Ilmastonmuutoshössötys vie tässäkin asiassa väärille urille. Esim. jätevedet ovat koralleille paljon konkreettisempi uhka.
20 % koralleista menetetty, 60 % lopuista vaarassa, vaaleneminen tapahtuu pulsseissa, viime pulssissa vaalenemista oli 3/4:lla maailman riutoista. Nämä pulssit ovat yhteydessä veden lämpötilan muutoksiin, esim. viimeisin luetaan yleisesti El Ninon ansioksi.
Ehkä voit valaista meitä lisää tuosta jätevesien osuudesta pulsseihin, jos se nyt tässä ketjussa sallitaan. En näe miten nämä olisivat nollasummapeliä ja toisiltaan pois, eiköhän seurauksen toteaminen auta kiinnittämään huomiota kaikkiin syihin.
Koralleilla ei ole mitään vaikeuksia sopeutua siihen pieneen veden lämpenemiseen, mitä ilmastonmuutos pahimmillaankaan voi aikaansaada. Korallit kasvavat jopa paremmin lämpimässä vedessä.
Tässä on nyt kaksi ongelmaa.
Ensimmäinen on se hukattu biodiversiteetti, johon kaikki tieteellis-tekninen tekemisemme perustuu (kunnes keksimme koneen joka alkaa brute forcella yhdistellä aineen rakenneosia kuten legoja, niin kuin se nyt opettelee shakkia ja ajamaan autoa).
Luonnon monimuotoisuudesta olemme saaneet tarvittavan inspiraation kaikkiin keksintöihimme (myös niihin neuroverkkoihin), sillä juuri muutakaan monimuotoisuutta ei ole. Meidän tuntemamme avaruus on tässä mielessä aika yksinkertainen ja tyhjä. Koralliriutat ovat tuon monimuotoisuuden kannalta kuin merenalaiset sademetsät. Ja sen monimuotoisuuden voi menettää vain kerran.
Toinen juttu on sitten se ekosysteemi, joita riutat kannattelevat. Korallithan taksonomisena kattoterminä kyllä sopeutuvat, eli jos nyt vaikka 150 lajia maailman 800:sta korallilajista säilyy, ja niiden mukana 250 000 yli miljoonasta riutoilla elävästä muusta lajista, niin voidaan helposti todeta korallien sopeutuvan. Ihminenkin varmasti lajina selviää vaikka millaisesta ilmastonmuutoksesta ja tykkää lämpimästä.
Nykyajan koralliyksilöt kuitenkin elättävät ratkaisevia kalapopulaatioita jotka elättävät nykyajan ihmispopulaatioita, satoja miljoonia ihmisiä. Nykyisten koralliyksilöiden ja populaatioiden, ja sitä kautta ihmisyksilöiden ja populaatioiden olemassaolon edellytyksistä tässä ollaan huolissaan. Nälkäistä kalaa tai nälkäistä ihmistä ei auta tutkimus, että kyllä koralli joskus sopeutuukin. Riutat ovat useimmin uhattuna juuri siellä missä suurimmat niistä riippuvat ihmismassatkin.
Tälle ekosysteemipalvelulle laskettu rahallinen arvo on 170 miljardia dollaria vuodessa.