Sekoitat kaksi asiaa: menneen kehityksen selittäminen vs. tulevan kehityksen ennustaminen. Minä olen puhunut vain ensimmäisestä. Pokkana vihjaat että historiassa fossiilisten poltosta syntyneiden kh-kaasujen ja maapallon lämpötilakäyrän yhteys on epäselvä. Tämä on täyttä paskapuhetta ja sinun pitäisi tietää se. Toistan siis edelleen, että näiden yhteydestä ei ole epäselvyyttä.Jos se on niin yksinkertaista ja selvitetyä fysiikkaa, niin minkä takia GWP-kertoimia pitää jatkuvasti säätää?
Kaasujen GWP-kertoimia pitää säätää, kun yritetään ennustaa tulevaisuutta. Se on täysin eri asia kuin mistä nyt ollaan keskusteltu. Eri kaasujen hajoamis- ja muuntumisprosessit ovat hyvin monimutkaisia eikä niitä tarkkaan tunneta, GWP:n säätö johtuu hyvin pitkälle siitä että arvio kaasujen puoliintumisajoista muuttuu.
Tämä on kuitenkin edelleen täysin eri asia kuin kasvihuoneilmiön mallintaminen silloin, kun eri kaasujen pitoisuudet tunnetaan, mikä historiallisesta aineistosta on kohtalaisen hyvin tiedossa.
Mitä vitun "aikaikkunaa myös välpätään"? Miten se liittyy kasvihuoneilmiön selittämisen teoriaan?Minkä takia myös aikaikkunaa myös välpätään tuon tuostakin?
Onhan se kasvihuoneilmiö ihmeellinen juttu. Onko sulla sen perusteet hallussa, eli mistä asti pitää lähteä selittämään? Kuulostaa, että perusasioissa on hakemista, jos ihmettelet tuota edellä olevaa. Kyllä, pieni pitoisuus muuttaa säteilytasapainoa hyvin paljon. Oleellista on pitoisuuden prosentuaalinen nousu, joka 250 vuodessa CO2:n osalta on ollut noin +50%. CO2 absorboi hyvin infrapunasäteilyä, aallonpituudella jolla vesi ei sitä tee. Siihen perustuu sen lämmittävä vaikutus (puolet absorboimastaan IR-säteilystä se re-emittoi takaisin maata kohti). Tuollainen voimakkaasti säteilyä absorboivan aineen pitoisuuden kasvattaminen +50 %:lla todella pystyy muuttamaan säteilytasapainoa. Oleellista on todennäköisyys, jolla maan pinnasta lähtevä IR-säde absorboituu johonkin khk-molekyyliin. Kun CO2-pitoisuutta kasvatetaan 50%, kasvaa tietyillä aallonpituuksilla vastaavasti huimasti se todennäköisyys, että IR-säde absorboituu ennen kuin se pääsee ilmakehän läpi. Ja kannattaa muistaa että pitoisuuksien pienuudesta huolimatta niitä molekyylejä on aika paljon; yhdessä litrassa ilmaa on 11,4*10^18 molekyyliä hiilidioksidia.Mikä on se fysikaalinen mekanismi joka aiheuttaa sen, että yhden konstituenttikaasun pitoisuuden kasvu n. 0.03%:sta n. 0.04%:iin ilmakehän kokonaiskaasupitoisuudesta aiheuttaa yksistään noin valtavan muutoksen?
Vanha kunnon 'ilmasto on muuttunut aina' -argumentti, jes. Sen tiimoiltahan on tehty hyvä podcastikin, lol. Voisit tietysti kertoa mihin "jaksoihin" viittaat. Jos tarkoitat holoseenin lämpökautta, niin syitähän ei täysin tiedetä, mutta liittynevät maan rataan, auringon aktiivisuuteen, tulivuoritoimintaan ja pieneltä osin khk-pitoisuuksiin. Oleellista on kuitenkin, että nykyiselle n. 150 vuoden aikana tapahtuneelle lämpenemiselle ei löydy mitään muuta isoa selittävää tekijää kuin ennennäkemätön (14 miljoonaan vuoteen korkeimmalle noussut) khk-pitoisuuksien kasvu. Kerro toki jos tällaisesta on hypoteesi, mutta sen pitää olla jotain spesifimpää kuin tuo tähänastinen mutinasi "koko ilmastojärjestelmä on niin paljon monimutkaisempi kuin ymmärretäänkään". Meillä nyt kuitenkin sattuu olemaan aika hyvä kilpaileva selitys (khk-pitoisuus), joka laskennallisesti täsmää lämpötilan nousuun erittäin hyvin.Miksi esiteollisina aikoina on nähty useita lähes yhtä lämpimiä jaksoja ilman vastaavaa hiilidioksidipitoisuuden kasvua?
Tässä vielä yksi hyvä kooste holoseenin lämpötilanousujen mallinnuksista. Hyvä pitää perspektiivi mielessä, eli millaisista nousuista missäkin ajassa puhutaan. Tuo musta käyrä on tuore mallinnus, josta saa vähän käsitystä, minkä suuruusluokan lyhyen ajan vaihteluista todennäköisesti puhutaan. Esitetty tässä artsussa josta kuva on peräisin.
Edit: lisätään vielä, että tässä sotket kaksi asiaa: lämpötilan ("on nähty yhtä lämpimiä jaksoja") ja CO2:n pitoisuuden nousunopeuden. Sama lämpötila voidaan saavuttaa eri mekanismeilla ja eri ajassa.
Näyttäisi lähteen mukaan olevan (eri lähteistä mallinnettu) globaali keskilämpötila suhteessa viitejaksoon 1850-1900. Kerro toki, miksi kuvaaja on niin paska ja y-akseli täysin väärin nimetty?Kerropa minulle aiheen asiantuntijana, mitä tuo kuvaajan y-akseli kuvaa? Voi tosin olla vaikeaa, koska kuvaaja on niin paska ja y-akseli on täysin väärin nimetty, mutta jos tiedät aiheesta edes alkeet niin ei silti pitäisi olla vaikeaa.
Viimeksi muokattu: