Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Nuo asennuskaulukset pitäisi virallisen ohjeen mukaan kiinnittää kattopaneeliin ruuvauksen lisäksi pop-niiteillä kauluksesta kierresaumakanavaan. Varmaan riittää 3,2 mm RST niitit? Kenelläkään vinkkiä miten poraan reiän sinne 125 mm kanavan sisään? :D
Vaikkapa näillä:
 
Onko jotain hyviä ja halpoja vinkkejä luonnollisen ilmanvaihdon tilapäiseen tehostukseen? Kyseessä yksikerroksinen omakotitalo jossa koneellinen poisto on kattorempan takia nyt parisen viikkoa pois käytöstä ja jo päivässä on huomannut että, ainakin näin kun ei tuule, niin sisäilmasta tulee selkeän tunkkaista, vaikka pitää jatkuvasti kaikki kolme kiinteistön tuuletusikkunaa auki.
 
Onko jotain hyviä ja halpoja vinkkejä luonnollisen ilmanvaihdon tilapäiseen tehostukseen? Kyseessä yksikerroksinen omakotitalo jossa koneellinen poisto on kattorempan takia nyt parisen viikkoa pois käytöstä ja jo päivässä on huomannut että, ainakin näin kun ei tuule, niin sisäilmasta tulee selkeän tunkkaista, vaikka pitää jatkuvasti kaikki kolme kiinteistön tuuletusikkunaa auki.

Kunnon läpiveto, mieluiten ihan ovia avaamalla. Toki tämänkin toimivuus on kovin keliriippuvaista.
 
Nuo asennuskaulukset pitäisi virallisen ohjeen mukaan kiinnittää kattopaneeliin ruuvauksen lisäksi pop-niiteillä kauluksesta kierresaumakanavaan. Varmaan riittää 3,2 mm RST niitit? Kenelläkään vinkkiä miten poraan reiän sinne 125 mm kanavan sisään? :D
Siis pitää kiinnittää pop-niiteillä kanavaan, mutta voidaan myös kiinnittää rakenteeseen laipassa olevista reijistä.
Kukaan ei niitä kiinnitä laipasta ruuvilla rakenteeseen.
Normaaleissa kanavissa riittää 3,2 alumiini niitit.
Lähes millä tahansa noitten poraaminen sinne kanavaan onnistuu, kun joutuu vinoon poraamaan niin katsoo kohdan missä terä ei pääse lähtemään ylös karkuun.
Jos ei poraaminen onnistu niin vetäsee asennusliimalla sen kauluksen kiinni kanavaan, ei nyt ihan kaikkein paras ratkaisu mutta on noinkin joutunut tekemään. Vittumainen ottaa irti jos tarvitsee, mutta niin on rst niitilläkin kiinnitettykin.
 
Tämähän se olisi jos sää autaisi vähänkään, mutta tällä hetkellä ilma ei tunnut liikkuvan pihallakaan.

Mikäli löytyy kesäjemmasta tuulettimia niin avonaisen ikkunan tai oven eteen puhaltamaan sisäänpäin. Tarvii vaan tietty hieman isompia, jotta ilma liikkuu.
 
Siis pitää kiinnittää pop-niiteillä kanavaan, mutta voidaan myös kiinnittää rakenteeseen laipassa olevista reijistä.
Kukaan ei niitä kiinnitä laipasta ruuvilla rakenteeseen.
Normaaleissa kanavissa riittää 3,2 alumiini niitit.
Lähes millä tahansa noitten poraaminen sinne kanavaan onnistuu, kun joutuu vinoon poraamaan niin katsoo kohdan missä terä ei pääse lähtemään ylös karkuun.
Jos ei poraaminen onnistu niin vetäsee asennusliimalla sen kauluksen kiinni kanavaan, ei nyt ihan kaikkein paras ratkaisu mutta on noinkin joutunut tekemään. Vittumainen ottaa irti jos tarvitsee, mutta niin on rst niitilläkin kiinnitettykin.
Toisaalta kyllä se toimii vaikka se laippa ei olisikaan poppareilla putkessa kiinni, kunhan nyt varmistaa ettei se venttiili putoa kenenkään niskaan sieltä.
 
Kattoremontti tuloillaan mahdollisesti yllättävän nopealla aikataululla ja samalla päivitettävä katon röörit kohdilleen.
Seuraavat ajatukset, voiko mennä huonompaan suuntaan ja mitä tulisi huomioida?
Mitään isompaa iv-jumppaa ei ole tulossa.
Kattoremontin yhteydessä sais kyllä verrattaen helposti tehtyä putkiston LTO:ta varten. Asumismukavuutta ja energiansäästöä.
 
80-luvun rivari, koneelinen poistoilmanvaihto. Saunassa lattiassa kiukaan alla putki korvausilmalle, katossa saunaventiili jossa poistoon, eli se auki/kiinni vedettävä malli. Miten tuota pitäisi oikeaoppisesti käyttää? Olen ymmärtänyt että saunaa lämmittäessä loogista olisi pitää tuo poisto kiinni, ja avata saunan kuivatusta varten. Mutta miten noin niinkuin muuten? Kuuluuko tuon olla auki vai kiinni niinä päivinä kun ei saunota? Jotenkin tuntuisi hassulta pitää sitä aina auki, koska sehän vetää ilmaa putkesta suoraan katon kautta ulos, eli ei täten paranna asunnon ilmanvaihtoa mitenkään. Olenko täysin väärässä? Muuten poistot pesuhuoneessa, vessassa, vaatehuoneessa ja keittiössä jossa liesituulettimen kautta ohjataan poiston tehoa 4 portaisesti. Korvausilmaraot ikkunoissa makuuhuoneissa, olohuoneessa ja keittiössä jotka eivät kuitenkaan tunnu ihan riittävän, sillä asunto on kovin alipaineinen vaikka ilmanvaihdon teho on 1 tai 2 teholla.
 
Kaipa tämä tähän topicciin kuuluu.

Suosituksia huippuimurista 160mm putkeen?
Noin 40m2 autotalli kyseessä. Saisi olla portaaton säätö ja mielellään vaikka jonninmoisella ajastimellakin.
Painovoimainen ilmanvaihto, jos merkitystä.
 
Olen pohdiskellut ilmanvaihdon tehon tarvetta meillä. Se on nyt säädetty alkuperäisten mittauspöytäkirjojen mukaisille tehoille. Kone on kuitenkin vuosien varrella vaihtunut ja nykyisessä on hiilidioksidi ja kosteustunnistimet, jotka tarvittaessa nostaa tehoa jos ilmanlaatu heikkenee tai kosteutta tulee liikaa.

Joten onko tuota edes tarvetta pitää tuolla mittausten mukaisella teholla? Toki LTO-lämmittää sisääntulevaa ilmaa, mutta huomattavasti normaalia huoneilmaa kylmempää se sisääntuleva ilma silti oli. Alkuperäinen perhe tässä talossa oli viisi ihmistä, nyt on kaksi. Samat säädöt silti.
 
Ois kiva vuokrakämppä tarjolla mutta mietityttää kun siinä ei oo liesituuletinta laisinkaan, vuokranantaja tuskin kovin innoissaan semmosta kierrättävää ja suodattavaa liesariakaan siihen asennuttaa jos edelliset ja hän itsekin on siinä pärjännyt. Onko tekkiläisillä kokemusta ruuanlaitosta ilman liesituuletinta, voihan sitä aina ikkunaa avata ja tuulettimilla vähän ilmavirtaa tehostaa sinnepäin, ja jotain pöydälle laitettavia tuuletinhässäkkiäkin on olemassa joiden ilmeisesti pitäs suodattaa ja kerätä sitä rasvaa? Suuren osan nyt saa jossain airfryerissä käristettyä ja makaroonin keitosta ei paljoa varmaan haittaa tule mutta jos pannulla jotain rasvasta paistaa tai vaikka uppopaistaa niin onkohan paikat sitte kuinka rasvan peitossa? :lol:
 
Ois kiva vuokrakämppä tarjolla mutta mietityttää kun siinä ei oo liesituuletinta laisinkaan, vuokranantaja tuskin kovin innoissaan semmosta kierrättävää ja suodattavaa liesariakaan siihen asennuttaa jos edelliset ja hän itsekin on siinä pärjännyt.
En tiedä millainen keittiö, jos kyse kerrostalon huoneistosta niin vanhoissa kohteissa ei lainkaan tavatonta ettei liesituuletinta ole, mutta niissä yleensä poisto (* kuitenkin lieden yläpuolelle. Sen riittävyys riippuu isosta kuinka tehokas se on ja millaista kokkailua harrastaa. Noita kuitenkin ollut 50 luvun isoilla lapsiperheillä.

Jos kokkailusi on "raskaampaa" missä olisi tärkeää olla liesituuletin hiilisuodattimin, niin ilman muuta kannattaa neuvotella asiasta , jos kokkaus tuoksut on rankat ja leviää ilman sitä niin onko se sopia kämppä sinulle ilman liesituuletinta.

Ratkaisu myös kuullostaa kohteelta missä koneellinen poisto, jolloin korvaus ilman riittävyys tärkeää, eli sen varmistaminen kokaketessa voi auttaa.

Mutta jos painovoimainen kohde niin sama juttu, mutta silloin ollaa todennäköisesti jo aika heikolla pohjalla, ja tehot vaihtelee kovasti sään mukaan.


Jos ei ole kerrostaloa, vaan joku muu, niin tavallaan sama juttu ja tapauskohtaista. Omakotitalokohteessa on voitu ehkä alunperin toimiva sossiä todella huolella vuosien aikana.


(*
Näiden riski on tietenkin se että kanavaan kiertyy rasvaa ja varsinkin tiilihormit vaikeata puhdistaa. Asuinkerrostalo yhtiössä kuuluu yhtiölle, toki asukkaan velvollisuus ilmoittaa havoinnoista.

 
Ois kiva vuokrakämppä tarjolla mutta mietityttää kun siinä ei oo liesituuletinta laisinkaan, vuokranantaja tuskin kovin innoissaan semmosta kierrättävää ja suodattavaa liesariakaan siihen asennuttaa jos edelliset ja hän itsekin on siinä pärjännyt. Onko tekkiläisillä kokemusta ruuanlaitosta ilman liesituuletinta, voihan sitä aina ikkunaa avata ja tuulettimilla vähän ilmavirtaa tehostaa sinnepäin, ja jotain pöydälle laitettavia tuuletinhässäkkiäkin on olemassa joiden ilmeisesti pitäs suodattaa ja kerätä sitä rasvaa? Suuren osan nyt saa jossain airfryerissä käristettyä ja makaroonin keitosta ei paljoa varmaan haittaa tule mutta jos pannulla jotain rasvasta paistaa tai vaikka uppopaistaa niin onkohan paikat sitte kuinka rasvan peitossa? :lol:
Tarjoat vuokranantajalle kympin enemmän kuussa vuokraa vastineena siitä, että asennuttaa liesituulettimen. Tai ensin tietystin kysyt mahdollisuutta liesituulettimeen ilman erillistä kompensaatiota vuokrassa.
 
Tuo on tosiaan -86 rakennettu pikku kerrostalo, on siinä varmasti koneellinen poisto ainakin. Siitä paha sanoa onko riittävä 😄 En oikeen omista kokkailuista osaa vielä sanoa kun oon vasta omilleni muuttamassa niin safkat on toistaseksi ilmestyny suurimmilta osin valmiina kattilaan mutta tuskin sen kummempaa kun jotain pihviä ja pekonia jotka kärystää ehkä enemmän. Tuossa kuva siitä keittiöstä, on siinä ainakin ikkuna ihan vieressä. Pitää jutella vuokranantan kanssa, eihän ne tonneja maksa ne laitteet

PXL_20250213_140939594.jpg
 
Tuo on tosiaan -86 rakennettu pikku kerrostalo, on siinä varmasti koneellinen poisto ainakin. Siitä paha sanoa onko riittävä 😄 En oikeen omista kokkailuista osaa vielä sanoa kun oon vasta omilleni muuttamassa niin safkat on toistaseksi ilmestyny suurimmilta osin valmiina kattilaan mutta tuskin sen kummempaa kun jotain pihviä ja pekonia jotka kärystää ehkä enemmän. Tuossa kuva siitä keittiöstä, on siinä ainakin ikkuna ihan vieressä. Pitää jutella vuokranantan kanssa, eihän ne tonneja maksa ne laitteet

PXL_20250213_140939594.jpg
Jännä ettei ole laitettu rempassa liesituuletint, kuitenkin kaappeja tungettu lieden päälle Tuossa ehkä vähän se kiusaa että se kupu tulisi liianalas jos kaapin alle, eli pitäisi tuohon alakaapin puolelle saada.


Ylhäällä näkyy poisto, ja kun ilmeisesti koneellinen poisto, niin korvausilma reitit jos ok niin eiköhän sinne mene. toki pintoja rasvoo vähän enemmän kuin kuvulla.

Lisäkorvausilma muualta kuin keittiöstä, niin ei leviä. Mutta voi olla ettei tarvi sen kanssa jumpata.

Jää mielikuva etten lisävuokraa tarjoaisi kuvusta, vaan samaan rahaan tikaamista, tai tingata vuokrasta, jos se tilanne että olet vahvoilla, eikä muita ehdokkaita kisaamassa kämpästä tasaväkisesti.
 
Tuo on tosiaan -86 rakennettu pikku kerrostalo, on siinä varmasti koneellinen poisto ainakin. Siitä paha sanoa onko riittävä 😄 En oikeen omista kokkailuista osaa vielä sanoa kun oon vasta omilleni muuttamassa niin safkat on toistaseksi ilmestyny suurimmilta osin valmiina kattilaan mutta tuskin sen kummempaa kun jotain pihviä ja pekonia jotka kärystää ehkä enemmän. Tuossa kuva siitä keittiöstä, on siinä ainakin ikkuna ihan vieressä. Pitää jutella vuokranantan kanssa, eihän ne tonneja maksa ne laitteet
Onko ihan 100% varma, ettei noihin yläkaappeihin ole asennettu integroitua tuuletinta? Niitä on mielestäni myös sellaisia mitä ei näe ilman että kurkkaa alle.
 
Onko ihan 100% varma, ettei noihin yläkaappeihin ole asennettu integroitua tuuletinta? Niitä on mielestäni myös sellaisia mitä ei näe ilman että kurkkaa alle.

Taitaa olla asennusohjeiden vastaista laittaa lieden päälle mitään muuta kuin liesituuletinta.
 
Juu on varma että siinä ei oo mitään, kaappi vain. Soitan tänään ja katotaan jos saatais vuokraa alemmas tai joku töhöstin siihen, ei ole kuulemma hirveästi kiinnostuneita ollut niin voi olla jotain vipuvartta
 
Sehän ei ole varsinaisesti liesituuletin noissa, vaan pelkkä aktiivihiilisuodatin, jonka läpi ilmaa kierrätetään. Liesituuletinta ei yleensä saa noihin asentaa.
 
Juu on varma että siinä ei oo mitään, kaappi vain. Soitan tänään ja katotaan jos saatais vuokraa alemmas tai joku töhöstin siihen, ei ole kuulemma hirveästi kiinnostuneita ollut niin voi olla jotain vipuvartta
Onpa älytön ratkaisu. Eipä tuossa tarvitse kuin muutamaan kertaan keitellä pastavettä liedellä niin on yläpuolinen kaapisto ihan pilalla kosteuden takia. Voit jo silläkin perustella, että tuohon kannattaa vaan suosiolla laittaa normi liesituuletin rasvasuodattimilla ja aktiivihiilisuodattimilla.
 
80-luvun rivari, koneelinen poistoilmanvaihto. Saunassa lattiassa kiukaan alla putki korvausilmalle, katossa saunaventiili jossa poistoon, eli se auki/kiinni vedettävä malli. Miten tuota pitäisi oikeaoppisesti käyttää? Olen ymmärtänyt että saunaa lämmittäessä loogista olisi pitää tuo poisto kiinni, ja avata saunan kuivatusta varten. Mutta miten noin niinkuin muuten? Kuuluuko tuon olla auki vai kiinni niinä päivinä kun ei saunota? Jotenkin tuntuisi hassulta pitää sitä aina auki, koska sehän vetää ilmaa putkesta suoraan katon kautta ulos, eli ei täten paranna asunnon ilmanvaihtoa mitenkään. Olenko täysin väärässä? Muuten poistot pesuhuoneessa, vessassa, vaatehuoneessa ja keittiössä jossa liesituulettimen kautta ohjataan poiston tehoa 4 portaisesti. Korvausilmaraot ikkunoissa makuuhuoneissa, olohuoneessa ja keittiössä jotka eivät kuitenkaan tunnu ihan riittävän, sillä asunto on kovin alipaineinen vaikka ilmanvaihdon teho on 1 tai 2 teholla.
Eikö tähän löydy mitään kannanottoa keneltäkään?
 
Eikö tähän löydy mitään kannanottoa keneltäkään?
Maalikko pohdintaa, ehkä innostaa jonkun ammattilaisen oikaiseen :-)

Mutta johtuko hyvästä pohjustuksesta, mutta ihan sama tuli mieleen.

Onko saunassa lattialämmitys, onko puukiuas, vai sähkö ?

Ilmeisesti siitä venttiiliä ei ole erityisesti säädetty, ja sen saa kokonaan kiinni?
Ajatus, jos kylmää korvausilmaa ulkoa ja sulkee saunan poiston, niin sieltä sitten kylmään pesuhuoneeseen, jos poistot on samasta kanavasta niin se poisto merkittävältä osin siirtyy pesuhuoneen puolelle, tai sitten ei. Sitä siis pohdin että onko enimmäkseen vain kyse mistä venttiilistä poistuu.

Lattialämmitystä mietin sitlä kantilta kuinka kylmää sieltä virtaa pesuhuoneeseen ja sitä miten kosteus jutut jos pesuhuoneesta virtaa ilman mukana vettä kylmään saunaan. Jos "patterilämmitys" niin miten se kierrättää ilmavirtoja, jos toisaalla rattianrajassa on kylä korvausilman.

(ulkotuleva kuiva ilma sinänsä kuivaa, mutta kylmä ilma taasen tiivistää kosteutta pinnoille , ja jos se ilma ei lämpiä, niin ei siitä kuivuudesta ole hyötyä, jää vain haitta)

Puukias, vs sähkö, niin puukiukaassa korvausilman idea ruokkia pesää, onko siinä säätö , eli surennetaanko sitä poltonajaksi, jos puukias.

Eli en nyt vastannut, niin hakisin kokemusta, jos nyt on auki, niin kokeilisin miten toimii pienemmällä. Talvella voisi kuvitella että saa nopeasti tuntumaa miten paikat pysyy kuivana.

Se korvausilma venttiili onko sitä helppo säätää, oli onko se lukittu, eli nyt mietin sitä että jos ja kun pesuhuoneen ajatus olla myös muiden tilojen osa poisto, niin jos tuo on kovin väljä niin voi vähän kaataa sitä ajatusta.

Rivarissa voi tietenkin kuvitella että on jokin yhtiön ohje, mutta usein vain mielipiteitä, erillaisia vankkoja mielipiteitä.
 
Eikö tähän löydy mitään kannanottoa keneltäkään?
Itse käytimme rivarin saunan poistoilmaräppänää vain saunoessa ja kuvattaessa auki. Muuten se oli kokoajan kiinni. Juuri samanlaiset päätelmät oli itsellä.

Kyseiseen yhtiöön asennettiin tuuletusikkunoihin tuloilmakanavat äänieristeellä, koska epäilimme että ikkunoihin laitettavat kanavat ei riitä ja poisto tekee asunnot helposti alipaineiseksi.
 
Itse käytimme rivarin saunan poistoilmaräppänää vain saunoessa ja kuvattaessa auki. Muuten se oli kokoajan kiinni. Juuri samanlaiset päätelmät oli itsellä.

Kyseiseen yhtiöön asennettiin tuuletusikkunoihin tuloilmakanavat äänieristeellä, koska epäilimme että ikkunoihin laitettavat kanavat ei riitä ja poisto tekee asunnot helposti alipaineiseksi.
Sama, paitsi että avasin vasta saunomisen jälkeen kuivaamisen ajaksi. Pähkäilin että turha kai sitä lämmintä ilmaa on heti imeä katonrajasta pois. Ja muutamalla kokeilulla varvastason lämpötila tuli huomattavasti nopeammin miellyttäväkai pitämällä se räppänä vielä saunomisen ajan kiinni.
 
Poisto kiinni kun lämmitetään kiuasta ja saunotaan. Oven alta kyllä poistuu kylpyhuoneen puolelle ilmaa. Lämpiää ehkä sekin puoli hieman. Saunomisen jälkeen poisto auki, niin kuivuu. Tämmöiset ohjeet oon itse kuullut joskus.
 
Eihän se saunan läpi virtaava ilmanvaihto ole asunnon ulkopuolista, onhan se saunakin osa asuntoa, ja vieläpä tila jonka kosteuskuorma on poikkeuksellisen suuri, mutta eihän sitä tehostettua ilmanvaihtoa ole siellä tarve käyttää kokoaikaa.

Poisto kiinni kun lämmitetään kiuasta ja saunotaan. Oven alta kyllä poistuu kylpyhuoneen puolelle ilmaa. Lämpiää ehkä sekin puoli hieman. Saunomisen jälkeen poisto auki, niin kuivuu. Tämmöiset ohjeet oon itse kuullut joskus.

Yleensähän koneellisen IVn kanssa saunassa on se peruspoistoventtiili siellä lattian rajassa, joka hoitaa ilman vaihtumisen normaalisti.
 
80-luvun rivari, oletan, että siellä on vain poisto katossa. Seinän sisään tulevat kanttikanavat on vasta 2000-luvun asennuksia. Eikä niitäkään juuri ole rivareissa tai kerrostaloissa. Ok-taloissa joissain.
 
80-luvun rivari, oletan, että siellä on vain poisto katossa. Seinän sisään tulevat kanttikanavat on vasta 2000-luvun asennuksia. Eikä niitäkään juuri ole rivareissa tai kerrostaloissa. Ok-taloissa joissain.
Miten teillä on muuten onnistunut tuo alipaineisuuden kanssa eläminen? Itse asun myös 80-luvun rivarissa, jossa vain koneellinen poisto ja alipaineongelmaa ei ole saatu korjattua edes lisäämällä korvausilmaa. Omassa asunnossa mitattiin juuri paine-eroksi -15Pa ja sähkölaskut ilmalämpöpumpusta huolimatta järkyttävät.
 
Miten teillä on muuten onnistunut tuo alipaineisuuden kanssa eläminen? Itse asun myös 80-luvun rivarissa, jossa vain koneellinen poisto ja alipaineongelmaa ei ole saatu korjattua edes lisäämällä korvausilmaa. Omassa asunnossa mitattiin juuri paine-eroksi -15Pa ja sähkölaskut ilmalämpöpumpusta huolimatta järkyttävät.
Meillä on lto-kone, joten tasapainossa. Alipaineeseen en ota kantaa, mutta onko poistoilma säädöissä? Ja onhan se vähemmän energiatehokasta puhaltaa lämmitettyä sisäilmaa 40l/s suoraan piipusta pihalle.
 
Mistäs löytyisi parhaiten uutta tuloilmaventtiiliä saunaan, kun pitäisi saada suuntaavaa mallia kiukaanvaihdon myötä? Nykyinen tuloilmaventtiili on nupilla varustettu jota pystyy liikuttamaan helposti vetämällä iänikuisen pyörittämisen sijasta, ja haluaisin mielellään pitää sen jatkossakin sellaisena. Vai voiko noihin olemassaoleviin venttiileihin retrofitata jonkin lätkän jolla tuloilman saisi ohjattua pois kiukaan yläpuolelle tulevasta lämpöanturista?
 
Saa, metallinen sitten. Muovisia tulee normaalimallien mukana, metallisia ns. Kts-s (sauna) venttiilien mukana. Saatavuutta erikseen en tiedä, mutta kaippa semmoisen voi itsekkin leikellä ananaspurkin kannesta.....

Edit. Semmoista vois kysellä iv-mittaajilta, niitä joskus nypitään pois, kun saa huiluttaa 360° säteellä
 
Mistäs löytyisi parhaiten uutta tuloilmaventtiiliä saunaan, kun pitäisi saada suuntaavaa mallia kiukaanvaihdon myötä? Nykyinen tuloilmaventtiili on nupilla varustettu jota pystyy liikuttamaan helposti vetämällä iänikuisen pyörittämisen sijasta, ja haluaisin mielellään pitää sen jatkossakin sellaisena. Vai voiko noihin olemassaoleviin venttiileihin retrofitata jonkin lätkän jolla tuloilman saisi ohjattua pois kiukaan yläpuolelle tulevasta lämpöanturista?
Climecon Rino S venttiiliin saa ohjaimen, en tiedä tuleeko jo paketissa vai pitääkö tilata erikseen.
 
Olen nyt aika epätoivoinen juuri muuttamani -89 vuoden rivitaloasunnon ilmanvaihdon ja sen alipaineen kanssa. Kämpän koneellinen poisto tuntuu olevan ylitehokas asunnon kokoon nähden ja pelkään tästä seuraavan sisäilmaongelmia.

Vaihdoin alkuperäisen liesikuvun tilalle pelkän venttiilin ja huipparille tyristorisäätimen. Tässäkin jo pienin asetus vetää kämppään -9Pa alipaineen. En ole saanut vielä selville nykyisen huippuimurin mallia, mutta laite vaihdettiin vuonna 2020 kattorempan yhteydessä ja on AC-malli.

59m² kaksiosa on kaksi 100mm Velco korvausilmaventtiiliä äänenvaimentimilla ja suodattimilla. Loppu korvausilma tulee lämpökuvausraportin mukaan ilmavuotoina ympäri kämppää.😪
Vuosi sitten koko taloon tehty massiivinen valesokkelikorjaus, jossa seinät avattiin, seinä-lattialiitokset tiivistettiin ja eristeet vaihdettiin. Ilmeisesti tätä tiivistämistä ei rempassa kuitenkaan tarpeeksi priorisoitu.

20250120_224437~2.jpg


Jo aiemmin homeelle altistuneena olen aika ahdistunut, kun en tiedä miten edetä. Joka suunnasta tulee erilaista tietoa, ja isännöitsijä tai kukaan asukkaista ei ymmärrä asiasta mitään. Lisäksi asunnon lämmityskulut ovat tietenkin tähtitieteelliset kylmien ilmavuotojen takia. Pelkkä lämmitys +18 ILP:n tavoitelämmöllä vei tammikuussa n. 800kWh.

Olen ehdottanut alustavasti huippuimurien vaihtamista tehoiltaan sopiviin EC-malleihin, jolloin säätö ja tasapainotus olisi helpompaa. Lisäksi sokkelirempan urakoitsija korjaa osan ilmavuodoista ja ehdotti myös yhden korvausilmaventtiilin lisäämistä. Talossa ei ilmeisesti koskaan tehty mitään iv-suunnitelmaa, jonka vuoksi poistokanaviinkin jouduttiin säätämään jonkinlaiset perussäädöt nuohouksen yhteydessä. Odottelen näistä säädöistä vielä jotain pöytäkirjaa. Korvausilmaventtiilien antamaan ilmamäärään ei kukaan ottanut kantaa ja termostaattisina ne vetävät itsensä lähes kiinni pakkasella.

Miten nyt saisin pienellä budjetilla ensihätään parannettua tilannetta?

Korvausilmaa pitäisi ilmeisesti lisätä ja poistoa vähentää. Näiden korvausilmaventtiilien ominaisuutenahan on ilmamäärän kasvu alipaineen kasvaessa. Vaihtoehdoksi olenkin pohtinut jopa jotain huonekohtaista LTO-laitetta, mutta näiden myyjä väitti tiukkaan laitteen sotkevan koko ilmanvaihdon. Hänen mukaansa ainoastaan Mobair 3015 tuloilmalaite on ratkaisu. Olen kyllä aika skeptinen, sillä kokemukseni mukaan Mobairit ainoastaan sekoittavat kylmää ulkoilmaa ja vähentävät vetoa.

Onko koneellisella poistolla varustettua ilmanvaihtoa edes mahdollista saada lähellekään tasapainoon?

Monessa ohjeessa nimittäin mainitaan tämän järjestelmän vaativan -10Pa paine-eron juurikin riittävän korvausilman saamiseksi.

Millainen sotku syntyy yhdistämällä huoneLTO-laite ja huippuimuri samaan asuntoon?💀
Olisiko kanavatuuletin oikeasti ratkaisu korvausilman lisäämiseksi?

Loppuun vielä kuvat kylpyhuoneen ja saunan langattomista venttiileistä. Nuohouksen yhteydessä paljastui kattoventtiilien olevan irrallaan poistoputkistosta. Ei mitään tietoa mistä lähtien näin on ollut, kenties jo rakennusvaiheesta 1989😮😬 Putkien päät löytyivät 15cm syvyydestä höyrynsulkumuovin takaa villojen seasta. Nuohoojat onneksi saivat kytkettyä venttiilit jotenkin putkiin.

Jännityksellä odotan mitä rakennevahinkoa tästäkin on aiheutunut...
20241202_084306.jpg20241202_084747.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Olen nyt aika epätoivoinen juuri muuttamani -89 vuoden rivitaloasunnon ilmanvaihdon ja sen alipaineen kanssa. Kämpän koneellinen poisto tuntuu olevan ylitehokas asunnon kokoon nähden ja pelkään tästä seuraavan sisäilmaongelmia.

Vaihdoin alkuperäisen liesikuvun tilalle pelkän venttiilin ja huipparille tyristorisäätimen. Tässäkin jo pienin asetus vetää kämppään -9Pa alipaineen. En ole saanut vielä selville nykyisen huippuimurin mallia, mutta laite vaihdettiin vuonna 2020 kattorempan yhteydessä ja on AC-malli.

59m² kaksiosa on kaksi 100mm Velco korvausilmaventtiiliä äänenvaimentimilla ja suodattimilla. Loppu korvausilma tulee lämpökuvausraportin mukaan ilmavuotoina ympäri kämppää.😪
Vuosi sitten koko taloon tehty massiivinen valesokkelikorjaus, jossa seinät avattiin, seinä-lattialiitokset tiivistettiin ja eristeet vaihdettiin. Ilmeisesti tätä tiivistämistä ei rempassa kuitenkaan tarpeeksi priorisoitu.

20250120_224437~2.jpg


Jo aiemmin homeelle altistuneena olen aika ahdistunut, kun en tiedä miten edetä. Joka suunnasta tulee erilaista tietoa, ja isännöitsijä tai kukaan asukkaista ei ymmärrä asiasta mitään. Lisäksi asunnon lämmityskulut ovat tietenkin tähtitieteelliset kylmien ilmavuotojen takia. Pelkkä lämmitys +18 ILP:n tavoitelämmöllä vei tammikuussa n. 800kWh.

Olen ehdottanut alustavasti huippuimurien vaihtamista tehoiltaan sopiviin EC-malleihin, jolloin säätö ja tasapainotus olisi helpompaa. Lisäksi sokkelirempan urakoitsija korjaa osan ilmavuodoista ja ehdotti myös yhden korvausilmaventtiilin lisäämistä. Talossa ei ilmeisesti koskaan tehty mitään iv-suunnitelmaa, jonka vuoksi poistokanaviinkin jouduttiin säätämään jonkinlaiset perussäädöt nuohouksen yhteydessä. Odottelen näistä säädöistä vielä jotain pöytäkirjaa. Korvausilmaventtiilien antamaan ilmamäärään ei kukaan ottanut kantaa ja termostaattisina ne vetävät itsensä lähes kiinni pakkasella.

Miten nyt saisin pienellä budjetilla ensihätään parannettua tilannetta?

Korvausilmaa pitäisi ilmeisesti lisätä ja poistoa vähentää. Näiden korvausilmaventtiilien ominaisuutenahan on ilmamäärän kasvu alipaineen kasvaessa. Vaihtoehdoksi olenkin pohtinut jopa jotain huonekohtaista LTO-laitetta, mutta näiden myyjä väitti tiukkaan laitteen sotkevan koko ilmanvaihdon. Hänen mukaansa ainoastaan Mobair 3015 tuloilmalaite on ratkaisu. Olen kyllä aika skeptinen, sillä kokemukseni mukaan Mobairit ainoastaan sekoittavat kylmää ulkoilmaa ja vähentävät vetoa.

Onko koneellisella poistolla varustettua ilmanvaihtoa edes mahdollista saada lähellekään tasapainoon?

Monessa ohjeessa nimittäin mainitaan tämän järjestelmän vaativan -10Pa paine-eron juurikin riittävän korvausilman saamiseksi.

Millainen sotku syntyy yhdistämällä huoneLTO-laite ja huippuimuri samaan asuntoon?💀
Olisiko kanavatuuletin oikeasti ratkaisu korvausilman lisäämiseksi?

Loppuun vielä kuvat kylpyhuoneen ja saunan langattomista venttiileistä. Nuohouksen yhteydessä paljastui kattoventtiilien olevan irrallaan poistoputkistosta. Ei mitään tietoa mistä lähtien näin on ollut, kenties jo rakennusvaiheesta 1989😮😬 Putkien päät löytyivät 15cm syvyydestä höyrynsulkumuovin takaa villojen seasta. Nuohoojat onneksi saivat kytkettyä venttiilit jotenkin putkiin.

Jännityksellä odotan mitä rakennevahinkoa tästäkin on aiheutunut...
20241202_084306.jpg20241202_084747.jpg
Asun itse 89 valmistuneessa rivitalossa, ja samoja ongelmia löytyy vaikkakaan valesokkelia tässä ei ole. Korvausilmaventiilit alkuperäistä rakomallia ikkunoissa, liian pienethän ne on ja ilmanvaihtokone kakkosteholla (ns. Normi asetus) aivan liian tehokas. Korvausilmaa tulee pistorasioista, lattialistojen alta, putkiläpivienneistä, valokatkaisijoista yms. Huippuimurit ovat alkuperäiset ja epäilen ettei noittenkaan toimintaa ole sen enempää suunniteltu.

Tuleeko tuolta lattian rajoista hajua tms? Vai pelkkää kylmää? Tuo, että poistoventiilit on irti putkistosta on kyllä melkoinen virhe.. putkihan on imenyt sisäänsä katon eriste villoja yms mitä tahansa välikatolta on saanut.

Selkeästihän tuo lattian tiivistystyö on ryssitty, joten hyvä että korjataan!
 
Onko jotain hyviä ja halpoja vinkkejä luonnollisen ilmanvaihdon tilapäiseen tehostukseen? Kyseessä yksikerroksinen omakotitalo jossa koneellinen poisto on kattorempan takia nyt parisen viikkoa pois käytöstä ja jo päivässä on huomannut että, ainakin näin kun ei tuule, niin sisäilmasta tulee selkeän tunkkaista, vaikka pitää jatkuvasti kaikki kolme kiinteistön tuuletusikkunaa auki.

Varmaan meni jo, mutta liesituuletin on hyvä pitää päällä jos se on ulospuhaltavaa mallia.
 
Tuleeko tuolta lattian rajoista hajua tms? Vai pelkkää kylmää? Tuo, että poistoventiilit on irti putkistosta on kyllä melkoinen virhe.. putkihan on imenyt sisäänsä katon eriste villoja yms mitä tahansa välikatolta on saanut.

Selkeästihän tuo lattian tiivistystyö on ryssitty, joten hyvä että korjataan!
Keittiöstä hajua tulee ja se korjauslistalla onkin. Paskamaista muissa vuodoissa on, että lupasivat korjata vain ne jotka alittavat asumisterveysasetuksen lämpötilarajat. Ja ne rajat ei kovin tiukat ole. Esimerkiksi lämpökuvauksissa +9 asteen lämpötila asunnon sisäpinnalla ei alittanut vielä tuota, joten ei korjata (ellei taloyhtiössä suostuta itse korjauttamaan).

Haju ei muuten ole ainut merkki mikrobeista. Tässäkin talossa useassa asunnossa ei mitään hajuhaittaa ollut, mutta näytteissä kaikista löytyi useampaa terveydelle vaarallista mikrobilajia. Osa homeistakin on hajuttomia ja toisaalta kaikki alapohjasta vuotava ilma on täynnä mikrobeja. Siksi ilmavuodot itsessään ovat mahdollinen terveyshaitta.
 
Keittiöstä hajua tulee ja se korjauslistalla onkin. Paskamaista muissa vuodoissa on, että lupasivat korjata vain ne jotka alittavat asumisterveysasetuksen lämpötilarajat. Ja ne rajat ei kovin tiukat ole. Esimerkiksi lämpökuvauksissa +9 asteen lämpötila asunnon sisäpinnalla ei alittanut vielä tuota, joten ei korjata (ellei taloyhtiössä suostuta itse korjauttamaan).

Haju ei muuten ole ainut merkki mikrobeista. Tässäkin talossa useassa asunnossa ei mitään hajuhaittaa ollut, mutta näytteissä kaikista löytyi useampaa terveydelle vaarallista mikrobilajia. Osa homeistakin on hajuttomia ja toisaalta kaikki alapohjasta vuotava ilma on täynnä mikrobeja. Siksi ilmavuodot itsessään ovat mahdollinen terveyshaitta.
Inhottava tilanne olla taloyhtiössä jossa ketään ei kiinnosta tai ymmärrystä ei yksinkertaisesti ole. Onko niitä lattian rajoja tutkittu ihan sellasella savukynällä, vai onko ne vain kylmiä? Sisänurkat on lähes aina kylmimmät kohdat lattiassa vaikkei sieltä varsinaisesti ilmaa puhaltaisikaan.
 
Keittiöstä hajua tulee ja se korjauslistalla onkin. Paskamaista muissa vuodoissa on, että lupasivat korjata vain ne jotka alittavat asumisterveysasetuksen lämpötilarajat. Ja ne rajat ei kovin tiukat ole. Esimerkiksi lämpökuvauksissa +9 asteen lämpötila asunnon sisäpinnalla ei alittanut vielä tuota, joten ei korjata (ellei taloyhtiössä suostuta itse korjauttamaan).

Haju ei muuten ole ainut merkki mikrobeista. Tässäkin talossa useassa asunnossa ei mitään hajuhaittaa ollut, mutta näytteissä kaikista löytyi useampaa terveydelle vaarallista mikrobilajia. Osa homeistakin on hajuttomia ja toisaalta kaikki alapohjasta vuotava ilma on täynnä mikrobeja. Siksi ilmavuodot itsessään ovat mahdollinen terveyshaitta.
Erikoisinta tässä on nuo IV putket jotka ovat olleet eristevillojen seassa auki. Periaatteessahan näissä kahdessa huoneessa ei ole ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa ennen noiden ventiilien liittämistä putkiin. Juuri kylppärissä ja saunassahan sen ilmanvaihdon pitäisi olla tehokkainta.

Keittiön osalta suosittelen vilkasemaan viemärin ja vesiputkien läpiviennit, ne löytyy helpommin kun nappaat keittiön kaappien alasokkelin irti. 99,9% varmuudella näitä ei ole tuossa remontissa tiivistetty ellei keittiötä ole purettu. Liesituuletin kun on siinä keittiössä myös, niin se repii luonnollisesti ilmaa sieltä mistä helpoiten saa, ja jos se tulee esim viemäristä, on siinä heti syy hajuille. Itsellä juuri keittiössä kylmää puhaltaa kaikkialta, mistä on reikä höyrysulkuun tehty, eli suurinpiirtein kaikki sähköläpiviennit (pistorasiat, valokatkaisijat jne.).
 
Keittiöstä hajua tulee ja se korjauslistalla onkin. Paskamaista muissa vuodoissa on, että lupasivat korjata vain ne jotka alittavat asumisterveysasetuksen lämpötilarajat. Ja ne rajat ei kovin tiukat ole. Esimerkiksi lämpökuvauksissa +9 asteen lämpötila asunnon sisäpinnalla ei alittanut vielä tuota, joten ei korjata (ellei taloyhtiössä suostuta itse korjauttamaan).
Mitenköhän se remppasoppari on aikoinaan laadittu? Jos siellä nimenomaa lukee, että lattianrajat tiivistetään, niin silloin tiivistämättä jättäminen tai huono tiivistys ei kyllä lämpötilasta huolimatta täytä sitä sopimuksen pykälää. Näin siis ihan mutuna sanoisin. Ei kannata purematta niellä remppafirman ensimmäistä räpiköintiyritystä.
 
Erikoisinta tässä on nuo IV putket jotka ovat olleet eristevillojen seassa auki. Periaatteessahan näissä kahdessa huoneessa ei ole ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa ennen noiden ventiilien liittämistä putkiin. Juuri kylppärissä ja saunassahan sen ilmanvaihdon pitäisi olla tehokkainta.

Keittiön osalta suosittelen vilkasemaan viemärin ja vesiputkien läpiviennit, ne löytyy helpommin kun nappaat keittiön kaappien alasokkelin irti. 99,9% varmuudella näitä ei ole tuossa remontissa tiivistetty ellei keittiötä ole purettu. Liesituuletin kun on siinä keittiössä myös, niin se repii luonnollisesti ilmaa sieltä mistä helpoiten saa, ja jos se tulee esim viemäristä, on siinä heti syy hajuille. Itsellä juuri keittiössä kylmää puhaltaa kaikkialta, mistä on reikä höyrysulkuun tehty, eli suurinpiirtein kaikki sähköläpiviennit (pistorasiat, valokatkaisijat jne.).

No tämäpä juuri. Erikoisinta on se, että kanavat on puhdistettu kuitenkin edellisen kerran 2010. Missään ei mitään tietoa, että tällainen ongelma olisi ollut silloin. Isännöitsijäkin vaihtunut, joten tuon raportti kateissa. Laitoin kyllä jo vaatimuksen, että yläpohjan kunto pitää tutkia.

Lokakuussa keittiön haju käytiin kartoittamassa ja syynä seinän homehtunit alaohjauspuu. Valesokkelikorjauksessa korjattiinkin ainoastaan ulkoseinät, mutta myös tämä väliseinä alkaa lattian alapuolelta ja alapuu itseasiassa kosketuksessa alla olevaan märkään hiekkaan 🙄 Lisäksi seinän ja lattian liitoksessa kunnon aukko, joten suora ilmayhteys maaperään. Yhä odotellaan korjaussuunnitelman valmistumista...
 
Inhottava tilanne olla taloyhtiössä jossa ketään ei kiinnosta tai ymmärrystä ei yksinkertaisesti ole. Onko niitä lattian rajoja tutkittu ihan sellasella savukynällä, vai onko ne vain kylmiä? Sisänurkat on lähes aina kylmimmät kohdat lattiassa vaikkei sieltä varsinaisesti ilmaa puhaltaisikaan.
Ainoastaan nyt tehtiin lämpökamerakuvaus, kun ihmiset valittivat kylmyydestä ja sähkönkulutuksen kasvusta, vaikka tuon saneerauksen markkinoitiin myös parantavan energiatehokkuutta. Tästä kuvauksestakin kunnon vääntö, mielestäni pitäisi olla itsestäänselvyys, että 11 asunnon taloyhtiölle 400 000€ maksavan korjauksen onnistuminen pitäisi todentaa luotettavasti ja tästä olisi pitänyt olla maininta jo urakkasopimuksessa.
 
No tämäpä juuri. Erikoisinta on se, että kanavat on puhdistettu kuitenkin edellisen kerran 2010. Missään ei mitään tietoa, että tällainen ongelma olisi ollut silloin. Isännöitsijäkin vaihtunut, joten tuon raportti kateissa. Laitoin kyllä jo vaatimuksen, että yläpohjan kunto pitää tutkia.

Lokakuussa keittiön haju käytiin kartoittamassa ja syynä seinän homehtunit alaohjauspuu. Valesokkelikorjauksessa korjattiinkin ainoastaan ulkoseinät, mutta myös tämä väliseinä alkaa lattian alapuolelta ja alapuu itseasiassa kosketuksessa alla olevaan märkään hiekkaan 🙄 Lisäksi seinän ja lattian liitoksessa kunnon aukko, joten suora ilmayhteys maaperään. Yhä odotellaan korjaussuunnitelman valmistumista...
Eli täysin hyödytön remontti ollut, jos puolet vaan on korjattu ja loput jätetty mätänemään. Ilman muuta olisi pitänyt korjata KAIKKI seinät joissa tämä kastumisriski on. Jäi nyt vähän epäselväksi, mutta ilmeisesti et siis itse asunut talossa tämän remontin aikana? 400 000€ vain osittain tehdystä sisäilmasaneerauksesta/valesokkelikorjauksesta on aivan käsittämätön hinta.
 
Eli täysin hyödytön remontti ollut, jos puolet vaan on korjattu ja loput jätetty mätänemään. Ilman muuta olisi pitänyt korjata KAIKKI seinät joissa tämä kastumisriski on. Jäi nyt vähän epäselväksi, mutta ilmeisesti et siis itse asunut talossa tämän remontin aikana? 400 000€ vain osittain tehdystä sisäilmasaneerauksesta/valesokkelikorjauksesta on aivan käsittämätön hinta.
Muutin elokuussa, mutta tuttu asunut talossa pitkään. Uskalsin ostaa asunnon olettaen noin valtavan rempan korjanneen sisäilmariskit ja sain halvalla. Noh, jo ekalla vklla sain poskiontelotulehduksen ja pian huomasin hajun. Ilmeisesti asuntojen väliseinien ei oletettu olevan ongelma tai lainaa ei olisi enempää tippunut. Talossa 10v. valtaa pitänyt kolmen osakkaan hallitus, joiden mielestä mikään ei saa maksaa ja mitään korjauksia ei tuona aikana ole tehty. Minutkin yritettiin jo pelotella maksamaan asunnon rikkinäinen lämminvesivaraaja ja kaksi lämpöpatteria.

Keittiön yhteydessä pyysin kosteuskartoittajaa tsekkaamaan alkuperäiskuntoisen kylppärin ja kosteuttahan sieltä löytyi. Juuri tässä laitoin isännöitsijälle mailia, että korjaus nyt tietenkin kuuluu taloyhtiölle. Odotan innolla vastausta.😀

Pysyäkseni aiheessa suurin huoleni on alipaineen vähentäminen korvausilmasta tinkimättä. Itselleni ainakin uutta noiden korvausilmaventtiilien vaativan kunnon alipaineen toimiakseen. Varmaan etsittävä ammattilainen neuvomaan toimiiko nuo Mobairit yms. tuulettimet.
 
Pelkkä lämmitys +18 ILP:n tavoitelämmöllä vei tammikuussa n. 800kWh.
Onko tuo tosiaan pelkkä lämmitys vai sisältäen käyttösähkön? Ei tuo lukema nyt ihan poskettomalta nimittäin kuulosta 40 vuotiaalle rivitaloasunnolle. Vertailun vuoksi alle 10 vuotta vanha 90 neliön rivari lämpöpumpulla vei käyttösähköineen tammikuussa 750 kWh.

Muutin elokuussa, mutta tuttu asunut talossa pitkään. Uskalsin ostaa asunnon olettaen noin valtavan rempan korjanneen sisäilmariskit ja sain halvalla.
Kuulostaa tähän mennessä siltä, että ei ehkä niitä ihan fiksuimpia hankintoja, mutta toivottavasti tosiaan sait halvalla. Jos on kautta linjan remontteja laiminlyöty, niin kuulostaa siltä että taloyhtiön kokonaisarvo lähestyy vauhdilla maapohjan arvoa.
 
Muutin elokuussa, mutta tuttu asunut talossa pitkään. Uskalsin ostaa asunnon olettaen noin valtavan rempan korjanneen sisäilmariskit ja sain halvalla. Noh, jo ekalla vklla sain poskiontelotulehduksen ja pian huomasin hajun. Ilmeisesti asuntojen väliseinien ei oletettu olevan ongelma tai lainaa ei olisi enempää tippunut. Talossa 10v. valtaa pitänyt kolmen osakkaan hallitus, joiden mielestä mikään ei saa maksaa ja mitään korjauksia ei tuona aikana ole tehty. Minutkin yritettiin jo pelotella maksamaan asunnon rikkinäinen lämminvesivaraaja ja kaksi lämpöpatteria.

Keittiön yhteydessä pyysin kosteuskartoittajaa tsekkaamaan alkuperäiskuntoisen kylppärin ja kosteuttahan sieltä löytyi. Juuri tässä laitoin isännöitsijälle mailia, että korjaus nyt tietenkin kuuluu taloyhtiölle. Odotan innolla vastausta.😀

Pysyäkseni aiheessa suurin huoleni on alipaineen vähentäminen korvausilmasta tinkimättä. Itselleni ainakin uutta noiden korvausilmaventtiilien vaativan kunnon alipaineen toimiakseen. Varmaan etsittävä ammattilainen neuvomaan toimiiko nuo Mobairit yms. tuulettimet.
Kieltämättä jos edes tuo 10 vuoden tauko kaikista huoltotoimenpiteistä oli tiedossa ennen kauppoja, täytyy vähän ihmetellä miksi päädyit tuon ostamaan ellei sitten oikeasti hinta ollut jotain 30 000€.

Kyllä nuo mädät alaohjauspuut ovat huomattavasti suurempi huolenaihe kuin asunnon alipaine. Tottakai asunnossa täytyy olla alipaine jotta korvausilma tulee sisälle. Ei se pyhän hengen voimalla siirry ulkoa asuntoosi. Pieni alipaine täytyy olla. Tästä syystä painovoimainen ilmanvaihto ei kesällä toimi, kun ulkona on yhtä lämmin kuin sisällä, ja paine-eroa ei synny.

Noiden alaohjauspuiden korjaus tarkoittaa koko keittiön purkua (jos kalusteet tällä märällä seinällä), ja parin viikon evakko asumista muualla ellet pysty remontin keskellä ilman keittiötä elämään.

Se, että 36 vuotta vanhassa kylpyhuoneessa on kosteutta ei ole yllätys, vaan lähes 100% varmuus. Vesieristämättömän gyproc kylppärin käyttöikä on ihan max 15 vuotta, eli ollaan jo yli tuplasti yliajalla.

Kuulostaa siltä, ettet itsekään ole kovin hyvin perillä rakennusteknisistä asioista, joten suosittelen olemaan miettimättä päätäsi puhki näiden kanssa.
 
Kieltämättä jos edes tuo 10 vuoden tauko kaikista huoltotoimenpiteistä oli tiedossa ennen kauppoja, täytyy vähän ihmetellä miksi päädyit tuon ostamaan ellei sitten oikeasti hinta ollut jotain 30 000€.

Kyllä nuo mädät alaohjauspuut ovat huomattavasti suurempi huolenaihe kuin asunnon alipaine. Tottakai asunnossa täytyy olla alipaine jotta korvausilma tulee sisälle. Ei se pyhän hengen voimalla siirry ulkoa asuntoosi. Pieni alipaine täytyy olla. Tästä syystä painovoimainen ilmanvaihto ei kesällä toimi, kun ulkona on yhtä lämmin kuin sisällä, ja paine-eroa ei synny.

Noiden alaohjauspuiden korjaus tarkoittaa koko keittiön purkua (jos kalusteet tällä märällä seinällä), ja parin viikon evakko asumista muualla ellet pysty remontin keskellä ilman keittiötä elämään.

Se, että 36 vuotta vanhassa kylpyhuoneessa on kosteutta ei ole yllätys, vaan lähes 100% varmuus. Vesieristämättömän gyproc kylppärin käyttöikä on ihan max 15 vuotta, eli ollaan jo yli tuplasti yliajalla.

Kuulostaa siltä, ettet itsekään ole kovin hyvin perillä rakennusteknisistä asioista, joten suosittelen olemaan miettimättä päätäsi puhki näiden kanssa.
En tosiaan ole rakennusalan ammattilainen, mutta melko paljon joutunut perehtymään asiaan, koska olin tuttavani apuna aloittamaan keskustelun sisäilmaongelmista ja valesokkelin riskeistä. Ilmanvaihto ei ole vielä itselleni niin selkeä kokonaisuus, mutta kosteusvaurioista ja sisäilmasta uskoisin tietäväni huomattavan paljon. Sitä en tiedä mistä tämä tietämättömyyteni nousi keskusteluun. Pahoittelut omalta puoleltani, sillä oletin tässä ketjussa saavan osallistua myös iv-asioista kiinnostuneet, mutta noviisit.

Syyt tuon asunnon hankkimiseen olivat pääosin henkilökohtaisia, mutta keittiön ja kylpyhuoneen uusiminen olivat toki selvä juttu. Hinta oli noin viidesosa talon aiemmista toteutuneista neliöhinnoista. Asunnon hallintaan kuuluu n.50m² piha-alue järvinäköalalla ja omalla venepaikalla 100m päässä. Korjausvelasta huolimatta yhtiöllä on oma tontti kehittyvällä alueella n. 7km keskustasta. Koen tämän enemmänkin haasteena kuin ongelmana. Pääsenpähän itse vaikuttamaan taloyhtiön suunnan muuttamiseen.

Ja jouduin todella evakkoon asumaan lähellä asuvan äitini luo. Ei ideaali, mutta pakko kestää, kunnes asunto kondiksessa. Keittiön korjaus käynnistyy huhtikuussa ja vie korkeintaan muutaman päivän. Uuden keittiön joudun toki kustantamaan itse.
Kylpyhuone oli ajatus laittaa vasta hieman myöhemmin, mutta nyt tämä todiste kosteudesta sekä tieto vuonna 2010 tehdystä koko talon kuntoarviosta, jossa huomautettu kylppärin käyttöiän päättyneen suosituksella uudistaa talon kaikki alkuperäiset kylpyhuoneet yhtiön puolesta vahinkoriskin minimoimiseksi. Tätä, kuten monta muutakaan tuon kuntoarvion korjausehdotusta ei ole pistetty käytäntöön.

Ei mikään sijoituskohde, mutta oma lapsuudentalo ja haluan vielä pelastaa yhtiön noilta hallituksen urpoilta.😝
 
Kuulostaa siltä, ettet itsekään ole kovin hyvin perillä rakennusteknisistä asioista, joten suosittelen olemaan miettimättä päätäsi puhki näiden kanssa.
Alipaineen merkityksen ilmanvaihdossa ymmärrän hyvin, mutta tällä hetkellä se on -14Pa ja kyselin neuvoja saada koneellinen poisto toimimaan nykypäivän suositusten mukaisesti pienellä alipaineella. Ilmeisesti et osaa tähän vaatata ja se on ihan ok.
 
Kieltämättä jos edes tuo 10 vuoden tauko kaikista huoltotoimenpiteistä oli tiedossa ennen kauppoja, täytyy vähän ihmetellä miksi päädyit tuon ostamaan ellei sitten oikeasti hinta ollut jotain 30 000€.

Kyllä nuo mädät alaohjauspuut ovat huomattavasti suurempi huolenaihe kuin asunnon alipaine. Tottakai asunnossa täytyy olla alipaine jotta korvausilma tulee sisälle. Ei se pyhän hengen voimalla siirry ulkoa asuntoosi. Pieni alipaine täytyy olla. Tästä syystä painovoimainen ilmanvaihto ei kesällä toimi, kun ulkona on yhtä lämmin kuin sisällä, ja paine-eroa ei synny.

Noiden alaohjauspuiden korjaus tarkoittaa koko keittiön purkua (jos kalusteet tällä märällä seinällä), ja parin viikon evakko asumista muualla ellet pysty remontin keskellä ilman keittiötä elämään.

Se, että 36 vuotta vanhassa kylpyhuoneessa on kosteutta ei ole yllätys, vaan lähes 100% varmuus. Vesieristämättömän gyproc kylppärin käyttöikä on ihan max 15 vuotta, eli ollaan jo yli tuplasti yliajalla.

Kuulostaa siltä, ettet itsekään ole kovin hyvin perillä rakennusteknisistä asioista, joten suosittelen olemaan miettimättä päätäsi puhki näiden kanssa.
Ei välttämättä tarvitse koko keittiötä purkaa,riippuu ihan tapauksesta.Paljon noita väliseiniä ja myös ulkoseiniä on korjattu kengittämällä seinän alaosa uusiksi.Toki jos keittiö on muutenkin ehtoopuolella niin kannattaahan se silloin uusia samalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
270 824
Viestejä
4 679 928
Jäsenet
76 662
Uusin jäsen
benq

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom