Tuon voi kytkeä imemään, puhaltamaan tai ees-taas, ihan kaukosäätimestä hoituu.
Ilmanvaihto eli IV-keskustelu
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- ilmanvaihto iv-järjestelmä
Kyllä, mutta haluaisin siis niin, että molemmat ovat 24/7 ees-taas -tilassa (tai siitä hetkestä eteenpäin, kun astun sisään). Mutta toisella laitteella syklin pitäisi käynnistyä toisinpäin kuin toisella. Sellaista tuskin saa kakesta määriteltyä, vaan sykli lähtee aina ensin ulos (jotta lämmönvaihdin lämpenee). Haluaisin siis, että molemmat laitteet pumppaavat, mutta toinen imee aina silloin kun toinen puhaltaa.
Tähänhän on ihan oma malli, mikä wifin avulla synkkaa laitteet. Mutta pihiys iskee ja olisi ihan riittävää ilman mitään wifejä, jos ne vaan saisi käynnistymään eri suuntiin.
Jos näkyvät kanavat ei haittaa, ja korkeutta löytyy, ettei niihin lyö päätänsä niin kyllä minä virittelisin vastaavaan lto-koneen. Aina niitä pieniä halpoja löytyy sieltä sun täältä. Kaikki kanavat pinnassa näkyvillä, raitis ulkoseinästä ja jäte katolle. (tai myös ulkoseinään). Rakentelee viikonlopussa, ja silloin ainakin se ilma vaihtuu hallitusti, halutulla litramäärällä ja lto ottaa energiat talteen. Myös käytön aikainen tehostus on helppoa.Meillä on okt päädyssä autotalli sekä varasto väliseinällä erotettuna. Vähän haluaisin ilmanvaihtoa parantaa (nykyään painovoimainen), kun oli tarkoitus noista oli tehdä semmoisia sillloin-tällöin oleskelutiloja (askarteluhuone + kuntoiluvermeitä). Eli autoa tuonne talliinkaan ei enää laiteta.
Kummassakin tilassa on poistoventtiilin aukko seinässä. Ja vieläpä niin, että ne ovat n. metrin etäisyydellä toisistaan - seinä on vain välissä.
Äkkiä tuntuisi, että semmoiset edestakas puhaltavat häkkyrät voisivat tuossa ajaa asiansa, jos kumpaankin aukkoon sellaisen työntäisi. Ja saisi ne synkattua niin, että toinen imee ja toinen puhaltaa aina vuorollaan. Sitten puhkaisisi jonkun väylän ilmalle kulkea tilojen välillä.
Vähän vaan mietityttää, että vaihtuuko ilma pitkulaisen tallin toisesta päästä kunnolla, jos se pömpeli hönkii edestakaisin toisessa päässä tallia? Entä jos tilojen väliin ei puhkaisisikaan pelkkää aukkoa, vaan vetäisi pätkä iv-kanavaa ja näin toisi raittiin ilman/poiston kauemmas tuosta iv-koneesta? Vai olisiko tuolla mitään vaikutusta mihinkään?
Ohessa tarkka tekninen piirustus tiloista.
Ehkä herää kysymys, miksi noita ylipäätään tarvitsee sammuttaa välillä? Ei tuo hitaimmalla puhalluksella ainakaan enempää lämpöä hukkaa, kuin painovoimainen ilmanvaihto.
Halutessaan nuo voi toki laittaa päälle sillä minuutin erolla, jos kokee tarpeelliseksi, eikä halua enempää säätää. En usko että kummoista haittaa tapahtuu noin pienillä ilmamäärillä tapahtuu, vaikka laitteet eivät olisikaan sekunnilleen synkroonissa.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 029
Hyvä kysymys. Kyllähän tiloissa pitää ilmanvaihto olla, vaikka siellä ei ihmisiä oleskelisikaan.
Ehkä kuitenkin pitäisin siinä pienemmässä kopissa sen painovoimaisen ilmanvaihdon ja isompaan Lossnay, niin ei tarvitse miettiä miten saa puhalluksen järjestymään.
Ei tule ikinä maksamaan takaisin kikkailut sen painovoimaisen ilmanvaihdon muuttamiseksi siinä pienemmässä tilassa vs. paljonko sen lämmitykseen menee.
Parmairista kokemuksia?
Pitäisi Enervent Pingvin 120 ECE vaihtaa uuteen ja meille tarjottiin Parmair 80 MAC + Enervent Pingvin 80 Sovitin.
Enervent taisi olla aikoinaan hieman ylimitoitettu, kun tila on kuitenkin vain n. 80 m2.
Pitäisi Enervent Pingvin 120 ECE vaihtaa uuteen ja meille tarjottiin Parmair 80 MAC + Enervent Pingvin 80 Sovitin.
Enervent taisi olla aikoinaan hieman ylimitoitettu, kun tila on kuitenkin vain n. 80 m2.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 440
Ylimitoitettu IV kone on yleensä hieman energiatehokkaampi, pitkäikäisempi ja erityisesti hiljaisempi, kuin pienin mahdollinen juuri määräyksen täyttävä kone.
Se mikä kyllä hieman ihmetyttää että miksi se vanha kone pitäisi vaihtaa? Vai onko siinä jokin suunnitteluvika tms?
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 296
Reilu 20v vanha Vallox IV-kone AC-puhaltimilla. LCR mittarin perusteella konkat olis edelleen kunnossa, mutta kannattaisko niiden vaihtoa kuitenkin miettiä? Voivatko olla huonot eikä paristoilla toimiva mittari vaan näytä sitä? Välillä tuntuu, että vetää savupiipusta tavallisen herkästi sisään vaikkei ole liestiuuletintakaan käytetty.
20 vuotta vanha kone. Piirikortti kärähti ja uutta ei Enerventiltä saa. Tila on sen verran ahdas, että isompi ei taida sopia.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 440
Joo.. Eihän se harrastajalle iso homma olisi rakentaa uutta piirikorttia, mutta eihän tuohon kukaan kaupallinen toimija lähde.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 675
En tiiä onko oikea alue kysymykselle, mutta kysytään.
Tulossa keittiöremppa tuossa vuoden alussa ja uudeksi liedeksi tulee liesi integroidulla liesituulettimella.
Tämän myöten nykyinen huuva ja katolla oleva huippari jää käyttämättömäksi.
Miten kannattaisi tuon huipparin ja -putken kanssa edetä, pitääkö putki eristää ja huippari poistaa vai jättää vain paikoilleen?
Tulossa keittiöremppa tuossa vuoden alussa ja uudeksi liedeksi tulee liesi integroidulla liesituulettimella.
Tämän myöten nykyinen huuva ja katolla oleva huippari jää käyttämättömäksi.
Miten kannattaisi tuon huipparin ja -putken kanssa edetä, pitääkö putki eristää ja huippari poistaa vai jättää vain paikoilleen?
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 3 146
Mitenkäs muilla, jäätyykö nuo velcon korvausilmaventtiilin ulkokuori seinällä? Huomannut että makkarissa tuota tekeepi, kosteutta kerrytti alemmilla pakkasilla tuohon reunalle, mutta nyt yli -20 pakkasilla jäätyy vaa suoraa..
Mobair 2010:sillä ei tuota ongelmaa ollut. Onko tuosta jotain haittaa? Vai voiko mitenkään estää? Ei ite keksi ainakaan, kun perusilman vaihto pitää kuiteki olla..
Talossa kaksi ufoxin ilmankostutinta on, että pysyy kosteus edes 20-30% välillä. Ilman niitä menisi alle 10%.
Mobair 2010:sillä ei tuota ongelmaa ollut. Onko tuosta jotain haittaa? Vai voiko mitenkään estää? Ei ite keksi ainakaan, kun perusilman vaihto pitää kuiteki olla..
Talossa kaksi ufoxin ilmankostutinta on, että pysyy kosteus edes 20-30% välillä. Ilman niitä menisi alle 10%.
Jos ulkosäleikkö jäätyy, niin sehän viittaa siihen, että ilman suunta on nyt väärä. Muuttunut velco jostain syystä poistoksi?
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 3 146
Ei ulkosäleikkö, vaan sisällä oleva. Tuossa kuvassa. Ehkä vähän huonosti muotoiltu tuo lause, kyse siis talon sisäpuolella olevasta venttiilistä / lautasesta.
Paremmin virtaava 125 mm putkeen käyvä ulkosäleikkö hakusessa?
Lämmin autotalli, painovoimainen ilmanvaihto ajoittain käytettävällä kanavapuhaltimella poistokanavassa.
Nimellisesti puhallin siirtää 190 m3 tunnissa mutta sen harmaan itikkaverkollisen perusulkosäleikön kanssa, jota lähes kaikkialla käytetään, ilmavirta kuristuu todella paljon! Tuloksena paljon pöhinää ja hyvin vähän ilmavirtaa.
Lämmin autotalli, painovoimainen ilmanvaihto ajoittain käytettävällä kanavapuhaltimella poistokanavassa.
Nimellisesti puhallin siirtää 190 m3 tunnissa mutta sen harmaan itikkaverkollisen perusulkosäleikön kanssa, jota lähes kaikkialla käytetään, ilmavirta kuristuu todella paljon! Tuloksena paljon pöhinää ja hyvin vähän ilmavirtaa.
- Liittynyt
- 08.07.2018
- Viestejä
- 322
https://www.k-rauta.fi/tuote/ulkosaleikko-flaktgroup-us-av-125/6417461003916 ja teräksinen verkko tuosta pois. Alkaa virtaamaan
Täällä 1c. Nosta tulon pyydetystä 16c-->19c eli periaatteessa voisi laskea vielä tuon viimeisenkin asteen, jotta sisälämpötila pysyisi tasaisempana.
- Liittynyt
- 08.07.2018
- Viestejä
- 322
Ei oo valloxi mulla, mutta laskin oletuslämmön 20 ---> 15. 13 oli liian pieni. -10 pakkasella oli jo vähän epämiellyttävä
Tämä siis laitteelta huonetilaan tuleva ilma
Tämä siis laitteelta huonetilaan tuleva ilma
Tällä hetkellä tulon pyynti on 17. Tarkoittaako tuo lämmityskausi lukema että missä ulkoasteessa antaa luvan lämmittää sisäilmaa?
Tarkoittaa, että missä asteessa lto lyödään kiinni eli ei enää ohiteta ollenkaan.
Aikaisemmin tuota ei pystynyt valitsemaan itse, vaan se oli muistaakseni kiinteästi +3c.
E. Omalla 16c pyynnillä jälkilämmitys taitaa lähteä päälle -10c tienoilla.
Viimeksi muokattu:
Kiitos tarjennuksesta, onko sulla tuo 16 astetta tulo vai tuossa lämmityskaudessa?
16c tuloilman pyynti ja 1c lämmityskauden raja.
E. Kannattaa kokeilla vaikka nollalla, että kuinka kylmää antaa.
Viimeksi muokattu:
Lossnayta sopivasti: Mitsubishi Lossnay VL-100EU5-E Wärmerückgewinnungsanlage Wandmontage
WELCOME3 koodilla muutama kymppi alennusta.
WELCOME3 koodilla muutama kymppi alennusta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 881
Muutama euro väheni, näytti toimivan vasta toimitustavan lisäämisen jälkeen. Katsotaan miten käy. Tuote ei varastossa, mutta toimitusarvio melko lähellä.
E: Tämähän muuten on asennusohjeen ja tyyppimerkinnän mukaan seinäkatkaisintyyppi eli ei vetonaru plus pistotulppa kuten usein tätä myydään. Tämä on silkkaa bonusta ja siistimpi asennus vaikka vaatii asennuksen. Pitää siis vetää kaapeli ja asentaa yksi kytkin. Pistorasia on lähimpänä, joten siitä toki haaroitetaan. Puulattiaiseen nollaluokan tilaan ohitetaan asennusohjeen suojamaavaatimus, koska sitä ei myöskään pistotulppaversiossa olisi. Rungon nollaaminen lähinnä altistaisi teoriassa jatkovahingoille jos joku turaa keskuksen päässä tai aiemmalla rasialla vituiksi. Tai jos joku harrastaa ilmakamasutraa 2300 mm korkeudessa ja samaan aikaan lyö lekalla Lossnayn kuoren mäsäksi ja tarttuu kattolamppuun, johon on juuri silloin mennyt vaihe runkoon. Olen raneasentaja vailla pätevyyksiä, joten tämä ei ole neuvo vaan viihdesisältöä.
Vai pitäisikö tämä kytkeä eurotulpallisella tähtijohtosarjalla ja laittaa kaappi eteen piilottamaan tuhmuus ja venäläisyys? Ei, ei asenneta.
Viimeksi muokattu:
Tullut näköjään lisää varastoon.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 881
Joo, ja DHL:n ilmoitus lähetyksestä matkalla tuli jo iltapäivällä. Sujuvan oloista touhua tähän saakka.
E: Tuote saapuikin jo, aika tasan viikko tilauksesta. Käyttökokemuksia ei vielä ole enkä tiedä asentuuko tämä edes tänä vuonna.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 660
Saunaan olisi tarkoitus laittaa ulkoseinään tuollainen automaattisesti säätyvä IV-putken pätkä mutta näyttää, että ne kaikki ovat muovisella lautasella varustettuja. Lautanen olisi 100mm päässä kiukaasta niin tuo muovi ei taida oikein toimia tuossa tarkoituksessa. Oiskohan näihin ollut mahdollista vaihtaa tuota lautasta tai onko jostain saatavana metallisella lautasella tuollaista?
Esim siis. Velco VSR - korvausilmaventtiili vanhan venttiilin tilalle | Korvausilmaventtiilit | Velco |
Esim siis. Velco VSR - korvausilmaventtiili vanhan venttiilin tilalle | Korvausilmaventtiilit | Velco |
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Asuntoilmoitus ketjusta
Kummassakin mukana aatteellisuutta, toisessa kohtuudella toimiva ilmanvaihto, mutta onhan se haasteellista jotain lämmöntalteenottoakin, mutta en nyt hyötysuhteista uskalla väittää. Ilmamääri on helppo säätää alaspäin, mutta se että saa toteutuun kaikissa tilanteissa.
Kyllä koneellinenkin ilmanvaihto energiaa vie, mutta aika energiatehokkaita, vs lämmittämällä ilmaa siirtää. Jos markkinoidaan energialuokaa, mutta ei kerrota energiakulutusta, niin se energiatehokkuuskin jää utuiseksi.
Edit:
Siis investointina jos miettii, niin paripuhallinta ja säätöpeltiä on aika edukasta ja toimivaa. Paketti koneet halpoja ja kamat mukana. Lähinnä puhaltimimet moottorit mitkä vaatii joskus uusimista. Perus huollon lisäksi.
Tiedän pari tuoretta erityyppistä painovoimaista kohdetta.
Kummassakin mukana aatteellisuutta, toisessa kohtuudella toimiva ilmanvaihto, mutta onhan se haasteellista jotain lämmöntalteenottoakin, mutta en nyt hyötysuhteista uskalla väittää. Ilmamääri on helppo säätää alaspäin, mutta se että saa toteutuun kaikissa tilanteissa.
Kyllä koneellinenkin ilmanvaihto energiaa vie, mutta aika energiatehokkaita, vs lämmittämällä ilmaa siirtää. Jos markkinoidaan energialuokaa, mutta ei kerrota energiakulutusta, niin se energiatehokkuuskin jää utuiseksi.
Edit:
Siis investointina jos miettii, niin paripuhallinta ja säätöpeltiä on aika edukasta ja toimivaa. Paketti koneet halpoja ja kamat mukana. Lähinnä puhaltimimet moottorit mitkä vaatii joskus uusimista. Perus huollon lisäksi.
Tuo Lossnay vaikutti ihan mielenkiintoiselta, mutta tämä kohta käyttöohjeessa pisti silmään:
--
Sammuta Lossnay ja sulje sen sammutuslaite seuraavissa tapauksissa.
- Jos ulkoilma on kylmää, tuulet ovat voimakkaita,lunta tai vettä sataa rankasti, ulkona on voimakassumu tai hienoa lunta sataa. (Vesi tai lumi saattaatyöntää Lossnay-tuulettimeen tuloilmaa, mikä voiaiheuttaa säävaurioita.)
--
Menee vähän idea lämmöntalteenotosta ja energiatehokkuudesta, jos laite pitää sammuttaa kun ulkoilma on kylmää. Muutenkin tulee vähän sellainen kuva, ettei sitä uskalla jättää päälle jos lähtee reissuun tms.
--
Sammuta Lossnay ja sulje sen sammutuslaite seuraavissa tapauksissa.
- Jos ulkoilma on kylmää, tuulet ovat voimakkaita,lunta tai vettä sataa rankasti, ulkona on voimakassumu tai hienoa lunta sataa. (Vesi tai lumi saattaatyöntää Lossnay-tuulettimeen tuloilmaa, mikä voiaiheuttaa säävaurioita.)
--
Menee vähän idea lämmöntalteenotosta ja energiatehokkuudesta, jos laite pitää sammuttaa kun ulkoilma on kylmää. Muutenkin tulee vähän sellainen kuva, ettei sitä uskalla jättää päälle jos lähtee reissuun tms.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 029
Itellä on ainakin autotallissa pyörinyt tuo ympäri talven. Ei toki sano sitä, etteikö noin voisi tapahtua.
Voihan sen laittaa johonkin ulkolämpötilaohjattuun pistorasiaan, jos haluaa varman päälle pelata.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Kummat asuntoilmoitukset ketjusta jatkoa
Jos nyt puhutaan asunnoista niin , mihin perustat ajatuksesi, energiatehokkuus ja säätö on aika haastavaa toteuttaa ja saada ne minimi ilmamäärät aikaan haasteellisemmissa säissä.
Jatkosodanjälkeen rintisikoissa homma nojas energian tuhlaukseen , harvat rakenteet, pieni kosteuskuorma ja kunnon vuoden ajat. Oleellinen ilmanvaihtoa synnyttävä tekiä oli tulipesät joissa poltettiin, ja manuaali tuuletukset. Tuhlaustajan se oli.
Ja tämä lähti tuosta kiinteistö ilmoituksesta missä 2000 luvulla "rakennettun" talon kuvia katseltu epäilevästi, niin miten niihin raameihin saa kohtuullisen painovoimaisen ilmanvaihdon näillä keleillä, ja vähän epäilyttää sen toimivuutta pakaksillakkin, asunto kuitenkin lounaisessa Suomessa, ei jossain kainuussa. Lämmöntalteenottoon viittaavaan ei näkynyt, joten energiakulutus oletettavasti sen mukaan.
Ja tämä lähti tuosta kiinteistö ilmoituksesta missä 2000 luvulla "rakennettun" talon kuvia katseltu epäilevästi, niin miten niihin raameihin saa kohtuullisen painovoimaisen ilmanvaihdon näillä keleillä, ja vähän epäilyttää sen toimivuutta pakaksillakkin, asunto kuitenkin lounaisessa Suomessa, ei jossain kainuussa. Lämmöntalteenottoon viittaavaan ei näkynyt, joten energiakulutus oletettavasti sen mukaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 440
Painovoimainen ilmanvaihto ei voi toimia oikein jos ulkolämpötila on sama tai korkeampi kuin sisälämpö.. Painovoimaista ilmanvaihtoa voi toki avustaa tuulimyllyimurilla.
Painovoimainen ilmanvaihto on luotettavampi vain ehdollisesti. Eli jos kiinteistöä huoltaa joku säntillisesti, ja säätää ilmanvaihdon aina vuodenaikojen mukaan, käytännössä koneellinen ilmanvaihto toimii edes suunnilleen oikein vuosikausia ilman minkäänlaista puuttumista, vasta ilmanvaihtoottorin hajoamiseen reagoimattomuus, laittaa IVn siihen tilaan jossa se täysin huoltamaton painovoimainen systeemi on oletusarvoisesti suurimman osan vuotta.
Mikä olisi syy asentaa painovoimainen ilmanvaihto nykyään? Se vaatii huoltoa huomattavasti enemmän kuin koneellinen, mutta toki toimii ilman suoraa sähköenergiaa, mutta vastaavasti hävittää lämpöenergiaa moninkertaisesti verrattuna normaalin lämmöntalteenotolla varustettuun koneelliseen järjestelmään.
Ainoa tapa jolla sen voisi perustella on sen koneellisen IV laitteen elinkaarikustannus, mutta käytännösssä tuokin edellyttää jotain maagista lähes ilmaista lämpöenergian lähdettä.
En kuitenkaan tarkoita että vanhaan oikein toteutetuun painovoimaiseen ilmanvaihtoon pitäisi puuttua.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 881
Joo, ei nykyaikaisessa asunnossa millään. Lähinnä tuo lainattu väite pätee muinaistekniikkaan kuten vaikka spoilerissasi mainitut puutalot. Minullakin on hirsitalossa erittäin luotettava ilmanvaihtojärjestelmä: voi polttaa tulisijoissa puuta tai avata ikkunoita.
Onhan se tavallaan luotettava järjestelmä, jota ei ole olemassa ja kokonaisuus toimii ilman sitä. Toisin sanoen rakenteet eivät ole riippuvaisia jatkuvasta ilmanvaihdosta. Talo pysyy ehjänä kunhan lämmitys pelaa. Nykynormin mukainen ilmanvaihto jää saavuttamatta.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 150
Millä tallin lämmitys, itselläkin vahvasti harkinnassa lossnay talliin ilmaa vaihtamaan.
Toteaisin tähän uudisrakentamisen painovoimaisen ilmanvaihdon osalta, että kommentoidaanko näitä jonkinlaiseen asiantuntemukseen perustuen vai onko jollain mittaustuloksia, johon nämä havainnot perustuvat?
Meillä on tosiaan 2025 valmistunut painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettu hirsitalo. Nykystandardit täyttävä painovoimainen ilmanvaihto eroaa monelta osin entisaikojen toteutukselle. Esim. poistoilmahormeille on tarkat ohjeet miten ne toteutetaan siten, että ns. hormivaikutus toteutuu suurimman osan vuotta. Lisäksi jokaisessa huoneessa tulee olla huonekohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto ja ne tuloilmaräppänät ovat kertaluokkaa suurempia kuin entisaikojen ikkunankarmeissa olevat kärpäsen kokoiset aukot. Ne ovat myös säädettäviä ja tarvittaessa suodattavia. Järkevästi toteutettu iv ei tarkoita miljoonaa iv putkea katolle, vaan kanavat kootaan korkeassa yläpohjassa hormiryhmiin loivin käännöksin.
Meillä on jokaisessa tilassa tarkka mittarointi huoneilmanlaadun arvioimiseksi ja tarvittaessa säätämiseksi. Huoneiden CO2 pitoisuuksia, hiukkaspäästöjä, ilmankosteutta ja lämpötilaa seurataan. Kesälläkään esim. CO2 pitoisuudet eivät juurikaan nouse raja-arvojen yläpuolelle ja kovimmillakin helteillä asia ratkeaa, poistamalla tuloilmakanavista suodattimet.
Toki absoluuttisen painovoimainen ei meidänkään ilmanvaihto ole, koska kosteissa tiloissa on kosteusprosentin mukaan säätyvä koneellinen poisto ja samoin OH/keittiössä on ulkoilmaan poistava liesituuletin, jota voidaan esim. juhlissa käyttää sisäilman tehokkaampaan vaihtamiseen. Näin ollen kriittisissä tiloissa olosuhteet eivät pääse kesälläkään huonoiksi, esim. kosteuden näkökulmasta.
Energiankulutus meillä on toistaiseksi ollut todella kohtuullista. Talo lämpiää maalämmöllä ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Vuosikulutusarvio on jotain 10-12000 kwh. Nettoneliöt 137. Talon energialuokka tosiaan A ja ilmanvuotoluku oli mitatessa 0,56.
En missään nimessä kiistä koneellisen ilmanvaihdon positiivisia puolia, mutta halusin vain tuoda ilmi, että se ei ole ainoa vaihtoehto, jos asian vaan suunnittelee huolella.
Meillä on tosiaan 2025 valmistunut painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettu hirsitalo. Nykystandardit täyttävä painovoimainen ilmanvaihto eroaa monelta osin entisaikojen toteutukselle. Esim. poistoilmahormeille on tarkat ohjeet miten ne toteutetaan siten, että ns. hormivaikutus toteutuu suurimman osan vuotta. Lisäksi jokaisessa huoneessa tulee olla huonekohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto ja ne tuloilmaräppänät ovat kertaluokkaa suurempia kuin entisaikojen ikkunankarmeissa olevat kärpäsen kokoiset aukot. Ne ovat myös säädettäviä ja tarvittaessa suodattavia. Järkevästi toteutettu iv ei tarkoita miljoonaa iv putkea katolle, vaan kanavat kootaan korkeassa yläpohjassa hormiryhmiin loivin käännöksin.
Meillä on jokaisessa tilassa tarkka mittarointi huoneilmanlaadun arvioimiseksi ja tarvittaessa säätämiseksi. Huoneiden CO2 pitoisuuksia, hiukkaspäästöjä, ilmankosteutta ja lämpötilaa seurataan. Kesälläkään esim. CO2 pitoisuudet eivät juurikaan nouse raja-arvojen yläpuolelle ja kovimmillakin helteillä asia ratkeaa, poistamalla tuloilmakanavista suodattimet.
Toki absoluuttisen painovoimainen ei meidänkään ilmanvaihto ole, koska kosteissa tiloissa on kosteusprosentin mukaan säätyvä koneellinen poisto ja samoin OH/keittiössä on ulkoilmaan poistava liesituuletin, jota voidaan esim. juhlissa käyttää sisäilman tehokkaampaan vaihtamiseen. Näin ollen kriittisissä tiloissa olosuhteet eivät pääse kesälläkään huonoiksi, esim. kosteuden näkökulmasta.
Energiankulutus meillä on toistaiseksi ollut todella kohtuullista. Talo lämpiää maalämmöllä ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Vuosikulutusarvio on jotain 10-12000 kwh. Nettoneliöt 137. Talon energialuokka tosiaan A ja ilmanvuotoluku oli mitatessa 0,56.
En missään nimessä kiistä koneellisen ilmanvaihdon positiivisia puolia, mutta halusin vain tuoda ilmi, että se ei ole ainoa vaihtoehto, jos asian vaan suunnittelee huolella.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 029
MLP lattialämmitys
Mielenkiintoinen projekti. Varmasti vaatinut paljon suunnittelua ja mietiskelyä.
Näitä kosteissa poistopuhallin/muuten painovoimainen-rakennuksia lienee suurin osa vanhemmista omakotitaloista, joita on hieman remontoitu. Halpaa, helppoa, toimivaa. Teillä toki ilmanlaatua tarkkaillaan astetta tarkemmin. Eikä vaan nenämittarilla.
Sitten hieman omaa mietettä asiaan.... Energia maksaa, nykyään vielä enemmän. Näissä järjestelmissä lämmitettyä sisäilmaa johdetaan pihalle harakoita lämmittämään. Ilman talteenottoa. Sekä tehdään tiiviitä taloja, joihin porataan ulkoseinään reikiä. Ei ymmärrä. (samoin en tykkää kateruuveista, hieno sileä peltipinta pilataan ruuvaamalla siihen ruuveja....)
Edit. Pirskatti, samat rimpsut olikin jo Pakana kirjoitellut.... Sori
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Arvoston rohkeaa erilaista lähestymistä, ja painovoimaisessa on jotain mikä itseäni kutkuttaa, kiinnostaa, joten älä ota seuraavaa negatiivisena. En oikein osaa positiivisesti ilmaista itseäni.
Sisäilmää ilmeisesti mittaat kovasti, miten paljon ilmavirtaa ? isot kanavat, pienet nopeudet ei ehkä helpota.
Miten säätö toteutettu ? Suodattimit mainitsitkin, että joutuu kesällä ottamaan pois.
Miten lämmöntalteenotto, vähän haasteellista jos ja kun korvausilma seinästä, ulkoa, ja poisto ihan eri suunnasta.
Olikotuo vuosikulutusarvio mistä otettu, maasta + rakennuksen kokonais sähkö ? Toteutuuko ilmamäärät suurimmaksi osaksa vuotta ?
Talvella painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa ei ole mitään ongelmaa, ainakaan ilmamäärien suhteen, sillä lämpötilaerot pitävät huolen siitä, että ilma vaihtuu liiankin hyvin, jos säädöt ovat liian auki. Käytännössä tuloilmakanavat suljetaan niistä huoneista, joissa ei oleskella tai jätetään pienimpään asentoon. Ilmanlaatu tilassa pysyy varmasti hyvänä.
Kesällä n. 20 asteeseen asti tuloilmakanavissa voi olla suodattimet, mutta siitä eteenpäin on järkevää ottaa ne pois, jotta eivät rajoita ilman siirtymistä. Koska tuloilmakanavat ovat kuitenkin aika isoja, pienetkin ilmavirrat ja tuuli ulkona saavat huoneet ylipaineistumaan, joka vastaavasti ajaa ilmaa poistoilmakavavien kautta ulos. Ilmavirrat eivät ole suuria, mutta jos mitataan esim. Co2 pitoisuutta, pysytään kuitenkin hyvissä arvoissa.
Jos tulee oikein lämmintä, niin osa ikkunoista on suunniteltu siten, että ne ovat mallia "kippi" ja niillä saa jo niin paljon aukkoa seinään, että taatusti ilma vaihtuu riittävästi. Ikkunoissa on luonnollisesti hyönteispuitteet, joten mitään hyttysiä ei pääse sisään, vaikka ne olisivat auki.
Suurin haaste on oikeastaan koneellinen viilentäminen, mutta siihenkin meillä on suunnitelmat olemassa ja konvektorille valmius. Lisäksi meillä on myös valmius lämmittää poistoilmahormeja, mutta se jäänee valmiudeksi, ei ollut sille tarvetta edes viime kesän helteillä. Ja syy, miksi lämmittäisit poistoilmahormeja johtuu siitä, että se voimistaisi ilmanvaihtoa lämpötilaerojen kasvaessa (vrt. lämmin savupiippu).
Huomattiin aikanaan, että ruotsalaisilla on näistä jutuista paljon kokemusta ja innovaatioita.
Edit: Yksi vaihtoehto tuloilmakanavien esilämmitykseen ja viilentämiseen olisi ns. maakulvertti, mutta meille ei niitä kuitenkaan tullut.
- Liittynyt
- 18.05.2017
- Viestejä
- 174
Meillä on SunAIR 450 ja pitänyt vähän pidempään nakuttavaa ääntä ja mietin olisiko iotechin porukasta apua diagnosointiin. Pitäisi ehkä viimeinkin korjata. Viime vuonna vaihdoin puhaltimien moottorien laakerit, kun niistä kuului jokin oma äänensä, olikohan jotenkin vinkuva. Olisiko tähän ammattilaisvinkkejä?
Suomi24 jotkut sanovat, että peltimoottorista kyse ja sen vaihdolla hoituu (tässä vissiin kyseinen malli Belimo LH230A60 ja vaatii sähkärin). https://www.aeris.fi/post/moottoripelti-tai-peltimoottori-opas-peltimoottorin-vaihtoon sivuston mukaan nakutus liittyisi peltimoottoriin.
Ääni tässä: . Klikkausäänet ovat nopeuden säätöä.
Laite tämä ja liitteenä kuva sisälmyksistä: https://sisailmahuolto.com/wp-conte...ir_450_500_Classic_asennus_ja_kaytto_ohje.pdf
Mutta kai se tuo peltimoottori on sitten kyseessä? Pitänee katsoa mistä saisi ihan kohtuuhinnalla (saa myös ehdottaa alan ulkomaalaisia verkkokauppoja mistä kannattaisi vilkaista). Ei ole tällä hetkellä oikein ammattilaisen kutsumiseen mahdollisuuksia.
Suomi24 jotkut sanovat, että peltimoottorista kyse ja sen vaihdolla hoituu (tässä vissiin kyseinen malli Belimo LH230A60 ja vaatii sähkärin). https://www.aeris.fi/post/moottoripelti-tai-peltimoottori-opas-peltimoottorin-vaihtoon sivuston mukaan nakutus liittyisi peltimoottoriin.
Ääni tässä: . Klikkausäänet ovat nopeuden säätöä.
Laite tämä ja liitteenä kuva sisälmyksistä: https://sisailmahuolto.com/wp-conte...ir_450_500_Classic_asennus_ja_kaytto_ohje.pdf
Mutta kai se tuo peltimoottori on sitten kyseessä? Pitänee katsoa mistä saisi ihan kohtuuhinnalla (saa myös ehdottaa alan ulkomaalaisia verkkokauppoja mistä kannattaisi vilkaista). Ei ole tällä hetkellä oikein ammattilaisen kutsumiseen mahdollisuuksia.
Viimeksi muokattu:
Meillä on SunAIR 450 ja pitänyt vähän pidempään nakuttavaa ääntä ja mietin olisiko iotechin porukasta apua diagnosointiin. Pitäisi ehkä viimeinkin korjata. Viime vuonna vaihdoin puhaltimien moottorien laakerit, kun niistä kuului jokin oma äänensä, olikohan jotenkin vinkuva. Olisiko tähän ammattilaisvinkkejä?
Suomi24 jotkut sanovat, että peltimoottorista kyse ja sen vaihdolla hoituu (tässä vissiin kyseinen malli Belimo LH230A60 ja vaatii sähkärin). https://www.aeris.fi/post/moottoripelti-tai-peltimoottori-opas-peltimoottorin-vaihtoon sivuston mukaan nakutus liittyisi peltimoottoriin.
Ääni tässä: . Klikkausäänet ovat nopeuden säätöä.
Laite tämä ja liitteenä kuva sisälmyksistä: https://sisailmahuolto.com/wp-conte...ir_450_500_Classic_asennus_ja_kaytto_ohje.pdf
Mutta kai se tuo peltimoottori on sitten kyseessä? Pitänee katsoa mistä saisi ihan kohtuuhinnalla (saa myös ehdottaa alan ulkomaalaisia verkkokauppoja mistä kannattaisi vilkaista). Ei ole tällä hetkellä oikein ammattilaisen kutsumiseen mahdollisuuksia.
Jos moottori on lto-kennon ohituksessa, niin lisäaikaa korjaukselle saat lukitsemalla se pelti nyt kiinni. Saa näillä keleillä olla kenno käytössä 24/7.
Edit. Jaa, se availee peltiä tarvittaessa kennon sulatusta varten.... Kokeile, jäätyykö. Osaisikohan se tiputtaa tuloilmasta kierroksia?
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Käsinsäätelette räppänöitä ?
Ihan suoraa et sano, mutta jää nyt mielikuva että käsin pienellä tunteella säätelette venttiileitä, korostat Co2 mittausta, mitä muuta mittailetta, tai siis onko tuo Co2 ja tunne minkä mukaan aukaisetta aukkoja ?
Tuosta korvausilmasta piti kysyä, asuinmukavuutta talvella, miten se lattialämityksen kanssa toimii, siis vedontunnetta jos raakaa ilmaa ulkoa.
Jos ei lämmöntalteenottoa, vaan raakana pihalle, niin siinähän menee jo tuosta 10 000kW energiasta yli puolet harakoille. vai mutuilinko ihan väärin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 881
Tässä on nyt pieni looginen virhe. Maalämpötalossa ei ole mielekästä edes hahmotella jotain verrantoa vuosittaisen sähkönkulutuksen ja lämpöhäviöiden välille.
Lämmitysenergian tarve(käyttö) on se, mihin pitäisi verrata. Se on ihan eri luku, eikä se edes ole kovin hyvin haarukoitavissa sähkön kokonaiskulutuksesta.
Tietysti voidaan tehdä kasa oletuksia ja 10-12 MWh kulutusarviolla voisi kulua MLP:n lämmityskäyttöön vaikkapa 4MWh ja tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi 16 MWh lämmitystä. Voi tosin olla myös jotain ihan muuta. Vieläpä lähtötietona oli nyt kulutusarvio, ei esimerkiksi kolmen vuoden toteutunut kulutustieto.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Miksei.
Jos aiheena on ilmanvaihto, ja jos tuupataan lämpöpihalle, yli puolet kokonais lämmitys energiasta. niin energiaa se on.
Matalaenergiatalossa, varsinaiseen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttaa rakennuksen muu sähkönkulutus rakennuksen sisällä, joka lämittää.
Tässä yhteydessä jos aiheena oli ilmanvaihto, sen energia tehokkuus, niin ei meitä kiinnosta kiinteistön sähkökulutus, vaan kuinka paljon energiaa menee lämittämiseen, maalampö kohteessa se paljonko se sitä lämpöä tuottaa, suorasähkökohteessa se, puulämmitteisessä se, ja sitten se muu sisällä kulutettu sähkö. Omakotitaloissa on usein jopa kaikkia. Lämpökereimiäkään pidä onohtaa.
Rakennusten enrgialuokitukset, niin joo, niihin vaikuttaa energiankulutus, mutta niiden tarkoitus ja viesti on ihan muu.
Kyllä, tulo- ja poistoilmakanavia säädetään käsin. Mittarointi palvelee ensisijaisesti sitä, ettei asioita tehdä pelkästään mututuntumalta ja ettei esim. vaihdeta liikaa tai liian vähän ilmaa sisällä. Oikeastaan kesä ja talvi helpoimpia vuodenaikoja säätöjen kannalta. Talvella poistoilmakanavat saavat olla melkein kiinni koko talven, eikä niihin juurikaan tarvitse koskea, tuloilmakanavat voivat myös olla pääsääntöisesti hieman auki tai jos tilassa ei oleskella pidempään aikaan, niin kiinni. Eli ilmanvaihtoa ei voi kokonaan unohtaa, mutta jatkuvaa säätämistä ei tarvita.
Ehkä eniten hienosäätöä tarvitaan kun kelit vaihtelevat voimakkaasti ulkona, mutta silloinkaan ei isoja temppuja tarvitse tehdä. Lähtökohtaisesti säädön tarve koskee vain sitä tilaa missä olet, muut tilat voivat olla suljettuja tai hieman auki. Esim. OH/keittiö säädöt yleensä aina hieman auki.
Vedontunnetta ei tule, jos venttiilit eivät ole liian auki. Tuloilmakanavat ovat eräänlaisia kippiventtiilejä, jotka on suunnitelmien mukaisesti sijoitettu melko ylös seinälle (huonekorkeus 3 metriä) ja venttiilin ilmavirta suuntautuu yläviistoon, josta se tasautuu koko huoneen alalle. Säätö on portaittainen ja pienimmissä asetuksissa ilma virtaa melko hitaasti, vaikka ulkona olisi kuinka kylmä.
Toki kun kyse on hirsitalosta ja kaikissa ratkaisuissa on huomioitu rakenteiden hygroskooppisuus, esim. ilmankosteuden kanssa harvemmin on haasteita, kesälläkään.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Mittaatko ilmamääriä. kokonais poistoa, vai osottain, vai et mitään. Jos mittaat niin miten.
En suoraan mittaa ilmamääriä mitenkään. Mittaamista on tehty käyttöönottovaiheessa, mutta ne laitteet maksavat monta tonnia, kun pienten paine-erojen vuoksi ihan millä tahansa mittarilla mittaukset eivät luotettavasti onnistu. Nämä tehtiin iv ammattilaisten laitteilla.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 191
Ok.
Tuo askarrutti että miten niitä kohtuu tolkulla suht huoltovapaasti mitataan. Pienet nopeudet. Toinen postaaja kerto kohteesta missä paljon erillispoistoja, ymmärsin että sinulla enemmän vähemmän rintsikkaa tyyliin yksi "piippu" mistä kaikki pihalle.
Tai jotain suuntaa antavaa. Lämpötila/paine-eroa, saisko siitä mitään irti. Tulot jos ja kun on iso reikä seinässä missä suodatin, niin se ehkä niin välilä, jos ja kun ilman siirtyy huoneesta toiseen, vähän vaihdellen säänmukaan.
Kerroit että tulot kiinni(* siellä missä ei oleskella ja auki siellä missä oleskellaan, maalikko ajatuksen tulisi mieleen painopiste enemmän toisin päin. raitista ilmaa enemmän sielä missä ei olla, vähemmän siellä missä ollaan jollon penempi vedontunne.
(*
Tässä tarkoitain kiinni asonnolla "pienellä", en tiedä saako niitä tässä kohteessa kokonaan kiinni. kuvittelen ettei.
Painovoimaisessa voi mittailla, vähän jotain tasapainosäätöä. Mutta millainen tuo käytännössä on tuollaisessa manuaalisäätöisessä 2020 omakoti kohteessa. Sää, lämpötilat, tuuli vaikuttaa, Kuvauksesta jäi olo että ei ole tyhty jotain esimerkki taulukkoa, eri vuoden aikoina.
Joo, sori, näen silmissäni ns modernin painovoimaisen kohteen, jossa noihin asuntoilmoituksen tai rintsikoiden kohteisiin verrattuna on oikeasti jotain ilmanvaihtoa, ilman että tarvii kerran pari vuorokauteen tuulettaa ikkunat auki. ja vähän jotan mittausta mikä muistuttaa jos alkaa pahasti mennä tunkkaseksi.
EN ehk äuudiskohteissa ajatukselle lämpiä, mutta pitää muistaa että meillä on vielä tänäpäivänä todella paljon vnahoja painovoimaisia kohteita joissa asiat ihan retuperällä, no poistokanavia niissä huono avartaa, mutta jos ihan parannus edellä, niin poistopuhaltimilla, huippari. Sinulta sitten raitisilman kanavaa. Jälkimmäisessä on se vaara että vedontunne, saa ihmiset niitä tukkiin. Sulla lattialämmityksessä ne oli katonrajassa, ja korkea huone korkeus, niin tulee ihan silmiin vanhat, vanhat rakennukset, kerrostalot, mutta miksei myös vanhat isto hirsikohteet. "Patteri" kohteissa vaihtoehtoja ikkunoiden luona (jos ja kun patteri ikkunan alla)
Poistopuhallin helpottaa isosti säätöä, saa kohtuu rahaan automatisointia. Todellisten ilmamäärienkin mittaaminen helpottuu, tai sitten suuntaa antavaa taulukkoa ihan eri tehoasetuksilla. Ei se tietenkään enään ole painovoimainen.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (50/2025)
12.12.2025 14:07
-
Asus julkisti 5K-resoluution ROG Strix 5K XG27JCG -pelinäytön huippuominaisuuksilla
12.12.2025 00:00
-
Google myöntää näyttöongelmista kärsiville Pixel 9 Pro- ja Pro XL -älypuhelimille pidennetyn takuun
11.12.2025 17:41
-
AMD julkaisi tekoälypohjaiset FSR ”Redstone” -teknologiat
10.12.2025 23:04
-
AMD julkaisi AMD Software 25.12.1-ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
10.12.2025 21:30
