Itseasiassa koitin raottaa ikkunaa vain aavistuksen, kylmä tuntui ylös asti, koitin talon molemmilla seinustoilla... Kun avaa yhtään enempää, siirtyy kylmä virtaus alapuolelle.... Ilmeisesti tuosta kai voi nollakeleilläkin sanoa että alipaine on
Ilmanvaihto eli IV-keskustelu
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- ilmanvaihto iv-järjestelmä
Itseasiassa koitin raottaa ikkunaa vain aavistuksen, kylmä tuntui ylös asti, koitin talon molemmilla seinustoilla... Kun avaa yhtään enempää, siirtyy kylmä virtaus alapuolelle.... Ilmeisesti tuosta kai voi nollakeleilläkin sanoa että alipaine on
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 2 538
Varmaan tähän ilmanvaihtoon liittyen, mutta siirrettäköön toisaalle jos ei sopinutkaan tänne.
Eli, viime kesänä tuli tehtyä katolle viemärin tuuletus, kun ennen oli alipaineventtiilillä vessassa vua. Putket on vedetty ja on katolla paksummalla "pakkasmanttelilla" varustettuna, ettei jäätyisi.
Noh, nyt talvella tuntuu että se putken pääty melkeinpä aina tukkeentuu lumesta ja hileestä. Mutta ei jäädy putkesta itsessään.. Kun käypi aukasemassa, niin parin päivän päästä uudestaan sama homma.
Mitenköhän tuon saisi pysymään auki talvellakin? Voiko tuollaiseen putkeen laittaa jonkun puhaltimen, että puhaltaisi sitä ilmaa sinne paremmin?
Eli, viime kesänä tuli tehtyä katolle viemärin tuuletus, kun ennen oli alipaineventtiilillä vessassa vua. Putket on vedetty ja on katolla paksummalla "pakkasmanttelilla" varustettuna, ettei jäätyisi.
Noh, nyt talvella tuntuu että se putken pääty melkeinpä aina tukkeentuu lumesta ja hileestä. Mutta ei jäädy putkesta itsessään.. Kun käypi aukasemassa, niin parin päivän päästä uudestaan sama homma.
Mitenköhän tuon saisi pysymään auki talvellakin? Voiko tuollaiseen putkeen laittaa jonkun puhaltimen, että puhaltaisi sitä ilmaa sinne paremmin?
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 486
Keskuspöläriltä kärkitieto lto-koneelle. En kyllä nyt muista miten tuo 440 tukee noita kärkitietoja, mutta luultavasti saa tuon ohjauspaneelin rinnalle kytkettyä erillisen takkakytkimen minkä voi käyttää pölärin kärkitiedolle.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 324
Laita jäätymissuoja nokkaan, eli käytännössä T-haara. Parantaa vetoa ja vähentää säteilyä taivaalle. Puhaltimia sinne ei tule laittaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 324
PS eikö tämä olisi järkevää yhdistää tuohon LVI-ketjuun (lämpö, vesi, ilmanvaihto)? @Juha Kokkonen
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 310
Vaimon isoäidin kerrostalokaksion (kaukolämpö, rakennettu joskus 2010 luvulla) korkeaa sähkön kulutusta ollaan yritetty selvitellä. Olisikohan tuo noin 50m2 ja vuosikulutus on ollut 5500kwh luokkaa. Vaikka pesuhuoneen lattialämmöt napsautettiin pois päältä niin ilmeisesti säästöä ei seurannan perusteella vielä syntyisi tarpeeksi. Lähdin itse sitten tuohon selvittelyyn sen verran mukaan että hoksasin että noissa on omat ilmanvaihtokojeet nykyisellään. Tuollainen perus Swego Casa LTO:lla, olikohan paneelissa merkintä 710w, en ole varma onko maksimiteho vai jokin muu merkintä. Jällkilämmitys sähkövastuksella ja sen termostaatti säädetty 20C. Tiputin tuon 15C ja nyt seuraillaan viikko. Vuokraisännästä ei hirveänä ollut apuja ollut, sille oli soitettu ja kysytty tuosta IV-koneesta ja oli tuumannut vain sen olevan sähkösyöppö. Jos tuon avulla nyt huomataan selkeää säästöä sähkönkulutuksessa niin varmaan hyvä vuokraisännälle ilmoittaa että tuollainen operaatio tehdään, mutta muutenhan tuollainen 15C asetus pitäisi olla ok kunhan ei vetoisan tuntuiseksi kämppä muutu?
Jos on kaukolämpö (= vesipatterit?) niin jälkilämmityksen asetus niin alas kuin mahdollista huomioiden tuo vetoisuuden tunne. Pesuhuoneen lattialämmitystä ei pidä sammuttaa, koska se pitää rakenteet kunnossa yhdessä riittävän ilmanvaihdon kanssa. Ihme, ettei tuota ole tehty vesikierrolla.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 119
Kyllä ne kerrostalojen kylppärien lattialämmitykset ovat ihan nimensä mukaisesti mukavuuslämmityksiä. Ei niitä ole rakenteiden vuoksi päällä pidettävä jos ilma vaihtuu normaalisti. (Ja jos ilma ei vaihdu normaalisti, niin silloin se pitäisi laittaa kuntoon.)
Olettaen, että tilaa lämmitetään jollain keinolla. En tiedä, onko uusien kerrostaloasuntojen kylppäreissä pattereita vai onko lämmitys lattian kautta.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 119
No toki jos se kylppäri on ulkoseinällä / ylin kerros, mutta useimmiten näin ei ole.
IV-saneerauksesta. Voiko poistoputken vetää saunan läpi sisäkaton ja höyrysulun välistä kylppäriin (ja saunaan)? Eli saunassa kph:ta alempana katto alaslaskettuna, jos höyrysulun ja sisäkaton välissä olisi tarvittavat tilat niin onko jotain teknisiä tmv. esteitä tuolle toteutukselle?
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 310
Joo tarkoitus on vielä itse käydä tuolla paikan päällä tutkimassa noita järjestelyitä, muistelisin että pesuhuoneessakin vesipatteri olisi, mutta jos ei ole niin pitää laittaa se lattialämpö pienelle teholle sinne päälle kuitenkin. Kylppäri ei ole ulkoseinustalla eikä ylimmässä kerroksessa joten siellä pitäisi lämpöä pysyä kohtuudella. Kulutus on ilmeisesti kasvanut aika hyvin suhteessa ulkolämpötilan laskuun, joten tuohon IV-koneeseen se ehkä eniten viittaisi. Kiitos vastauksista!
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Kertokaapa, onko tällaisessa järjestelyssä jotain sudenkuoppia.
Eli suunnitelmissani olisi asentaa kahteen erilliseen omistamaani tuotantotilaan ( tilojen koot 60 m2 ja 120 m2, korkeutta molemmilla 5,5 metriä ) 160 tai 200 mm kanavat seinän läpi ja asentaa sisäpuolelle kanavapuhallin sekä moottoroitu sulkupelti.
Tämä sen takia, että tällöin tiloista pystyisi tehokkaasti tuulettamaan ulos siellä välillä esiintyvät hitsauskäryt ja kosteuden, jota auton tai muiden laitteiden pesusta välillä syntyy.
Toki tällöin ulos tuuletetaan myös suuri määrä lämmintä ilmaa, mutta tuota puhallinta ei ole tarkoitus käyttää kovin pitkiä aikoja, vaan noin 5-30 min, jona aikana suurimmat käryt tai kosteus poistuu.
Hallissa on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, joten tilan pieni hetkellinen viileneminen ei ole kovin suuri haitta, nosto-oven avaaminen aiheuttaa paljon suuremman viilenemisen.
Tilojen rakenne pakottaa sijoittamaan kanavat hallin etuseinään noin 4 metrin korkeudelle käyntioven yläpuolelle ja nosto-oven sekä IV-koneen raitisilmaputken viereen, jolloin toki riskinä on se, että IV-kone imee kosteuden/käryt takaisin sisään.
Ideana oli asentaa puhallin ja pelti täysin omaksi yksikökseen, jolle tulisi oma kellokytkimensä puhaltimen ajastamiseksi sekä ohjauskytkin pellin avaamiseksi tai näiden integraatio.
Pellin avaus ja sulku oli tarkoitus hoitaa yksinkertaisella Belimon peltimoottorilla, sopiva tyyppi ja kytkentä on vielä vähän hakusessa.
Peltiä suunnittelin tuohon kokonaisuuteen sen takia, ettei kylmä ilma puhaltaisi sisään silloin kun puhallinta ei käytetä eli noin 99,5 % ajasta.
Koko komeus olisi vielä tarkoitus eristää jollain 19 mm paksulla armaflex kopiolla, ettei tule kondensointi ongelmaa.
