Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[Onestone]

Tässä on pieni ongelma, kun kanavat tulisivat melkein vierekkäin, kun tyhjää seinäpintaa ei oikein ole.
Pitää varmaankin yrittää ohjata poistopuhallus vaikka alaspäin, niin ei heti vetäisi sitä poistettua ilmaa sisään.
Toki IV-koneen voi pysäyttää aina siksi aikaa, kun tuulettaa.

Poisto ylempänä kun lämmin sinne kuitenkin pyrkii

 

[AnnaKoo]

Kerrostaloasunto kaukolämmöllä, jossa huoneistokohtainen ilmanvaihto Vallox 096 MV. Hommasin ILP:n viilennykseen ja sen myötä alkoi kiinnostaa myös LTO:n asetukset. Kämppä alkaa jo näin huhtikuussa lämmetä ja kiinnitin huomiota, että päivällä tuloilma nousee jo yli 22-asteiseksi vaikka ulkoilma on noin 14-asteista. Tuloilmalle pyynti on 16, joten siksikö kennon ohitus ei mene vielä päälle? Sain ohituksen menemään päälle, kun muutin ohjaustavaksi poistoilman lämpötilan, mutten uskaltanut sitä niinkään jättää kun en näistä mitään ymmärrä. ILPiäkään ei kai (?) ole järkeä huudattaa kilpaa LTO:n kanssa, vaikka sisälämpötila alkaakin karata, kiitos auringon ja lämmitetyn tuloilman

Kysymys siis kuuluu, miten LTO:n asetukset kannattaisi laittaa, että toimisi järkevästi kelillä kuin kelillä ilman toistuvaa renklaamista? Vai onko syytä vaihtaa itse asetuksia keväisin ja syksyisin?

Muoks. Ja tyhmä kysymys, mutta toimiiko LTO siis siten, että jos tuloilma on alle pyynnin niin kaikki ilmavirta menee kennon läpi ja tuutataan kanaviin sitten sen lämpöistä mitä kennolta sattuu tulemaan, ja tuo pyynti on vain raja-arvo ohitukselle? Eli laite on niin tyhmä, ettei osaa sekoittaa edes suunnilleen pyydetyn lämpöistä ilmaa? Tässä mallissa ei siis ole sitä osittaista ohitusta, mikä ilmeisesti uudemmissa valmistuserissä on.

 

[Muumuu]

Kerrostaloasunto kaukolämmöllä, jossa huoneistokohtainen ilmanvaihto Vallox 096 MV. Hommasin ILP:n viilennykseen ja sen myötä alkoi kiinnostaa myös LTO:n asetukset. Kämppä alkaa jo näin huhtikuussa lämmetä ja kiinnitin huomiota, että päivällä tuloilma nousee jo yli 22-asteiseksi vaikka ulkoilma on noin 14-asteista. Tuloilmalle pyynti on 16, joten siksikö kennon ohitus ei mene vielä päälle? Sain ohituksen menemään päälle, kun muutin ohjaustavaksi poistoilman lämpötilan, mutten uskaltanut sitä niinkään jättää kun en näistä mitään ymmärrä. ILPiäkään ei kai (?) ole järkeä huudattaa kilpaa LTO:n kanssa, vaikka sisälämpötila alkaakin karata, kiitos auringon ja lämmitetyn tuloilman

Kysymys siis kuuluu, miten LTO:n asetukset kannattaisi laittaa, että toimisi järkevästi kelillä kuin kelillä ilman toistuvaa renklaamista? Vai onko syytä vaihtaa itse asetuksia keväisin ja syksyisin?

Muoks. Ja tyhmä kysymys, mutta toimiiko LTO siis siten, että jos tuloilma on alle pyynnin niin kaikki ilmavirta menee kennon läpi ja tuutataan kanaviin sitten sen lämpöistä mitä kennolta sattuu tulemaan, ja tuo pyynti on vain raja-arvo ohitukselle? Eli laite on niin tyhmä, ettei osaa sekoittaa edes suunnilleen pyydetyn lämpöistä ilmaa? Tässä mallissa ei siis ole sitä osittaista ohitusta, mikä ilmeisesti uudemmissa valmistuserissä on.

Itsellä sama kone käytössä. LTO-kennon ohitusasetuksista: ohitus --> päällä , osittainen ohitus --> päällä. Tuo osittainen ohitus tekee juuri tuon, että sekoittaa kylmää ja lämmintä ilmaa sopivasti. Lisäksi kannattaa laittaa samasta valikosta viileäntalteenotto --> päällä. Osaa sitten ottaa kesällä osan ILP:in viilentämästä kylmästä ilmasta talteen, eikä puske kaikkea suoraan taivaalle.

 

[AnnaKoo]

Itsellä sama kone käytössä. LTO-kennon ohitusasetuksista: ohitus --> päällä , osittainen ohitus --> päällä. Tuo osittainen ohitus tekee juuri tuon, että sekoittaa kylmää ja lämmintä ilmaa sopivasti. Lisäksi kannattaa laittaa samasta valikosta viileäntalteenotto --> päällä. Osaa sitten ottaa kesällä osan ILP:in viilentämästä kylmästä ilmasta talteen, eikä puske kaikkea suoraan taivaalle.

Niin siis kun minulla ei ole sitä osittaista ohitusta, kun on vuoden 2019 malli.

 

[Boulder]

Jos mitään kotiautomaatiomahdollisuutta ei ole olemassa niin melkeinpä täytyy sillä lämpötilapyynnillä pelata. Hankala tietysti aina lämmityskauden taitteessa kun tilanne saattaa vaihdella päivän sisälläkin.

Ne säätötapaan liittyvät vaihtoehdot on selitetty tarkemmin tässä dokussa: Valloxin toimintaselostus

 

[Muumuu]

Niin siis kun minulla ei ole sitä osittaista ohitusta, kun on vuoden 2019 malli.

Tuo asetus onkin näköjään tullut juuri 2019 käyttöön. Ellei laitteen ohjelmistoa päivittämällä tuota asetusta saa näkyviin, niin sitten on käynyt huono tuuri ja tullut tuota vanhempaa mallia oleva laite sinulle. Sitten joutuu pelaamaan esim. tuon tuloilman lämpötilan kanssa.

 

[AnnaKoo]

Jos mitään kotiautomaatiomahdollisuutta ei ole olemassa niin melkeinpä täytyy sillä lämpötilapyynnillä pelata. Hankala tietysti aina lämmityskauden taitteessa kun tilanne saattaa vaihdella päivän sisälläkin.

Ne säätötapaan liittyvät vaihtoehdot on selitetty tarkemmin tässä dokussa: Valloxin toimintaselostus

Tämäpäs onkin hyvä dokkari, kiitos! En tajua, miksei näitä ole selostettu tähän tapaan ihan käyttöohjeessa. Manuska ja käyttöliittymä ovat sen sijaan mahdollisimman epäinformatiiviset.

Minulla ei ole HA:a tms. mutta jos sillä saisi tuonkin vehkeen toimimaan fiksummin, niin siinä olisi yksi syy lisää hankkia se. Kotona on kuitenkin jo kaikenlaista vekotinta, jotka siihen saisi... En vain tiedä riittääkö itsellä osaaminen ja hermot alkaa tunkata ja räpeltää

Tuo asetus onkin näköjään tullut juuri 2019 käyttöön. Ellei laitteen ohjelmistoa päivittämällä tuota asetusta saa näkyviin, niin sitten on käynyt huono tuuri ja tullut tuota vanhempaa mallia oleva laite sinulle. Sitten joutuu pelaamaan esim. tuon tuloilman lämpötilan kanssa.

Mitä nyt foorumeita lueskelin niin se ei ole pelkkä softaominaisuus (minullakin se näkyy UI:ssa, bitti ei vaan tee mitään) vaan se vaatii ihan useamman satasen rautapäivityksen pömpeliin itseensä. Tarvittavat sisuskalut löytyvät valmiiksi vasta 2020-malleista.

 

[Boulder]

Tämäpäs onkin hyvä dokkari, kiitos! En tajua, miksei näitä ole selostettu tähän tapaan ihan käyttöohjeessa. Manuska ja käyttöliittymä ovat sen sijaan mahdollisimman epäinformatiiviset.

Minulla ei ole HA:a tms. mutta jos sillä saisi tuonkin vehkeen toimimaan fiksummin, niin siinä olisi yksi syy lisää hankkia se. Kotona on kuitenkin jo kaikenlaista vekotinta, jotka siihen saisi... En vain tiedä riittääkö itsellä osaaminen ja hermot alkaa tunkata ja räpeltää

Valloxin dokumentaatio on harvinaisen huonoa ja epäselvää, eikä sieltä tuestakaan saa oikein mitään irti jos edes suostuvat vastaamaan kysymyksiin. Modbusin toimintakin on sellainen, että poistoilman lämpötilan kertovaan rekisteriin tuleva arvo muuttuu sen mukaan, minkä valinnan on tehnyt "Ulkoisen lämpötila-anturin ohjaus"-kohdassa, eli on joko poistoilman tai kiertoilman arvo. Tietojärjestelmien kanssa työskentelevänä en voi ymmärtää tällaista leikkiä kun speksi kuitenkin sanoo, että ko. rekisteri on poistoilmalle (kiertoilmalle on omansa, eli ei ole siitä kiinni) Hetki meni aikanaan, kun tajusin mistä on kysymys.

Oman säätelyn olen tehnyt lyhyellä ajastetulla Python-skriptillä, pömpelin kanssa kommunikointiin löytyy valmis moduuli kunhan kone on vaan liitetty lähiverkkoon.

 

[jarp]

Allekirjoittaneella on saunatupa, jonka otin etätyökäyttöön... Aika nopeasti kävi ilmi, että ilmanvaihto on täysin riittämätön jatkuvaan oleskeluun ja ilmanlaatumittarilla mitattuna hiilidioksidit ja ilman epäpuhtaudet ampuu katosta läpi, samoin radon-tason nousee kirkkaasti yli rajojen aina kun ei tuule. Ilmanvaihto on painovoimainen, tulipesien hormit ja tuvan ja saunan seinässä tuloilmaventtiilit, eli ilma ei käytännössä vaihdu lainkaan jos on tyyntä jne. Saunan puolella on taasen ongelmana, että kosteuden poistuminen kestää pitkään, vaikka polttaisi kuivatuspesällisenkin, käytännössä pitää jättää ovet auki ja talvellahan tämä on vähän hazardia hommaa.

Mikä tähän ois passeli ratkaisu? Mietin eka, että lisäisi tuvan ja saunan seiniin poistoilmaventtiilit kanavapuhaltimilla, mutta sitten mietin, että eikös menisi monta kärpästä samalla iskulla, kun tilaisi IV-ukot asentamaan katolle pienen huippuimurin, josta imu tupaan, sekä saunaan sellaisella saunaventtiilillä, jonka voi avata ja sulkea käsin? Tällöin tupaan saisi jatkuvan ilmanvaihdon minimiteholla ja tehostuksen kun turvassa oleskellaan ja saunasta venttiilin auki ja tehostuksen saunomisen jälkeen? Tai oikeastaan koko paskan voisi kytkeä kotiautomaatioon, nyt kun on kotiautomaation ilmanlaatumittarit tilassa valmiiksi....

Kattelin, että tuollaiset pienet huippuimurit ei paljoa maksa ja yläpohjassa on hyvin tilaa möyrytä, niin ei pitäisi olla ammattilaiselle iso homma tehdä hommaa. Ei varmaan IV-inssiäkään tarvita laskemaan ilmanmääriä, kun kyseessä ei ole asuinrakennus ja ihan ammattimies pystyy päässään lätkimään about asiallisen kokoiset kanavat jne.? Mitä mieltä?

 

[Sammui]

Kyllä ainakin vähän kokeneempi ammattimies osaa tuommoiseen katsoa putkikoot ja huipparin ymv. Tuommoiseen tilaan jälkikäteisparannuksena tuo kuullostaa toimivalta. Mieti samalla, että mitä kautta ilma pääsee tupaan nykyään, eli onhan tuo toimiva (ettei ala tulemaan piipun kautta ja että tuohon tulee säätö, jotta esim. takan sytyttämisen ajaksi saa tuon pienelle - tosin varmaan sen verran vanhemmasta aina vuotaa ja vanha kikkahan oli jättää ikkuinoista jonkin verran tiivistettä pois).

 

[Eräilves]

Itselläni tämä mitsun ilppi nyt jonkun aikaa ollut. Tuonne makkariin se ei kovin hyvin tunnu pääsevän, kun aikamoista sokkeloa pitäisi mennä ilma sitte..

Tulipa tilattua tuollainen lämmönsiirtopuhallin, niin saapi kesällä viileänkin ilman seinän läpi sinne sitten. Katotaan toimiiko idea, ainakin ilma kiertää paremmin sitte

MOBAIR 4100 Lämmönsiirtopuhallin

Lämmönsiirtopuhallin jakaa lämmintä ja viileää ilmaa, parantaa ilmanlaatua ja säästää energiaa.

mobair.fi

 

[jarp]

Tuli vielä vähän lueskeltua ja saunatupaan huipparin lisäksi olisi mahdollista laittaa minikokoinen huonekohtainen LTO-kone esim. Mitsubishi Electric Lossnay. Luulin aluksi humpuukiksi, mut todella paljon noita kehutaan ja haukkuja ei juurikaan ja nyt kun rätnään, niin tuommosilla koneilla on hoidettu ilmanvainto kaikissa uusissa minimökeissä joissa oon matkoilla majottunut.

Etuna tässä ois et voisi asentaa itse ja tulisi täten edulliseksi, lisäksi tietenkin säästää energiaa jos talvellakin tekisi töitä sieltä. Haittana, että saunan ilmanvaihto ei parane lainkaan. Tätä varten voisi harkita että puhkaisis saunan seinään toisen reiän, johon laittaisi kanavapuhaltimen, eli tulisi käsin käynnistettävä koneellinen poisto kylvyn jälkeen mäytettäväksi.

 

[Sammui]

Toimii saunatuvan ilmanvaihtona ja säästää myös jonkin verran energiaa (niinkuin mietit). Minulla ei noista ole kokemusta, että kuinka suurilla pakkasilla tuosta on miten hyötyä (riippuu toteutuksesta koska lämmönvaihdinpinnat jäätyy ja näin toimii eristeenä sekä onko noissa jokin sulatustoiminto tuota varten, joka noissa seinän väliin asennettavissa ei ole helppoa). Joku jolla on ollut tuommoinen jo talven läpi voi kommentoida, mutta eihän Suomessa enää juuri ole kovia pakkasia.

Ainakin silloin kun saunassa on vain koneellinen poisto, niin kannattaa se kanavapuhallin laittaa ylös (tai ainakin sen ilman sisäänotto) ja korvausilma tuoda alhaalta (saattaa ollakin jo kiukaan alla/vieressä).

 

[jarp]

Toimii saunatuvan ilmanvaihtona ja säästää myös jonkin verran energiaa (niinkuin mietit). Minulla ei noista ole kokemusta, että kuinka suurilla pakkasilla tuosta on miten hyötyä (riippuu toteutuksesta koska lämmönvaihdinpinnat jäätyy ja näin toimii eristeenä sekä onko noissa jokin sulatustoiminto tuota varten, joka noissa seinän väliin asennettavissa ei ole helppoa).

Joo, sen verran lueskelin, että manuskan mukaan noi tulee sammuttaa kovemmillöa pakkasilla, kun ei niissä mitään sulatustoimintoa ole ja tosiaan jäätyisivät muuten. Ilmeisestikin kuitenkin sitten pakkasilla toimii painovoimainen ilmanvaihto taas paremmin, eli sinänsä ei ongelmaa, ainut että pitää käsin tuota veivat päälle ja pois. Tosin kotiautomaatioon liitettynä tämänkin saisi automatisoitua.

Ainakin silloin kun saunassa on vain koneellinen poisto, niin kannattaa se kanavapuhallin laittaa ylös (tai ainakin sen ilman sisäänotto) ja korvausilma tuoda alhaalta (saattaa ollakin jo kiukaan alla/vieressä).
ö

Olen monesti miettinyt että ei ton saunana ilmanvaihtoa kyllä ole juuri mietitty, eli korvausilmaventtiili on ylhäällä. Tokihan homma toimii kun kiukaassa on tulet, kiskoohan se sitä ilmaa väkisin, mutta kun tulet sammuu niin ilmanvaihto on heikompaa, kun paine-erot on pienempiä. Mietinkin, että jos puhkaisi vähän lähemmäksi kiuasta alas korvausilmaventtiilin ja kanavapuhallin tulisi puhaltamaan ulos nykyisen korvausilmaventtiilin tilalle. Nyt tosin en ole googlannut, että löytyykö helposti kaqnavapuhaltimia, jotka on suuniteltu saunan kosteudelle ja lämpötiloille, että onko tämä toteuttamiskelpoinen ajatus.

Huippari toki sikäli olisi parempi, että yhdellä ratkaisulla hoituisi ns. kaikki. Veikkaan että tulee kuitenkin hintaa enemmän kuin noilla itse asennettavilla laitteilla, kun tarttee varmaankin nostolavan, mahdollisesti pitää rakentaa yläpohjaan kulkusiltoja, puhkaista kattoon läpivienti, vetää ja eristää kanavat jne.

Anyways, kiitos arvokkaista kommenteista!

 

[puik]

Tuli vielä vähän lueskeltua ja saunatupaan huipparin lisäksi olisi mahdollista laittaa minikokoinen huonekohtainen LTO-kone esim. Mitsubishi Electric Lossnay. Luulin aluksi humpuukiksi, mut todella paljon noita kehutaan ja haukkuja ei juurikaan ja nyt kun rätnään, niin tuommosilla koneilla on hoidettu ilmanvainto kaikissa uusissa minimökeissä joissa oon matkoilla majottunut.

Etuna tässä ois et voisi asentaa itse ja tulisi täten edulliseksi, lisäksi tietenkin säästää energiaa jos talvellakin tekisi töitä sieltä. Haittana, että saunan ilmanvaihto ei parane lainkaan. Tätä varten voisi harkita että puhkaisis saunan seinään toisen reiän, johon laittaisi kanavapuhaltimen, eli tulisi käsin käynnistettävä koneellinen poisto kylvyn jälkeen mäytettäväksi.

Ilmeisesti tehokkaampi vaihtoehto on Freeair, jolla pitäisi saada isommankin huoneiston ilmanvaihto hoidettua. Mutta en ymmärrä miten tuo hyödyttäisi saunaa enkä tiedä saako noita muuten kuin tuon firman asentamana. Eikä myöskään nopeasti selvinnyt minkä kokoluokan asuntoon tuo soveltuu.

Ilmatic Oy - FreeAir tuotteet

Yksinkertaisesti energiatehokasta sisäilmaa.

www.ilmatic.fi

 

[colaton]

Kokemuksia 100mm kanavapuhaltimista ? Suihkutilasta menee 100mm vaakaputki ulos niin ajattelin jos tähän laittaisi puhaltimen avittamaan. Kuivuisi nopeammin pinnat suihkun jäljiltä. Tuuletin tulisi jatkuvaan käyttöön ainakin kesäisin, eli ei mitään kytkimiä. Sähkösyöttö ulkonta pistorasiasta.

Koska tulee jatkuvaan käyttöön niin saisi olla hiljainen.

 

[Ahis]

Kokemuksia 100mm kanavapuhaltimista ? Suihkutilasta menee 100mm vaakaputki ulos niin ajattelin jos tähän laittaisi puhaltimen avittamaan. Kuivuisi nopeammin pinnat suihkun jäljiltä. Tuuletin tulisi jatkuvaan käyttöön ainakin kesäisin, eli ei mitään kytkimiä. Sähkösyöttö ulkonta pistorasiasta.

Koska tulee jatkuvaan käyttöön niin saisi olla hiljainen.

Pax calima varmaan hyvä tuohon käyttöön.

Pax | 1550-1

paxsuomi.fi

 

[alepa]

Pax calima varmaan hyvä tuohon käyttöön.

Pax | 1550-1

paxsuomi.fi

Mulla olisi tarvetta vastaavalle kanavapuhaltimelle autotalliin, jossa on myös 100mm vaakapoistoputki ulos. Olisiko tällainen hyvä ratkaisu myös sinne vai olisikohan tuolle parempia vaihtoehtoja?

Hieman tyhmä kysymys, mutta miten näissä menee tuo asennus, kun nämä ei ilmeisesti ole mitään plug-and-play -laitteita?

 

[Galann]

Itselläni 2001 valmistunut okt. Kertaakaan ei ole tänä aikana iv-kanavia puhdistettu. Olisiko järkevää puhdistaa kanavisto? Huomaako siinä ilmanlaadussa jotain?

 

[kempula]

Itselläni 2001 valmistunut okt. Kertaakaan ei ole tänä aikana iv-kanavia puhdistettu. Olisiko järkevää puhdistaa kanavisto? Huomaako siinä ilmanlaadussa jotain?

Eikö ne 10v välein pitäisi puhdistaa ja säätää?

 

[Evreka]

Onko kokemuksia vedonparantajista? Ajattelin semmoista pesuhuoneen ilmahormiin. Painovoimainen ilmanvaihto ja näin kesäisin kuivuu kylppäri aika hitaasti suihkun jäljiltä.
Eli näitä Turbowent vedonparantaja Ø150mm, laattamalli

 

[Ahis]

Onko kokemuksia vedonparantajista? Ajattelin semmoista pesuhuoneen ilmahormiin. Painovoimainen ilmanvaihto ja näin kesäisin kuivuu kylppäri aika hitaasti suihkun jäljiltä.
Eli näitä Turbowent vedonparantaja Ø150mm, laattamalli

Sen verran mitä kädessä pidellyt tollasta, en juuri tuota puuilon myymää.
Todella herkästi pyörivät.
Paljon noita näkyy vanhojen kerrostalojen katoilla.

 

[Hikoileva poica]

Mulla olisi tarvetta vastaavalle kanavapuhaltimelle autotalliin, jossa on myös 100mm vaakapoistoputki ulos. Olisiko tällainen hyvä ratkaisu myös sinne vai olisikohan tuolle parempia vaihtoehtoja?

Hieman tyhmä kysymys, mutta miten näissä menee tuo asennus, kun nämä ei ilmeisesti ole mitään plug-and-play -laitteita?

Laitoin tälläisen autotalliin

Kylpyhuonetuuletin kompakti, 100 mm

Hiljainen poistoilmapuhallin, joka sopii jatkuvaan käyttöön. Asennetaan kattoon tai seinään. Putkiliitännän istukka (Ø 100 mm). Ohjataan virtakytkimellä (ei sisälly).

www.biltema.fi

+

Johto jossa virtakytkin, maadoittamaton

Johto maadoittamaton. Jossa virtakytkin ja litteä pistotulppa.

www.biltema.fi

 

[NxTH]

Itselläni 2001 valmistunut okt. Kertaakaan ei ole tänä aikana iv-kanavia puhdistettu. Olisiko järkevää puhdistaa kanavisto? Huomaako siinä ilmanlaadussa jotain?

Eikö ne 10v välein pitäisi puhdistaa ja säätää?

5 vuoden välein puhdistus ja säädöt. Tuskin sitä monikaan tekee niin usein, suurin osa talouksista on varmaan tätä 10-20 vuoden luokkaa ja siellä sitten yskitään vuoden ympäri silmät kuivina.

 

[TeknoR]

Onko kokemuksia vedonparantajista? Ajattelin semmoista pesuhuoneen ilmahormiin. Painovoimainen ilmanvaihto ja näin kesäisin kuivuu kylppäri aika hitaasti suihkun jäljiltä.
Eli näitä Turbowent vedonparantaja Ø150mm, laattamalli

Onkohan näiden toiminnasta jotain oikeaa mittaustulosfaktaa? Itse aina ihmetellyt miten noiden toimivuutta perustellaan näin (ja pitänyt noita lähinnä koristeina): "

• Kun maasto on huono ja aiheuttaa usein voimakkaita tuulia

"


Siis kyllähän tuuli itsessään tekee imun putkeen ja mitä kovempi tuuli sen parempi imu on. Yleensä kun se tuuli on vaakasuuntaista, ja piippu on pystysuuntainen. Jos ei ole tuulta niin ei tuo pallokaan pyöri... Sijotteluongelma piipulla/hormilla jos tarvii tollasia vedonparantajia, eli siis se tulee jonnekin muualle kuin katolle. Koskaan en ole noita kuitenkaan nähnyt muualle kuin katolle asennettuna..

 

[jarp]

Noniin, tuli ostettua tuollainen Mitsubishi Lossnay nyt sitten rantasaunan tuvan ilmanvaihtoon, mistä aiemmin kyselin. Tarkoitus olisi ainakin aluksi koekäyttää tuota niin, että asennan sen vanhaan korvausilmaräppänään. Paikka saattaa olla hyvä pysyvällekin asennukselle, en vaan sitten tiedä tartteeko tehdä toinen korvausilmaräppänä painovoimaiselle ilmanvaihdolle, vai virtaako ton masiinan läpi tarpeeksi ilmaa. Saunahan on perinteinen hirsisauna pellavalla tiivistetty, että ilmaa nyt varmaan virtaa joka paikasta joka tapauksessa, vaikkei olisi mitään korvausilmaräppänöitäkään. Toisaalta turvassa ei ole yhtään avattavaa tuuletusikkunaa (!), on ollut halutilana vaihtaa ainakin yksi ikkuna, jossa olisi tuuletusräppänä ja miksipä siihen ei sitten koirvausilmaräppänääkin laittaisi.

Anyways, piti kysymäni, että tuo vanha läpivienti on noin 160mm (?) halkaisijaltaan. Lossnay haluaisi 120mm läpiviennin. Mikähän ois järkevin keino asentaa tämä? Lossnayn putki läpi, puukiiloilla tms. about keskitetään ja pellavalla tiivistys?

Toinen mikä näissä vanhoissa hirsisaunoissa aina vähän jännittää, on toi pellava, joka palaa todella iloisesti, että pitäisikö toi Lossnay asentaa vanerilevyn päälle (no sama ongelma on kaikessa muussakin, sähkökeskus pellavatiivisteiden päällä, kaikki sähkörasiat pellavan päällä jne, siksi kai näitä aina palaakin).

 

[TeknoR]

Noniin, tuli ostettua tuollainen Mitsubishi Lossnay nyt sitten rantasaunan tuvan ilmanvaihtoon, mistä aiemmin kyselin. Tarkoitus olisi ainakin aluksi koekäyttää tuota niin, että asennan sen vanhaan korvausilmaräppänään. Paikka saattaa olla hyvä pysyvällekin asennukselle, en vaan sitten tiedä tartteeko tehdä toinen korvausilmaräppänä painovoimaiselle ilmanvaihdolle, vai virtaako ton masiinan läpi tarpeeksi ilmaa. Saunahan on perinteinen hirsisauna pellavalla tiivistetty, että ilmaa nyt varmaan virtaa joka paikasta joka tapauksessa, vaikkei olisi mitään korvausilmaräppänöitäkään. Toisaalta turvassa ei ole yhtään avattavaa tuuletusikkunaa (!), on ollut halutilana vaihtaa ainakin yksi ikkuna, jossa olisi tuuletusräppänä ja miksipä siihen ei sitten koirvausilmaräppänääkin laittaisi.

Anyways, piti kysymäni, että tuo vanha läpivienti on noin 160mm (?) halkaisijaltaan. Lossnay haluaisi 120mm läpiviennin. Mikähän ois järkevin keino asentaa tämä? Lossnayn putki läpi, puukiiloilla tms. about keskitetään ja pellavalla tiivistys?

Toinen mikä näissä vanhoissa hirsisaunoissa aina vähän jännittää, on toi pellava, joka palaa todella iloisesti, että pitäisikö toi Lossnay asentaa vanerilevyn päälle (no sama ongelma on kaikessa muussakin, sähkökeskus pellavatiivisteiden päällä, kaikki sähkörasiat pellavan päällä jne, siksi kai näitä aina palaakin).

Styrox- tai puukiiloilla kohdalleen ja uretaanipullosta uretaania putken ympäri.

 

[Mahtis]

Meillä on -83 rakennettu okt, yksikerroksinen tiilitalo n. 120 neliötä. Painovoimainen ilmanvaihto (huippuimuri on, mutta on elinkaarensa päässä, eikä kauheasti käytössä). Muuten sisäilma näyttäisi olevan hyvä, mutta CO2 on Airthings View Plus -mittarin mukaan liian korkea. Kaikissa makkareissa on korvausilmaventtiilit, mutta niissä ei ole käytännössä muuta kuin filtterit putkien päässä ja jos ei ikkunoita pidä auki, niin CO2 nousee >1500 ppm ja paria ikkunaa auki pitäessäkin pyörii helposti 800 ppm kieppeillä (ainakin tällä hetkellä, mittari hankittu vasta hiljan niin en tiedä mitä muina vuodenaikoina tuo CO2 on). Mikähän tähän olisi paras tai helpoin parannus? Kesällä ikkunoita voi aika hyvin pitää päivällä auki, mutta yöksikin kun laittaa kiinni niin aamulla on taas hiilidioksidit tapissa.

Olen miettinyt, josko noihin korvausilmaventtiilien tilalle laittaisi esim. täälläkin mainittuja mitsubishi lossnay, mutta noita vehkeitä on niin monenlaisia, esim. mobair 2030, cooltron reco, finluft fl600, airut 20, blaubert vento expert, jotka vaikuttavat kaikki melko samanlaisilta, mutta hinnat vaihtelee 200e-800e välillä, ja jos noita pitäisi joku 5 laittaa (4 huonetta + olohuone), niin on aika iso ero jo loppuhinnalla. Onko viisampia sanomaan, mikä olisi tällaiseen hyvä laite, vai pitäisikö lähteä miettimään jotain ihan muuta ratkaisua? Joku ovelta ovelle myyjä kävi myymässä ilmastointiremonttia 10k hintaan (6 kpl näitä vehkeitä olisi ollut heidän lähestymistapansa).

 

[jarp]

Lueskelin aika paljon noista ennen kuin laitoin Lossnayn ja tulin tulokseen, et se on ainoa järkevä. Pienemmät halvat hengittävät, eli pumpaavat ilmaa sisään ja ulos vuoronperään, keskinmääräisesti ollen tasapainossa. En ole raksainssi, mutta tulee vaan mieleen, et worst of both worlds, eli välillä painetaan ylipaineella kosteutta seinän sisään ja välillä vedetään alipaineella radonia jne. scheisseä alapohjasta...

Sit oli sellaisia laitteita joita asennetaan kaksi ja ne synkkaa jollain radiolinkillä itsensä ja toinen puhaltaa ja toinen imee ja vuorotteleevat (noi sulle tarjotut taisi olla tuollaisia). Varmaan ihan ok mut nämä raakkasin pois kun niitä haukuttiin melusta (tosin noi sille tarjotut on kyllä ainakin paperilla 18dba eli aika hiljaiset?). Ainoastaan Lossnay oli hiljaiseksi kehutttu ja mun kokemus on että toi pienempi Lossnay voisi just ja just mennä makkarissa kauimmaisessa nurkassa pienemmällä teholla mut isommalla teholla on äänekäs kuin mikä. Isompi Lossnay sit vissiin meluisampi vielä...

Huipparin vaihto uuteen ja varmkstetaan että korvausilmaventtiilit toimii kuten pitää...?

 

[TeknoR]

Meillä on -83 rakennettu okt, yksikerroksinen tiilitalo n. 120 neliötä. Painovoimainen ilmanvaihto (huippuimuri on, mutta on elinkaarensa päässä, eikä kauheasti käytössä). Muuten sisäilma näyttäisi olevan hyvä, mutta CO2 on Airthings View Plus -mittarin mukaan liian korkea. Kaikissa makkareissa on korvausilmaventtiilit, mutta niissä ei ole käytännössä muuta kuin filtterit putkien päässä ja jos ei ikkunoita pidä auki, niin CO2 nousee >1500 ppm ja paria ikkunaa auki pitäessäkin pyörii helposti 800 ppm kieppeillä (ainakin tällä hetkellä, mittari hankittu vasta hiljan niin en tiedä mitä muina vuodenaikoina tuo CO2 on). Mikähän tähän olisi paras tai helpoin parannus? Kesällä ikkunoita voi aika hyvin pitää päivällä auki, mutta yöksikin kun laittaa kiinni niin aamulla on taas hiilidioksidit tapissa.

Olen miettinyt, josko noihin korvausilmaventtiilien tilalle laittaisi esim. täälläkin mainittuja mitsubishi lossnay, mutta noita vehkeitä on niin monenlaisia, esim. mobair 2030, cooltron reco, finluft fl600, airut 20, blaubert vento expert, jotka vaikuttavat kaikki melko samanlaisilta, mutta hinnat vaihtelee 200e-800e välillä, ja jos noita pitäisi joku 5 laittaa (4 huonetta + olohuone), niin on aika iso ero jo loppuhinnalla. Onko viisampia sanomaan, mikä olisi tällaiseen hyvä laite, vai pitäisikö lähteä miettimään jotain ihan muuta ratkaisua? Joku ovelta ovelle myyjä kävi myymässä ilmastointiremonttia 10k hintaan (6 kpl näitä vehkeitä olisi ollut heidän lähestymistapansa).

Mulla on Blauberg Vento, ja siitä voi ainakin sanoa että on hiljanen. Mukana tulee laitteen lisäksi vielä arkki vaimennusmateriaalia putken ympärille yms, siinä on selvästi panostettu siihen.

Hiljainen siis varsinkin verrattuna Europlastin halpikseen. Sen laitoin paikkaan jossa melulla ei ole väliä.

Itellä kriteerinä oli se että saa integroitua kotiautomaatioon edes jollain tavalla. Eli että pystyy etäohjaamaan/ajastamaan/mitäikinä mieleen tulee. Ja se että laitteessa menee automaattisesti räppänät kiinni kun se ei siirrä ilmaa, talvea ajatellen. Pakkasilla tai muuten tarpeen mukaan siis kiinni, niin ei lämmitetä harakoita.. Blaubergissa se toteutuu, mutta tuossa toisessa ei, tosin se on muutenkin pienempi niin ei haittaa.

Noitahan voi ketjuttaa master-slave (valmistajan pdf: https://blaubergventilatoren.de/uploads/download/ventoexpertduowsmarthousev11en.pdf) periaatteella jos on useampi laite. Master toimii wifi-ap:nä ja muut kuuntelevat, tai kaikki ovat yhteydessä samaan wifiin ja homma toimii. Silloin esim party mode päälle laitettaessa kaikki lähtee täydelle teholle vaihtamaan ilmaa (master ohjaa slaveja), eikä tarvitse jokaista yksittäin käydä näppäilemässä. Tai kaikki sammuksiin kerralla.. En tiedä onko mitsussa ja noissa muissa tätä mutta tuo on aika näppärä systeemi...

 

[PornReindeer]

Meillä on -83 rakennettu okt, yksikerroksinen tiilitalo n. 120 neliötä. Painovoimainen ilmanvaihto (huippuimuri on, mutta on elinkaarensa päässä, eikä kauheasti käytössä). Muuten sisäilma näyttäisi olevan hyvä, mutta CO2 on Airthings View Plus -mittarin mukaan liian korkea. Kaikissa makkareissa on korvausilmaventtiilit, mutta niissä ei ole käytännössä muuta kuin filtterit putkien päässä ja jos ei ikkunoita pidä auki, niin CO2 nousee >1500 ppm ja paria ikkunaa auki pitäessäkin pyörii helposti 800 ppm kieppeillä (ainakin tällä hetkellä, mittari hankittu vasta hiljan niin en tiedä mitä muina vuodenaikoina tuo CO2 on). Mikähän tähän olisi paras tai helpoin parannus? Kesällä ikkunoita voi aika hyvin pitää päivällä auki, mutta yöksikin kun laittaa kiinni niin aamulla on taas hiilidioksidit tapissa.

Siis ymmärränkö oikein:

• Sinulla on talossa ilmanvaihto koneellisella poistolla
• Koneellinen poisto on pääsääntöisesti pois päältä
• Talon ilma ei vaihdu

Mikäköhän voisi auttaa

 

[dot1q]

ja jos ei ikkunoita pidä auki,

Tuohan on syy/seuraus siitä, että poistopuhaltimella tehty ilmanvaihto ei ole käytössä. Muuten se huippari olis turhaan asennettu sinne katolle aikanaan.

 

[TeknoR]

Muutamall satasella uusi huippuimuri on helpoin ja halvin ratkaisu. Ja pitää sen päällä.

 

[Coanda]

Järkevät vaihtoehdot on uusia se huippari tai laittaa kunnollinen tulo-poistojärjestelmä lämmöntalteenotolla.

Millainen lämmitys talossa on? Jos vesikiertoinen, olisi yksi vaihtoehto laittaa poistoilmalämpöpumppu.

Koneellinen poisto ei yleensä koskaan toimi painovoimaisena, sillä niissä ei kanavistoa ole suunniteltu siihen. Vaakavedot, tiukat venttiilit ja tukkona oleva huippari estävät toiminnan.

 

[Mahtis]

Siis ymmärränkö oikein:

• Sinulla on talossa ilmanvaihto koneellisella poistolla
• Koneellinen poisto on pääsääntöisesti pois päältä
• Talon ilma ei vaihdu

Mikäköhän voisi auttaa

Haha, joo. Jäi ehkä alkuperäisestä kysymyksestä epäselväksi, mutta huippari on siis jo hyvin vanha, (eikä ehkä oikein futaa enää kunnolla), eikä tuo hiilidioksidi mene pelkällä sen päällä pitämisellä alas. Ja siitä vähän heräsi se epäilys, että pitäisikö joka tapauksessa päivittää noi korvausilmaventtiilit. Niitä ei ymmärtääkseni alunperin ole ollut lainkaan, vaan talon edelliset asukkaat on laittaneet ne, ja nytkin niitä on vain kolmessa makkarissa. Olohuoneessa ja neljännessä makkarissa ei ole lainkaan.

Järkevät vaihtoehdot on uusia se huippari tai laittaa kunnollinen tulo-poistojärjestelmä lämmöntalteenotolla.

Millainen lämmitys talossa on? Jos vesikiertoinen, olisi yksi vaihtoehto laittaa poistoilmalämpöpumppu.

Koneellinen poisto ei yleensä koskaan toimi painovoimaisena, sillä niissä ei kanavistoa ole suunniteltu siihen. Vaakavedot, tiukat venttiilit ja tukkona oleva huippari estävät toiminnan.

Talo on sähkölämmitteinen, ilppi pääasiallisena lämmittimenä.

Mutjoo, ehkä murehdin turhaan etukäteen tota korvausilmaa ja kannattaa ensin lähteä liikkeelle tuosta huipparin uusimisesta ja putkien puhdistamisella. Katsoo, paraneeko ilma jo sillä ja jos ei niin sitten miettii jatkotoimia. Katsoo vaikka tuota Blauberg ventoa tai mitsubishi lossnayta siinä tapauksessa tarkemmin.

Kiitos paljon kaikille vastauksista ja ehdotuksista .

 

[PornReindeer]

Haha, joo. Jäi ehkä alkuperäisestä kysymyksestä epäselväksi, mutta huippari on siis jo hyvin vanha, (eikä ehkä oikein futaa enää kunnolla), eikä tuo hiilidioksidi mene pelkällä sen päällä pitämisellä alas. Ja siitä vähän heräsi se epäilys, että pitäisikö joka tapauksessa päivittää noi korvausilmaventtiilit. Niitä ei ymmärtääkseni alunperin ole ollut lainkaan, vaan talon edelliset asukkaat on laittaneet ne, ja nytkin niitä on vain kolmessa makkarissa. Olohuoneessa ja neljännessä makkarissa ei ole lainkaan.



Talo on sähkölämmitteinen, ilppi pääasiallisena lämmittimenä.

Mutjoo, ehkä murehdin turhaan etukäteen tota korvausilmaa ja kannattaa ensin lähteä liikkeelle tuosta huipparin uusimisesta ja putkien puhdistamisella. Katsoo, paraneeko ilma jo sillä ja jos ei niin sitten miettii jatkotoimia. Katsoo vaikka tuota Blauberg ventoa tai mitsubishi lossnayta siinä tapauksessa tarkemmin.

Kiitos paljon kaikille vastauksista ja ehdotuksista .

Meillä on kaksi huipparia ja raitisilmana parissa ikkunassa (ikkunaremppa tehty) karmissa pieni rakoventtiili. Joko huipparit pitävät maksimillaan pelkästään kovaa ääntä, venttiilit ovat loistavat tai vuotaa jostakin muualta kun paine-eroa taloon juurikaan tule vaikka molemmat huipparit täysillä. Todennäköisesti vuotaa vähän sieltä sun täältä.

Meilläkin on kymmeniä metrejä vaakaputkea niin tuskin ilman huippareita ilma kuitenkaan siirtyisi juuri ollenkaan...

 

[Oksa]

Lähtisittekö uusimaan n. 15 vuotta vanhaa Onninen Onnline -ilmanvaihtokonetta LTO:n energiatehokkuuden tai muun syyn takia? Puhallinmoottorit on jossain vaiheessa uusittu eikä mitään ongelmia ole, joten onko toimivaa vanhaa yleisesti järkevää lähteä vaihtamaan? Saako uusissa jotain ominaisuuksia mitä ei noin vanhassa ole?

 

[Onestone]

Lähtisittekö uusimaan n. 15 vuotta vanhaa Onninen Onnline -ilmanvaihtokonetta LTO:n energiatehokkuuden tai muun syyn takia? Puhallinmoottorit on jossain vaiheessa uusittu eikä mitään ongelmia ole, joten onko toimivaa vanhaa yleisesti järkevää lähteä vaihtamaan? Saako uusissa jotain ominaisuuksia mitä ei noin vanhassa ole?

Vähän riippuu. Onko tuossa LTO-kennon tyyppi ristivirta, vastavirta vai roottori ?

Taitaa ainakin joitain uusia saada liitettyä myös kotiautomaatio-ohjauksiin.

 

[Oksa]

Vähän riippuu. Onko tuossa LTO-kennon tyyppi ristivirta, vastavirta vai roottori ?

Taitaa ainakin joitain uusia saada liitettyä myös kotiautomaatio-ohjauksiin.

Tästä ei mitään hajua ja ymmärrys heikohkoa, pitää tutkia

 

[Pakana]

Ei tuo LTO koneen uusiminen oikein kannata. Siis jos ajattelee että uusi kone säästäisi hintansa säästyneenä energiana.

 

[Boulder]

Ei tuo LTO koneen uusiminen oikein kannata. Siis jos ajattelee että uusi kone säästäisi hintansa säästyneenä energiana.

Samaa mieltä. Uusissa koneissa voi olla enemmän logiikkaa, kuten automaattinen talteenoton säätyminen ja puhallinnopeuksien säätyminen kosteuden tai hiilidioksidipitoisuuden perusteella, mutta muuten ovat yksinkertaisia laitteita ja suurin ero on mahdollisesti tuossa LTO-kennon tyypissä. Pyörivän kennon ei pitäisi vaatia sulatuksia, joten jossain Lapin korkeudella se saattaisi ollakin järkevä perustelu uusimiselle jos vanha on staattinen, mutta vaatii jo excelöintiä

 

[ravirez]

Kesäyön viilennys toiminnosta. Ymmärtäisin että tämä pitäisi ohittaa sisäilman lämmön talteenoton ja päästää viileä yöilma läpi asuntoon (asetusten rajoissa). Itselläni on uudessa asunnossa Swegon w4, joka tuntuisi lämmittävän tuloilmaa illalla/yöllä minimissään +3 C. Eli, kun ilma ulkona alkaa viiletä, esim 15 asteeseen, kone ilmoittaa tuloilman lämpötilaksi esim +20 C. Olen mittaillut lämpötiloja anturilla niin, että laitteen sisällä tuloilmasuodattimella on omalla mittarilla sama lukema, kuin ilmatieteen laitoksen mittari läheisellä asemalla ja myös Swegon ilmoittaa tämän saman lukeman ulkolämpötilaksi. Sekin ilmeisesti mittaa lukeman laitteen sisällä. Myös poistoilman lukema laitteen sisällä sekä Swegonin itse ilmoittamana, että huoneen lämpötilan, että oman mittarini mukaisesti (laitteen sisällä) pitävät yhtä. Päivällä kun lämpötilat ovat ulkona +20 C kaikki lämpötilat ovat jotakuinkin linjassa, laite kyllä silloinkin ilmoittaa tuloilman (tuloilma ennen/tuloilma) lämpötilaksi n. 3 C enemmän kuin kuin ulkolämpötila. Esim tällä hetkellä ulkolämpötila 20 C, Swegon ilmoittaa tuloilma ennen/tuloilma lukemaksi 22,6 C, huonelämpötila on 23,6 C. Pyynti lämpötilaksi olen laitteeseen määritellyt 13 C, myös kesäyön viilennys toimintoon. Ilmanvaihtokanavan sisällä katossa oma mittari ilmoittaa huoneeseen tulevaksi ilman lämpötilaksi 20,9 C. Kun ilma ulkona illalla/yöllä alkaa viilentyä ja lämpötilan ero sisällä / ulkona kasvaa sisääntuleva ilma ei pysy enää lähellä ulkolämpötilaa. Swegon alkaa ilmiottaa tuloilma ennen/tuloilma lukemiksi yli +4C enemmän kuin ulkoilma ja ilmanvaihtokanavassa oleva mittarini antaa samansuuntaista. Esim ulkolämpötilan tiputtua +15 C, Swegon ilmoittaa tuloilma lämpötilaksi +20 C ja oma mittarini huoneen tuloilma kanavassa +19 C. Eli viileämpää ilmaa kyllä sisälle tulee, mutta ei enää niin viileää kuin ulkoilma. Tämä tietysti johtaa siihen, että sisäilma ei lähde viilenemään. Ohjekirja ei hirveästi mainitse, mutta laitteen sisällä on magneetti, jolla BELIMO ilmanohjain moottorin saa vapautettua ja asetettua manuaalisesti pellin auki/kiinni asentoon. Näinkin tehtynä ohjaimen ollessa koko ajan auki, eli poismenevä ilma pitäisi mennä suoraan ulos ohi lämmön talteenoton, sisääntuleva viileä ilma lämpenee minimissään tuo +3 C. Viilentäisin toki huonelämpötilat mieluummin ilmanvaihtokoneella, kuin pitämällä ikkunoita auki (siitepölyt, itikat yms ötökät). Onko muilla kokemuksia Swegon toiminnasta tämän osalta ?

 

[Lumimies]

Jälkilämmitys kokeiltu ottaa pois käytöstä?

 

[MJay]

Ilma lämpenee myös puhaltimessa ja kanavistossa.

 

[stabbulamus]

Näinhän se on et varmaan talo kokonaisuutena lämmittää aika hyvin tuota IV puolta. Sen lisäksi tuommoisen IV-koneen jäähdytysteho jos sitä voi tehoksi edes sanoa niin on suorastaan aneeminen.

 

[ravirez]

Jälkilämmitys kokeiltu ottaa pois käytöstä?

’Vastus’ ei ole päällä jos sitä tarkoitat. Ja ”kesäyön viilennys” on aktivoitu + lämpötila raja arvoa tiputettu sen verran alas +13 että laitteen ei pitäisi haluta sitä astettakaan lämmittää

 

[ravirez]

Ilma lämpenee myös puhaltimessa ja kanavistossa.

Eikös sen pitäisi sitten lämmittää vastaavasti myös päivällä tuota lämmintä +20 C ilmaa ?

 

[Marius]

Kesäyön viilennys toiminnosta. Ymmärtäisin että tämä pitäisi ohittaa sisäilman lämmön talteenoton ja päästää viileä yöilma läpi asuntoon (asetusten rajoissa). Itselläni on uudessa asunnossa Swegon w4, joka tuntuisi lämmittävän tuloilmaa illalla/yöllä minimissään +3 C. Eli, kun ilma ulkona alkaa viiletä, esim 15 asteeseen, kone ilmoittaa tuloilman lämpötilaksi esim +20 C. Olen mittaillut lämpötiloja anturilla niin, että laitteen sisällä tuloilmasuodattimella on omalla mittarilla sama lukema, kuin ilmatieteen laitoksen mittari läheisellä asemalla ja myös Swegon ilmoittaa tämän saman lukeman ulkolämpötilaksi. Sekin ilmeisesti mittaa lukeman laitteen sisällä. Myös poistoilman lukema laitteen sisällä sekä Swegonin itse ilmoittamana, että huoneen lämpötilan, että oman mittarini mukaisesti (laitteen sisällä) pitävät yhtä. Päivällä kun lämpötilat ovat ulkona +20 C kaikki lämpötilat ovat jotakuinkin linjassa, laite kyllä silloinkin ilmoittaa tuloilman (tuloilma ennen/tuloilma) lämpötilaksi n. 3 C enemmän kuin kuin ulkolämpötila. Esim tällä hetkellä ulkolämpötila 20 C, Swegon ilmoittaa tuloilma ennen/tuloilma lukemaksi 22,6 C, huonelämpötila on 23,6 C. Pyynti lämpötilaksi olen laitteeseen määritellyt 13 C, myös kesäyön viilennys toimintoon. Ilmanvaihtokanavan sisällä katossa oma mittari ilmoittaa huoneeseen tulevaksi ilman lämpötilaksi 20,9 C. Kun ilma ulkona illalla/yöllä alkaa viilentyä ja lämpötilan ero sisällä / ulkona kasvaa sisääntuleva ilma ei pysy enää lähellä ulkolämpötilaa. Swegon alkaa ilmiottaa tuloilma ennen/tuloilma lukemiksi yli +4C enemmän kuin ulkoilma ja ilmanvaihtokanavassa oleva mittarini antaa samansuuntaista. Esim ulkolämpötilan tiputtua +15 C, Swegon ilmoittaa tuloilma lämpötilaksi +20 C ja oma mittarini huoneen tuloilma kanavassa +19 C. Eli viileämpää ilmaa kyllä sisälle tulee, mutta ei enää niin viileää kuin ulkoilma. Tämä tietysti johtaa siihen, että sisäilma ei lähde viilenemään. Ohjekirja ei hirveästi mainitse, mutta laitteen sisällä on magneetti, jolla BELIMO ilmanohjain moottorin saa vapautettua ja asetettua manuaalisesti pellin auki/kiinni asentoon. Näinkin tehtynä ohjaimen ollessa koko ajan auki, eli poismenevä ilma pitäisi mennä suoraan ulos ohi lämmön talteenoton, sisääntuleva viileä ilma lämpenee minimissään tuo +3 C. Viilentäisin toki huonelämpötilat mieluummin ilmanvaihtokoneella, kuin pitämällä ikkunoita auki (siitepölyt, itikat yms ötökät). Onko muilla kokemuksia Swegon toiminnasta tämän osalta ?

Ei ole juuri tuota Swegonia, mutta olisiko siellä kuitenkin jokin asetus, joka estää viilennyksen? Saman valmistajan R5:ssä taitaa olla ainakin kolme lämpötilaa, jotka vaikuttaa viilennyksen käynnistymiseen/ sammumiseen. Mistä kone ottaa huonelämpötilan arvon ja mikä on huonelämpötilan raja viilennykselle?

Olikohan meillä oletuksena jopa +15 astetta asetettuna ulkolämpötilan rajaksi eli alle tuon ulkolämpötilan ei kesäyön viilennys mennyt päälle. Olikohan huonelämpötilankin raja turhan korkea.

Nyt näyttäisi ulkoilma lämpenevän noin 1,5 astetta koneen sisällä (tuloilman ja ulkoilman välinen ero).

Näinhän se on et varmaan talo kokonaisuutena lämmittää aika hyvin tuota IV puolta. Sen lisäksi tuommoisen IV-koneen jäähdytysteho jos sitä voi tehoksi edes sanoa niin on suorastaan aneeminen.

Aika hyvin viilenee asunto kesäyön viilennyksellä, jos vain on viileää ilmaa tarjolla. Toiminto vähentää mutulla huomattavasti muuta viilennystarvetta. Etenkin jos käyttää lisäksi tehostusta viilennyksen kanssa, jolloin ilmanvaihtoa tehostetaan, kun on viilennystarve ja huoneilmaa viileämpää ulkoilmaa on tarjolla.

 

[MJay]

Eikös sen pitäisi sitten lämmittää vastaavasti myös päivällä tuota lämmintä +20 C ilmaa ?

Puhaltimen teho toki menee aina ilman lämmitykseen, mutta kanaviston osalta riippuu onko ympäröivä ilma kanavistossa kulkevaa ilmaa lämpimämpää.

 

[ravirez]

Ei ole juuri tuota Swegonia, mutta olisiko siellä kuitenkin jokin asetus, joka estää viilennyksen? Saman valmistajan R5:ssä taitaa olla ainakin kolme lämpötilaa, jotka vaikuttaa viilennyksen käynnistymiseen/ sammumiseen. Mistä kone ottaa huonelämpötilan arvon ja mikä on huonelämpötilan raja viilennykselle?

Olikohan meillä oletuksena jopa +15 astetta asetettuna ulkolämpötilan rajaksi eli alle tuon ulkolämpötilan ei kesäyön viilennys mennyt päälle. Olikohan huonelämpötilankin raja turhan korkea.

Nyt näyttäisi ulkoilma lämpenevän noin 1,5 astetta koneen sisällä (tuloilman ja ulkoilman välinen ero).

Normaali pyyntilämpötila (joka oletuksena oli +18) laskettu +13 asteeseen. Kesäyön viilennys on Comfort moodissa. Kokeiltu myös niin, että laitettu manual asetukselle ja sallittu kesäyön viilennys toiminnolla lämpötila laskea +10 asteeseen (tulo) ja aktivoimaan jos nousee +23 C. Ei vaikutusta. Ilma kyllä kanavistossa viilenee, kylmin lämpötila joka on käynyt oli 15,7 C (tulokanavassa) eräänä yönä, mutta ulkona oli silloin 12 C. Käytännössä tuossa alkaa ero kasvaa sen mukaan mitä isompi ero on ulkolämpötilan (viileä) ja huonelämpötilan välillä. Eli kuumina päivinä kun huone on lämminnyt, poistoilmankin siis ollessa lämpimämpää tuo tuleva ”viileä” ulkoilma lämpenee suhteellisesti enemmän. Kokeiltu myös tuota pellin manuaalista asettamista auki tilaan (magneetilla vapautus). Tulokset niinkin aivan samat kuin laitteen automatiikan asiaa hoitaessa.