasvanut suojellaan, tai hoidetaan hiilinielua parhaiten kehittävällä tavalla. Puun polttamisen sijaan poltetaan vastaava määrä kivihiiltä.
Tilanteessa B ilmakehään päätyy vähemmän hiilidioksidia ainakin vielä noin 100 vuoden tarkastelujaksolla. Molemmissa polttamisesta syntyy samat päästöt, mutta tilateessa B metsän nettovaikutus hiilidioksidiin ilmakehässä on parempi.
Jos B kannattevempaa, niin ilman muuta.
Jos puhutaan metästä jossa 30 vuotiasta -70 vuotiasta puuainesta, jos sen sitoman hiilimäärän myy nieluna kivihiilen polttaneelle, niin sitooko se metsä sen pysyvästi. Siis haen sitä takaa että mm luonollisen poistuman lisäksi metsätuhojen riskiä mielletään kohonneena. Eli jos siellä alkaakin seuraan 1-30 vuoden aikana se massa mätäneen.
Toinen on siten se että jos sitä metsää ei uudista niin sen uusi sidonta kyky onko se yhtä vahva kuin edellisen. Toki avohakkuu kierrolla hakkuun jälkeen sidonta on niukempaan, mutta pidemmällä tähtäimellä.
Tässä nyt haen sitä että minkä verran sitä hiiltä voi myydä riskittä sille kivihiilen polttajalle, sitä se metsänomistaja vertaa siihen että jos se myy sen hiilineutraalin puumassa puun jalostusketjuun.
Jos ajatus on se että 30v-40v päästä ei ole fosiilihiili ongelmaa, hiilipäästö ongelmaa lainkaan, niin sitten sen metsän hiiliaro on romahtanut, eli jos ajatus on se että lainassa kivihiilenpolttajalle, niin lainan takaisin maksu on halpaa.
Lisäksi kivihiilen tuotannolla on pienemmät päästöt. Rekkarallilta vältytään jne.
Sen metsään pysyvästi jätetyn hiilen arvo pitää olla selkeästi isompi kuin kiviihiili päästön arvon, jos ja kun siinä samalla menetetään sen puut jalostusketjun muuta arvot. Oli se sitten saniteetti paperi, sahatavaraa, tai jotain korkeasti jalostettuja, kuituja sun muita. Ja mainitsit rekkarallin, se tosiaan on fosiilihiilipäästö, toki siitä osan sen päästöistä voi korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla. ja muistaa että sinne metsää jää jokin verran pysyvästi sitoutunutta ja että osa jalosteista voi olla jos ei pysyviä, niin siihen metsääjättämiseen verrattuna pikäikäisiä varastoja. Lisäksi osa puunjalostus proseseista on enemmän tai vähemmän energiaomavaraisia.
Jos jos mennään ilmastonmuutos edellä niin jos hiilineutraalilla puujalosteella korvataan fosiilipäästöjä, ja lopuksi vielä tuotetaan neutraalisti lämpöä, niin kyllä siinä hiilikaavalla saa olla aika tehokasta hiilenpolttoa että se puu kannattaa metsään jättää.