Jostainhan tuo poistuva ilmamäärä tulee sitten takaisin hallitilaan, mutta sitä en tiedä mistä ilma pääsee helpoiten liikkumaan, nosto-oven alta, kulkuovesta vaiko katto/seinärakenteen välistä, halli on teräsrunkoinen ja 200 mm pelti-villa-pelti sandwich elementillä päällystetty.
Eli suunnitelmissani olisi asentaa kahteen erilliseen omistamaani tuotantotilaan ( tilojen koot 60 m2 ja 120 m2, korkeutta molemmilla 5,5 metriä ) 160 tai 200 mm kanavat seinän läpi ja asentaa sisäpuolelle kanavapuhallin sekä moottoroitu sulkupelti.
Tämä sen takia, että tällöin tiloista pystyisi tehokkaasti tuulettamaan ulos siellä välillä esiintyvät hitsauskäryt ja kosteuden, jota auton tai muiden laitteiden pesusta välillä syntyy.
Toki tällöin ulos tuuletetaan myös suuri määrä lämmintä ilmaa, mutta tuota puhallinta ei ole tarkoitus käyttää kovin pitkiä aikoja, vaan noin 5-30 min, jona aikana suurimmat käryt tai kosteus poistuu.
Hallissa on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, joten tilan pieni hetkellinen viileneminen ei ole kovin suuri haitta, nosto-oven avaaminen aiheuttaa paljon suuremman viilenemisen.
Tilojen rakenne pakottaa sijoittamaan kanavat hallin etuseinään noin 4 metrin korkeudelle käyntioven yläpuolelle ja nosto-oven sekä IV-koneen raitisilmaputken viereen, jolloin toki riskinä on se, että IV-kone imee kosteuden/käryt takaisin sisään.
Ideana oli asentaa puhallin ja pelti täysin omaksi yksikökseen, jolle tulisi oma kellokytkimensä puhaltimen ajastamiseksi sekä ohjauskytkin pellin avaamiseksi tai näiden integraatio.
Pellin avaus ja sulku oli tarkoitus hoitaa yksinkertaisella Belimon peltimoottorilla, sopiva tyyppi ja kytkentä on vielä vähän hakusessa.
Peltiä suunnittelin tuohon kokonaisuuteen sen takia, ettei kylmä ilma puhaltaisi sisään silloin kun puhallinta ei käytetä eli noin 99,5 % ajasta.
Koko komeus olisi vielä tarkoitus eristää jollain 19 mm paksulla armaflex kopiolla, ettei tule kondensointi ongelmaa.
Jostainhan tuo poistuva ilmamäärä tulee sitten takaisin hallitilaan, mutta sitä en tiedä mistä ilma pääsee helpoiten liikkumaan, nosto-oven alta, kulkuovesta vaiko katto/seinärakenteen välistä, halli on teräsrunkoinen ja 200 mm pelti-villa-pelti sandwich elementillä päällystetty.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Iso lto kone olisi tietysti ihana, mutta ei varmaan maksa koskaan hankintahintaansa takaisin säästetyssä energiassa ja jotenkin ajatustasolla tuntuu pahalta kierrättää hitsauskäryjä tai kosteutta iv koneen kautta.
Lisäksi tila ei oikein anna periksi asentaa toista iv konetta tuohon mihin sitä suunnittelin ja isompi kone koko tilan ilmanvaihtoa varten tuntuu myös tuhlaukselta, kun nykyinen kone riittää yli 95% ajasta.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 914
Ne käryt kyllä tukkivat suodattimet nopeasti, ja niitä saa olla kokoajan vaihtamassa ja putsaamassa, kosteus sen sijaan on lto koneen hanskattava joka tapauksessa.
Sekin johtuu ihan siitä siirrettävän ilman määrästä lämmityskauden aikana maksaako se itsensä, maalämpö tietysti vie maalia kauemmas.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 869
"Hitsi-imuri" ja Trotecci jonnekin nurkkaan keräämään kosteuden?
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Tämä olisi hyvä idea, valitettavasti sopiva seinätila on vaan vähissä asentaa uusia korvausilma aukkoja.
Vaihtoehtona voisi toki harkita nykyisen IV koneen raitisilmakanavan hyödyntämistä jonkinlaisella peltiratkaisulla ( meno IV koneelle kiinni ja suora ulostuloyhde auki ).
Hitsauskäryt vetävät kyllä suodattimet tukkoon pahimmillaan jo yhdellä käyttökerralla.
Jotenkin epäilyttää riittävän tehokkaan perus IV koneen kyky selviytyä autonpesun aikaisesta/jälkeisestä kosteudesta muuttumatta niagaran putoukseksi.
Äkkiä tekemäni laskelman mukaan halpakaan lto kone ei koskaan säästä itseään takaisin, kun 160 mm kanavapuhallin vaihtaa pienemmän tilan ilmat 2,5 minuutissa ja isomman 5 minuutissa.
Historiallisesti ajatellen tilojen tuuletukselle on käyttöä 2-4 kertaa viikossa lämmityskaudella ja tällöinkin pienemmän tilan tuuletukselle on enemmän tarvetta.
Lisäksi välillä saattaa olla useampi viikko, ettei kumpaakaan tilaa tarvitse tuulettaa.
Tuollaisen imurin vanhempaa versiota kokeilin hallilla, mutta möin pois kun ei soveltunut kuin työpöydällä hitsaamisesta tulevien käryjen imemiseen.
Jotain pikkuisen isompaa teräsrakennetta migillä/puikolla hitsatessa tuon kärsän siirtely siten että imu oli hyvä ja mahtui vielä hitsaamaan kävi vähän hankalaksi.
Lisäksi siltikin katonrajassa leijui pieni savupilvi, kun tuo ei kaikkea jaksanut/pystynyt imemään.
Jotain tuollaista Troteccia voisi harkita pesuhommien jälkeiseen ilman kuivaukseen, täytyy ehkä lainata kiinteistökuivauksia tekevältä kaverilta joku tuollainen kuivain ja kokeilla.
Toki tuo vaatii taas lattiapintaa ja viemäriliitännän, jos pitää jatkuvasti käytössä ja hintaa tulee enemmän kuin kahdelle poistopuhaltimelle ja jokuselle pellille + peltimoottorille.
Tässä tapauksessa hyvää kohdeimua on hankala rakentaa, kun nosto-ovet tulevat tielle ja muutenkin tiloissa hitsattavat ja pestävät rakenteet/autot/laitteet vaihtelevat, jolloin imua ei saa ihanteelliseen kohtaan.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 914
Ei tosiaan muuta kuin pelkkä imuri jos käyttö on vain 5 min kerrallaan muutaman kerran viikossa. Oikeastaan korvausilmaakaan ei tarvii sen kummemmin miettiä, se tulee kyllä nykyisen ilmanvaihdon reittiä. Jos käyttö olisi 5h jokaisena työpäivänä, niin silloin tuo lto kannattaisi tutkia.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Tosiaan tuolla poistopuhaltimella olisi tarkoitus ainoastaan silloin tällöin tuulettaa käryt ja kosteus pois hallista.
Pienemmät hitsauskäryt ja esimerkiksi lumisen auton sulamisesta tuleva kosteus poistuvat ihan kiitettävästi normaalin ilmanvaihdon kautta, kunhan kääntää IV-koneen puhaltimen täysille ( 4 portainen säätö, jossa 1 asento riittää normaalitilanteessa ).
Isomman teräsrakenteen hitsaaminen migillä / puikolla saa sitten normaalin ilmanvaihdon kyykkäämään ja savukerros jää pyörimään.
Samoin auton pesu aiheuttaa halliin kuuman ja kostean "höyrypilven" joka olisi kiva tuulettaa pihalle.
Tässä on pieni ongelma, kun kanavat tulisivat melkein vierekkäin, kun tyhjää seinäpintaa ei oikein ole.
Pitää varmaankin yrittää ohjata poistopuhallus vaikka alaspäin, niin ei heti vetäisi sitä poistettua ilmaa sisään.
Toki IV-koneen voi pysäyttää aina siksi aikaa, kun tuulettaa.
Toisen kanavan voi koteloida katonrajassa jotta saa sen venttiilin muualle, kauemmas toisesta kanavasta. Eihän se nyt mahdottoman esteettinen ole, mutta jos osaa remontoida, niin ei eroa hirveästi ns. verhokotelorakenteesta ulkonäöltään, ja tommosessa hallissa ei varmasti merkitystä muutenkaan.
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 2 538
Kesällä / syksyllä ilmanvaihtoa parantamassa talossa, ja koneellinen ilmanpoisto tulee.
Korvausilmaventtiilejä laitan seiniin menemään 5 kpl, koska nyt tulee rakenteitten läpi.
Mietin ensiksi perinteisiä korvausilmaventtiilejä, mutta huomasin nuo mobairin vehkeet.
Tuollainen mobair 2010 näyttäisi olevan suunniteltu oikein koneellisen ilmanpoiston kera
Siinä olisi se lämmitysvastus myös, jota vähän kaipailisin tähän.. Onko porukalla kokemusta näistä?
Toki saunaan pitää olla ihan perinteinen käsisäätöinen korvausilmaventtiili. Mutta muualle sitten tuollaiset 4 kpl.
Korvausilmaventtiilejä laitan seiniin menemään 5 kpl, koska nyt tulee rakenteitten läpi.
Mietin ensiksi perinteisiä korvausilmaventtiilejä, mutta huomasin nuo mobairin vehkeet.
Tuollainen mobair 2010 näyttäisi olevan suunniteltu oikein koneellisen ilmanpoiston kera
Siinä olisi se lämmitysvastus myös, jota vähän kaipailisin tähän.. Onko porukalla kokemusta näistä?MOBAIR 2010 Korvausilmalaite
Pienikokoinen ja tehokas korvausilmalämmitin vanhoihin rakennuksiin, joissa on koneellinen ilmanpoisto. Laite suodattaa ja lämmittää huoneeseen ulkoa virtaavan korvausilman.
mobair.fi
Toki saunaan pitää olla ihan perinteinen käsisäätöinen korvausilmaventtiili. Mutta muualle sitten tuollaiset 4 kpl.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Ongelma on lähinnä siinä, että ei ole kunnollista "tyhjää" ulkoseinää, johon sen ulostulon voisi laittaa, kun tässä kiinteistössä on kolme muutakin hallitilaa ja minulla sattuu olemaan hallussani juuri ne keskimmäiset, joissa vapaata ulkoseinäpintaa ei ole käytännössä yhtään.
Hallitilan pitää tietysti olla esteettisesti miellyttävä, niin ei sinne mitään tuollaisia kotelointeja tehdä, vaan industrial hengessä ihan pelkkä paljas ( eristetty ) kanava.
Jos olisi tyhjää ulkoseinää, josta tuon voisi viedä suoraan ulos, niin ei silloin olisi mitään ongelmaa sijoittaa koko puhallin pakettia sinne, mutta nyt se ei valitettavasti ole mahdollista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 324
Jos tässä halutaan tehdä asetusten mukaan, niin tuollainen käryilma pitäisi viedä aina vesikatolle. Jos kuitenkin puhaltelet seinästä ulos, niin siihen löytyy ulospuhalluslaitteita. Otat sopivan kokoisen että ilmalle saa kunnolla vauhtia (vähintään 5 m/s). Esim Climecon UPA.
Ja kyllä se korvausilmareitti kannattaa sille johonkin laittaa.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 683
Ei tämän takia viitsi alkaa vesikattoa puhkomaan, kun nyt ei ole tarvetta seurata kaikkia asetuksia, vaan ennemminkin saada toimiva kiinteä ratkaisu melko satunnaiseen käyttöön.
Tuollaista ulospuhalluslaitetta voisi kyllä harkita.
Oma alkuperäinen suunnitelmani oli laittaa ulkopuolelle happoisesta pellistä valmistettu ilmanohjainkotelo, jolla puhallus olisi ohjautunut maata kohti ja kotelo olisi samalla suojannut seinässä olevaa aukkoa.
Täytyy tutkia millainen operaatio olisi hyödyntää nykyistä IV-koneen raitisilmakanavaa korvausilman sisään tuomiseen, tai sitten pitää löytää paikka uudelle tuloilmaräppänälle.
Noiden laitteistojen käyttö kun on luokkaa 3 kertaa 5 minuuttia per viikko ja joinain viikkoina ei kertaakaan, niin ei viitsi ihan viimeisen päälle hienoa tehdä, vaan toimivan.
Nosto-oven avaaminen täysin auki tai simpukkapuhallin nosto-oven alta ovat olleet ihan toimivia tapoja, mutta kiinteä ja vähän hienostuneempi ratkaisu olisi ihan kiva.
Tuli muutto rivitalo asuntoon, jossa lattialämmitys ja huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena Swegon Casa Smart W3/W4 xs. Laitteen toiminnasta olisi montakin kysymystä, mutta aloitetaan parilla helpolla.
1.) Laitteen jälkilämmitys näyttää kytkeytyvän päälle kun ulkolämpötila tippuu nopeasti (yön aikana tms) esim nollasta miinus kymmeneen asteeseen. Kuitenkin jos ulkolämpötila pysyy taisaisena pakkasella tuo jälkilämmitys ei käy päällä. Kysymys tästä miksi näin ja onko keinoa säätää tuota pakastumisjakson hystereesiä niin että laite ei silloinkaan turhaan jälkilämmittäisi tuloilmaa. (Päätelty Nedis W mittarilla, kulutusta seurattuna)
2.) Miten päätellä oikea ilmanvaihtomäärä huoneistossa ? Laitoin Nedis mittarin laitteen taakse ja huomasin että ”kotona” tilassa (joka näköjään oli säädetty n. +55% teholle) kuluttaa jatkuvaa virtaa n 55W tasolla (päivässä n. 1.25KW). Tällä tasolla laitteen käyntiääni on mielestäni jo isohko. Laitteen ”poissa” tilassa (joka säädetty n 48% teholle) laite kuluttaa virtaa n 29W teholla (päivässä n 0.7KW). Käyntiäänikin on jo hiljaisempi, mutta ilma selvästi vaihtuu eikä ilmankosteuskaan huoneistossa nouse. Huoltomies kävi mittaamassa nuo ilmanpaineet jolloin tuo Casa oli tuossa normaalissa ”kotona” tilassa. Häneltä tätä kysyin mutta vastaus oli epämääräinen huoneistossa pitää ilman vaihtua tietty määrä, mutta laskeakin kuulemma tehoja voi jos siltä tuntuu.. Eli ei oikein tietoa ollut tai kykyä kertoa asiasta enempää. Itse päädyin siihen että olen pitänyt tuota nyt ”poissa” tilassa normaalisti ja laitan ”kotona” tilaan jos vieraita tulossa, tai ”tehostettu” jos kärytän ruokaa. ”Poissa” tilassakin näköjään automatiikka tehostaa käyttöä esim suihkussa käynnin jälkeen (kuuluu käyntiäänenä ja näkyy Nedis mittarissa) ja kytkee esim kosteus tehostuksen päälle (se onkin ohjauspaneelin ainoa toiminnasta antama ilmoitus, ”vesipisara”...)
1.) Laitteen jälkilämmitys näyttää kytkeytyvän päälle kun ulkolämpötila tippuu nopeasti (yön aikana tms) esim nollasta miinus kymmeneen asteeseen. Kuitenkin jos ulkolämpötila pysyy taisaisena pakkasella tuo jälkilämmitys ei käy päällä. Kysymys tästä miksi näin ja onko keinoa säätää tuota pakastumisjakson hystereesiä niin että laite ei silloinkaan turhaan jälkilämmittäisi tuloilmaa. (Päätelty Nedis W mittarilla, kulutusta seurattuna)
2.) Miten päätellä oikea ilmanvaihtomäärä huoneistossa ? Laitoin Nedis mittarin laitteen taakse ja huomasin että ”kotona” tilassa (joka näköjään oli säädetty n. +55% teholle) kuluttaa jatkuvaa virtaa n 55W tasolla (päivässä n. 1.25KW). Tällä tasolla laitteen käyntiääni on mielestäni jo isohko. Laitteen ”poissa” tilassa (joka säädetty n 48% teholle) laite kuluttaa virtaa n 29W teholla (päivässä n 0.7KW). Käyntiäänikin on jo hiljaisempi, mutta ilma selvästi vaihtuu eikä ilmankosteuskaan huoneistossa nouse. Huoltomies kävi mittaamassa nuo ilmanpaineet jolloin tuo Casa oli tuossa normaalissa ”kotona” tilassa. Häneltä tätä kysyin mutta vastaus oli epämääräinen huoneistossa pitää ilman vaihtua tietty määrä, mutta laskeakin kuulemma tehoja voi jos siltä tuntuu.. Eli ei oikein tietoa ollut tai kykyä kertoa asiasta enempää. Itse päädyin siihen että olen pitänyt tuota nyt ”poissa” tilassa normaalisti ja laitan ”kotona” tilaan jos vieraita tulossa, tai ”tehostettu” jos kärytän ruokaa. ”Poissa” tilassakin näköjään automatiikka tehostaa käyttöä esim suihkussa käynnin jälkeen (kuuluu käyntiäänenä ja näkyy Nedis mittarissa) ja kytkee esim kosteus tehostuksen päälle (se onkin ohjauspaneelin ainoa toiminnasta antama ilmoitus, ”vesipisara”...)
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 486
Vaikka tuolta Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet opas_asuinrakennusten_ilmanvaihdon_mitoitukseen_2019.pdf
Nyrkkisääntönä ilman pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 156
Mittaamalla CO2, RH ja tVOC pystyy päättelemään onko ilmanvaihto riittävä.
- Liittynyt
- 13.06.2019
- Viestejä
- 315
Voiko olla normaalia että IV-kone vie sähköä noin 5kwh/vrk? Olen seurannut sähkönkulutusta ja vaikka olisin poissa kotoa (muita sähkölaitteita ei päällä) sähköä menee tuon verran. IV-kone on minimi asetuksella. Kone on Parmair Ex, jostain vuodelta 2006.
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 1 820
On, jos siinä on sähköinen etuvastus/jälkilämmitys. Kannattaa tarkistaa termostaatti ja säätää pienemmälle.
No tuota kautta päästään heti siihen, että ilmanvaihtokone on kylpyhuoneessa ja kyseinen linkki/opas sanoo
”Yksi tällainen yleinen tilatyyppi on asuinrakennusten kylpyhuone, jossa äänitason maksimiarvon ohjeena oli 38 dB LA,eq,T ja 43 dB LA,max.”
Joka oli yksi peruste ruveta ihmettelemään miten kovaa ilmanvaihtokoneen pitää huutaa. Eli äänitaso jota se tuottaa.
- Liittynyt
- 13.06.2019
- Viestejä
- 315
Kiitos, tuo näytti olevankin melkein täysillä. Tarviikohan sitä välttämättä pitää ollenkaan päällä? Varmaan talvella hyvä olla vähän, mutta kesäisin tuskin?
Jos se termostaatti toimii oikein, niin ei se kesällä päällä olekkaan vaikket siihen talven jälkeen koskis, koska tuloilma ulkoa on lämpösempää ja talosta ei vuoda lämpöä ulos samalla tavalla mitä talvella. Meillä vuoden 1990 ilmanvaihtokoneessa on termostaatissa vikaa, normiasennossa laite kulutti ihan älyttömiä määriä viime syksynä kun termari oli päällä 24/7, puhuttiin semmosista 15kWh/pv lukemista. Pienen ihmettelyn ja älypistorasian antamien tietojen perusteella tapahtuneen säädön jälkeen kulutus on tasottunu sinne 5-10kWh väliin per päivä. Nyt ei ole oikeasti kovia pakkasia ollu juurikaan tänä talvena, mutta tuo 10kWh on aika maksimi mitä se on vienyt kun ei ole takan lämmitys osunu juuri sille päivälle, nollakelissä ja plussilla laite vieny sen 3-5kWh. Joulukuun vienti 128kWh, tammikuu 150kWh ja nyt helmikuussa menny tähän mennessä 100kWh. Viallinen se termari on vieläkin, mutta en ole pois kytkeny kokonaan kun alkaa puskea sen verran kylmää ilmaa makuuhuoneeseen...
Perussääntö on, että päällä vain lämmityskaudella. Silloinkin termari kannattaa säätää mahdollisimman alas siten, että vetoisuuden tunnetta ei vielä tunnu.
- Liittynyt
- 13.06.2019
- Viestejä
- 315
Kokeilen nyt pitää kokonaan pois päältä, kun näin lauhat kelitkin ja katsoa tarkeneeko. Kuitenkin kaukolämpö muuten niin sitä voi säätää isommalle jos palelee.
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 1 820
Hyvä että selvis. Ei se pakosti lämpömittarilla näy, mutta sisällä voi tuntua kylmä vedontunne jos rööreistä tuppaa kovinkin kylmää ilmaa verrattuna huoneen lämpöön.
1.) Tuo johtuu todennäköisesti siitä, että kun lämpötilan tippuessa sen kosteusprosentti nousee (kylmempi ilma pystyy sitomaan itseensä vähemmän vettä kuin lämpöisempi ilma), niin LTO-kennon pinnoille tiivistyy vettä, joka heikentää poistoilmasta tuloilmaan siirtyvää lämpömäärää. Toki tuloilma saisi toimivuuden tehostamiseksi olla hivenen viileämpää kuin sisäilma, kunhan ei vain synny vedontunnetta.
2.) Itse usein mitoitin asuinrakennuksen IV-koneet niin (jos mahdollista), että esim. 1-nopeus on vain poissaoloa varten, 2-nopeus täyttää juuri ja juuri minimivaatimukset, 3-nopeus pitäisi pitää ilman raikkaana sekä pitäisi vielä äänet kurissa ja 4-nopeus on tehostusnopeus, jossa ääni saa nousta sen muutaman desibelin. Sinun tapauksessa ilmeisesti oli vain kaksi säätömahdollisuutta.
Näin. Mutta termotaatin säätäminen ei vaikuta mahdolliseen etuvastukseen, jonka tarkoitus on estää LTO:n pintoja jäätymästä ja näin estäen sen hyötysuhteen romahtamista.
Tuo kosteuden tiivistyminen kuulostaa loogiselta selitykseltä. Voihan tuo olla laitteen keino poistaa tiivistynyttä vettä (tai huurretta) ja esiintyy vain nopeassa ulkolämpötilan laskemisessa.
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 761
Jos jälkilämmitys kytkeytyy silloin kun LTO-kenno meinaa huurustua. Kone menee etulämmitysvastuksella tai ohituspellillä huurteenpoistolle jolloin tuloilman lämpötila laskee ja silloin tarvitaan jälkilämmityspatteria pitämään se asetusarvossaan.
Mittauttaisin päätekohtaiset ilmamäärät ja säädättäisin venttiilit ellei itsellä ole mittalaitteita. Sen jälkeen varmistamiseksi mittaisin paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ettei ole roimasti yli- eikä alipaineinen ja rukkaisin sen mukaan vielä puhallinnopeudet.
Ainakin jos tuossa on esilämmitin, niin sitten voi. Mutta tuo kennon pintojen huurtuminen ja mahdollinen jäätyminen on kaikkien IV:n levylämmönsiirtimien yhteinen juttu ja tuota hoidetaan eri lailla riippuen koneesta.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 914
Jos koneessa on pelkkä jälkilämmitysvastus, sen voi kytkeä vaikka kokonaan pois, se on käytännössä pelkkä mukavuuslämmitys. Mulla ei ole ollut jälkilämmitys päällä yli vuosikymmeneen, kun hieman suuntailtiin tuloilmaventtiilejä niin ettei vedontunnetta tule.
E: toisaalta jossain tapauksissa se tuloilmakanava voi alkaa kondensoimaan jos ilma on kovin kylmää.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 720
Millä ilmamäärällä vessapaperiarkki pysyy poistoventtiilissä seinällä?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 914
Ihan olemattomalla.. Oikeastaanhan se on se luokkaa 0,5pa alipaine joka sen paperin pitää paikallaan, mutta paperin saa pysymään venttiilissä niin pienellä ilmavirran muodostamalla alipaineella että mittari näyttää vielä 0l/s
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 761
Osaako joku sanoa Valloxin MV-koneesta millä periaatteella LTO-sulatus kytkeytyy päälle? Näköjään saa digitaali inputilla päälle (paine-erokytkimen voisin letkuttaa poistopuolelle LTO:n yli), mutta koneen oman automatiikan logiikasta ei tiedä näissä pakettikoneista ikinä mitään eikä tietoa saa aina kysymälläkään.
Ajattelin vaan että jos tolle sulatukselle on joku asetus mitä voi muuttaa ei tarvis porailla letkuille tutteja kanaviin jne..
Ajattelin vaan että jos tolle sulatukselle on joku asetus mitä voi muuttaa ei tarvis porailla letkuille tutteja kanaviin jne..
Ei siinä mitään käyttäjälle selkeästi avautuvaa logiikkaa valitettavasti ole. Käyttää ulkolämpötilaa ja kennon jälkeistä lämpötilaa sekä kosteusprosenttia jotenkin siinä algoritmissa.
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 761
Täytynee tarttua suunnitelmaan b eli tohon paine-erokytkimeen.
Uutiset
-
Lenovon erikoiset CES-uutuuskannettavat vuotivat julki ennakkoon
20.12.2024 15:23
-
Joulun 2024 piparkakkutalokilpailu on käynnistynyt TechBBS-foorumilla!
20.12.2024 14:42
-
Lenovo valmistelee SteamOS:llä varustettuja käsikonsoliluokan Legion Go -tietokoneita
20.12.2024 14:05
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2024)
20.12.2024 13:50
-
Asus julkisti uuden NUC 14 Pro AI -minitietokoneensa
20.12.2024 11:56
Uutisia lyhyesti
-
Taittuvanäyttöinen OnePlus Open 2 saatetaan nähdä vasta odotettua myöhemmin- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Sony on saavuttanut 20 miljardin toimitetun kamerasensorin rajapyykin- Kaotik
- Vastauksia: 4
-
-
-
