• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Esim. Suomeen tullut Somali 164 kertaistaa CO2-päästönsä vs. jos pysyisi omassa maassaan. Suomen n.23000 somalia tuottavat yhtä paljon CO2-päästöjä kuin yli 3,7 miljoonaa heimoveljeään kotimaassa.

Pahastutko jos ihan pikkuisen epäilen tuota ylläolevaa laskutoimitusta? Voitko avata miten tuohon päädytään vai pitääkö itse arvailla?
 
Puiden istuttaminen olisi mainio keino hävittää CO2ta jos se asia todella kiinnostaa.

Puiden istuttaminen hiilidioksidin "hävittämisessä" on suunnilleen yhtä tehokasta kuin pakkasella housuun kuseminen lämmittelyssä. Toki sitten jos otat ne täysikasvuiset puut ja kuopaiset ne syvälle maan alle ja valat ne betonin sisään, niin asia on toki eri.
 
Puiden istuttaminen hiilidioksidin "hävittämisessä" on suunnilleen yhtä tehokasta kuin pakkasella housuun kuseminen lämmittelyssä. Toki sitten jos otat ne täysikasvuiset puut ja kuopaiset ne syvälle maan alle ja valat ne betonin sisään, niin asia on toki eri.
Otan esimerkkisi tosissaan, vaikka tämä olisikin ollut vain heitto.

Kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä puille tehdään kaatamisen jälkeen. Esim. niissä puukerrostaloissa hiili on sidottuna kymmeniä vuosia ja siis poissa kierrosta. Jos puisten asuinrakennuksien määrä pysyy suunnilleen vakiona, rakennuksiin sidotun hiilen kokonaismäärä pysyy myös suunnilleen vakiona. Siltä osin, kun puu korvaa betonin, sementin valmistuksessa poltetun kalkkikiven hiilidioksidipäästöt jäävät myös pois.

Pakkasella housuun kusemisen lämmönpuskurointiaika on taas kaikitenkin korkeintaan minuutteja (omakohtainen kokemus puuttuu) ja lisää kaiken lisäksi lämmönhukan nopeutta.

En näe juuri yhtäläisyyksiä.
 
Otan esimerkkisi tosissaan, vaikka tämä olisikin ollut vain heitto.

Kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä puille tehdään kaatamisen jälkeen. Esim. niissä puukerrostaloissa hiili on sidottuna kymmeniä vuosia ja siis poissa kierrosta. Jos puisten asuinrakennuksien määrä pysyy suunnilleen vakiona, rakennuksiin sidotun hiilen kokonaismäärä pysyy myös suunnilleen vakiona. Siltä osin, kun puu korvaa betonin, sementin valmistuksessa poltetun kalkkikiven hiilidioksidipäästöt jäävät myös pois.

Pakkasella housuun kusemisen lämmönpuskurointiaika on taas kaikitenkin korkeintaan minuutteja (omakohtainen kokemus puuttuu) ja lisää kaiken lisäksi lämmönhukan nopeutta.

En näe juuri yhtäläisyyksiä.

Johtuu siitä, että et oikein hahmota asian mittakaavoja ja aikaskaaloja. Kun poltamme dinonpieruja, puhutaan geologisista aikajaksoista, eli hiilestä joka ei ole ollut biosfäärissä aktiivisessa kierrossa satoihin miljooniin vuosiin. Siinä rinnalla hiilen "sitominen" johonkin puutuotteeseen muutamaksi kymmeneksi vuodeksi tai edes pariksi sadaksi vertautuu nimenomaan siihen pakkasella housuun kusemiseen, koska käytännön tasolla se niihin sitoutunut hiili on edelleen täysin aktiivisessa kierrossa ja pamahtaa heti takaisin ilmakehään kun puutuote lahoaa tai palaa.

Puista on kyllä paljon muuta iloa esim. biodiversiteetin ja sen sellaisen kannalta, mutta hiilen varastoina ne eivät ole kovin hääppöisiä ja hiilenpoistajina ne ovat vielä huonompia, varsinkin kun se niiden kaataminen käyttöön monesti saa vielä sen vähänkin maaperän kautta poistumassa olevan hiilen myös takaisin kiertoon. Puista hössöttäminen ilmastonmuutoksen konteksissa on vähän sellaista hyvän mielen hyminää, eikä mikään oikea ratkaisu oikein yhtään mihinkään, ellei sitä muodostunutta biomassaa saada sitten ihan oikeasti eristettyä pois aktiivisesta kierrosta miljooniksi vuosiksi.
 
Johtuu siitä, että et oikein hahmota asian mittakaavoja ja aikaskaaloja. Kun poltamme dinonpieruja, puhutaan geologisista aikajaksoista, eli hiilestä joka ei ole ollut biosfäärissä aktiivisessa kierrossa satoihin miljooniin vuosiin. Siinä rinnalla hiilen "sitominen" johonkin puutuotteeseen muutamaksi kymmeneksi vuodeksi tai edes pariksi sadaksi vertautuu nimenomaan siihen pakkasella housuun kusemiseen, koska käytännön tasolla se niihin sitoutunut hiili on edelleen täysin aktiivisessa kierrossa ja pamahtaa heti takaisin ilmakehään kun puutuote lahoaa tai palaa.

Puista on kyllä paljon muuta iloa esim. biodiversiteetin ja sen sellaisen kannalta, mutta hiilen varastoina ne eivät ole kovin hääppöisiä ja hiilenpoistajina ne ovat vielä huonompia, varsinkin kun se niiden kaataminen käyttöön monesti saa vielä sen vähänkin maaperän kautta poistumassa olevan hiilen myös takaisin kiertoon. Puista hössöttäminen ilmastonmuutoksen konteksissa on vähän sellaista hyvän mielen hyminää, eikä mikään oikea ratkaisu oikein yhtään mihinkään, ellei sitä muodostunutta biomassaa saada sitten ihan oikeasti eristettyä pois aktiivisesta kierrosta miljooniksi vuosiksi.
Siis betonin käyttö puun sijasta tuo myös ilmakehään hiiltä joka on ollut poissa ilmakehästä jopa pidempään kuin ne dinonpierut.

Mutta ei tarvitse puhua miljoonista tai sadoista miljoonista vuosista, mittakaavamielessä turvesoiden ja suometsien orgaaninen materiaali on ollut paljon lyhyempiä aikoja lukittuna pois (satoja tai tuhansia vuosia) ja taisi silti olla liikennepäästöjä vastaava kasvihuonepäästölähde Suomessa.

Lisäksi miljoonista ja sadoista miljoonista vuosista puhuminen häivyttää sen eteenpäin katsovan aikaskaalan jolla on aivan helvetisti merkitystä: seuraavat sata vuotta. Pitkässä juoksussa sellainen 50 metrin merennousu taitaisi hukuttaa pohjamutiin valtavasti rannikkoseutujen orgaanista materiaalia, joka olisi sitten poissa kierrosta miljoonia vuosia. Eli CO2-ongelma on osittain itse itsensä ratkaiseva kun katsotaan geologisia ajanjaksoja, mutta ei se valtavasti lohduta.
 
Kyllähän se metsäpinta-alan kasvattaminen poistaa hiiltä ilmakehästä vaikka kaikki puuhun sitoutunut hiili sieltä joskus vapautuukin. Vrt. jos maapallolla ei olisi yhtään kasvia ja ilmakehässä hiiltä vaikka 100 yksikköä, ja sitten lyötäisiin puolet pallosta metsäksi ja sen kierto sitoisi tuosta 100 yksiköstä vaikka 30 yksikköä kiertoon, joka aina sitoutuisi ja vapautuisi hitaassa tahdissa, eli ilmakehässä olisi aina sen sillä hetkellä kasvavan puuston verran vähemmän hiiltä.

Mutta siinä Bonghis on kyllä varmaan ihan oikeassa, että metsäpinta-alaa lisäämällä ei ratkaista sitä että miljoonien vuosien aikana kertyneet rehut tuprutellaan parissasadassa vuodessa ilmakehään, skaala on vaan ihan väärä. Tuo ei tosiaan ole mikään "korkoa korolle" -skeema, vaan se lisätty metsäpinta-ala sitoo hiiltä vain sen ensimmäisen kasvukierroksen aikana, ja sen jälkeen sen suhde on lähes nolla, se vapauttaa hiiltä saman verran kuin sitoo. Ja jossain vaiheessa rajat biomassan lisäämiselle tulevat vastaan.

Kompensaatiosysteemit ovat myös aika herkkiä, sen puiden istuttelun pitäisi oikeasti olla sellaista että se suhteellisen pysyvästi lisää sitä hiiltä sitovaa biomassaa, eikä vaikkapa kuseteta osana normaalia talousmetsänhoitoa tapahtuvaa korvausistutusta joksikin hiilikompensaatioksi.
 
Kyllähän se metsäpinta-alan kasvattaminen poistaa hiiltä ilmakehästä vaikka kaikki puuhun sitoutunut hiili sieltä joskus vapautuukin. Vrt. jos maapallolla ei olisi yhtään kasvia ja ilmakehässä hiiltä vaikka 100 yksikköä, ja sitten lyötäisiin puolet pallosta metsäksi ja sen kierto sitoisi tuosta 100 yksiköstä vaikka 30 yksikköä kiertoon, joka aina sitoutuisi ja vapautuisi hitaassa tahdissa, eli ilmakehässä olisi aina sen sillä hetkellä kasvavan puuston verran vähemmän hiiltä.

Mutta siinä Bonghis on kyllä varmaan ihan oikeassa, että metsäpinta-alaa lisäämällä ei ratkaista sitä että miljoonien vuosien aikana kertyneet rehut tuprutellaan parissasadassa vuodessa ilmakehään, skaala on vaan ihan väärä. Tuo ei tosiaan ole mikään "korkoa korolle" -skeema, vaan se lisätty metsäpinta-ala sitoo hiiltä vain sen ensimmäisen kasvukierroksen aikana, ja sen jälkeen sen suhde on lähes nolla, se vapauttaa hiiltä saman verran kuin sitoo. Ja jossain vaiheessa rajat biomassan lisäämiselle tulevat vastaan.

Kompensaatiosysteemit ovat myös aika herkkiä, sen puiden istuttelun pitäisi oikeasti olla sellaista että se suhteellisen pysyvästi lisää sitä hiiltä sitovaa biomassaa, eikä vaikkapa kuseteta osana normaalia talousmetsänhoitoa tapahtuvaa korvausistutusta joksikin hiilikompensaatioksi.
Joo, en minä jotain "istuta puu kompensoidaksesi tämä kahvikuppi"-huijauksia puolustele.
 
Johtuu siitä, että et oikein hahmota asian mittakaavoja ja aikaskaaloja. Kun poltamme dinonpieruja, puhutaan geologisista aikajaksoista, eli hiilestä joka ei ole ollut biosfäärissä aktiivisessa kierrossa satoihin miljooniin vuosiin. Siinä rinnalla hiilen "sitominen" johonkin puutuotteeseen muutamaksi kymmeneksi vuodeksi tai edes pariksi sadaksi vertautuu nimenomaan siihen pakkasella housuun kusemiseen, koska käytännön tasolla se niihin sitoutunut hiili on edelleen täysin aktiivisessa kierrossa ja pamahtaa heti takaisin ilmakehään kun puutuote lahoaa tai palaa.

Puista on kyllä paljon muuta iloa esim. biodiversiteetin ja sen sellaisen kannalta, mutta hiilen varastoina ne eivät ole kovin hääppöisiä ja hiilenpoistajina ne ovat vielä huonompia, varsinkin kun se niiden kaataminen käyttöön monesti saa vielä sen vähänkin maaperän kautta poistumassa olevan hiilen myös takaisin kiertoon. Puista hössöttäminen ilmastonmuutoksen konteksissa on vähän sellaista hyvän mielen hyminää, eikä mikään oikea ratkaisu oikein yhtään mihinkään, ellei sitä muodostunutta biomassaa saada sitten ihan oikeasti eristettyä pois aktiivisesta kierrosta miljooniksi vuosiksi.


Puusta tehty komposiittihan olisi paras lentokoneen rakennusmateriaali. Maailman suurin lentovene tehtiin siitä.
 
Siis betonin käyttö puun sijasta tuo myös ilmakehään hiiltä joka on ollut poissa ilmakehästä jopa pidempään kuin ne dinonpierut.

Totta, mutta tässä menee nyt vähän kärry hevosen eteen. Puurakentaminen on hyvä juttu silloin kun sillä vältetään betonirakentamisesta aiheutuvia lisäpäästöjä. Sen sijaan puurakentaminen hiilen poistomielessä on jokseenkin yhdentekevää piipertelyä.

Mutta ei tarvitse puhua miljoonista tai sadoista miljoonista vuosista, mittakaavamielessä turvesoiden ja suometsien orgaaninen materiaali on ollut paljon lyhyempiä aikoja lukittuna pois (satoja tai tuhansia vuosia) ja taisi silti olla liikennepäästöjä vastaava kasvihuonepäästölähde Suomessa.

