• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 16:40 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Mutta nyky käsityksen mukaan sähköistyminen vähentään päästöä tehokkaasti, toki tehokkuus riippuu sähköntuotannon päästöistä, ja siitä riippumatta se sähköntuotanto tietenkin siirtyy kohti puhdasta.

Henkilöautojen sähköistyminen, niin nyky käsityksen mukaan sähköautot ovat jo verottomina, tuettomina valmistajien mukaan lähitulevaisuudessa edullisempia valmistaa kuin polttikset.

Liikenteen sähköistyminen ei kuitenkaan voi vähentää enempää päästöjä kuin liikenne alunperin kuluttaa.

Lisäksi isona ongelmana sähköautoilun hinnassa on akkumineraalien tuotanto: vaikkei litium ole varsinaisesti harvinainen alkuaine maan kuoressa, siitä ei oikein ole rikkaita esiintymiä toisin kuin joillain muilla mineraaleilla. Tämä takia kalliota pitää rouhia todella paljon, mikä ei ole halpaa lystiä. Kaivostuotannon lisääminen on myös erittäin hidasta, sitä ei tehdä ihan parissa vuodessa.
 
Vetyyn ja sitä kautta synteettisiin polttoaineisiin, liittyy aika paljon sellaista "maagista ajattelua", että se sopii vähän kaikkeen ja ratkoo kaikki ongelmat. Tässä "mielipide"kirjoituksessa perkataan mielestäni aika hyvin korkealla tasolla mitkä niitä soveltuvia kohteita voisi olla ja mitkä ovat vain hypeä ennen laskutoimituksia.

Törmäsin eilen artikkelin brittiläiseen konservatiivien paskalehteen jossa haukuttiin ilmalämpöpumppuja mitä typerimmillä argumenteillä ja lopuksi nostettiin vety vaihtoehdoksi kodin lämmittämiseen. Tuntuu että melkein aina kun aletaan vetyä hehkuttamaan niin kyseessä on syvänpäädyn tyypit, koska muut tajuavat saman mitä yllä esität.
 
Törmäsin eilen artikkelin brittiläiseen konservatiivien paskalehteen jossa haukuttiin ilmalämpöpumppuja mitä typerimmillä argumenteillä ja lopuksi nostettiin vety vaihtoehdoksi kodin lämmittämiseen. Tuntuu että melkein aina kun aletaan vetyä hehkuttamaan niin kyseessä on syvänpäädyn tyypit, koska muut tajuavat saman mitä yllä esität.
Niin, varmaan osittain, mutta kyllä esim. EU ja varsinkin Saksa hypettelevät vetyä milloin mihinkin applikaatioon. Joskus päätyvät jopa testaamaan käytännössä odotettavin (vetyjuna) tuloksin (vetybussit). Ongelma on siis molemmissa tapauksissa sama:
"These developments, and the omnipresence of state aid in many hydrogen-powered bus projects, may casts doubt on the commercial viability of these vehicles."

Saksan hallitus suunnittelee myös vedystä maakaasuun korvaajaa lämmmitystarpeisiin. Että joo, lobbaus on tehokasta.

Laitetaas noi "vetytikkaat" vielä tähänki esille.
1691575477093.png
 
Kone(en säätiö) antaa rahaa elokapinalle.


Kohta nähdään varmaan kun tietty porukka kotimaassa alkaa boikotoida hissejä ja rullaportaita. :D

muoks: Kone -> Koneen säätiö.
 
Viimeksi muokattu:
Kone antaa rahaa elokapinalle.


Kohta nähdään varmaan kun tietty porukka kotimaassa alkaa boikotoida hissejä ja rullaportaita. :D

Koneen säätiö, ei Kone. Säätiö on täysin erillään yrityksestä, vaikkakin säätiö vielä omistaa suht ison osan Koneesta.
 
Kone antaa rahaa elokapinalle.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009814842.html

Kohta nähdään varmaan kun tietty porukka kotimaassa alkaa boikotoida hissejä ja rullaportaita. :D
Kuten JCSH kirjoitti, niin Koneen säätiö nykyään ihan eria asia Kone yhtiö.
Koneen säätiö on nyky johdolla (2000 luvulla) tunnettu kaikenalisesta hörhöilystä, ja nykyään vähän jo sellainen negatiivinen leima jos sieltä saanut tukea.

(Perustajat Herlinejä , mutta nykyään suvun sähköyliherkät päättäjiä)
 
Edelläkävijän edut alkaa pikkuhiljaa realisoitua. Kun täällä tehdään eka niin kohta riittää ostajia. Intiassa on intoa laittaa rahaa tähän suuntaan, että pääsevät mukaan vihreään siirtymään.

 
En tiedä voiko lämpimästä syys- ja lokakuun vaihteesta syyttää ilmastonmuutosta, mutta kyllä tämä on ihan parhautta. Aivan upean hieno keli jippii! Erinomainen ääri-ilmiö.
Ei voi varsinaisesti syyttää, ennen kuin saadaan useampien vuosien dataa lämpenemisestä.

Mutta totta tosiaan, pieni sateeton ja lämpimähkö jakso on toki tervetullut...
 
En tiedä voiko lämpimästä syys- ja lokakuun vaihteesta syyttää ilmastonmuutosta, mutta kyllä tämä on ihan parhautta. Aivan upean hieno keli jippii! Erinomainen ääri-ilmiö.
Huonompi juttu sitten kun tautimäärät alkaa lisääntymään lämpimän myötä, esim viljoissa. Ja viimeistään sitten kun talvet eivät ole tarpeeksi kylmiä muualta Euroopasta leviäviä patogeeneja tappaakseen. Onhan tämä muuten ihan kiva.
 
Ei voi varsinaisesti syyttää, ennen kuin saadaan useampien vuosien dataa lämpenemisestä.

Mutta totta tosiaan, pieni sateeton ja lämpimähkö jakso on toki tervetullut...
Ne en nyt tiedä onko se niin sateeton. Lauantaina satoi aika reippaasti täällä, sitten välillä on poutaisempia ja kuivempia päiviä. muistaakseni ylihuomenna sataa taas... Tykkään tällaisesta vaihtelusta, varsinkin kun lämpötila kuitenkin pysyy mukavan leutona, +15 tai vähän päälle.
 
Huonompi juttu sitten kun tautimäärät alkaa lisääntymään lämpimän myötä, esim viljoissa. Ja viimeistään sitten kun talvet eivät ole tarpeeksi kylmiä muualta Euroopasta leviäviä patogeeneja tappaakseen. Onhan tämä muuten ihan kiva.
Jos Suomeen ennustetaan ilmastonmuutoksen takia jotain "saksalaista talvea", ihan hyvin saksalaiset tuntuvat pärjäävän "tautiensa" ja "patogeeniensa" kanssa.

Siinä toki olet oikeassa että pohjois- ja etelänavalla eivät heinäsirkat hyppele tai patogeenit mellasta, mutta en nyt kuitenkaan tiedä haluaisinko sittenkään niiden kelejä Suomeen. Liian kylmää, joudun pakkastalvina jatkuvasti rasvaamaan käsieni kuivaa ihoa, nyt en joudu.

Jos suomalainen vilja vähän kärsii, ehkä voimme korvata sen halvalla ukrainalaisella viljalla. Jostain syystä siellä ei tautimäärät estä viljan kasvua vaikka varmasti lämpimämpää on kuin Suomessa, jopa nyt.
 
Ne en nyt tiedä onko se niin sateeton. Lauantaina satoi aika reippaasti täällä, sitten välillä on poutaisempia ja kuivempia päiviä. muistaakseni ylihuomenna sataa taas... Tykkään tällaisesta vaihtelusta, varsinkin kun lämpötila kuitenkin pysyy mukavan leutona, +15 tai vähän päälle.
Kiva, että siellä on ollut sääilmiöitä kerrottavaksi toivottavasti lapsenlapsille asti, mutta voisitko kertoa miten koet ne ketjun aiheeseen kohdistuvan?
 
Kiva, että siellä on ollut sääilmiöitä kerrottavaksi toivottavasti lapsenlapsille asti, mutta voisitko kertoa miten koet ne ketjun aiheeseen kohdistuvan?
Siten että valtamediassa ja korruptoituneessa lehdistössä tätä on esitelty epätavallisena ääri-ilmiönä, ja "ääri-ilmiöiden on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä".

Tällaista uutisointia käytetään myös Kalifornian ja Välimeren maastopalojen kohdalla. Niidenkin aina sivulauseessa "arvellaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä", mutta ilmeisesti sinun mukaasi nekään eivät tästä lähin liity ilmastonmuutoskeskusteluun?
 
ääri-ilmiöiden on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä

Tässä se syy miksi näin todetaan: Global land temperature anomalies 2022 | Statista
Ja

Molemmat linkit esittävät vuosittaisia keskilämpötiloja, maalla ja merellä.

Kyse on nopeasti muuttuvasta keskilämpötilan noususta, ja se tuo entistä enemmän ääriolosuhteita etenkin tietyille alueille. Kyse ei siis ole säästä, vaan selkeästi erottuvasta jatkumosta jatkuvan ja erittäin nopean lämpötilojen nousun suhteen.
 
Tämä on lopun alkua, tai ainakin alun loppua. En kehtaa edes ajatella mitä tapahtuu jos etelänapamantereelta loppuu jää, varmaan jotain hirveää. Yhä enemmän saksalaisia talvia Suomeen, vilja homehtuu siiloihin patogeenien takia ja joudumme ostamaan ukrainalaista viljaa, jne.


”Tämä on matalin merijään maksimilukema vuosien 1979–2023 merijäätilastoissa selkeällä erolla”, NSIDC kertoi.
 
Kiva, että siellä on ollut sääilmiöitä kerrottavaksi toivottavasti lapsenlapsille asti, mutta voisitko kertoa miten koet ne ketjun aiheeseen kohdistuvan?
Tässä vielä esimerkki kyseisestä uutisoinnista:


Kieli keskellä suuta siinä vältellään väittämästä tätä suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi, mutta kuitenkin:

"Tieteellisen tiedon nojalla voidaan kuitenkin päätellä, että vastaisuudessa nyt koettavan kaltaiset lämpimät syksyt yleistyvät."

Mihin veikkaat tuolla "tieteellisellä tiedolla" viitattavan? Ei ainakaan ilmastonmuutokseen vaan ihan vain säähän?

Jos sillä viitataan ilmastonmuutokseen, niin tervetuloa vaan lämpimämmät syksyt uudeksi normaaliksi täällä Suomessa. Se oli pointtini. Olen muuallakin nähnyt arvioita että ilmastonmuutoksen arvioidaan tuovan Suomeen "saksalaisen talven" uudeksi normaaliksi.

Tietty jos seuraavat viisi syksyä ovat tosi kylmiä ja lumi sataa etelä-Suomeen jo syyskuussa, voimme kai sitten unohtaa tämän keskustelun. Ellei joku keksi syyttää siitä Golf-virran heikentymistä ilmastonmuutoksen seurauksena, sellaisiakin arvioita kun on esitetty.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vielä esimerkki kyseisestä uutisoinnista:


Kieli keskellä suuta siinä vältellään väittämästä tätä suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi, mutta kuitenkin:



Mihin veikkaat tuolla "tieteellisellä tiedolla" viitattavan? Ei ainakaan ilmastonmuutokseen vaan ihan vain säähän?

Jos sillä viitataan ilmastonmuutokseen, niin tervetuloa vaan lämpimämmät syksyt uudeksi normaaliksi täällä Suomessa. Se oli pointtini. Olen muuallakin nähnyt arvioita että ilmastonmuutoksen arvioidaan tuovan Suomeen "saksalaisen talven" uudeksi normaaliksi.

Tietty jos seuraavat viisi syksyä ovat tosi kylmiä ja lumi sataa etelä-Suomeen jo syyskuussa, voimme kai sitten unohtaa tämän keskustelun. Ellei joku keksi syyttää siitä Golf-virran heikentymistä ilmastonmuutoksen seurauksena, sellaisiakin arvioita kun on esitetty.
Millä kompetenssilla kukaan voisi yksittäistä sääilmiötä työtää ilmastonmuutoksen syyksi? Ilmasto on ilmasto ja sää on sää. Ilmaston muutokset johtavat tiettyjen sääilmiöiden todennäköisyyksien muutoksiin ja se siitä. Sit vasta kun on tilastollisesti merkittävältä ajalta havainnot jonkun sääilmiön yleistymisestä, niin voidaan sanoa että ”johtuu ilmastonmuutoksesta”, sitä ennen arvaillaan hatusta.

On täysin päivänselvää että ilmastonmuutos tulee olemaan suomelle välittömiltä vaikutuksiltaan suurimmaksi osaksi positiivinen asia. Liitännäisvaikutukset taas järkyttävästi negatiivisen puolella.

Golf-virta jos muuttuu voimakkaasti, niin otetaan muutama vuosi takapakkia ja se siitä. Jossain muualla taas lämmetään saman verran lisää kuin mitä täällä jäähdytään ja ääri-ilmiöt luultavasti voimistuu.
 
Jos Suomeen ennustetaan ilmastonmuutoksen takia jotain "saksalaista talvea", ihan hyvin saksalaiset tuntuvat pärjäävän "tautiensa" ja "patogeeniensa" kanssa.

Siinä toki olet oikeassa että pohjois- ja etelänavalla eivät heinäsirkat hyppele tai patogeenit mellasta, mutta en nyt kuitenkaan tiedä haluaisinko sittenkään niiden kelejä Suomeen. Liian kylmää, joudun pakkastalvina jatkuvasti rasvaamaan käsieni kuivaa ihoa, nyt en joudu.

Jos suomalainen vilja vähän kärsii, ehkä voimme korvata sen halvalla ukrainalaisella viljalla. Jostain syystä siellä ei tautimäärät estä viljan kasvua vaikka varmasti lämpimämpää on kuin Suomessa, jopa nyt.
Hmm. huoh.

Suomeen ilmastonmuutoksen arviotu vaikuttavan monin tavoin, talvia ehkä jossain kuvailtu "saksalaisen talven" kaltaisina, sieltä voi varmaan napsia monenalisia talvia, paikasta ja vuodesta riippuen.

Saksalaisten pärjäämistä tautiensa kanssa, joo ok, kannattaa toki selvitellä miten tautienkanssa pärjäävät. Mutta jos luot mielikuvaa että suomessa joudutaan samaan tautitilanteeseen, niin se toki yksi huolenaihe, mutta arvioissa ei kai noin kuvuilla, vaan arvioidaan millaisia seurauksia ilmaston muutos aiheuttaa esim viljanviljelyyn. Yksi on tautijutut, mutta on siiä monia muitekin. haasteita.

Usein mainitaan että kasvukausi pitenee, vaikka valoisan ajan pituus ei muutu, niin se lisäisi sato potenttiaalia. Mutta riskinä sitten mm taudit , ym . Mutta ilmastonmuutoksen riskinä noin yleensä pidetään ääri-ilmiöitä, eli vailjanviljelyn osalta on jalostuksella ns perinteiset vaihtelut riskin onnistuttu pienentään ja viljely onnistuu ilman (suuria) halla riksiä ja ilman kuivuusriksi, ilman märkyys/tulva riskiä, niin jos ääri-ilmiöt lisääntyy, niin ne riskit kasvaa. Jos siis viljely sujuu, niin tuotanto joutuu sopeutumaan pitempiin kausiin, koska ala on enemmänkin julkisenpuolen alihankintaa, niin joku himmelli siihen miten se pärjää siinä tilanteessa.

Useinhan suomen kohdalla puhuttu että ilmastoksen muutoksen vaikutus paikallisiin säihin ei meillä olisi ylitsepääsemätön, ja niihin varautumista on lisätty ja edelleen lisätään, sitten jos alkaa ilmaston muutos isommin vaikuttaa pohjoisen puolen juttuihin, meriin, niin niissä skenaarioissa nuo maanviljelysjutut ottaa pataan ihan toisella lailla.

Mutta nyt mennään sen mukaan että ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu senverran hyvin että ettei sellaiseen tarvi ihan oikeasti sopeutau.


Tämä on lopun alkua, tai ainakin alun loppua. En kehtaa edes ajatella mitä tapahtuu jos etelänapamantereelta loppuu jää, varmaan jotain hirveää. Yhä enemmän saksalaisia talvia Suomeen, vilja homehtuu siiloihin patogeenien takia ja joudumme ostamaan ukrainalaista viljaa, jne.
Kotimaisen viljantuotanto näin jälkeenpäin katsottuna on ollut lähinnä tuhlausta, mutta nyt Ukrainan kriisin kärjistyessa omavaraisuuden arvostus pomsahti, ja se myös lisäsi sen huomion että ilmastonmuutos jos vaikuttaa viljantuontoa haastavasti, niin ei sitä viljaa ehkä olekkaan mailmalta halvalla saatavilla.

Leipäviljan hinnan nousu, lisää panostuksia leipäviljantuotantoon, se nostaa entisestään rehujen hintoja, eli eläin tuotannon kysyntä vähenee, kun resursseja siirtyy kasvispuolelle.
 
Viimeksi muokattu:
Lämmin syyskuu ei ole kyllä oman kokemuksen mukaan mitään ihmeellistä.

Usein käykin sitten niin että vikalla viikolla tai lokakuun alussa keli muuttuukin sitten nopeasti kylmäksi. Toisina vuosina vähän hitaammin ja tasaisemmin sitten viilenee.

Intti vuosi 03 muistui hyvin mieleen syyskuun lopulla T-paita päällä kun yli 20 päivällä lämmintä. Sitten eräänä aamuna 5 lämmintä ja syksy alkoi.
 
Päivän hyvesignalointihörhöily:


11–24-vuotiaiden nuorten mukaan Portugalissa vuodesta 2017 asti tasaisin väliajoin riehuneet maastopalot ovat ilmastonmuutoksen suora seuraus. Maastopalot ovat aiheuttaneet nuorille heidän mukaansa terveysriskin. Nuorten mukaan valtiot myötävaikuttavat lämpötilojen nousemiseen hiilidioksidipäästöillä, jotka aiheuttavat lämpöaaltoja ja metsäpaloja erityisesti heidän kotimaassaan Portugalissa.

Juuri tuollainen täysin turhanpäiväinen poseeraus ja idiotismi, varsinkin 11-vuotiaiden lasten taholta, tekee koko ilmastonmuutoshörhöilystä naurettavaa toimintaa. No, pääasia kai sitten että on jotain tekemistä.

Toisaalla uutisissa mainittiin tänä aamuna että "kohta" Kiina tuottaa maailman hiilidioksipäästöistä yli puolet, mutta ei se mitään. Nekin ovat valkoisen varsinkin suomalaisen miehen syytä koska olemme kuulemma "ulkoistaneet" hiilidioksipäästöt kiinalaisille superrikkaille yrityksille. Missään tapauksessa syy ei ole kiinalaisissa, eijeijei. Heidän päästönsä ovat oikeasti meidän päästöjämme, me olemme pakottaneet heidät tekemään hiilidioksipäästöjä, tai jotain.

No, Raahen terästehtaalla, joka yksinään on vastuussa suuresta osasta Suomen hiilidioksipäästöjä, alkavat YT-neuvottelut. Toiminnan vähetessä Suomen hiilidioksipäästöt kaiketi vähenevät Raahessakin, ja ehkä sitten ajan kanssa kasvavat esim. kiinalaisilla terästehtailla. Sekin on selvästi suomalaisten syy, tuolla tavoin julkeasti "ulkoistavat" hiilidioksipäästöjään Kiinaan!

Apua, mikseivät kiinalaiset nouse vastarintaan tätä suomalaista hiilidioksikolonialismia vastaan?
 
MTV aamu-TV:ssä oli myös mielenkiintoinen keskustelu siitä kuinka Lapin lämpötilan uskotaan nousevan 50 vuoden aikana n. kahdella asteella nykyisestä.

Haastattelun mukaan tälläkin tulee olemaan aivan "järisyttävät" seuraukset, kuten että se vaikuttaa negatiivisesti poronhoitoon ja laskettelukeskusten toimintaan! Melkein yhtä suuri ongelma kuin jos turkistarhaajat joutuvat luopumaan elinkeinostaan lähitulevaisuudessa! Apua! Millä ihmeellä lapsenlapseni elävät, jos eivät voi ryhtyä poronhoitajiksi, laskettelukeskusyrittäjiksi tai turkistarhaajiksi?!? Parempi varmaan abortoida heidät ennenkuin ovat ehtineet syntyäkään, ei heillä tule olemaan elinmahdollisuuksia.
 
Asiaton käytös - henkilökohtaisuudet
Oletetun keski-ikäiset timppelit kertomassa nuorisolle kuinka ne on aina väärässä ja ihan turha huolehtia kun me poltetaan tää maapallo nyt ensin. Perään vähän Kiina-syyllistämistä ja sitten onkin hyvä kruisailla 50-100% kiinalaisvalmisteisella kaaralla uuteen päivään.
 
Oletetun keski-ikäiset timppelit kertomassa nuorisolle kuinka ne on aina väärässä ja ihan turha huolehtia kun me poltetaan tää maapallo nyt ensin. Perään vähän Kiina-syyllistämistä ja sitten onkin hyvä kruisailla 50-100% kiinalaisvalmisteisella kaaralla uuteen päivään.

Sehän se vasta nuorisoa auttaa, jos täällä hassataan loputkin rahat maailmanparantamiseen ja muualla otetaan se mikä vielä irti lähtee. :rolleyes:

Olkoonkin että Portugaliin ilmastonmuutos iskee selvästi kovemmin kuin tänne, kyllä sielläkin ollaan selvästi paremmassa asemassa kuin tropiikissa.
 
Sehän se vasta nuorisoa auttaa, jos täällä hassataan loputkin rahat maailmanparantamiseen ja muualla otetaan se mikä vielä irti lähtee. :rolleyes:

Paremmin kuin se asenne että mä voin heittää roskat metsään koska joku muukin heittää.

Vaikka on ihan totta ettei saastuttavan tuotannon dumppaaminen Kiinaan tms. pois silmistä ole oikein kestävä ratkaisu, niin ei ole sekään että kilpaillaan niiden kanssa siitä kummassa paskominen on helpompaa ja halvempaa. Jotain ilmastotulleja tarvii viritellä, mutta sekin on hidasta ja kallista, ja vaikuttaa negatiivisesti elintasoon kummassakin päässä.
 
Siis tässähän hiertää ihmisiä nyt se valaistuminen että nämä ilmasto, kiertotalous ja ympäristövastuulliset liiketoimintamallit ovat tulossa ihan lähitulevaisuudessa. Ja osittain jo täällä, onhan se shokki kun on pitänyt niitä kaikkea hölynpölynä ja yhtäkkiä ne ovat syvällä lainsäädännössä ja koskettavat pian pakollisina muitakin kuin isoja 500+ hengen yrityksiä. - Ja mikä pahinta, osuvat näiden tavan kansalaisten kulutustottumuksiin niitä muuttaen.
 
Asiaton käytös - henkilökohtaisuudet, referoimatom video
Oletetun keski-ikäiset timppelit kertomassa nuorisolle kuinka ne on aina väärässä ja ihan turha huolehtia kun me poltetaan tää maapallo nyt ensin. Perään vähän Kiina-syyllistämistä ja sitten onkin hyvä kruisailla 50-100% kiinalaisvalmisteisella kaaralla uuteen päivään.
Teini-ikäisiltä kuten sinulta puuttuu perspektiivi asioihin. Te uskotte varmaan herkästi että viimeisen 50 vuoden aikana ilmasto on, myös täällä Suomessa, muuttunut aivan hurjasti ilmastonmuutoksen myötä.

Voin paljastaa: ei ole. Ihan samanlaista elo on nykyisin Suomessa kuin 50 vuotta sitten, monilta osin jopa parempaa.

Koska teineiltä puuttuu elämänkokemus, heidät on helpompi pelotella kuoliaiksi sillä että muka "ihan lähiaikoina" maailma palaa poroksi, kuten sinäkin tuossa väität ("poltetaan maapallo", just joo). Elämänkokemus tuo että kappas, vuosikymmenten jälkeen nuo maailmanlopunennustukset osoittautuvatkin täydeksi paskapuheeksi, aivan kuten aiemmatkin vastaavat.

Kannattaa katsoa mainitsemani MTV tämänaamuinen aamu-TV keskustelu Lapin lämpiämisestä seuraavan 50 vuoden aikana. Porotalous kärsii ja Lappiin tulee uusia eläinlajeja, voi jehna. Yhtä suuri tragedia kuin jos turkistarhaaminen loppuu Suomessa.

Tässä teille tiedottomille hieman perspektiiviä asiaan näistä teitä pelottavista maailmanlopunennustuksista maapallon palamisineen yms.:

 
Paremmin kuin se asenne että mä voin heittää roskat metsään koska joku muukin heittää.

Vaikka on ihan totta ettei saastuttavan tuotannon dumppaaminen Kiinaan tms. pois silmistä ole oikein kestävä ratkaisu, niin ei ole sekään että kilpaillaan niiden kanssa siitä kummassa paskominen on helpompaa ja halvempaa. Jotain ilmastotulleja tarvii viritellä, mutta sekin on hidasta ja kallista, ja vaikuttaa negatiivisesti elintasoon kummassakin päässä.

Paskapuhetta, jos täällä hassataan rahat typeryyksiin kun muualla ei kiinnosta. Sit menetetään sekä rahat että ilmasto, eikä pystytä varautumaan jälkimmäisen aiheuttamiin ongelmiin senkään vertaa kuin jos oltais oltu vähemmän naiiveja.

Ei varmaan kannata olla pahimpia paskojia, mutta ei myöskään innokkaita edeltä uhrautujia... etenkin kun täällä ollaan suunnilleen niin hyvillä paikoilla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kuin voi vain olla.

Siis tässähän hiertää ihmisiä nyt se valaistuminen että nämä ilmasto, kiertotalous ja ympäristövastuulliset liiketoimintamallit ovat tulossa ihan lähitulevaisuudessa. Ja osittain jo täällä, onhan se shokki kun on pitänyt niitä kaikkea hölynpölynä ja yhtäkkiä ne ovat syvällä lainsäädännössä ja koskettavat pian pakollisina muitakin kuin isoja 500+ hengen yrityksiä. - Ja mikä pahinta, osuvat näiden tavan kansalaisten kulutustottumuksiin niitä muuttaen.

Niinhän se on, että tavoitteena on elintason merkittävä heikentäminen... siihenhän kaikki käytännössä johtaa. Ei sillä etteikö olisi turhaakin kulutusta, joka ei juuri elintasoa paranna, mutta ongelman mittakaava on niin valtava ettei niiden karsiminen pitkälle kanna.

Tulevaisuutta on kusi ja paska, ja jos haluaa jotain enemmän, sitä ei saa kuin ottamalla.
 
Tulevaisuutta on kusi ja paska, ja jos haluaa jotain enemmän, sitä ei saa kuin ottamalla.
Mitäs luulet miksi sitä resurssien ottoa on pakko rajoittaa? Siksi kun meitä on liikaa tällä pallolla, ja yltäkylläiseksi pystyy pääsemään enää murto-osa. Ainot ratkaisu on heittää nämä minä otan -toimijat romukoppaan pois markkinoilta.
 
Mitäs luulet miksi sitä resurssien ottoa on pakko rajoittaa? Siksi kun meitä on liikaa tällä pallolla, ja yltäkylläiseksi pystyy pääsemään enää murto-osa. Ainot ratkaisu on heittää nämä minä otan -toimijat romukoppaan pois markkinoilta.

Sit varmaan näille toimijoille ainoa ratkaisu on pistää mahdollisimman paljon porukkaa kylmäksi ennen kuin heidät itsensä lahdataan, jos sitä meinasit? Eli uutta sisällissotaa odotellessa sitten... hyvä suunnitelma tosiaan. :rolleyes:
 
Sit varmaan näille toimijoille ainoa ratkaisu on pistää mahdollisimman paljon porukkaa kylmäksi ennen kuin heidät itsensä lahdataan, jos sitä meinasit? Eli uutta sisällissotaa odotellessa sitten... hyvä suunnitelma tosiaan. :rolleyes:
Joku raja sillä ketjun trollaamisellakin. Kyse on tietenkin tulevista hiilitulleista ym. vaatimuksista, joilla sakotetaan vastuuttomat toimijat pois markkinoilta. Ja EUn sisällä toiminta vaikeutuu kun et saa mm. tukia toimintaan ellet täytä esim ympäristövelvoitteita. Kaikenlaisia ohjauskeinoja on ja lisää tulossa.
 
Joku raja sillä ketjun trollaamisellakin. Kyse on tietenkin tulevista hiilitulleista ym. vaatimuksista, joilla sakotetaan vastuuttomat toimijat pois markkinoilta. Ja EUn sisällä toiminta vaikeutuu kun et saa mm. tukia toimintaan ellet täytä esim ympäristövelvoitteita. Kaikenlaisia ohjauskeinoja on ja lisää tulossa.

Jossain määrin noita varmasti tulee, mutta esim. sille 1,5 asteen rajalle vaaditut toimet olisi todennäköisesti niin ankaria että jopa EU-ero olisi pienempi paha, ja yhteiskuntarauha olisi varmasti koetuksella. Mutta saa nähdä saadaanko sellaisia edes juntattua EU:ssa läpi, kun kyllä siinä muutkin kuin suomalaiset vetäisi herneen nenään.
 
Ei tarvitse juntata. Esim vastuullisuutta painottavat pörssiyritykset pärjäävät globaalisti keskimääräistä paremmin kuin muut. Se on yrityksille kilpailuvaltti.

Tälleen saa varmaan aikaan jonkin asteisia päästövähennyksiä, mutta ei mitään kovin radikaalia.

Ja ihan tiedoksi, isossa osassa maailmaa ei todellakaan ajatella niin kuin Suomessa. Esim. jenkeissä ei pahemmin ilmastoahdistuta eikä mietitä asiaa yleisen väestön tasolla.
 
Ja ihan tiedoksi, isossa osassa maailmaa ei todellakaan ajatella niin kuin Suomessa. Esim. jenkeissä ei pahemmin ilmastoahdistuta eikä mietitä asiaa yleisen väestön tasolla.
Ei niin, mutta monet yritykset toimivat globaalisti. Ja vastuullisuuteen kuuluu myös alihankintaketju, silloin sen raaka-aineita ym. hankkivan yrityksen on huolehdittava myös sen alihankkijan vastuullisuudesta --> kappas alkaa kiinnostaa muitakin.
 
Ei niin, mutta monet yritykset toimivat globaalisti. Ja vastuullisuuteen kuuluu myös alihankintaketju, silloin sen raaka-aineita ym. hankkivan yrityksen on huolehdittava myös sen alihankkijan vastuullisuudesta --> kappas alkaa kiinnostaa muitakin.

Riippuu paljonko kiinnostus maksaa. EU on kuitenkin vaan 450 miljoonan ihmisen markkina-alue, jos löysemmällä sääntelyllä tahkoaa muualla hullut voitot, sieltä voi jäädä ulos.

Ja keskityt vaan yrityksien toimintaan, toi ei ollenkaan vaikuta ihmisten kulutukseen. Se on se oikeasti iso asia mitä pitäisi rajoittaa, ja onnea vaan siihen. Muut kuin triviaalit tai energiatehokkuuteen vaikuttavat toimet laskevat kulutusta eli elintasoa, joka iskee kovempaa yksittäiseen ihmiseen kuin mahdollinen bisneksen katkeaminen EU:n kanssa.
 
Ja keskityt vaan yrityksien toimintaan, toi ei ollenkaan vaikuta ihmisten kulutukseen.
Tottakai se vaikuttaa, sitä kautta että ne kehittyvien maidenkin yritykset ottavat esimerkkiä vastuullisista toimijoista, etenkin jos vainuavat bisnespaikan. Mutta en missään vaiheessa sanonut että nämä toimet olisivat pelastus koko tilanteeseen, vaan totesin että näin on tapahtumassa jo EU-alueella.

En ihan äkkiseltään nyt keksi parempaakaan tapaa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin kuin näyttämällä esimerkkiä. Minähän en henkilökohtaisesti usko mihinkään suuriin globaaleihin päästövähennyksiin nousevan väestömäärän takia, mutta yritystä riittää ainakin.
 
Tottakai se vaikuttaa, sitä kautta että ne kehittyvien maidenkin yritykset ottavat esimerkkiä vastuullisista toimijoista, etenkin jos vainuavat bisnespaikan. Mutta en missään vaiheessa sanonut että nämä toimet olisivat pelastus koko tilanteeseen, vaan totesin että näin on tapahtumassa jo EU-alueella.

En ihan äkkiseltään nyt keksi parempaakaan tapaa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin kuin näyttämällä esimerkkiä. Minähän en henkilökohtaisesti usko mihinkään suuriin globaaleihin päästövähennyksiin nousevan väestömäärän takia, mutta yritystä riittää ainakin.

Kehittyvien maiden yritysten toiminta on edelleen yritysten toimintaa eikä kulutusta. Ei siinä ole loputtomiin optimoitavaa, vaan pitäisi oikeasti ajaa kulutusta eli elintasoa selvästi alas.
 
Kehittyvien maiden yritysten toiminta on edelleen yritysten toimintaa eikä kulutusta. Ei siinä ole loputtomiin optimoitavaa, vaan pitäisi oikeasti ajaa kulutusta eli elintasoa selvästi alas.
Jep, sitä varten se kiertotalous on. Se vaan että en usko itsekään että ajoissa saadaan sitä implementoitua tarpeeksi laajalle.
 
Tai jenkkeihin tai mihin tahansa muualle EU-alueen ulkopuolelle? Ja mitä niillä vientituloilla edes tekisi, jos ei saa kuluttaa vaan suurin osa menee erilaisiin raippaveroihin?
Raippaveroja menee tasan 0% jos ei osta kivihiilellä tuotettua kertakäyttöpaskaa.
 
Kotimaisen viljantuotanto näin jälkeenpäin katsottuna on ollut lähinnä tuhlausta, mutta nyt Ukrainan kriisin kärjistyessa omavaraisuuden arvostus pomsahti, ja se myös lisäsi sen huomion että ilmastonmuutos jos vaikuttaa viljantuontoa haastavasti, niin ei sitä viljaa ehkä olekkaan mailmalta halvalla saatavilla.

Leipäviljan hinnan nousu, lisää panostuksia leipäviljantuotantoon, se nostaa entisestään rehujen hintoja, eli eläin tuotannon kysyntä vähenee, kun resursseja siirtyy kasvispuolelle.
Maailman ruoantuotannon romahtamisesta on tosiaan varoiteltu ilmastomuutoshörhöilyssä, mutta löytyykö sen tueksi mitään faktaa?

Googlettamalla mm. opin että maailman viljantuotanto on kasvanut 30 vuodessa, vuodesta 1990 vuoteen 2020, 53 prosenttia.

Suomen osalta en löytänyt pikahaulla kovin pitkälle ulottuvia tilastoja viljantuotannosta, mutta ainakin vuosien 2010-2014 välillä Suomen viljasato kasvoi 3000 -> 4100 milj. kg.


Pidempää ajanjaksoa menneisyyteen Suomessa tarkasteltaessa pitäisi pystyä erottamaan kuinka paljon muutoksesta johtuu tilojen sulkemisesta Suomessa varsinkin menneiden vuosikymmenten kaupungistumisen myötä ja halvan viljan tuonnista ulkomailta (esim. EU-jäsenyyden myötä), ja kuinka suuri osa siitä oikeasti voidaan laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin.

Suomessa ongelmana on täkäläiselle ilmastolle perinteinen kevään ja alkukesän kuivuus, ja syksyn sateisuus. Jos ilmasto saataisiin tuolta osin edes vähän vastakkaiseksi, se olisi Suomen viljantuotannolle lottovoitto. No, onhan Suomi jo nytkin ilmeisesti maailman pohjoisin valtio missä yleensäkään viljellään maata.
 
Viimeksi muokattu:
Maailman ruoantuotannon romahtamisesta on tosiaan varoiteltu ilmastomuutoshörhöilyssä, mutta löytyykö sen tueksi mitään faktaa?

Googlettamalla mm. opin että maailman viljantuotanto on kasvanut 30 vuodessa, vuodesta 1990 vuoteen 2020, 53 prosenttia.
Tuontantoa on kasvatettu kysynnän lisääntyessä, ja menetelmät kehittyneet. Nykymäärissä on sinänsä pelivaraa, jos hinnat nousee, niin osa kysynnästä vähenee, esim eläinperäinen ruuantuonto jos vähenee, niin vapautuu resursseja.

Se miten ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ruuantuotantoon niin siinä enemmänkin väännetään siitä kuinka paljon tramaattisesti vaikuttaa ja miten vaikutusta voidaan minimoida.

Varmaan olet lukenutkin että kuivuus nostaa kastelu kustannuksia ja käy (pohja)vesivarantojen päälle, onko kustannustehokkaita tegnologioita joilla voisi siihen vastata. Tosin jos eläintuotanto noilta alueilta vähenee, niin se osaltaa vähentää vedenkulutusta.

Ääriilmiöihin, niin jalostus, geenijalostus, kerkiääkö, tai pystyykö vastata, tai onko muita tegnologisia konsteja.

Hidastaminen, se helpottaa sopeutumista ja reakoimista, vähentäminen helpottaa tarvetta.

Suomessa ongelmana on täkäläiselle ilmastolle perinteinen kevään ja alkukesän kuivuus, ja syksyn sateisuus. Jos ilmasto saataisiin tuolta osin edes vähän vastakkaiseksi, se olisi Suomen viljantuotannolle lottovoitto. No, onhan Suomi jo nytkin ilmeisesti maailman pohjoisin valtio missä yleensäkään viljellään maata.
Aiemmin ongelma oli lyhytkasvukausi, sitä on selätetty jalostuksella. se helpottanut mm syksyn haasteita. ja keväätkin hanskataan, ilman kastelua.

En tiedä miten ilmaston saaminen vastakkaiseksi liitty ketjuun, aiheeseen. Ilmastonmuutoksen osalta, viljelyn osalta riskinä ilmastonmuutoksessa pidetään ääriilmiöiden lisääntyminen. sitä täkäläistä viljeliää ei ehkä lohduta jos sitä vettä keväällä tulee kerralla reilusti liikaa.

Jos jossain maillissa pidetään mahdollisena että keväällä vähän olot paranisi ja vielä yhtäaikaa sen kanssa että syksyllä myös, niin viljeliä varmaan elää siinä toivossa, mutta riskiarviossa hänelläkään riskiä poistaa, vaan on jokin toivon kipinä.

Enemmän merkitystä sillä että lämpösumman ennustetaan kasvavan, siihen kai enemmän yritetään varautua.
 
Varmaan olet lukenutkin että kuivuus nostaa kastelu kustannuksia ja käy (pohja)vesivarantojen päälle, onko kustannustehokkaita tegnologioita joilla voisi siihen vastata. Tosin jos eläintuotanto noilta alueilta vähenee, niin se osaltaa vähentää vedenkulutusta.

Täällä on suht. paljon järviä jotka siis toimivat luontaisina sadevesivarastoina, ja matalan populaation takia veden kulutus on selvästi pienempi kuin sademäärät. Voisi kuvitella ettei sateiden satunnaistuminen olisi ylitsepääsemätön ongelma, ainakaan jos ei tule hyvin pitkiä, tyyliin vuosia kestäviä kuivuuskausia.

Pohjavettä tuskin kannattaa tai edes tarvii käyttää maanviljelyyn.
 
Tuontantoa on kasvatettu kysynnän lisääntyessä, ja menetelmät kehittyneet. Nykymäärissä on sinänsä pelivaraa, jos hinnat nousee, niin osa kysynnästä vähenee, esim eläinperäinen ruuantuonto jos vähenee, niin vapautuu resursseja.
Miksi kysyntä on lisääntynyt? Jos syynä on lähinnä väestönkasvu, sitten näkisin juuriongelmaksi väestönkasvun, en sen pysyykö ruoantuotanto sen perässä (oli ilmastonmuutosta tai ei).

Se miten ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ruuantuotantoon niin siinä enemmänkin väännetään siitä kuinka paljon tramaattisesti vaikuttaa ja miten vaikutusta voidaan minimoida.
Sitä voi olla kovin vaikea arvioida miten suuri osuus, vai onko sillä mitään osuutta, ruoan ja viljan hintaan vaikuttaa kysynnän lisääntyminen, ilmastonmuutos, maanviljelyn tehostuminen. ja ihan vain puhdas inflaatio, eli jos ihmisillä on varaa maksaa enemmän ruoasta ja viljasta, he maksavat.

Lähinnä hain, löytyykö esim. tilastoista mitään viitteitä että ruoantuotanto on vaarassa romahtaa, esim. ilmastonmuutoksen myötä? Ilmastonmuutos on kaiketi ollut käynnissä ja pahentunut viimeisen 50 vuoden aikana, onko mitään viitteitä tämän voimakkaasta negatiivisesta vaikutuksesta maailman ruoantuotantoon tilastojen perusteella, vai onko kyseessä pelkkä pelko siitä että joskus tulevaisuudessa näin saattaisi tapahtua? Jos ilmastonmuutoksella on selkeä negatiivinen vaikutus koko maailman ruoantuotantoon, voisi kuvitella että tämä olisi jo selkeästi näkynyt tilastoissa jotenkin.

Merkillepantavaa onkin että jonkinlainen näkyvä shokkivaikutus viljantuotantoon tuli aivan muualta kuin ilmastonmuutoksesta: Ukrainan sota. Toinen esimerkki on vaikkapa lohen hinnan nousu, johon käsittääkseni syynä oli ja edelleen vaikuttaa Chilen lohenpyynnin/-tuotannon romahtaminen paikallisten kalatautien takia. Lähinnä Norja on kääräissyt tuosta sitten voitot myyden lohta sinnekin minne Chile on lähinnä vienyt, ja lohen kilohinta on noussut kovasti
 
Täällä on suht. paljon järviä jotka siis toimivat luontaisina sadevesivarastoina, ja matalan populaation takia veden kulutus on selvästi pienempi kuin sademäärät. Voisi kuvitella ettei sateiden satunnaistuminen olisi ylitsepääsemätön ongelma, ainakaan jos ei tule hyvin pitkiä, tyyliin vuosia kestäviä kuivuuskausia.
Siinavaiheessa kun Suomen vesivarastoja kannattaa hyödyntää mailmalla, niin tilanne aika paha. Merivettä pisaa, mutta siitä makean jalostamine on kallista.

Suomeen ei ole juurikaan ennustettu ns vesipulaa, mutta jos kasteluun joutuu turvautuun, niin nostaa kustannuksia.
Lisäksi Suomen viljantuotantoa ei voida kasvattaa merkittävästi ns perinteisin menetelmin. että sillä isoja mailman "vilja-aittoja" voisi korvata.

Mutta jos ennustellaan noin ääritilanteita, niin siellä alkaa sitten pyörii myös ne riskit missä pohjoiseurooppa viilenee rajusti. Ei sillä että joku nyt ostaisi Suomesta peltomaata sillä ajatuksella että sillä tulevaisuudessa tekisi rahaa nimenomaan viljaakasvattamalla.
 
Siinavaiheessa kun Suomen vesivarastoja kannattaa hyödyntää mailmalla, niin tilanne aika paha. Merivettä pisaa, mutta siitä makean jalostamine on kallista.

Suomeen ei ole juurikaan ennustettu ns vesipulaa, mutta jos kasteluun joutuu turvautuun, niin nostaa kustannuksia.
Lisäksi Suomen viljantuotantoa ei voida kasvattaa merkittävästi ns perinteisin menetelmin. että sillä isoja mailman "vilja-aittoja" voisi korvata.

Mutta jos ennustellaan noin ääritilanteita, niin siellä alkaa sitten pyörii myös ne riskit missä pohjoiseurooppa viilenee rajusti. Ei sillä että joku nyt ostaisi Suomesta peltomaata sillä ajatuksella että sillä tulevaisuudessa tekisi rahaa nimenomaan viljaakasvattamalla.

Oliko puhe siis maailmasta vai Suomesta? Maailman ongelmia Suomi ei tietenkään tälläkään tavalla ole ratkaisemassa.

Mutta ei pohjois-Eurooppa ole viilenemässä rajusti, edes golfvirran pysähtyminen ei riittäisi moiseen, vaan se lähinnä hidastaisi lämpenemistä.
 
En tiedä miten ilmaston saaminen vastakkaiseksi liitty ketjuun
Siten että Suomen nykyinen ilmasto on jo nyt erittäin epäoptimaalinen maanviljelylle. Lainaus aiemmin linkkaamastani artikkelista:

Varsinaisten vilja-aittojen alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sataa runsaasti keväällä ja vähän syksyllä. Vettä riittää korren ja tähkän kasvun aikana. Kuiva syksy tuleennuttaa ja kuivattaa viljan pellolla pystyyn. Suomessa olosuhteet ovat päinvastaiset; alkukesä on usein sateeton ja syksy kostea, minkä vuoksi vilja on kuivattava puinnin jälkeen.
Menee varmaan sitten arvailuksi muuttuisivatko Suomen olosuhteet ilmastonmuutoksen myötä enemmän eteläisemmän Euroopan vilja-aittojen kaltaisiksi, eli enemmän sadetta keväällä ja kuivempia syksyjä. Se olisi ainakin toivottavaa, jos maanviljelyä täällä mietitään. Sen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa että kevät ja syksy hups vaihtaisivat maagisesti paikkaansa Suomen ilmastossa, vaan esim. että lisääntyneen lämmön myötä sateinen loppukesä/syksy siirtyisi myöhemmäksi enemmän alkutalveen, jolloin se ei enää vaikuta viljankuivatukseen.

Yleisesti lisälämmön tuoma kasvukauden pidentyminen (jota rajoittaisi enää lähinnä auringonvalon määrä, eli keskitalvella täällä ei ainakaan ilman keinovalaistusta viljellä mitään, vaikka olisi +20 astetta lämmintä) tuo lisää pelivaraa siihen miten ajoittaa viljan kasvatus optimaalisemmin (esim. sateiden kannalta), ja lisäksi se mahdollistaa sellaisten kasvien viljelyn mikä ei juuri nyt ole mahdollista tai järkevää Suomessa (tulee mieleen esim. maissi; jotenkin oudosti onnistuin lapsuudessani kasvattamaan maissintähkän omakotitalomme pihalla, kai sitten silloin oli epätavallisen lämmin ja pitkä kesä tms.).

Muistelen joskus suomalaiselta maanviljelijältä kuulleeni tokaisun että "kaikki ennen juhannusta tuleva sade sataa suoraan laariin", eli ainakin hänen toiveensa tuntui olevan että paljon sateita keväällä ja alkukesällä, ja vähemmän sen jälkeen. Valitettavaa että varsin usein keväät tuntuvat olevan Suomessa kovin kuivia, tiepölyineen kaikkineen.

EDIT: Jaa, ei maissinviljely Suomessa ainakaan enää ole mikään mahdottomuus, vaikka aika pienimuotoista vielä ilmeisesti on:


Muistelen aiemmin, kun olen tuosta omasta lapsuuden maissintähkänkasvatuksesta joillekin kertonut, kuullut epäilyjä että muistan väärin tai valehtelen kun eihän maissi kasva Suomessa ulkona yhtään sen enempää kuin riisi tai banaanit.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 863
Viestejä
4 480 426
Jäsenet
74 021
Uusin jäsen
Lumikki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom