Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[Lamanka]

Kennoista en osaa sanoa mitään, asuttu neljä vuotta tuossa ja sinä aikana en ole ainakaan toista kennoa talosta löytäny. Mitenkä tuon pystyy toteamaan kumpi siellä mahtaa olla laitettuna? Lämmitysasetus on karkea 17c, mutta ei vaikuta tosiaan kulutukseen ollenkaan välillä 15-20c koitettuna, vähän päälle kahdenkympin korville nostettuna säätimen takaa kuuluu naksaus joka nostaa kulutusta hieman, ja toinen naksaus alaspäin mennessä samassa kohdassa joka laskee kulutuksen takas tuohon 630w kohdille.

Olisiko lämmönsäädin vain rikki?

alla kuva LTO-kennosta. Kesäkennossa ei ole tuollaista tiheää rivastoa.

 

[Reivn]

Olisiko lämmönsäädin vain rikki?

alla kuva LTO-kennosta. Kesäkennossa ei ole tuollaista tiheää rivastoa.

Näyttää samalta kuin laitteessa oleva, vasta joku aika sitten vetäisin sen pihalle putsausta varten. Pitää tutkia tuota lämmönsäädintä, sähkärihommaksihan se taitaa mennä jos siitä johtuu, mutta näillä sähköhinnoilla maksaa ittensä takasin muutamassa kuukaudessa

 

[jiijiijee]

Ilto 440 ja energiankulutus. Sähköinen jälkilämmitys. Olen mitannut kauimmaisesta tuloventtiilistä lämpötilaa ruuvitagilla

Miten käytännössä tein tuon mittauksen tagilla? Teippasitko sen kiinni siihen tuloilma”ritilään”? Olettaen, että on nämä yleisesti käytössä olevat kaarevat ritilät siinä kanavan edessä. Pitäisi itsekin mittailla ja tagejakin löytyy.

 

[Kilkenblad]

Miten käytännössä tein tuon mittauksen tagilla? Teippasitko sen kiinni siihen tuloilma”ritilään”? Olettaen, että on nämä yleisesti käytössä olevat kaarevat ritilät siinä kanavan edessä. Pitäisi itsekin mittailla ja tagejakin löytyy.

Ei ole tuollaista seinämallia mitä oletat vaan katossa tämän tyylinen:

Harju tuloilmaventtiili 100 mm

Sopii esim. asuntoihin tai toimistoihin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Rungossa solumuovitiiviste.

www.puuilo.fi

Ihan vaan nyppäsin tuon irti kanavasta. Venttiilin päälle sai nätisti aseteltua ruuvitagin, siinä oli sellaiset tuet jonka päällä se pysyi ilman mitään kiinnityksiä ja on siinä hyvin ilmavasti. Sitten vaan venttiili takaisin paikoilleen ja kännykästä tarkkailemaan lämpöjä.

 

[happoman]

Kennoista en osaa sanoa mitään, asuttu neljä vuotta tuossa ja sinä aikana en ole ainakaan toista kennoa talosta löytäny. Mitenkä tuon pystyy toteamaan kumpi siellä mahtaa olla laitettuna? Lämmitysasetus on karkea 17c, mutta ei vaikuta tosiaan kulutukseen ollenkaan välillä 15-20c koitettuna, vähän päälle kahdenkympin korville nostettuna säätimen takaa kuuluu naksaus joka nostaa kulutusta hieman, ja toinen naksaus alaspäin mennessä samassa kohdassa joka laskee kulutuksen takas tuohon 630w kohdille.

Kaverilla oli piirikortti sökönä koneesta ja esivastus kävi jatkuvalla 500w teholla riippumatta säädöistä tai lämpötiloista.

 

[jiijiijee]

Ei ole tuollaista seinämallia mitä oletat vaan katossa tämän tyylinen:

Harju tuloilmaventtiili 100 mm

Sopii esim. asuntoihin tai toimistoihin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Rungossa solumuovitiiviste.

www.puuilo.fi

Ihan vaan nyppäsin tuon irti kanavasta. Venttiilin päälle sai nätisti aseteltua ruuvitagin, siinä oli sellaiset tuet jonka päällä se pysyi ilman mitään kiinnityksiä ja on siinä hyvin ilmavasti. Sitten vaan venttiili takaisin paikoilleen ja kännykästä tarkkailemaan lämpöjä.

Ok, lähteehän se ritilä tietty myös varmasti helposti irti ja bonuksena tulokanava on vaakatasossa, eli lienee helppo homma. Kannattaa kysyä tyhmiä niin saa hyviä vastauksia

 

[oltsandeeri]

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?

Kone ei moderneimmasta päästä, mutta mittaukset on käynnissä.

Vallox Digit SE vuodelta 2005.
Nopeus 5/8 liikuttelee tuloilmaa 66 l/s ja poistoa 76 l/s.
Pelkät puhaltimet vie n. 165-170 W eli kulutus päivässä n. 4 kWh ja vuodessa vähän alle 1500 kWh.

Lämpötilapyyntinä pidän 15 c, joka tarkoittaa sitä, että kun ulkolämpötila laskee ~2 c alle, naksuu jälkilämmitysvastus (1 kW) ajoittain (osatehoilla) päälle. Kovilla pakkasilla oletettavasti alvariinsa päällä koko teholla.

Ajatus on mitata koneen kulutusta koko tämä lämmityskausi, niin saa selville jälkilämmityksen vuosikulutuksen.

 

[Pakana]

Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.

Kuulostaa kovin kovalta lukemalta ilmanvaihdolle kun koko suorasähkölämmitteisen torpan vuosittainen kulutus on siellä 16-17000kWh välimaastossa.

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?

Tosennäköisesti se sun sähkömittarisi ei osaa mitata induktiivista kuormaa oikein ja näyttää mitä sattuu.

 

[WestCoast]

Ite laitoin IV koneen pistokkeeseen nediksen kiinni ni selvii hyvin mitä kuluttaa milläki asetuksella.. Torpasta löytyy valloxin 130 R.. vastus käytössä oisko ollu noin 25-30 asteessa asetus niin menee näillä keleillä about 4.5 kwh päivässä.. Hieman korkeemmalla asetuksella, siellä 40-50 akselilla päivässä meni yli vaihtelevasti 6-7 kwh, lämpimänä päivä saatto mennä paria kwh..

 

[pähk1nä]

Ite laitoin IV koneen pistokkeeseen nediksen kiinni ni selvii hyvin mitä kuluttaa milläki asetuksella.. Torpasta löytyy valloxin 130 R.. vastus käytössä oisko ollu noin 25-30 asteessa asetus niin menee näillä keleillä about 4.5 kwh päivässä.. Hieman korkeemmalla asetuksella, siellä 40-50 akselilla päivässä meni yli vaihtelevasti 6-7 kwh, lämpimänä päivä saatto mennä paria kwh..

Mahdatko muistaa asteet oikein, vai kääntyykö nuo jotenkin oikeiksi celsius-asteiksi? Meillä säätövara on 0-25 ja yleensä suositellaan ~15-17 asteen käyttöä. Vai puhutaanko nyt edes jälkilämmityksestä?

 

[Reivn]

Tosennäköisesti se sun sähkömittarisi ei osaa mitata induktiivista kuormaa oikein ja näyttää mitä sattuu.

Tääkin on aina mahdollista, tuo on joku vanhempi Belkin jonka repäsin tietokoneen takaa missä se on ollu näyttämässä koko jatkojohdon päässä olevaa kuormaa ja muutoksia sen mukaan miten laitteita on päällä. Näinköhän tuohon ilmanvaihtokoneeseen vois testata Emaxin Enya-älypistorasiaa joka on jossain laatikossa odottamassa kytkemistä wifiin?

 

[Pakana]

Tääkin on aina mahdollista, tuo on joku vanhempi Belkin jonka repäsin tietokoneen takaa missä se on ollu näyttämässä koko jatkojohdon päässä olevaa kuormaa ja muutoksia sen mukaan miten laitteita on päällä. Näinköhän tuohon ilmanvaihtokoneeseen vois testata Emaxin Enya-älypistorasiaa joka on jossain laatikossa odottamassa kytkemistä wifiin?

Jos kulutusmittari osaa näyttää power factorin se osaa salloin myös laskea induktiivisen kuorman oikein.

 

[WestCoast]

Mahdatko muistaa asteet oikein, vai kääntyykö nuo jotenkin oikeiksi celsius-asteiksi? Meillä säätövara on 0-25 ja yleensä suositellaan ~15-17 asteen käyttöä. Vai puhutaanko nyt edes jälkilämmityksestä?

Siitä lämmityksestä puhutaan ny mikä siinä on ennen huoneisiin menevän ilman ropellia.. Ja lämmöt mistä puhuin niin on otettu lähtevästä ilmasta mikä sit taas muuntautuu venttiileistä sinne jonnekki 18 astee tietämille tyyliin.. mitä ny yhestä venttiilistä mittaillu ilmaa.. tuloilma venttiileitä kuiteki joku noin 10 kunta talossa..

 

[jarhu]

Siitä lämmityksestä puhutaan ny mikä siinä on ennen huoneisiin menevän ilman ropellia.. Ja lämmöt mistä puhuin niin on otettu lähtevästä ilmasta mikä sit taas muuntautuu venttiileistä sinne jonnekki 18 astee tietämille tyyliin.. mitä ny yhestä venttiilistä mittaillu ilmaa.. tuloilma venttiileitä kuiteki joku noin 10 kunta talossa..

Tehtaalta se on esiasetettuna 17 asteeseen sen integroidun jälkituloilman lämmitysvastuksen osalta. En nyt äkkiseltään löytänyt valmistajan dokumentaatiosta juttua, mutta mielestäni luin viime talvena jostain, että suositus on ettei sitä kannata kovin paljoa nostaa sähköenergian käytön takia. Talvella se alkaa viemään sen 24kWh vuorokaudessa nopeasti jos se on paljon yli 20 asteen asetettuna.

Edit. Mulla on nyt 13 asteessa. Taloa lämmittää lattialämmitys sekä ilmalämpöpumppu. Mikäli 13 asteen asetus aiheuttaa vedon tuntua, niin sitten nostan sitä pari astetta.

 

[WestCoast]

Tehtaalta se on esiasetettuna 17 asteeseen sen integroidun jälkituloilman lämmitysvastuksen osalta. En nyt äkkiseltään löytänyt valmistajan dokumentaatiosta juttua, mutta mielestäni luin viime talvena jostain, että suositus on ettei sitä kannata kovin paljoa nostaa sähköenergian käytön takia. Talvella se alkaa viemään sen 24kWh vuorokaudessa nopeasti jos se on paljon yli 20 asteen asetettuna.

Edit. Mulla on nyt 13 asteessa. Taloa lämmittää lattialämmitys sekä ilmalämpöpumppu. Mikäli 13 asteen asetus aiheuttaa vedon tuntua, niin sitten nostan sitä pari astetta.

Joo pittää se täälläki seurailla talvella sitten että mitä kuluttaa.. nediksestä sen onneks nopeesti näkee ku rupee hörppäämää turhan paljon Viime talvena oli suoraan louhinta koneet IV koneessa ni ei tullu vastusta käytettyy..

Tais omassa vehkeesstä startti napsu tulla kuiteki jossain 20 tietämillä säädöissä et liekkö sen alla rupee sit ees käymään.. tarttee seurailla

 

[brainsurgery]

Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.

Kuulostaa kovin kovalta lukemalta ilmanvaihdolle kun koko suorasähkölämmitteisen torpan vuosittainen kulutus on siellä 16-17000kWh välimaastossa.

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?

Tossa on nyt varmaan sellainen juttu (mitä jo veikkailtiinkin) että jostain syystä se LTO ei toimi ja laite yrittää vastuksilla pitää sisääntulevan lämmön asetetussa. Ulkona kun on esim alle 17C ja asetus on 17C niin vastuksethan siinä laulaa koko ajan.

 

[puik]

Miten kannattaisi toteuttaa lto-koneen sähkönkulutusmittaus? '03 valmistunut talo, Vallox 130e jossa ac-puhaltimet ja 4-asentoinen kytkin nopeuden valintaan. Kone näyttäisi olevan kytketty suoraan oman sulakkeen taakse sähkökaappiin. Pitäisikö asentaa kwh-mittari tälle ryhmälle kaappiin, tai voisiko koneelle asentaa pistorasian ja käyttää siinä omaa mittaria?

 

[brainsurgery]

Miten kannattaisi toteuttaa lto-koneen sähkönkulutusmittaus? '03 valmistunut talo, Vallox 130e jossa ac-puhaltimet ja 4-asentoinen kytkin nopeuden valintaan. Kone näyttäisi olevan kytketty suoraan oman sulakkeen taakse sähkökaappiin. Pitäisikö asentaa kwh-mittari tälle ryhmälle kaappiin, tai voisiko koneelle asentaa pistorasian ja käyttää siinä omaa mittaria?

Meillä ainakin on vastaava Sunairin laite pistorasiaan kytkettynä. Pistorasiassa on sitten energiaa mittaava laite. Eli pitäisi onnistua noin.

 

[stabbulamus]

Miten kannattaisi toteuttaa lto-koneen sähkönkulutusmittaus? '03 valmistunut talo, Vallox 130e jossa ac-puhaltimet ja 4-asentoinen kytkin nopeuden valintaan. Kone näyttäisi olevan kytketty suoraan oman sulakkeen taakse sähkökaappiin. Pitäisikö asentaa kwh-mittari tälle ryhmälle kaappiin, tai voisiko koneelle asentaa pistorasian ja käyttää siinä omaa mittaria?

Lähes poikkeuksetta tuntuu olevan IV-koneet pistorasian perässä niin jos ei ole niin muuttaisin moiseksi.

 

[taikamuki]

Kai se on tuossa kiinni ihan omista mieltymyksistä. Itselle tuli tällainen yhden lattialämmityksen kulutuksen mittaukseen: Carlo Gavazzi EM111 1V 45A LK B 1-DIN yksivaihe energiamittari | Karkkainen.com verkkokauppa

Toki pistorasiamittareissa voi olla jotain wifi-toiminnallisuutta yms. mutta en sellaista halunnutkaan.

 

[puik]

Kai se on tuossa kiinni ihan omista mieltymyksistä. Itselle tuli tällainen yhden lattialämmityksen kulutuksen mittaukseen: Carlo Gavazzi EM111 1V 45A LK B 1-DIN yksivaihe energiamittari | Karkkainen.com verkkokauppa

Toki pistorasiamittareissa voi olla jotain wifi-toiminnallisuutta yms. mutta en sellaista halunnutkaan.

Paikallisesta sähköliikkeestä tarjottiin ahlsellin 1-vaihemittaria, vähän edullisemmin kuin tuo kärkkäisen. En sitten tiedä eroista, mutta mallinumero on mittareissa sama.

E: Pistorasian kannalla olisin, kun voisi säästyä sähkäriltä koneenvaihdon yhteydessä jos voi uuden kytkeä pistorasiaan. Uutta konetta miettinyt ominaisuuksien ja energiansäästön takia. Takkakytkin ja liesituulettimen huomiointi olisi ainakin kivat, lisäksi fiksumpi tehonsäätö ja plussana energiansäästö.

 

[Lumimies]

Saahan tuohonkin takkakytkimen.
Miten fiksumpi tehonsäätö? Ajastimella? Kotiautomaatioon?
Tuota energian säästöä joku on muistaakseni täälläkin laskenut ja taisi rahallisesti olla aika plusmiinusnolla.

 

[Pakana]

Nykypykälillä IV kone asennetaan yleensä kiinteästi/puolikiinteästi, ettei siihen tarvitse laittaa vikavirtasuojaa.

 

[puik]

Saahan tuohonkin takkakytkimen.
Miten fiksumpi tehonsäätö? Ajastimella? Kotiautomaatioon?
Tuota energian säästöä joku on muistaakseni täälläkin laskenut ja taisi rahallisesti olla aika plusmiinusnolla.

Ei se nyt pelkästä takkakytkimestä ole kiinni. Etäohjattava sen pitäisi olla, kai tuohon voisi sellaisen releen laittaa, mutta vähän mietin kannattaisiko laite modernisoida. Edes ajastetut puhallinnopeudet ja lieskari kompensaatio olisi hyvät. Vaikka ei se lieskariominaisuus täysin ongelmaa korjaakkaan. Toisaalta noissa vanhoissa tekniikka on muuten luotettavaa, ettei ala automaattinen kesäpelti ym reistailla. Laakerit ja kondensaattorit menee jossain vaiheessa vaihtoon. Talvella kovilla pakkasilla laite tuntuu haukkaavan selvästi, mistä syystä haluaisin kulutusta tarkemmin mittailla.

Nykypykälillä IV kone asennetaan yleensä kiinteästi/puolikiinteästi, ettei siihen tarvitse laittaa vikavirtasuojaa.

Tarvitseeko pistorasia kuitenkaan vikistä, kun laitetta ei normaalisti kytketä ja irroitella (puolikiinteä asennus?)? Olen ymmärtänyt, että tällä perusteella ei esimerkiksi keittiön "puolikiinteät"(?) laitteet kuten jääkaappi, pakastin, astianpesukone, integroitu mikro(?) ei tarvitse vikavirtasuojaa? Vikavirtasuoja kyllä löytyy keskuksesta, mutta sitä ei luonnollisesti ole tähän ryhmään kytketty.

 

[Pakana]

Tarvitseeko pistorasia kuitenkaan vikistä, kun laitetta ei normaalisti kytketä ja irroitella (puolikiinteä asennus?)? Olen ymmärtänyt, että tällä perusteella ei esimerkiksi keittiön "puolikiinteät"(?) laitteet kuten jääkaappi, pakastin, astianpesukone, integroitu mikro(?) ei tarvitse vikavirtasuojaa? Vikavirtasuoja kyllä löytyy keskuksesta, mutta sitä ei luonnollisesti ole tähän ryhmään kytketty.

No 2017 jälkeen pykälät tulkitaan niin että vikis pitää olla pl. kylmälaiterasia.

 

[Mikkos]

Muistakaapa sitten nuohouttaa hormit tasaisin välein. En tiiä koska täällä viimeks tehty mutta ei meidän asumisen aikana (5v). Melkoinen kasa skeidaa siellä olikin.

 

[jarp]

Vieläkin pohdinnassa ILTO 300:n päivittäminen Casa W4 XS:ään. Osaajo joku tulkita kunnolla alla olevia puhalliknkäyrästöjä? Minulla on siis yksi ongelma, että ILTO 300 on ihan inauksen alimitoitettu, konetta pitää ajaa teholla 3 ja tehostukseen jää vain teho 4, joka ei aina riitä. Paperilla ILTO 300 otaisi vaihtaa 100 l/s ja W4 98 l/s, mutta noita käyriä kun kattoo, niin eikös W4 vaihda kuitenkin hivenen enemmän? Tinen mikä hämää on toi, että W4:ssa menee noi käyrät ristiin, että jos paine-ero on suuri, niin eikö talosta tule ylipaineinen ja tää vanhempi talo on suunniteltu alipaineiseksi? Vai pystyykö W4:ssa säätään moottoreita erikseen (ILTO 300) ja kompensoimaan?

Vaihtoehtona oli ajatus, et hankkisi romikselta tehokkaamman ILTO 400 (kun kävisi suoraan vanhan koneen tilalle, liekkö muuta eroa kuin moottorit) koneen ja harrastelisi puuhastelisi ja rakentaisi sen uusiksi, hiekkapuhaltaisi ja maalaisi jne. ja tekisi siihen rpi pohjaisen älykotiohjauksen, kun tarvittavat sensorit on muutenkin jo järjestelmässä...

 

[puik]

Vieläkin pohdinnassa ILTO 300:n päivittäminen Casa W4 XS:ään. Osaajo joku tulkita kunnolla alla olevia puhalliknkäyrästöjä? Minulla on siis yksi ongelma, että ILTO 300 on ihan inauksen alimitoitettu, konetta pitää ajaa teholla 3 ja tehostukseen jää vain teho 4, joka ei aina riitä. Paperilla ILTO 300 otaisi vaihtaa 100 l/s ja W4 98 l/s, mutta noita käyriä kun kattoo, niin eikös W4 vaihda kuitenkin hivenen enemmän? Tinen mikä hämää on toi, että W4:ssa menee noi käyrät ristiin, että jos paine-ero on suuri, niin eikö talosta tule ylipaineinen ja tää vanhempi talo on suunniteltu alipaineiseksi? Vai pystyykö W4:ssa säätään moottoreita erikseen (ILTO 300) ja kompensoimaan?

Vaihtoehtona oli ajatus, et hankkisi romikselta tehokkaamman ILTO 400 (kun kävisi suoraan vanhan koneen tilalle, liekkö muuta eroa kuin moottorit) koneen ja harrastelisi puuhastelisi ja rakentaisi sen uusiksi, hiekkapuhaltaisi ja maalaisi jne. ja tekisi siihen rpi pohjaisen älykotiohjauksen, kun tarvittavat sensorit on muutenkin jo järjestelmässä...

Mikä sulla on tavoite tulo/poistovirta? jos ei koneessa maksimi-ilmavirrat kasva niin ei nähdäkseni alimitoitus korjaantuisi. Mitatuista ilmavirroista nykyisessä voit arvioida kanaviston häviöitä ja sitä kautta maksimi-ilmavirtoja uudella koneella.

Joku taisi sanoa, että tavoiteilmavirrat kannattaisi saavuttaa ~60% nopeudella. Yleensä sanotaan, että jos käytännössä mitoitettu 75% nopeudelle, voi suurimman osan ajasta käyttää 50% nopeudella. Tarvittaessa 75% tai 100% jos juhlat tai vaikka kylppäriä haluaa kuivata.

Nykyisissä pitäisi pystyä säätämään puhaltimia erikseen, ettei jää paljon alipaineiseksi kuten vanhoilla koneilla. Omalla kohdalla vanha ac-kone ja poisto jää 10% suuremmaksi kuin tulo eikä kannata kuulemma yrittää kuristaa enempää poistoräppäniä.

 

[hekeli]

Omalla kohdalla vanha ac-kone ja poisto jää 10% suuremmaksi kuin tulo eikä kannata kuulemma yrittää kuristaa enempää poistoräppäniä.

Tyristorisäädin aika helppo viritellä sinne puhaltimeen jos on DIY-henkeä. Onhan se vähän getto ratkaisu, mutta hyvin toimii täällä.

 

[Reivn]

Meillä oli tuo vikaantunut ilmanvaihtokone missä tulopuolen esilämmitysvastus on jumittunu täysille ja laite vetää pistorasiasta ~640W 24/7. Hieman hidasta tuntuu olevan huoltoliikkeiden toiminta (tai kiirettä kun kaikki säädätyttää laitteistoja energian säästämiseks), niin missä vaiheessa alkaa tulla ongelmia jos ite kytken vastuksen pois siksi aikaa, että korjaaja kerkee paikalle? Talossa on lämmöt jatkuvasti päällä, takka lämpenee joka toinen päivä ja koneessa on talteenottokenno, joten laitteen sisäinen lämpötila ei ihan heti laske liian kylmäksi, mutta alkaako johonkin muodostumaan haitallista kondenssia jo ulkoilman ollessa plussalla, vai vasta kovemmilla pakkaskeleillä?

 

[penttip]

Niin siis jos se on esilämmitysvastus, niin ei tuolla muuta virkaa taida olla kuin se että kennoon ei kerry pakkasilla kuuraa. Jos esilämmitysvastusta ei ole, pysähtelee koneen tulopuhallin pakkasilla, jotta kennon kuura sulaa. Tuosta syntyy tilapäisesti liikaa alipainetta taloon. Tuo esilämmitysvastus on siis lähinnä mukavuusvaruste, suurin osa vanhoista kuutiokoneista on asennettu ilman sitä.

Jos kyse on jälkikämmitysvastuksesta, niin sekin on periaatteessa mukavuusvaruste. Sehän vain lämmittää tuloilman haluttuun lämpötilaan. Itse olen pakkasilla pudottanut ilmanvaihtoa selvästi, enkä ole vedosta kärsinyt, ja olen yleensä laittanut jälkilämmityksen päälle vasta kun keskilämpötilat alkaa olla reippaasti pakkasella, esim. -5-10 astetta. Silloinkin termostaatti jää jonnekin 12 asteeseen, enempään ei ole ollut tarvetta. Kai kaikkein kovimmilla pakkasilla ilman vastusta tuloputki heti koneen jälkeen voi olla pakkasella joka ei liene toivottavaa, mutta toisaalta tulopuhallin pysähtelee jatkuvasti, joten epäilen meneekö se edes pakkaselle. Eli ei liene haittaa vaikka koko vastusta ei olisi.

 

[Asmola]

Kysytäänpäs täällä ennen kuin otan isännöitsijään yhteyttä. Rivitalossa on kahden asunnon kesken jaettu huippuimuri, korvausilma on painovoimainen ikkunoiden päällä olevilla korvausilmaventtiileillä ja asunnoissa aktiivihiilisuodattimilla varustetut liesituulettimet, mutta vanha lieden hormi edelleen keittiöiden katon nurkassa. Jos naapuri asentaa asuntoonsa liesituulettimen joka kytketty hormiin, voiko se sekoittaa toisen asunnon ilmanvaihtoa, koska yhteinen huippuimuri?

 

[MJay]

Kysytäänpäs täällä ennen kuin otan isännöitsijään yhteyttä. Rivitalossa on kahden asunnon kesken jaettu huippuimuri, korvausilma on painovoimainen ikkunoiden päällä olevilla korvausilmaventtiileillä ja asunnoissa aktiivihiilisuodattimilla varustetut liesituulettimet, mutta vanha lieden hormi edelleen keittiöiden katon nurkassa. Jos naapuri asentaa asuntoonsa liesituulettimen joka kytketty hormiin, voiko se sekoittaa toisen asunnon ilmanvaihtoa, koska yhteinen huippuimuri?

Sekoittaa, jos on puhaltimella varustettu liesituuletin eikä pelkkä kupu.

 

[Asmola]

Sekoittaa, jos on puhaltimella varustettu liesituuletin eikä pelkkä kupu.

Näin oletin, täytyy keskustella naapurin kanssa ja kenties raportoida isännöitsijälle ennen kuin tulee ongelmia.

 

[Sikatiiker]

Niin siis jos se on esilämmitysvastus, niin ei tuolla muuta virkaa taida olla kuin se että kennoon ei kerry pakkasilla kuuraa. Jos esilämmitysvastusta ei ole, pysähtelee koneen tulopuhallin pakkasilla, jotta kennon kuura sulaa. Tuosta syntyy tilapäisesti liikaa alipainetta taloon. Tuo esilämmitysvastus on siis lähinnä mukavuusvaruste, suurin osa vanhoista kuutiokoneista on asennettu ilman sitä.

Jos kyse on jälkikämmitysvastuksesta, niin sekin on periaatteessa mukavuusvaruste. Sehän vain lämmittää tuloilman haluttuun lämpötilaan. Itse olen pakkasilla pudottanut ilmanvaihtoa selvästi, enkä ole vedosta kärsinyt, ja olen yleensä laittanut jälkilämmityksen päälle vasta kun keskilämpötilat alkaa olla reippaasti pakkasella, esim. -5-10 astetta. Silloinkin termostaatti jää jonnekin 12 asteeseen, enempään ei ole ollut tarvetta. Kai kaikkein kovimmilla pakkasilla ilman vastusta tuloputki heti koneen jälkeen voi olla pakkasella joka ei liene toivottavaa, mutta toisaalta tulopuhallin pysähtelee jatkuvasti, joten epäilen meneekö se edes pakkaselle. Eli ei liene haittaa vaikka koko vastusta ei olisi.

Mulla on uudemmanpuoleinen Vallox MV110, joka tekee LTO-sulatuksen ohittamalla talteenoton eli lämmin poistoilma ajetaan kennon läpi ja kenno sulaa. Mulla jäätyi kenno heti pakkasten tultua, johtui liian korkeasta tuloilman asetusarvosta koska ilmeisesti jälkilämmityspatteri vääristi pienessä kammiossa mittaustuloksia niin, ettei kone aloittanut LTO-sulatusta tarpeeksi usein.

Halusin liittää koneen Vallox MyCloud-palveluun että pääsisin äpillä ohjaamaan työpäivän aikana, vaan ei sitä naaraspään RJ45-liitintä näy missään toisin kuin sadoissa Valloxeissa jotka olen tavannut. Ehkä se liitin on piilotettu koteloinnin sisään fiksumpia ihmisiä varten. Ilmeisesti muuta keinoa MyCloud-palveluun yhdistämiseen ei ole, harmi että hyvä ilmainen palvelu maksaville asiakkaille saadaan tyrittyä osaamattomuudella/tietämättömyydellä.

Swegonissa ilmeni tällä viikolla pieni suunnittelukukkanen liittyen esilämmityspatteriin. Varmaankin tilanpuutteen vuoksi asentavat sen esilämmityspatterin suoraan raitisilmalle ja kun yhdistetään siihen tilanpuutteeseen laiskuus, eivät ilmeisesti jaksa siirtää raitisilmamittausta muualle vaan anturi haistelee esilämmitettyä ilmaa. Swegonin esilämmitys ei ollutkaan ennen itselle tuttu.

 

[TCan]

Omakotitalon katolla huippuimuri. Mittasin paine-eromittarilla paine-eron puhaltimen imupuolelta suoraan puhaltimen alta ulkoilmaan nähden. Tulos 27 Pa. Voinko lukeman perusteella jollakin tapaa laskemalla määrittää puhaltimen läpi kulkevan kokonaisilmamäärän? Huippari vuoden 2004 Fläkt STEF-1.

 

[puik]

Omakotitalon katolla huippuimuri. Mittasin paine-eromittarilla paine-eron puhaltimen imupuolelta suoraan puhaltimen alta ulkoilmaan nähden. Tulos 27 Pa. Voinko lukeman perusteella jollakin tapaa laskemalla määrittää puhaltimen läpi kulkevan kokonaisilmamäärän? Huippari vuoden 2004 Fläkt STEF-1.

Nähdäkseni sinun pitäisi mitata paine-erot jokaisesta poistoventtiilistä ja mitata venttiilien asetukset. Niiden avulla pitäisi saada määritettyä ilmamäärät kullekkin venttiilille tietolehdistä, laskemalla ne yhteen saat kokonaisilmamäärän. Huipparin tietolehdessä pitäisi olla myös kuvaajat ilmamäärästä kanaviston häviöiden suhteen, mutten tiedä miten voisit arvioida siitä ilmamäärän. Omasta mielestäni paine-eron mittaus juuri ennen puhallinta ei auta tässä.

 

[TCan]

Nähdäkseni sinun pitäisi mitata paine-erot jokaisesta poistoventtiilistä ja mitata venttiilien asetukset. Niiden avulla pitäisi saada määritettyä ilmamäärät kullekkin venttiilille tietolehdistä, laskemalla ne yhteen saat kokonaisilmamäärän. Huipparin tietolehdessä pitäisi olla myös kuvaajat ilmamäärästä kanaviston häviöiden suhteen, mutten tiedä miten voisit arvioida siitä ilmamäärän. Omasta mielestäni paine-eron mittaus juuri ennen puhallinta ei auta tässä.

Juu noinhan tuo toki onnistuisi, että mittaisi jokaisen venttiilin erikseen. Tässä on vaan se ongelma, että rakennus on 50 vuotta vanha ja en löydä kyseisille venttiilimalleille k-arvoja, joiden perusteella venttiilin ilmamäärän saisi paine-eron avulla laskettua.

Osassa huippuimureita, kuten tuossa minunkin puhaltimeni uudemmassa mallissa on kiinteät mittayhteet paine-eromittaukselle, josta paine-eron ja puhaltimen k-arvon perusteella saisi laskettua puhaltimen kokonaisilmamäärän. Mietin, että onko nuo mittayhteet toteutettu vain niin yksinkertaisesti, että toinen on imupuolella ja toinen painepuolella ja tästä sitten puhaltimen k-arvolla ilmamäärä vai onko siellä jotain monimutkaisempaa tekniikkaa. Tuolla menetelmällä tuli kyllä ihan suht järkevän suuruinen tulos n. 80 l/s jos laskentatapa on oikea. neliöjuuri(Pa) / k = neliöjuuri(27) / 67,04 = 78 l/s.

Syy miksi kokonaisilmamäärä kiinnostaa niin isohkossa suorasähkötalossa asuvana laskeskelen kuinka paljon ilman lämmöntalteenottoa olevan huipparin kautta menee lämpöä harakoille ja olisiko jotain järkeviä toimenpiteitä tehtäväksi. Talon pinta-ala on n. 200 m2 ja tilavuus noin 590 m3. Tämän perusteella nykyohjeiden mukainen ilmanvaihtomäärä olisi vissiin noin 80 l/s. Jos oiken laskeskelen niin tulla ilmamäärällä harakoille menisi about 12 000 - 13 000 kWh / vuosi. Yksinkertaisin toimenpide olisi varmasti tehonsäädön asetus huippariin. Vaikka normaalikäyttöön puolikas ilmamäärä ja suihkun / saunan yhteydessä tehostus päälle. Toinen järeämpi vaihtoehto olisi varmaankin asentaa ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla hyödyntäen nykyistä poistokanavistoa ja lisäten tuloilmakanavisto.

 

[Pakana]

. Yksinkertaisin toimenpide olisi varmasti tehonsäädön asetus huippariin. Vaikka normaalikäyttöön puolikas ilmamäärä ja suihkun / saunan yhteydessä tehostus päälle. Toinen järeämpi vaihtoehto olisi varmaankin asentaa ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla hyödyntäen nykyistä poistokanavistoa ja lisäten tuloilmakanavisto.

Pilp olisi sen talon teknisen kunnon ja asennuksen helppouden ja siisteyden kannalta se optimaalisin ratkaisu.

Tai tietysti jos kyseessä on yksikerroksinen ullakollinen talo, sen saa kyllä siistiksi, mutta aika työläs se iv remppa on kuitenkin.

 

[TCan]

Pilp olisi sen talon teknisen kunnon ja asennuksen helppouden ja siisteyden kannalta se optimaalisin ratkaisu.

Tai tietysti jos kyseessä on yksikerroksinen ullakollinen talo, sen saa kyllä siistiksi, mutta aika työläs se iv remppa on kuitenkin.

Jos laittaisi pilpin ilman tulokanavistoa, niin ei ole oikein mitään mihin sen tuottaman lämmön siirtäisi, kun ei ole vesikiertoista lämmönjakoa valmiina. Käyttöveden voisi toki lämmitellä sillä, mutta se ei kauheasti sähköä vie, n. 3000 kwh/ vuosi.

Jottei lipeä ihan offtopicin puolelle, niin kyllä iv remppa olisi työläs. Tasakattotalo niin ei saa kanavointeja vietyä yläpohjasta. Käytännössä pitäisi ottaa yläpohja auki huoneesta, jonka yläpuolella on iv poistojen kokoojakammio ja viritellä kone sinne. Tulokanavisto pintana.

 

[Pakana]

Jos laittaisi pilpin ilman tulokanavistoa, niin ei ole oikein mitään mihin sen tuottaman lämmön siirtäisi, kun ei ole vesikiertoista lämmönjakoa valmiina. Käyttöveden voisi toki lämmitellä sillä, mutta se ei kauheasti sähköä vie, n. 3000 kwh/ vuosi.

Jottei lipeä ihan offtopicin puolelle, niin kyllä iv remppa olisi työläs. Tasakattotalo niin ei saa kanavointeja vietyä yläpohjasta. Käytännössä pitäisi ottaa yläpohja auki huoneesta, jonka yläpuolella on iv poistojen kokoojakammio ja viritellä kone sinne. Tulokanavisto pintana.

Pilpin kaveriksi puhallinkonvektori jolla siirtää lämmön takaisin tupaan. Jos lvv on vaihtoiässä, niin laittaa kierukallisen (tai rakentaa nykyiseen lämmönvaihtimen), niin saa bonuksena ympärivuotisen lämpimän veden säästön.

 

[Jonees]

Onko porukalla näkemystä, olisiko mitään järkeä lähteä toteuttamaan IV saneerausta 1990 luvun omakotitaloon esim. kustannusten, viihtyvyyden ja arvonnousun näkökulmasta?
Talossa on nyt poisto huippuimurilla (säädöt keittiön vallox liesikuvussa/tuulettimessa) ja tuloventtiilit ikkunoissa, sekä lämmitysmuotona maalämpö/vesikiertoiset patterit. Asuintilojen pinta-ala n. 100m2 ja 1kerroksinen talo kyseessä.

Sähköä kuluu nyt about 11000kwh vuodessa, josta suurin osa menee lämmitykseen. Kaikkia muita remontteja tähän on tehty, esim. ikkunat vaihdettu ja lisätty villaa yläpohjaan. Yksi päämotivaattori tässä olisi poistoilman lämpötalteenotto, joka nykyisestä toteutuksesta puuttuu.

 

[jarhu]

Onko porukalla näkemystä, olisiko mitään järkeä lähteä toteuttamaan IV saneerausta 1990 luvun omakotitaloon esim. kustannusten, viihtyvyyden ja arvonnousun näkökulmasta?
Talossa on nyt poisto huippuimurilla (säädöt keittiön vallox liesikuvussa/tuulettimessa) ja tuloventtiilit ikkunoissa, sekä lämmitysmuotona maalämpö/vesikiertoiset patterit. Asuintilojen pinta-ala n. 100m2 ja 1kerroksinen talo kyseessä.

Sähköä kuluu nyt about 11000kwh vuodessa, josta suurin osa menee lämmitykseen. Kaikkia muita remontteja tähän on tehty, esim. ikkunat vaihdettu ja lisätty villaa yläpohjaan. Yksi päämotivaattori tässä olisi poistoilman lämpötalteenotto, joka nykyisestä toteutuksesta puuttuu.

Kun on jo mlp, niin niihin lämmön talteenotto -ratkaisuja, mutta ei välttämättä sovi nykyiseen pumppuun. Taloudellisia ratkaisuja ei varmaan ole, jos miettii saako koskaan rahallista hyötyä takaisin. Yksi on tietysti vaihtaa ilmanvaihtokoneeseen, jossa on lämmön talteenotto, jolloin saa pientä quality of life -hyötyä kun raitisilma on lämmitetty poistoilmalla sen sijaan että huoneisiin tulee suoraan ulkoa kylmää ilmaa raitisilmaventtiilien kautta. Tuossakaan ei rahallista hyötyä tule todennäköisestä saamaan.

Edit. Oma IVK kun on vaihtoiässä, mutta sen yksinkertaisuuden vuoksi on mahdollista vaihdella siihen itse osia, niin en ole kovin pitkälle lähtenyt miettimään. Uudessa IVK:ssa olisi todennäköisesti parempi LTO hyötysuhde, mutta se ei todennäköisesti maksaisi itseään takaisin kovin nopeaa. Joitain plug-in ratkaisuja näyttää löytyvän omaan ilmavaan, jolloin riittäisi pelkkä vaihto ja säätö. Toisaalta mietin lämpöpumpullisia IVK-laitteita, joille väitetään aika hurjia 90-95% vuosihyötysuhteita lämmöntalteenotolle, ja tuo kuulostaa erittäin epätodennäköiseltä PR-puheelta. Niilläkin hinta karkaa aika korkeaksi kun uusi pyörivällä kennolla varustettu IVK+LTO maksaa sen ~2k€, niin tuollainen pumpullinen on jo heti ~5k€ (listahinnat). Tuon vain vaihdettavan laitteen saa itsekin asennettua ja sitten tilaa ~500€ säädön+linjojen putsauksen, mutta pumpullinen vaatii jo enemmän putkitöitä eli varmaan hyppää tuosta viidestä satasesta yli tonniin asennustyöt ja säädöt.

 

[Pakana]

Onko porukalla näkemystä, olisiko mitään järkeä lähteä toteuttamaan IV saneerausta 1990 luvun omakotitaloon esim. kustannusten, viihtyvyyden ja arvonnousun näkökulmasta?
Talossa on nyt poisto huippuimurilla (säädöt keittiön vallox liesikuvussa/tuulettimessa) ja tuloventtiilit ikkunoissa, sekä lämmitysmuotona maalämpö/vesikiertoiset patterit. Asuintilojen pinta-ala n. 100m2 ja 1kerroksinen talo kyseessä.

Sähköä kuluu nyt about 11000kwh vuodessa, josta suurin osa menee lämmitykseen. Kaikkia muita remontteja tähän on tehty, esim. ikkunat vaihdettu ja lisätty villaa yläpohjaan. Yksi päämotivaattori tässä olisi poistoilman lämpötalteenotto, joka nykyisestä toteutuksesta puuttuu.

Jos lvv n uusimiselle on näkyvissä tarvetta, voi sen jos vaihtaa pilp mallisen, muuten ei taloudellisesti ole mielekästä lähteä siitä huipparia muuttamaan. Tosin takaisinmaksuaika lienee silläkin ikuinen.

 

[Alfredson]

Osaako joku kertoa, onko normaalia 1 kerroksisessa koneellisessa tulo- ja poistoilmalla varustetussa asunnossa että kun tuuletusikkunan avaa, tulee kylmää sisään vain alaosasta, puolesta välistä ylöspäin ilma tuntuu seisovan? Onko alipaine liian pieni?

Saako tälläisen systeemin asukas söhlittyä ylipaineiseksi tuloventtiileitä kiertämällä auki olettaen että venttiilien asento ei aivan älyttömästi muutu, oma oletus on, että tämä vain muuttaa huonekohtaisia virtauksia mutta miten on?

 

[Marius]

Osaako joku kertoa, onko normaalia 1 kerroksisessa koneellisessa tulo- ja poistoilmalla varustetussa asunnossa että kun tuuletusikkunan avaa, tulee kylmää sisään vain alaosasta, puolesta välistä ylöspäin ilma tuntuu seisovan? Onko alipaine liian pieni?

Saako tälläisen systeemin asukas söhlittyä ylipaineiseksi tuloventtiileitä kiertämällä auki olettaen että venttiilien asento ei aivan älyttömästi muutu, oma oletus on, että tämä vain muuttaa huonekohtaisia virtauksia mutta miten on?

Kylmä ilma tulee sisään alhaalta ja samalla lämmintä ilmaa virtaa ulos yläosasta? Lämpimän ilman virtausta ulos ei luultavasti esim. kädellä tunne läheskään yhtä hyvin kuin kylmän ilman virtausta sisään.

 

[Lumimies]

Jos on koneellinen tulo- ja poistoilma niin se tuuletusikkuna on turha (sitä ei pitäis edes olla). Nykyään pitäisi tulon ja poiston olla aikalaikka tasapainossa.

 

[Kilkenblad]

Jos on koneellinen tulo- ja poistoilma niin se tuuletusikkuna on turha (sitä ei pitäis edes olla). Nykyään pitäisi tulon ja poiston olla aikalaikka tasapainossa.

Keskuspölynimurointi, tehokas liesituulettimen käyttö, takan sytytys... Kyllähän noita syitä tuuletusikkunaakin on käyttää varsinkin koneellisen ilmanvaihdon kanssa.

 

[Lumimies]

Semmoinen on olemassa kuin takkakytkin.

 

[Kilkenblad]

Semmoinen on olemassa kuin takkakytkin.

Ilto 440 tuo toimii 10 minuuttia kerrallaan. Tulee koko kämpän imurointiin vähän tauotusta kun ramppaa tuota painelemassa. Tai sitten vaan avaa sen ikkunan?