Biosfäärin hiilenkierron kannalta nämä ovat kaikki kuitenkin modernia aktiivisesti kiertävää hiiltä. Turve on toki hieman välitapaus, joka kyllä sitoo varsin runsaasti hiiltä, mutta päästötaseen kannalta on usein hiilen lähde koska siitä poistuva hiili on pääosin metaania.

Lisäksi miljoonista ja sadoista miljoonista vuosista puhuminen häivyttää sen eteenpäin katsovan aikaskaalan jolla on aivan helvetisti merkitystä: seuraavat sata vuotta.

Varsinkaan jollain sadan vuoden aikajänteellä puiden istuttaminen ei vaan yksinkertaisesti ole minkäänlainen ratkaisu. Et vaan edelleenkään hahmota asioiden mittakaavoja yhtään. Vaikka peittäisimme planeetan koko maapinta-alan puilla, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi silti valtavan paljon esiteollista aikaa suurempi ihan vaan koska biosfäärin kokonaishiilimäärä on nykyään niin paljon suurempi kuin esiteollisena aikana.

Pitkässä juoksussa sellainen 50 metrin merennousu taitaisi hukuttaa pohjamutiin valtavasti rannikkoseutujen orgaanista materiaalia, joka olisi sitten poissa kierrosta miljoonia vuosia. Eli CO2-ongelma on osittain itse itsensä ratkaiseva kun katsotaan geologisia ajanjaksoja, mutta ei se valtavasti lohduta.

Itseasiassa ei, vaan tuosta aiheutuisi aivan käsittämättömän suuret metaanipäästöt ja suuri osa hiilestä paukahtaisi välittömästi ilmakehään, pääosin metaanina. Aivan pikkuriikkinen osa maaperään ja sedimentteihin päätyvästä "aktiivikierron" hiilestä hautautuu kokonaan pois kierrosta. Suurin osa hajoaa takaisin kiertoon nopeammin kuin ehtii kissa sanoa.

Kyllähän se metsäpinta-alan kasvattaminen poistaa hiiltä ilmakehästä vaikka kaikki puuhun sitoutunut hiili sieltä joskus vapautuukin. Vrt. jos maapallolla ei olisi yhtään kasvia ja ilmakehässä hiiltä vaikka 100 yksikköä, ja sitten lyötäisiin puolet pallosta metsäksi ja sen kierto sitoisi tuosta 100 yksiköstä vaikka 30 yksikköä kiertoon, joka aina sitoutuisi ja vapautuisi hitaassa tahdissa, eli ilmakehässä olisi aina sen sillä hetkellä kasvavan puuston verran vähemmän hiiltä.

Kyllä, puihin tai muuhun biomassaan sitoutunut hiili vähentää ilmakehän hiiltä jonkun verran, mutta systeemin kokonaishiilimäärä silti säilyy ja hiili liikkuu edelleen äärimmäisen helposti muodosta toiseen. Järjestelmän kokonaishiilimäärää kasvattaessa, myös jokainen osakomponentti tuppaa kasvaamaan vaikka niiden keskinäisiä suhteita säädettäisiinkiin. Esim. kivihiilikaudella, jolta iso osa nykyisin polttamistamme dinonpieruista on peräisin, järjestelmän kokonaishiilimäärä oli merkittävästi nykyistä suurempi ja silloin kaikkia hiilen muotoja oli aktiivisessa kierrossa nykyistä enemmän: kasvillisuuteen oli sitoutunut valtavat määrät hiiltä, mutta koska yhteytys ja soluhengitys ovat toistensa "vastareaktioita" ja myös kasvit hengittävät, myös ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä oli huomattavasti nykyistäkin korkeampi, kuten myös hapen määrä.

Tottakai tilanne on huonompi jos systeemin kokonaishiilimäärä kasvaa ja siihen päälle vielä biomassaan sitoutuneen hiilen suhteellinen osuus pienenee, mutta tässä puhutaan edelleen lähinnä "hienosäädöstä". Todellisuudessa ilmastonmuutos typistyy oikeasti tasan kahteen pääongelmaan:

1. millä saadaan lopetettua systeemin kokonaishiilimäärän kasvattaminen (ts. lopetettua fossiilisten polttaminen)
2. millä saadaan systeemin kokonaishiilimäärä jälleen pienennettyä (poistettua hiiltä aktiivisesta kierrosta, esim. hautaamalla tai vaikka avaruuteen ampumalla)

Kaikki muu on sitten enemmän tai vähemmän näpertelyä, jolla vältellään näihin oikeasti vaikeisiin (ja kalliisiin) ongelmiin kajoamista.
 
Jos ei suomi tee omaa osuuttaan, niin sillä ei ole kokonaisuudessa mitään merkitystä.
Ja ei kai se rikkaudesta ole kyse, vaan siitä miten saastuttaa tms?
jotenkin ei nyt vaan natsaa yhtään nää selittelyt.

Eikös 0,000 000 119 [Edit] Gt/km2 ole jo aikas hyvä suoritus ja hirveän moni maa ei tuota peittoa. Paljonko meidän pitää olla muita edellä?

Mä en tajua miten joku voi perustella loogisesti itselleen tuon "mitä väliä mitä suomalaiset tekee kun ollaan niin pieni maa" -argumentin.

Tai siis, jokainenhan on oma päästöntuottajayksikkönsä, niin eikö jokainen ihminen valtiosta riippumatta voi miettiä tätä niin, että ihan sama mitä mä teen kun mun omat päästöt on vaan n. tonnia vuodessa, kun loput 8 miljardia kuitenkin tuottaa miljardeja kertoja enemmän päästöjä. Samoja tyyppejä jotka heittää roskansa Koffin puistoon koska ihan sama, kaikki muutkin heittää kuitenkin?

Tai keksiä tähän jonkun toisen sopivan viiteryhmän, miksi vaikka viitasaarelaisten kannattaa mihinkään ilmastotalkoisiin osallistua?

Se on sinänsä ihan fiksua miettiä kannattaako Suomen olla missäkin ilmastotoimessa edelläkävijä tai perässähiihtäjä, mutta näissähän kyse on enemmän tai vähemmän ihan taloudellisesta näkökulmasta, kummastakin voi joissain tilanteissa olla hyötyä tai haittaa. Jossain vaiheessa toimet ovat joka tapauksessa väistämättömiä.

Olet varmaan huomannut että tuo ei vain toimi "elävässä elämässä" vai miksi luulet että tarvitsee kehitellä erilaisia lakeja ja säädöksiä?
 
Viimeksi muokattu:
Eikös 0,000 001 182 Gt/km2 ole jo aikas hyvä suoritus? Olisikos heittää jotain muuta maata joka peittoaa tuon? Kuinka paljon meidän tarvitsee olla muita edellä että he rupeavat seuraamaan meitä?

Ympäristönsuojelun mallimaa Venäjä? Ruotsi? Kanada? Australia? About mikä vaan Afrikan maa? Ja millä ihmeen mittarilla Gt/km2 on asiassa relevantti mittari? Ostetaan Tanskalta Grönlanti ja ollaan yhtäkkiä hitosti ympäristöystävällisempiä?

Millä tavalla "muiden pitäisi seurata meitä", valtaamalla lisää lebensraumia, niin saa tuon Gt/km2 -mittarin suotuisammaksi?

Eiköhän ne ole ihmiset eikä neliökilometrit jotka sen CO2 päästön aiheuttaa, ja jos sen jotenkin suhteuttaa niin / capita tai / bkt € on ehkä järkevämpiä tapoja.
 
Ympäristönsuojelun mallimaa Venäjä? Ruotsi? Kanada? Australia? About mikä vaan Afrikan maa? Ja millä ihmeen mittarilla Gt/km2 on asiassa relevantti mittari? Ostetaan Tanskalta Grönlanti ja ollaan yhtäkkiä hitosti ympäristöystävällisempiä?

"Palloa" ei kiinnosta kuinka paljon ihmisiä asustelee vaan se kuinka paljon paskaa he päästävät ilmaan. Päästöt per ala on siitä hyvä mittari että jokainen maa saa kuluttaa aivan yhtä paljon ja saavat vielä päättää miten sen toteuttaa.

Ostetaan Tanskalta Grönlanti ja ollaan yhtäkkiä hitosti ympäristöystävällisempiä?

Miksi ostaa Grönlanti kun voidaan ostaa vaikka Intia niin ollaan vielä ympäristöystävällisempi (vs jos ostettaisiin Grönlanti) ja samalla saadaan myös väestönmäärä lisääntymään?

Millä tavalla "muiden pitäisi seurata meitä", valtaamalla lisää lebensraumia, niin saa tuon Gt/km2 -mittarin suotuisammaksi?

Koska suomi on viimeksi vallannut elintilaa muilta?
 
"Palloa" ei kiinnosta kuinka paljon ihmisiä asustelee vaan se kuinka paljon paskaa he päästävät ilmaan. Päästöt per ala on siitä hyvä mittari että jokainen maa saa kuluttaa aivan yhtä paljon ja saavat vielä päättää miten sen toteuttaa.

Paitsi että maapallon yhteiset resurssit kuuluvat kaikille ihmisille, ei kaikille valtioille. Eli se jako pitää tehdä per henkilö, ei per neliömetri maata.
 
Paitsi että maapallon yhteiset resurssit kuuluvat kaikille ihmisille, ei kaikille valtioille. Eli se jako pitää tehdä per henkilö, ei per neliömetri maata.

Eli ihmisten tulisi saastuttaa palloa entistä enemmän ja täten tuhota pallo lopullisesti?

Miten tämä resurssien jako on toiminut sinun mielestäsi viimeisen 4000 vuoden aikana? Miksi se tulisi toimimaan tulevaisuudessa?
 
"Palloa" ei kiinnosta kuinka paljon ihmisiä asustelee vaan se kuinka paljon paskaa he päästävät ilmaan. Päästöt per ala on siitä hyvä mittari että jokainen maa saa kuluttaa aivan yhtä paljon ja saavat vielä päättää miten sen toteuttaa.

Tuosta voisi antaa jonkun logiikan Ig-Nobel -palkinnon. "Väestötiheydellä ei ole väliä, joten väestötiheys on hyvä päästöjen suhteutusmittari?"
 
Tuosta voisi antaa jonkun logiikan Ig-Nobel -palkinnon. "Väestötiheydellä ei ole väliä, joten väestötiheys on hyvä päästöjen suhteutusmittari?"

Missä kohtaa väitin että väestöntiheys olisi hyvä mittari? Edelleen väestöntiheydellä ei ole mitään väliä. Vain sillä on väliä paljonko paskaa tulee. Päästöt per ala ei ole sama kuin väestöntiheys eikä myöskään per capita ole sama kuin väestöntiheys.
 
Eli ihmisten tulisi saastuttaa palloa entistä enemmän ja täten tuhota pallo lopullisesti?

Miten tämä resurssien jako on toiminut sinun mielestäsi viimeisen 4000 vuoden aikana? Miksi se tulisi toimimaan tulevaisuudessa?

En nyt kyllä tajua, että miten ihmeessä sait tuosta tuollaisen kuvan. Tietenkään ihmisten ei tulisi saastuttaa entistä enemmän, vaan se saastuttaminen pitää saada takaisin kestävälle tasolle. Kestävälle tasolle, josta jokaiselle ihmisille kuuluu yhtä suuri pala niitä maapallon yhteisiä resursseja.
 
Missä kohtaa väitin että väestöntiheys olisi hyvä mittari? Edelleen väestöntiheydellä ei ole mitään väliä. Vain sillä on väliä paljonko paskaa tulee. Päästöt per ala ei ole sama kuin väestöntiheys eikä myöskään per capita ole sama kuin väestöntiheys.

Koska se alue ei ilman niitä ihmisiä päästele yhtään mitään, niin se on täysin epäolennainen tekijä.

Päästöjen vertailu vaikkapa valtiotasolla voi olla jostain näkökulmasta ihan järkevää, valtio on lainsäädäntöyksikkö joka voi monella tapaa vaikuttaa päästöihin (esm. väkilukua kontrolloimalla), mutta alueeseen suhteuttaminen on vaan tyhmää. Voisi samantien verrata vaikkapa CO2 / talitinttien lukumäärällä. Mitä järkeä olisi antaa vaikkapa tanskalaisten elää kuin pellossa vain siksi että sattuvat (vähän kyseenalaisilla perusteilla) hallinnoimaan hemmetin isoa länttiä asuinkelvotonta jäätikköä? Tai pitää venäläisiä joinain ilmastopyhimyksinä siksi että siperian lakeus on suuri?
 
En nyt kyllä tajua, että miten ihmeessä sait tuosta tuollaisen kuvan. Tietenkään ihmisten ei tulisi saastuttaa entistä enemmän, vaan se saastuttaminen pitää saada takaisin kestävälle tasolle. Kestävälle tasolle, josta jokaiselle ihmisille kuuluu yhtä suuri pala niitä maapallon yhteisiä resursseja.

Onhan resurssit aina kuuluneet kaikille mutta ei ne ole vielä tähän mennessä jakautuneet tasan.
 
Koska se alue ei ilman niitä ihmisiä päästele yhtään mitään, niin se on täysin epäolennainen tekijä.

Mutta jos se "asumaton" alue asutetaan ihmisillä että saadaan per capita päästöt alas (vaikkakin kokonaispäästöt kasvaisi) niin onko se vieläkin "täysin epäolennainen tekijä"?

Mitä järkeä olisi antaa vaikkapa tanskalaisten elää kuin pellossa vain siksi että sattuvat (vähän kyseenalaisilla perusteilla) hallinnoimaan hemmetin isoa länttiä asuinkelvotonta jäätikköä? Tai pitää venäläisiä joinain ilmastopyhimyksinä siksi että siperian lakeus on suuri?

Millä perustella "luontoa ajatellen ja lisääntymättä" jättäminen on kuin eläisi siat pellossa? Eikös juuri väkirikkaat maat ole ajatellut vain itseään ja elänyt "kuin siat pellossa" välittämättä muista mitään...

Jokainen syntymättä jäänyt yhminen laskee paskan määrää rajusti.
 
Mutta jos se "asumaton" alue asutetaan ihmisillä että saadaan per capita päästöt alas (vaikkakin kokonaispäästöt kasvaisi) niin onko se vieläkin "täysin epäolennainen tekijä"?

Miten asumattoman alueen asuttaminen vaikuttaa per capita päästöihin yhtään mitenkään?

Millä perustella "luontoa ajatellen ja lisääntymättä" jättäminen on kuin eläisi siat pellossa? Eikös juuri väkirikkaat maat ole ajatellut vain itseään ja elänyt "kuin siat pellossa" välittämättä muista mitään...

Miten se alue vaikuttaa siihen? Jos Singaporeen syntyy uusi tyyppi niin miten se vaikuttaa ilmastoon eri tavalla kuin jos Suomeen syntyy uusi tyyppi?
 
Eikös juuri väkirikkaat maat ole ajatellut vain itseään ja elänyt "kuin siat pellossa" välittämättä muista mitään...

Eivät pelkästään ne. Suomikaan ei ollut sotien jälkeen erityisen väkirikas maa, mutta luontoa sotkettiin ihan huolella. Vaatinut hitonmoisen työn että ympäristönormit on saatu edes nykyiselle tasolle ilmaa, vettä ja maata pilaamasta paikallisesti. Ja se paikallispäästöjen pudottaminen tekee tietenkin osansa myös maapallon hyvinvoinnille, vaikka se suomalaisten väkimäärässä onkin pieni. Mutta meidän lähiluonto tosiaan hyötyy kaikista niistä toimista siinä samalla.
 
Miten asumattoman alueen asuttaminen vaikuttaa per capita päästöihin yhtään mitenkään?

Kysyt siis tosissasi että miten väestön määrän lisääntyminen vaikuttaa per capita päästöihin? Väestön määrän lisääntyminen vaikuttaa per capita päästöihin negattivisesti mutta kokonais päästöihin positiivisesti. Jos vertaa vaikka mainitsemasi Tanskan päästöjä per capita sekä kokonaispäästöjä vaikkapa maailman väkirikkaimpaan maahan Intiaan.

Miten se alue vaikuttaa siihen? Jos Singaporeen syntyy uusi tyyppi niin miten se vaikuttaa ilmastoon eri tavalla kuin jos Suomeen syntyy uusi tyyppi?

Jos katsoo paljonko paskaa he päästävät vs suomi niin vaikutus on Singaporelaisella negatiivisempi ilmaston kannalta kuin suomalaisella eli suomalainen kuluttaa vähemmän resursseja.

Singapore: väkiluku: 5,637 miljoonaa (2022) ja päästöt 7,8 tonnia (2020). Suomi: väkiluku 5,556 miljoonaa (2022) ja päästöt 6,50 tonnia (2020)
 
Tottakai tilanne on huonompi jos systeemin kokonaishiilimäärä kasvaa ja siihen päälle vielä biomassaan sitoutuneen hiilen suhteellinen osuus pienenee, mutta tässä puhutaan edelleen lähinnä "hienosäädöstä". Todellisuudessa ilmastonmuutos typistyy oikeasti tasan kahteen pääongelmaan:

1. millä saadaan lopetettua systeemin kokonaishiilimäärän kasvattaminen (ts. lopetettua fossiilisten polttaminen)
2. millä saadaan systeemin kokonaishiilimäärä jälleen pienennettyä (poistettua hiiltä aktiivisesta kierrosta, esim. hautaamalla tai vaikka avaruuteen ampumalla)

Kaikki muu on sitten enemmän tai vähemmän näpertelyä, jolla vältellään näihin oikeasti vaikeisiin (ja kalliisiin) ongelmiin kajoamista.


1. Ei millään. Kaikki kaivettu hiili ja pumpattu öljy tullaan polttamaan. Käsittääkseni näitä etsitään aktiivisesti lisää koko ajan. Mikä tarkoittaa, että hiilen kokonaismäärä vain kasvaa koko ajan ja on vaikea nähdä, että esim. 20 vuodessa tilanne olisi erilainen. Mitä ajattelet itse? Polttaako joku hiiltä, öljyä, kaasua tai mitä tahansa 20 vuoden päästä?
2. Tämä on se, mihin pitää keskittyä, jos mennään sinun linjalla.
3. On myös tämä vaihtoehto. Sopeudutaan, kuten ihminen aina tekee.

Heitän hatusta, että 2044 on aika samanlainen Suomessa kuin 1984, 2004 tai 2024. Kaikki nuo vuodet olen elänyt jonkinlainen järki päässä. Paljon on ollut maaailmanlopun ennustajia ja aina se päivämäärä on siirtynyt. Voi olla, että techBBS on silloin siirtynyt hiljaisille kujille muiden saittien seuraan tai meillä on ihan erilaisia tapoja jakaa mielipiteitä. Mutta 2044 talvi yllättää, joulua vietetään, uutena vuotena tehdään jotain paheksuttavaa, kevät ei tule ajoissa, joku hukkuu heikkoihin jäihin, grillit kaivetaan esiin, mökille mennään, taas me juodaan liikaa, joku hukkuu, nuoret käyttäytyy huonosti, syksyllä mennään töihin, jne. Ehkä meillä kaikilla on silloin jotkut sähköbiilit ja televisio on joku videoseinä? Mutta periaatteessa, jos nyt vertaa 1984 ja 2024, niin mikä on muuttunut? Taloissa asutaan, autoilla ajetaan, jaloilla kävellään, mökille mennään, viinaa juodaan, makkaraa käristeään.
 
Heitän hatusta, että 2044 on aika samanlainen Suomessa kuin 1984, 2004 tai 2024.
Kun seurataan... mitä? Säätä? Lajisto on jo ainakin muuttunut tuossa aikajanassa, köyhtynyt ja tulokaslajeja levinnyt tänne. Maatalous joutuu sopeutumaan myös muutoksiin, mm. pölyttäjien vähenemiseen ja sadeolosuhteiden muutokseen.
 
Kun seurataan... mitä? Säätä? Lajisto on jo ainakin muuttunut tuossa aikajanassa, köyhtynyt ja tulokaslajeja levinnyt tänne. Maatalous joutuu sopeutumaan myös muutoksiin, mm. pölyttäjien vähenemiseen ja sadeolosuhteiden muutokseen.

Jep, unohdin sanoa, että en ole 1984 tai 2004 edes tiennyt mikä on valkoposkihanhi ja sitä ei tuonnut ilmastonmuutos.
Vaikea kuvitella, että mikään muu on levinnyt kuin typeryys.
 
Juu, tuossa on se täysin käsittämätön logiikka, että jos iso ongelma pilkotaan riittävän pieniksi paloiksi, niin sitten voidaan todeta, että koska jokainen näistä pienistä paloista on merkityksettömän pieni, niin ongelmaa ei ole olemassakaan.

Vaikka Kiinan väestön pilkkoisi kuinka pieneiksi paloiksi niin silti per capita Kiinalaiset saastuttaa enemmän kuin Suomalaiset.

Esim. Suomeen tullut Somali 164 kertaistaa CO2-päästönsä vs. jos pysyisi omassa maassaan. Suomen n.23000 somalia tuottavat yhtä paljon CO2-päästöjä kuin yli 3,7 miljoonaa heimoveljeään kotimaassa.

Kun fakta ei sovi omaan punaiseen maailmankuvaan niin kaivetaan Putin, Persu yms. kortit esiin.

Pahastutko jos ihan pikkuisen epäilen tuota ylläolevaa laskutoimitusta? Voitko avata miten tuohon päädytään vai pitääkö itse arvailla?

En tietenkään. Luvut on otettu aikaisemmin löytämästäni v.2020 tilastoista. V.2022 Somalien saastutus kotimaassaan on hiukan laskenut mutta edelleen yli 100 kertaisella mennään. Ja ottaen huomioon heidän tapansa ylilämmittää asuntojaan saunan sähkökiukailla niin todelliset luvut lienevät vieläkin karummat.

Intia-Suomi vertailussa ei ole samanlaista satakertaista eroa, vaan suhdeluku on 3,5.

 
Vaikka Kiinan väestön pilkkoisi kuinka pieneiksi paloiksi niin silti per capita Kiinalaiset saastuttaa enemmän kuin Suomalaiset.

Juu ja kiinalaisten pitää myös vähentää päästöjään. Ei se tarkoita, etteikö meidän tarvisi.
 
Juu ja kiinalaisten pitää myös vähentää päästöjään. Ei se tarkoita, etteikö meidän tarvisi.

Helpoinhan tapa olisi vain kasvattaa ihmisten määrää täällä niin per capita päästöt laskisivat vaikka kokonaispäästöt kasvaisi.
 
Onhan resurssit aina kuuluneet kaikille mutta ei ne ole vielä tähän mennessä jakautuneet tasan.

Ne eivät ole jakautuneet tasan maantieteellisten ja historiallisten syiden takia.
Mutta kun puhutaan ilmakehän kestokyvystä, niin nuo eivät päde siihen. Ne sun päästöt kuluttaa tasan tarkkaan sitä samaa kestokykyä kuin Alabamassa asuvan Budin päästöt. Tai Intiassa asuvan Rajeshin tai Kiinassa asuvan Zhangin.
Joten ei ole mitään perusteita sille, että sä saisit aiheuttaa enemmän tai vähemmän päästöjä kuin Bud, Rajesh tai Zhang. Kaikille kuuluu yhtä suuri palanen siitä kestokyvystä.
 
Helpoinhan tapa olisi vain kasvattaa ihmisten määrää täällä niin per capita päästöt laskisivat vaikka kokonaispäästöt kasvaisi.

Paitsi että tuolla ei voiteta mitään. Se päästötavoite on kuitenkin 0 per capita, joten tuolla vain vaikeutetaan sitä tavoitteeseen pääsemistä.
Toki tavallaan on turha väitellä siitä, että lasketaanko ne päästöt per capita vai per neliökilometri. Kerta tavoite on nolla, niin se on ihan sama, että onko se nolla per capita vai nolla per neliökilometri.
 
Ne eivät ole jakautuneet tasan maantieteellisten ja historiallisten syiden takia.
Mutta kun puhutaan ilmakehän kestokyvystä, niin nuo eivät päde siihen. Ne sun päästöt kuluttaa tasan tarkkaan sitä samaa kestokykyä kuin Alabamassa asuvan Budin päästöt. Tai Intiassa asuvan Rajeshin tai Kiinassa asuvan Zhangin.
Joten ei ole mitään perusteita sille, että sä saisit aiheuttaa enemmän tai vähemmän päästöjä kuin Bud, Rajesh tai Zhang. Kaikille kuuluu yhtä suuri palanen siitä kestokyvystä.

Entä mitäs jos äänestäjät Suomessa tai muuallakaan Euroopassa ei alistu osaansa, ja laske kulutusta tuolle omalle jyvitetylle muruselleen? :smoke:
 
Heitän hatusta, että 2044 on aika samanlainen Suomessa kuin 1984, 2004 tai 2024. Kaikki nuo vuodet olen elänyt jonkinlainen järki päässä. Paljon on ollut maaailmanlopun ennustajia ja aina se päivämäärä on siirtynyt.
silloin on uusi maailmanloppu tulilla. esim. maalämpö viilentää maaperää => maa jäätyy => haittaverot tappiin maalämpöjärjestelmälle.
 
Entä mitäs jos äänestäjät Suomessa tai muuallakaan Euroopassa ei alistu osaansa, ja laske kulutusta tuolle omalle jyvitetylle muruselleen? :smoke:

No sitten meillä tulee olemaan aivan helvetin isoja ongelmia muutamien kymmenien vuosien jälkeen. Ja tulevat sukupolvet tulevat kiroamaan meidän helvettiin meidän ahneuden takia.
 
No sitten meillä tulee olemaan aivan helvetin isoja ongelmia muutamien kymmenien vuosien jälkeen. Ja tulevat sukupolvet tulevat kiroamaan meidän helvettiin meidän ahneuden takia.

Kuka on "meillä" tässä? Maailman ihmiset keskimäärin, vai Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa silloin elävät ihmiset? Ja voipi olla että jos uhraudutaan osaan köyhyydessä, tulevat sukupolvet kiroaa sitten siitä. :smoke:
 
No sitten meillä tulee olemaan aivan helvetin isoja ongelmia muutamien kymmenien vuosien jälkeen. Ja tulevat sukupolvet tulevat kiroamaan meidän helvettiin meidän ahneuden takia.
Edelleenkään ei ole vaikutusta, vaikka kaikki suomalaiset valettaisiin betoniin. Jotain rajaa syyllistämiseenkin, tulee mieleen uskovaisten kiihkoilu helvetillä jos ei nyt alistuta lordille ja luovuta kaikesta minkä omistamme.
 
Edelleenkään ei ole vaikutusta, vaikka kaikki suomalaiset valettaisiin betoniin. Jotain rajaa syyllistämiseenkin, tulee mieleen uskovaisten kiihkoilu helvetillä jos ei nyt alistuta lordille ja luovuta kaikesta minkä omistamme.
Tottahan se silti on että jonkun on aina näytettävä esimerkkiä ja toimittava edelläkävijänä. Näkisin että EU on pitkälti jo sitoutunut tähän edelläkävijyyteen, että ei Suomi mitään omaa linjaa vetele.
 
Edelleenkään ei ole vaikutusta, vaikka kaikki suomalaiset valettaisiin betoniin. Jotain rajaa syyllistämiseenkin, tulee mieleen uskovaisten kiihkoilu helvetillä jos ei nyt alistuta lordille ja luovuta kaikesta minkä omistamme.

Tuossa myös sanottiin ”tai muuallakaan Euroopassa”. EU:n kohdalla puhutaan jo aika merkittävästä päästöjen lähteestä.
Mutta toki kyseessä on asia, johon käytännössä kaikkien maailman ihmisten pitää ottaa osaa.
 
Kuka on "meillä" tässä? Maailman ihmiset keskimäärin, vai Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa silloin elävät ihmiset? Ja voipi olla että jos uhraudutaan osaan köyhyydessä, tulevat sukupolvet kiroaa sitten siitä. :smoke:

Niin maailman ihmiset keskimäärin kuin myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa silloin elävät ihmiset.
Lisäksi ei tässä mihinkään köyhyyteen tarvi uhrautua, vain pikkasen pienempään rikkauteen.
 
Niin maailman ihmiset keskimäärin kuin myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa silloin elävät ihmiset.
Lisäksi ei tässä mihinkään köyhyyteen tarvi uhrautua, vain pikkasen pienempään rikkauteen.

En kyllä jaksa uskoa, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka on ilmastonmuutokseen kaatumassa, vaikka tuomiopäivän profeetat muuta väittävätkin.

Eikä kulutuksen laskeminen ~neljäsosaan ole mitään "pikkasen pienempää rikkautta" vaan todella massiivinen vähennys, jolla olisi hyvin konkreettisia vaikutuksia jokaisella elämän osa-alueella.
 
En kyllä jaksa uskoa, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka on ilmastonmuutokseen kaatumassa, vaikka tuomiopäivän profeetat muuta väittävätkin.

Eivät välttämättä täysin kaatumassa, mutta kyllä se meno voi mennä aika helvetin ankeaksi. Euroopan, ja etenkin Suomen osalta, suurin jännityselementti taitaa olla se, että miten käy AMOC:n.

Sitten, kuten vallan hyvin tiedetään, me ei eletä missään Euroopan omassa tyhjiössä. Meillä on jo nyt massiivisia ongelmia kun väkeä yrittää puskea Eurooppaan etelästä ja tuo on vielä pääasiassa vain muutaman sodan ja paskan hallinnon seurausta. Sitten jos ilmastonmuutos alkaa oikein kunnolla tuhoamaan elinoloja Afrikassa, niin tuo nykytilanne on vain pientä alkusoittoa tulevaisuudelle.

Eikä kulutuksen laskeminen ~neljäsosaan ole mitään "pikkasen pienempää rikkautta" vaan todella massiivinen vähennys, jolla olisi hyvin konkreettisia vaikutuksia jokaisella elämän osa-alueella.

Mistä sä nyt keksit tuon, että kulutus pitäisi laskea neljäsosaan?
 
Sitten, kuten vallan hyvin tiedetään, me ei eletä missään Euroopan omassa tyhjiössä. Meillä on jo nyt massiivisia ongelmia kun väkeä yrittää puskea Eurooppaan etelästä ja tuo on vielä pääasiassa vain muutaman sodan ja paskan hallinnon seurausta. Sitten jos ilmastonmuutos alkaa oikein kunnolla tuhoamaan elinoloja Afrikassa, niin tuo nykytilanne on vain pientä alkusoittoa tulevaisuudelle.

Sille asialle me emme voi tehdä mitään. Niin kauan kun väestöräjähdys jatkuu ja elintasoero säilyy, ylijäämää tuupataan tänne. Ja hölmölässä sitten kuvitellaan että olemme sen jotenkin niille vielä velkaa jollain perverssillä logiikalla. Ilmastonmuutos on vain yksi näppärä lisäargumentti avoimille rajoille.
 
Mutta toki kyseessä on asia, johon käytännössä kaikkien maailman ihmisten pitää ottaa osaa.
Taidamme olla ainoat jotka edes vähän yrittävät, ja siitäkin valitetaan.
Sitten jos ilmastonmuutos alkaa oikein kunnolla tuhoamaan elinoloja Afrikassa, niin tuo nykytilanne on vain pientä alkusoittoa tulevaisuudelle.
Tällä hetkellä suurin ongelma on väestöräjähdyksestä syntyvä maahanmuutto ja ilmastonmuutos voi jopa lopettaa tuon jossain vaiheessa. Se on kuitenkin tulevaisuuden asia, emmekä voi sille mitään.
 
Sille asialle me emme voi tehdä mitään. Niin kauan kun väestöräjähdys jatkuu ja elintasoero säilyy, ylijäämää tuupataan tänne. Ja hölmölässä sitten kuvitellaan että olemme sen jotenkin niille vielä velkaa jollain perverssillä logiikalla. Ilmastonmuutos on vain yksi näppärä lisäargumentti avoimille rajoille.

Naulan kantaan. Kyllä koko Eurooppa on tässä asiassa täysi hölmölä. Turvapaikkapisnestä ylläpitävät Suomessakin useat poliitikot taloudellisista syistä, koska joko itse tai läheinen tienaa sillä. Sama juttu tuulivoimapisneksessä. Tässä hyvin yhdistetty artikkeli, joka tietty vain jäävuoren huippu: Poliitikon ns. lähipiiri saa laskutettavaa | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kuten jo aikaisemmin totesin: "follow the money" "who gains?" jne.

Aina niin ikävän oikeassa oleva Vahtera laski maahanmuuton kustannuksia, kun siihen ei eduskunnan asettama työryhmä kyennyt (miksiköhän?). Nykyään summa lienee paisunut kaksinkertaiseksi, mutta tätä on aina kiva lukea kun nyt ALVikin nousee ja saa lähteä taas aamulla töihin: Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – Ministereiden laskelmat
 
Viimeksi muokattu:
Taidamme olla ainoat jotka edes vähän yrittävät, ja siitäkin valitetaan.

Tuossa olet yksinkertaisesti väärässä. Esimerkiksi se aina niin parjattu Kiina on investoinut massiivisesti puhtaaseen energiaan viime vuosina. Kiinan virallinen tavoite on ollut saada käänne päästöjen kasvusta niiden laskuun vuonna 2030, mutta nyt ennusteet näyttävät, että se voidaan saavuttaa jo 2026 kieppeillä. Eli vaikka Kiinan energian kulutus jatkaa kasvuaan, se tehdään yhä enemmän ja enemmän hiilivapaalla tuotannolla.

Tällä hetkellä suurin ongelma on väestöräjähdyksestä syntyvä maahanmuutto ja ilmastonmuutos voi jopa lopettaa tuon jossain vaiheessa. Se on kuitenkin tulevaisuuden asia, emmekä voi sille mitään.

Väestönkasvu ei aiheuta sitä maahanmuuttoa. Tai se on ainakin erittäin pieni tekijä siinä. Valtaosa maahanmuutosta aiheutuu sotien ja epävakauden takia. Molemmat asioita, jotka tulevat kasvamaan jos ilmastonmuutos alkaa huonontamaan elinolosuhteita lähempänä päiväntasaajaa.
Puhumattakaan sitten siitä kansojen massaliikehdinnästä mikä syntyy siinä vaiheessa, jos nuo alueet alkavat muuttumaan pysyvästi asuinkelvottomiksi. Sitten aletaan puhumaan muutamien miljoonien tulijoiden sijaan sadoista miljoonista.
 
Naulan kantaan. Kyllä koko Eurooppa on tässä asiassa täysi hölmölä. Turvapaikkapisnestä ylläpitävät Suomessakin useat poliitikot taloudellisista syistä, koska joko itse tai läheinen tienaa sillä. Sama juttu tuulivoimapisneksessä. Tässä hyvin yhdistetty artikkeli, joka tietty vain jäävuoren huippu: Poliitikon ns. lähipiiri saa laskutettavaa | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kuten jo aikaisemmin totesin: "follow the money" "who gains?" jne.

Aina niin ikävän oikeassa oleva Vahtera laski maahanmuuton kustannuksia, kun siihen ei eduskunnan asettama työryhmä kyennyt (miksiköhän?). Nykyään summa lienee paisunut kaksinkertaiseksi, mutta tätä on aina kiva lukea kun nyt ALVikin nousee ja saa lähteä taas aamulla töihin: Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – Ministereiden laskelmat


Niin tuulivoimabusiness on kartelli. Siinä viherpestään eurrooppalaista rahaa...saavat veronalennuksia kun tuhoavat Suomen metsiä.

Mikäli totuus kiinnostaa:
 
Puhumattakaan sitten siitä kansojen massaliikehdinnästä mikä syntyy siinä vaiheessa, jos nuo alueet alkavat muuttumaan pysyvästi asuinkelvottomiksi.
Siellähän ne tuplailee nyt ihmismääriään että on sitten hyvä potti kasassa. Autuaan tietämättöminä siitä että kohta kansa vaeltaa. Tosin epäilen että vaellus alkaa muutenkin väestömäärän kasvaessa kun resursseja ei riitä kaikille. Siihen toki vaikuttaa ilmastonmuutoskin.
 
Niin tuulivoimabusiness on kartelli. Siinä viherpestään eurrooppalaista rahaa...saavat veronalennuksia kun tuhoavat Suomen metsiä.
Totta, yhtä eettistä toiminta kuin Suomen kaivosteollisuudella. Mutta voisit silti referoida videon avainpointit. Se kuuluu foorumin sääntöihin ettei videoilla keskustella.
 
Totta, yhtä eettistä toiminta kuin Suomen kaivosteollisuudella. Mutta voisit silti referoida videon avainpointit. Se kuuluu foorumin sääntöihin ettei videoilla keskustella.
Siinä loontoolainen pankkiiri ( ekologia pääaineenaan ) joka muutti Ruotsin metsiin...kauhistui kun metsät raivattiin tuulivoimapuistoiksi.


Tässä originaali you tube video.

 
Viimeksi muokattu:
Eivät välttämättä täysin kaatumassa, mutta kyllä se meno voi mennä aika helvetin ankeaksi. Euroopan, ja etenkin Suomen osalta, suurin jännityselementti taitaa olla se, että miten käy AMOC:n.

Sitten, kuten vallan hyvin tiedetään, me ei eletä missään Euroopan omassa tyhjiössä. Meillä on jo nyt massiivisia ongelmia kun väkeä yrittää puskea Eurooppaan etelästä ja tuo on vielä pääasiassa vain muutaman sodan ja paskan hallinnon seurausta. Sitten jos ilmastonmuutos alkaa oikein kunnolla tuhoamaan elinoloja Afrikassa, niin tuo nykytilanne on vain pientä alkusoittoa tulevaisuudelle.

AMOC eli golfvirta ei onneksi lämmitä Eurooppaa niin paljon kuin koulussa opetettiin, joten sen suhteen asia ei ole onneksi niin paha kuin aiemmin luultiin.

Jos taas ilmastonmuutoskin palautuu maahanmuuttoon, niin sitten varmaan olisi parempi pitää arvojenpurkutalkoot, ja mahdollistaa rajojen tulppaaminen kansainvaelluksilta?

Mistä sä nyt keksit tuon, että kulutus pitäisi laskea neljäsosaan?

Eikös hetki sitten puhuttu ylikulutuspäivästä, ja siitä kuinka Suomessa käytetään neljä kertaa enemmän resursseja per nuppi kuin mitä maapallolla keskimäärin on?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 926
Viestejä
4 482 962
Jäsenet
74 033
Uusin jäsen
AuthenticNaabi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom