Suomen ilmastossa on tehokas tapa tuottaa ihmisille kelpaamattomia heiniä ym ja syöttää ne eläimille, joiden lihaa ja maitoa ym käytetään sitten ravinnoksi. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä säilytetään mahdollisimman monipuolinen maatalous, jos tässä maassa aioitaan asua. Ulkomailta tuonti on kansantaloudellisesti erittän kallista ja lisäksi epävarmaa, koska jos jotain sattuu, niin ensin syötetään aina omat ja vasta sitten viedään ulos ja ruoka on täysin välttämätön asia, jota ei saa ryssiä...
Tämä on väite, jota tulee vastaan paljon. Onko tälle kunnollista lähdettä? Siis, että vain heinälle kelpaavaa peltoa on niin paljon, että vastaavaa määrää kasvisproteiinia ei vain fyysisesti pystyttäisi tuottamaan? Tai, että se olisi niin kriisiherkkää, että mikään määrä varastointia ei auta?
Siis ottaen vaikkapa tämän faktan huomioon:
"
Syksyllä 2016 Suomen pelloilta korjattiin reilu 3,5 miljardin kilon viljasato. Siitä käytettiin kotimaassa lähes kolme miljardia kiloa. Viljaa vietiin ulkomaille reilu 770 miljoonaa kiloa ja maatilojen ulkopuoliset viljavarastot vähenivät noin 170 miljoonalla kilolla.
...
Kotieläinten rehuksi päätyi viime syksyn sadosta noin 1,9 miljardia kiloa (~54%). Maatilat käyttivät suoraan ruokintaan viljaa noin 1,3 miljardia kiloa. Lisäksi teollisuuden jalostamiin rehuihin päätyi noin 600 miljoonaa kiloa viljaa.
...
Ruuaksi viljasadosta käytettiin lähes 440 miljoonaa kiloa eli noin 12 prosenttia viime syksyn sadosta. Hieman yli puolet määrästä oli vehnää. Kaura kiri ensimmäistä kertaa rukiin ohi hieman yli 90 miljoonan kilon ruokakäytöllä. "
-
Kotimaisen viljan tuotanto riittää kotimaiseen kulutukseen | Luonnonvarakeskus
Onko siis oikeasti niin, että rahaa, aikaa, maata (~4x, kts. alla), lannoiteita ja vettä paljon enemmän kuluttava lihan ja maidontuotanto on edes kriisinkestävyyden kannalta parempi asia kuin saman määrän tuottaminen suoraan ihmisten syötäväksi kasvisruoaksi?
Aiheeseen liittyvistä asioista julkaistiin juuri uusi katsaus, jonka tulos on tiivistetysti alla:
"All environmental indicators showed a positive association with amounts of animal-based food consumed. Dietary impacts of vegans were 25.1% (95% uncertainty interval, 15.1–37.0%) of high meat-eaters (≥100 g total meat consumed per day) for greenhouse gas emissions,
25.1% (7.1–44.5%) for land use, 46.4% (21.0–81.0%) for water use, 27.0% (19.4–40.4%) for eutrophication and 34.3% (12.0–65.3%) for biodiversity. At least 30% differences were found between low and high meat-eaters for most indicators. Despite substantial variation due to where and how food is produced, the relationship between environmental impact and animal-based food consumption is clear and should prompt the reduction of the latter."
-
Vegans, vegetarians, fish-eaters and meat-eaters in the UK show discrepant environmental impacts - Nature Food
Maataludesta kannattaa muistaa, että rehun kasvatus sitoo myös paljon hiiltä, joten päästöt neutraloituu siinä.
Käsittääkseni tämä ei pidä paikkaansa ja lihan- ja maidontuotanto aiheuttaa kokonaisuudessaan aika paljon päästöjä.
" Nautakarja yksin aiheuttaa jopa kymmenesosan
kaikista ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Pelkän ruuantuotannon päästöistä nautojen osuus on tietysti vielä isompi. "
-
10 faktaa ruuasta: kana on nautaa vähäpäästöisempi (yh, sori tuosta skrollaavasta formaatista)
