Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[Jrhh]

Minulla on noin ~~ 23v vanha Vallox Ilmava 250 D -ilmanvaihtokone (https://www.vallox.com/tuote/vallox-ilmava-250-d/)

Tässä olen pohdiskellut, että mitähän tuon kanssa kannattaisi tehdä. Talo on melko suuri, 364m2 joten tarve on edelleen isolle koneelle.. ja sähköäkin tämä nykyinen malli kuluttaa melkolailla uusiin energiatehokkaampiin nähden niin tästäkin yksi "pointti" lähteä hieman pidemmällä takaisinmaksuajalla varustettuna hankkimaan uutta uljaampaa ratsua. Meinasin jos tuota lähtisin vaihtamaan uudempaan laitteeseen ja olen katsellut tätä uudempaa Valloxin vastaavaa eli https://www.vallox.com/tuote/vallox-245-mv/

Vallox taitaa olla se "markkinajohtaja" tällä rintamalla, mutta olen hieman myös katsellut kilpailijoita kuten:

Ilmanvaihtokone Parmair 270 MAC – Parmair ilmanvaihto Oy - Puhdasta kotimaista sisäilmaa

Hiljainen ja energiatehokas ilmanvaihtokone suureen asuntoon, liiketilaan tai varastoon. Enimmäispinta-ala yli 400 m², ilmamäärä 265 l/s.

parmair.com

Pelican Z | Enervent

www.enervent.fi

Onko näistä kilpailijoiden tuotteista kenelläkään mitään tuntumaa vai pitääkö sitä mennä vaan Valloxin parissa?

 

[Zigh]

Minulla on noin ~~ 23v vanha Vallox Ilmava 250 D -ilmanvaihtokone (https://www.vallox.com/tuote/vallox-ilmava-250-d/)

Tässä olen pohdiskellut, että mitähän tuon kanssa kannattaisi tehdä. Talo on melko suuri, 364m2 joten tarve on edelleen isolle koneelle.. ja sähköäkin tämä nykyinen malli kuluttaa melkolailla uusiin energiatehokkaampiin nähden niin tästäkin yksi "pointti" lähteä hieman pidemmällä takaisinmaksuajalla varustettuna hankkimaan uutta uljaampaa ratsua. Meinasin jos tuota lähtisin vaihtamaan uudempaan laitteeseen ja olen katsellut tätä uudempaa Valloxin vastaavaa eli https://www.vallox.com/tuote/vallox-245-mv/

Vallox taitaa olla se "markkinajohtaja" tällä rintamalla, mutta olen hieman myös katsellut kilpailijoita kuten:

Ilmanvaihtokone Parmair 270 MAC – Parmair ilmanvaihto Oy - Puhdasta kotimaista sisäilmaa

Hiljainen ja energiatehokas ilmanvaihtokone suureen asuntoon, liiketilaan tai varastoon. Enimmäispinta-ala yli 400 m², ilmamäärä 265 l/s.

parmair.com

Pelican Z | Enervent

www.enervent.fi

Onko näistä kilpailijoiden tuotteista kenelläkään mitään tuntumaa vai pitääkö sitä mennä vaan Valloxin parissa?

Valloxit taitaa yhä olla hinta-laatu -suhteeltaan parhaimmistoa. Eli olisi se ainakin melko varma valinta, ellet halua sitten välttämättä esim. pyörivää kennoa kuten Enerventeissä.

Tuo Pelican Z taitaa olla vähän alimitoitettu noin isoon kohteeseen. Pegasos Z olisi varmaan sopivampi (ja maksaa muuten ihan törkeästi). Olen ymmärtänyt että kone kannattaa mielummin vähän ylimitoittaa kuin laittaa juuri ja juuri riittävä ihan jo äänitason vuoksi.

Vaihdon kannattavuudesta sen verran, että jos vanha toimii, niin rahallisesti siinä tuskin on järkeä. Mutta jos saat uudella esim. parempaa asumismukavuutta niin sitten ihan perusteltua.

 

[Mönssi]

Minulla on noin ~~ 23v vanha Vallox Ilmava 250 D -ilmanvaihtokone (https://www.vallox.com/tuote/vallox-ilmava-250-d/)

Tässä olen pohdiskellut, että mitähän tuon kanssa kannattaisi tehdä. Talo on melko suuri, 364m2 joten tarve on edelleen isolle koneelle.. ja sähköäkin tämä nykyinen malli kuluttaa melkolailla uusiin energiatehokkaampiin nähden niin tästäkin yksi "pointti" lähteä hieman pidemmällä takaisinmaksuajalla varustettuna hankkimaan uutta uljaampaa ratsua. Meinasin jos tuota lähtisin vaihtamaan uudempaan laitteeseen ja olen katsellut tätä uudempaa Valloxin vastaavaa eli https://www.vallox.com/tuote/vallox-245-mv/

Vallox taitaa olla se "markkinajohtaja" tällä rintamalla, mutta olen hieman myös katsellut kilpailijoita kuten:

Ilmanvaihtokone Parmair 270 MAC – Parmair ilmanvaihto Oy - Puhdasta kotimaista sisäilmaa

Hiljainen ja energiatehokas ilmanvaihtokone suureen asuntoon, liiketilaan tai varastoon. Enimmäispinta-ala yli 400 m², ilmamäärä 265 l/s.

parmair.com

Pelican Z | Enervent

www.enervent.fi

Onko näistä kilpailijoiden tuotteista kenelläkään mitään tuntumaa vai pitääkö sitä mennä vaan Valloxin parissa?

Vahva suositus iv-koneelle, jossa on pyörivä lto-laite, esim Swegon Casa R9

 

[pulatunnus]

Minulla on noin ~~ 23v vanha Vallox Ilmava 250 D -ilmanvaihtokone (https://www.vallox.com/tuote/vallox-ilmava-250-d/)

Tässä olen pohdiskellut, että mitähän tuon kanssa kannattaisi tehdä. Talo on melko suuri, 364m2 joten tarve on edelleen isolle koneelle.. ja sähköäkin tämä nykyinen malli kuluttaa melkolailla uusiin energiatehokkaampiin nähden niin tästäkin yksi "pointti" lähteä hieman pidemmällä takaisinmaksuajalla varustettuna hankkimaan uutta uljaampaa ratsua. Meinasin jos tuota lähtisin vaihtamaan uudempaan laitteeseen ja olen katsellut tätä uudempaa Valloxin vastaavaa eli https://www.vallox.com/tuote/vallox-245-mv/

Vallox taitaa olla se "markkinajohtaja" tällä rintamalla, mutta olen hieman myös katsellut kilpailijoita kuten:

Ilmanvaihtokone Parmair 270 MAC – Parmair ilmanvaihto Oy - Puhdasta kotimaista sisäilmaa

Hiljainen ja energiatehokas ilmanvaihtokone suureen asuntoon, liiketilaan tai varastoon. Enimmäispinta-ala yli 400 m², ilmamäärä 265 l/s.

parmair.com

Pelican Z | Enervent

www.enervent.fi

Onko näistä kilpailijoiden tuotteista kenelläkään mitään tuntumaa vai pitääkö sitä mennä vaan Valloxin parissa?

Viittaatko sähkökulutuksella lämmitykseen ? josta tule mielieen että mikä lämmitys muuten, jos vesikiertoinen ja siinä halpa energia, niin olisko se tie optimoida.

Jos pohdit lämmöntalteenoton hyötysuhdetta ja halua tehdä investointia millä pitkätakaisinmaksuaika, niin nykyiset on toki parempia ja on ne koneet ilman lämmitystäkin energiatehokkaampia (yleistys, en nyt katsonut mitä noilla malleilla).

Maantieteellinen sijainti vaikuttaa hyötysuhteisiin eri talteenotto tyypeillä, tuli mieleen tuosta että pyörivää ehdotettu, siinä etunsa ja haittansa, ja vaikka hyvät voi olla aika huoltovapaita, mutta joissain voi olla sitten jumppaa ja harmia enemmän.

Tekninentila tai siis missä tuo on ja miten vaikuttaa siihen kuinka paljon siedettävällä vaivalla on vaihtoehtoja, ja siis jos menee tuota lämmityspuolta miettiin, niin millainen lämitys rakennuksessa on.

 

[Boulder]

Swegon koneet on ilmeisesti kovemmilla pakkasilla persiistä. En tiedä onko kaikki, mutta osa vaatii melkoista modausta. Lämpöpumppufoorumilla on noussut viime kovien pakkasten aikaan mielenkiintoinen ketju esiin.

Uudet Valloxit toimii ihan hyvin. Ristivirtakenno toki alkaa sulattelun siinä -6..-7C pakkasilla vähän kosteudesta riippuen, mutta nykysofta tuntuu toimivan kunhan ilmamäärien säädöt on kunnossa.

 

[Pakana]

Jaahas, talossa on koneellinen ilmanvaihto, sähkökiuas ja saunassa on vanha puukiukaan raitisilmaventtiili seinässä. Siinä on lisäeriste jo sulkupellin välissä ja luulin että se putkikin on tukittu, mutta eipä ollutkaan.
Mitähän tuonne läpivientiin työntäisi eristeeksi? Kivivilla?

Pitää sinne saunaan saada raitista ilmaa vaikkei siellä puukiuasta olekaan. Korvausilmakanava suoraan ulos on ihan normaali sähkösaunoissakin. Uusissa talossa korvausilma tulee koneellisesti.

 

[uggeli]

Pitää sinne saunaan saada raitista ilmaa vaikkei siellä puukiuasta olekaan. Korvausilmakanava suoraan ulos on ihan normaali sähkösaunoissakin. Uusissa talossa korvausilma tulee koneellisesti.

Niin siis saunassa on koneellinen tulo ja poisto. Vanha omistaja vaan sanoi, että jätti sen siihen jos joku haluaa laittaa puukiukaan takaisin käyttöön.

 

[Terroo]

Täytyisi uusia tuloilman rakoventtiilit ikkunoihin. Onko noissa jotain erityistä mitä kannattaa katsoa/tietää kun vertailee erilaisia venttiileitä?

 

[Jrhh]

Viittaatko sähkökulutuksella lämmitykseen ? josta tule mielieen että mikä lämmitys muuten, jos vesikiertoinen ja siinä halpa energia, niin olisko se tie optimoida.

Jos pohdit lämmöntalteenoton hyötysuhdetta ja halua tehdä investointia millä pitkätakaisinmaksuaika, niin nykyiset on toki parempia ja on ne koneet ilman lämmitystäkin energiatehokkaampia (yleistys, en nyt katsonut mitä noilla malleilla).

Maantieteellinen sijainti vaikuttaa hyötysuhteisiin eri talteenotto tyypeillä, tuli mieleen tuosta että pyörivää ehdotettu, siinä etunsa ja haittansa, ja vaikka hyvät voi olla aika huoltovapaita, mutta joissain voi olla sitten jumppaa ja harmia enemmän.

Tekninentila tai siis missä tuo on ja miten vaikuttaa siihen kuinka paljon siedettävällä vaivalla on vaihtoehtoja, ja siis jos menee tuota lämmityspuolta miettiin, niin millainen lämitys rakennuksessa on.

Sijainti on etelä-pirkanmaalla. Talo lämpenee ilma-vesilämpöpumpulla (2016) ja tosiaan sähkönkulutusta, jota kuluu talon lämmittämiseen olen saanut nyt erilaisten remonttien myötä saanut tiputettua 45000kWh (2021, lähtötilanne) —> 33700kWh (2023). Talo 364m2 ja lisäksi 80m2 autotalli, joka lämpenee ILP (2019). Ellen täysin väärin laskenut niin kyllä nykyisellä kiinteällä sähkösopimuksella (8,4c/kWh) säästöä tulisi modernilla IV koneella ~250€/v. Eihän tuo investointi sinänsä itseään takaisin maksa asennuskustannuksineen edes 20 vuodessa, mutta saisi tuosta tilatiedot näkyviin appissa sekä enemmän tietoa irti aiempaan nähden, suodattimien vaihto helpottuu myös todella paljon. Samalla olen hieman pohtinut siirtää konetta nykyisestä kerroksesta 2 kerroksen alaspäin pohjakerrokseen. Tämä tosin on maan alla tuossa kohtaa taloa johtuen tontin osittaisesta rinnemallista. Onko tästä hyötyä tai haittaa? Siirto lähinnä sen vuoksi, että voisin laajentaa tuossa kohtaa taloa olevan WCn kokoa siten, että saisin sinne suihkun sekä myös vaatekomeron koko laajentuisi seinän siirtämisen myötä. Alemmassa kerroksessa laitteella olisi hyvä ja aidosti tekninen tila, sillä tuo lattia on pinnoitettu ja siellä on oma kaivo. Se on talon vanha 60-70-luvulla käytetty pyykinpesutupa.

 

[pulatunnus]

Sijainti on etelä-pirkanmaalla. Talo lämpenee ilma-vesilämpöpumpulla (2016) ja tosiaan sähkönkulutusta, jota kuluu talon lämmittämiseen olen saanut nyt erilaisten remonttien myötä saanut tiputettua 45000kWh (2021, lähtötilanne) —> 33700kWh (2023). Talo 364m2 ja lisäksi 80m2 autotalli, joka lämpenee ILP (2019). Ellen täysin väärin laskenut niin kyllä nykyisellä kiinteällä sähkösopimuksella (8,4c/kWh) säästöä tulisi modernilla IV koneella ~250€/v. Eihän tuo investointi sinänsä itseään takaisin maksa asennuskustannuksineen edes 20 vuodessa, ..

Jos energiankulutus ei ole se juttu, ja jos nykyiselläänkin poistoilmasta vedetään kompuralla lämmöt talteen, niin viilattavaa jää ainoastaan IV koneen lämmitys, eli jos siinä hakee säästöä, niin vesi kone, tai nykyiseen vesipatteri. Mutta jos nyt vain haluaa pilveen (palvelu tai kotipilvi) koneen, niin tsekata mitä välyiä vanhassa koneessa on, jos rs485, niin vesipattaeri ja automatiikkaa.

Mutta joku elinkaari vanhassakin on, niin onko sitä jäljellä 5 vai 15v, ja Valloxilla ihan soivat MyVallox, ja tuolle korkeudelle ko firman lämmönvaihtimet toimii, tai siis niitä kireitä pakkasia on harvoin, joissa ihan sellaisenaan se talteenotto kyykkää jäätymisen eston takia. Mutta jos sivussa energiatehokkuutta niin se sun ilmastaveteen, ja lämmittys pakettiin.

Samalla olen hieman pohtinut siirtää konetta nykyisestä kerroksesta 2 kerroksen alaspäin pohjakerrokseen. Tämä tosin on maan alla tuossa kohtaa taloa johtuen tontin osittaisesta rinnemallista. Onko tästä hyötyä tai haittaa? Siirto lähinnä sen vuoksi, että voisin laajentaa tuossa kohtaa taloa olevan WCn kokoa siten, että saisin sinne suihkun sekä myös vaatekomeron koko laajentuisi seinän siirtämisen myötä. Alemmassa kerroksessa laitteella olisi hyvä ja aidosti tekninen tila, sillä tuo lattia on pinnoitettu ja siellä on oma kaivo. Se on talon vanha 60-70-luvulla käytetty pyykinpesutupa.

Jos tuntuu siltä että nykyisestä sijainnista on helppoa ja järkevää porailla kanavisto parin kerroksen läpi kellariin, jos siis suoraan alaspäin, niin tilaa menee sitten joka kerroksesta, tuosta alaspäin, jos vielä sivusiirtymää, niin sekin vielä. Hyvällä tuollä ja suunnittelulla, ääni ongelmat varmaan voi selättää, tehot ja säätäminen sitten päälle. Jos tuntuu hyvältä, niin suunnittelia sitten pohtii yksityiskohdat ja saako vähän lisänipistettyä tilantarvetta. ja toki pitäisi voida siirtää kanavistoa että yleensäkkin nykyisen koneen paikalle vapautuisi oikeasti tilaa. (jos miettii niin että nykyisen koneen paikalta ne koneet vetään suoraan alas kellariin, vaikka kanavat mahtuisi vähän pienempään koteloon, niin ne vie nykyisestä tilasta koko huone korkeuden, ja sama seuraavassa kerroksessa jne. Jos ajatuksena ei ole ulkokautta kiertää. Nykyisellään menee kellariin oletuksena poisto ja tulokanava, mutta mitoitus kellarritarpeen mukaan.

 

[Pakana]

Johtuu tosiaan talon rakenteesta, mutta LTO kennolla varustetun ilmanvaihtokoneen asennuksen sijaan usein taloudellisesti järkevämpi ratkaisu on laittaa PILP.

 

[Zigh]

Johtuu tosiaan talon rakenteesta, mutta LTO kennolla varustetun ilmanvaihtokoneen asennuksen sijaan usein taloudellisesti järkevämpi ratkaisu on laittaa PILP.

Jos lämmitysmuotona on jo joku lämpöpumppu (VILP tai MLP) kuten vesikiertoisen lämmityksen kanssa yleensä on, niin ei PILPin lisääminen soppaan kyllä kuulosta millään tavalla järkevältä tai kannattavalta.

 

[pulatunnus]

Johtuu tosiaan talon rakenteesta, mutta LTO kennolla varustetun ilmanvaihtokoneen asennuksen sijaan usein taloudellisesti järkevämpi ratkaisu on laittaa PILP.

IV vaihtokohteessa (viikonlopun keskustelut) ?

Jotain laskelmia nähnyt niin en tuota ihan allekirjoita. (Poistoilmalämpöpumppu) Tosin näinäpäivinä voi luoda excelin millä saa halutun lopputuloksen.

Jos ollaan Tampereen eteläpuolella niin nykyisten IV koneiden lämmöntalteenoton hyötysuhteet ovat varsin hyviä, että se itsessään ei edes sähkökoneessa ole itsestään selvä tie taloudellisesti kananttavuuteen. Uudiskohteissa vähän eri, ovat matalaenergiataloja ja voidaan suunnitella ja käyttää valmiita paketteja ja koska niitä tehdään, niin ilmeisesti on hintakilpailukykyinen täyttää minimit. se ei välttämättä tarkoita että on elinkaaren aikana edulisin.

Jos palataan tuohon pirkanmaalaiseen kohteeseen, niin siellä ilmeisesti pumppuja on, ja iso kohde, ja epäselvää millainen olemassa oleva ja mitä valmiuksia. Jos siis ajatus poistoilmasta energiaa ottaa. jos se ajatus on kesällä käyttövettä lämittää, niin voi sitten miettiä myös energiakeräimiä.

 

[Jrhh]

Pohdin myös tovin, jos olisin laittanut PILP IV-koneen sijaan hoitamaan sitä hommaa ja hoitanut sitten sillä tässä isossa rakennuksessa sitten kahden WC:n, toimiston keittiön ja yhden suihkun lämpimän veden, mutta eipä se taida kovin järkevää olla tosiaan kun käytössä on jo VILP ratkaisu. Tosin VILP on jo 8v vanha, siinä ei ole portteja tai ratkaisuita, että sen saa kytkettyä verkkoon ja kohta 25v vanhassa IV koneessa vielä vähemmän

Talossa on myös VILP lisäksi varaava takka sekä toinen takka, mikä on tekniseen tilaan yhteydessä ja siihen on asennettu vesitakka-moduuli. Eli käytännössä sillä saa lämmintä vettä patteriverkostoon ja talon saa lämmitettyä (teoriassa) ilman sähköä. Tätä tietenkin voi vielä avittaa vanhalla öljypolttimella, jota joudun käyttämään lämpötilan pudotessa -15c.

Näiden puolesta ajatuksena on, jos IV koneella saisi otettua talteen poistoilmasta energiaa.

Mitä tulee tuohon IV koneeseen, onko se jälkilämmitys sähkövastuksella vai tuleeko se saman VILP kautta niin taitaa pitkässä juoksussa olla aika +-0 hyöty liittää patteriverkostoon, kun hinta on aika paljon korkeampi? Ja tosiaan ei tarvitse mennä siis kuin yksi kerros alaspäin niin tästä yhdestä makuuhuoneesta saisi paljon hiljaisemman.

 

[BongisKhan]

Kämpässä on tällä hetkellä vanhan malliset Velco V-100 - malliset tuloilmaventtiilit (kuva):

Onko tietoa käykö tällainen VILPEn venttiili tuohon suoraan tilalle? Syy vaihtoon on, että haluaisin termarilla itsestään säätyvät ja tuo vaikuttaa ihan järkevältä että tuloilma suuntautuu tuossa suoraan ylöspäin.

 

[rick_james]

Kämpässä on tällä hetkellä vanhan malliset Velco V-100 - malliset tuloilmaventtiilit (kuva):

Onko tietoa käykö tällainen VILPEn venttiili tuohon suoraan tilalle? Syy vaihtoon on, että haluaisin termarilla itsestään säätyvät ja tuo vaikuttaa ihan järkevältä että tuloilma suuntautuu tuossa suoraan ylöspäin.

Itsekin miettinut kämpän ilmanvaihtoa. -87 rakennettu talo ja oli vain yhdessä makkarin ikkunassa (karmissa) korvausilmaventtiili.
Nyt lisätty toiseen kolmesta makkarista ikkunan karmiin venttiili sekä olkkariin tollanen Velco. Ehkä lisään vielä viimeiseenkin toisessa päässä taloa olevaan makkariin Velcon tms.

Korvausilmaventtiili Velco VLR-100 läpivienti

Velco-korvausilmaventtiilissä termostaatti säätää automaattisesti venttiililautasen avausta muuttuvan ulkolämpötilan mukaan. Voidaan asentaa raitisilmaventtiiliksi seinäläpivientiin. Suodattaa tehokkaasti ulkoa tulevan raitisilman.

www.k-rauta.fi

Mahtaisiko tuo mennä suoraan tilalle? Ellet halua tuollaista ylöspäin suuntaavaa.
Siinäkin tapauksessa tuo sinun linkkaama malli on tuuletusluukkuun.
Olisiko tämä oikea:

Korvausilmaventtiili Vilpe WIVE 100 termostaatilla

Osta Korvausilmaventtiili Vilpe WIVE 100 termostaatilla hintaan €85.90 KarelianStoresta!

karelianstore.fi

Saman kokoinen läpivientireikä, joten pitäisi mennä suoraan tilalle.

Huomasin myös, että tuolla sivustolla suositellaan, ettei koneellisen poistoilmanvaihdon yhteyteen laitettaisin termostaatillista venttiiliä. Noh, sellaisen itse laitoin, kun aika vahvasti tuntui olevan alipaineinen kämppä, ja ajattelin, ettei vedä sitten niin paljoa talvella, mutta toisaalta venttiilin paikka olisi ollut aika kelpo perusventtiilillekin. Eipä ainakaan ole enää tullut takasta noen hajua.

Mietin myös sitä, että voiko tämä huonontaa joltain osin tilannetta?
Talo ollut kuitenkin -87 asti pystyssä vaikka korvausilma on tainnut tulla pitkälti rakenteista. Onko rakenne "hengittänyt" sitten paremmin? Ts. onko jotain vaaraa, että kosteus jää jonnekkin nyt ilmanvaihdon parantuessa? Tietystikkään rakenteisiin lähtökohtaisesti ei pitäisi päästä kosteutta mistään.
Ilmanlaadullisesti tilanne varmasti paranee. Ja radon mielessä myös. "Pää"makuuhuoneessa 12 kk keskiarvo radonilla ~330 Bq/m3. Ja talvellahan nuo korkeimmat arvot tulee. Mitattu Airthings View Plussalla. Taisi vanhoille taloille olla joku raja 300 Bq/m3 ja uusille 200 Bq/m3 jos muistan oikein.

 

[BongisKhan]

Korvausilmaventtiili Velco VLR-100 läpivienti

Velco-korvausilmaventtiilissä termostaatti säätää automaattisesti venttiililautasen avausta muuttuvan ulkolämpötilan mukaan. Voidaan asentaa raitisilmaventtiiliksi seinäläpivientiin. Suodattaa tehokkaasti ulkoa tulevan raitisilman.

www.k-rauta.fi

Mahtaisiko tuo mennä suoraan tilalle? Ellet halua tuollaista ylöspäin suuntaavaa.
Siinäkin tapauksessa tuo sinun linkkaama malli on tuuletusluukkuun.
Olisiko tämä oikea:

Korvausilmaventtiili Vilpe WIVE 100 termostaatilla

Osta Korvausilmaventtiili Vilpe WIVE 100 termostaatilla hintaan €85.90 KarelianStoresta!

karelianstore.fi

Saman kokoinen läpivientireikä, joten pitäisi mennä suoraan tilalle.

Tuolta linkattua VILPEä mietin lähinnä siksi, että se ainakin ulkoisesti se näyttää siltä, että saattaisi mennä suoraan vaan tuohon nykyiseen läpivientiin. Talossa on kuusi tuloilmaventtiiliä, joten optimiratkaisu olisi sellainen, että saisi pelkästään tuon sisäventtiilin uusittua, ettei tarvitse maksaa turhaan kuudesta setistä putkia ja ulkosäleikköjä sun muita kun niitä ei tarvita.

Huomasin myös, että tuolla sivustolla suositellaan, ettei koneellisen poistoilmanvaihdon yhteyteen laitettaisin termostaatillista venttiiliä. Noh, sellaisen itse laitoin, kun aika vahvasti tuntui olevan alipaineinen kämppä, ja ajattelin, ettei vedä sitten niin paljoa talvella, mutta toisaalta venttiilin paikka olisi ollut aika kelpo perusventtiilillekin. Eipä ainakaan ole enää tullut takasta noen hajua.

En kyllä oikein ymmärrä miksei tuollaista termarimallia voisi huipparitaloon laittaa, kun kyllähän niitä tuloventtiilejä joka tapauksessa säädetään käsin vuoden mittaan.

Mietin myös sitä, että voiko tämä huonontaa joltain osin tilannetta?
Talo ollut kuitenkin -87 asti pystyssä vaikka korvausilma on tainnut tulla pitkälti rakenteista. Onko rakenne "hengittänyt" sitten paremmin? Ts. onko jotain vaaraa, että kosteus jää jonnekkin nyt ilmanvaihdon parantuessa? Tietystikkään rakenteisiin lähtökohtaisesti ei pitäisi päästä kosteutta mistään.
Ilmanlaadullisesti tilanne varmasti paranee. Ja radon mielessä myös. "Pää"makuuhuoneessa 12 kk keskiarvo radonilla ~330 Bq/m3. Ja talvellahan nuo korkeimmat arvot tulee. Mitattu Airthings View Plussalla. Taisi vanhoille taloille olla joku raja 300 Bq/m3 ja uusille 200 Bq/m3 jos muistan oikein.

Airthings tuli tännekin hommattua ja heti kohollaan olevat radonit saivat vähän vauhtia näihin muutenkin kyllä jo pohdinnassa olleisiin IV-päivityssuunnitelmiin. Täällä on tuloilmaventtiilit ollut talvisin jokseenkin kokonaan kiinni, ihan vaan koska en ole ihan laiskuttani jaksanut säätää niitä lämpötilan mukana ja kylmällä kelillä tuntuu ilma vaihtuvan muutenkin. Liekö sitten vaan niin paljon ilmavuotoja vai pelastaako isohko neliö/kuutiomäärä suhteessa asukasmäärään vai mikä, mutta mitenkään tunkkaiselta ei ole ilma tuntunut, eikä AirThingsikään näytä että hiilidioksidia tai VOC-yhdisteitä olisi paljoa. Nyt ajattelin kuitenkin vähän skarpata tuon ilmanvaihdon kanssa tuon radonin takia ja katsoa josko sillä ja kellaritilan paremmalla tuuletuksella saisi radonit tarpeeksi alas, ettei tarvitsisi lähteä mitään radonimuria lähteä asentamaan.

En kyllä keksi oikein mitään skenaariota missä ilmanvaihdon parantaminen voisi mitenkään huonontaa tilannetta, koska ilmahan tulee sisään pienimmän vastuksen reittiä, eli jos muita reittejä kuin ole kuin rakenteiden raot, niin sieltähän se sitten tulee. Sitten taas jos on isompi reikä niin ilma tulee hallitusti sieltä.

 

[Zigh]

En kyllä oikein ymmärrä miksei tuollaista termarimallia voisi huipparitaloon laittaa, kun kyllähän niitä tuloventtiilejä joka tapauksessa säädetään käsin vuoden mittaan.

Ei niitä huipparin kanssa pitäisi mennä säätämään pienemmälle tai muuten se ilma tulee sitten jostain muualta kuten rakenteiden läpi.

 

[j1m2]

Noissa termostaattimalleissa oli ainakin ennen malleja jotka meni pienelläkin pakkasella kokonaan kiinni tai liian pienelle,jolloin koneellisessa poistossa kosvasilma revitään ties mistä mikä ei ole terveellistä.

 

[BongisKhan]

Ei niitä huipparin kanssa pitäisi mennä säätämään pienemmälle tai muuten se ilma tulee sitten jostain muualta kuten rakenteiden läpi.

Kyllähän niitä kannattaa vähän säätää, koska talvella paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä kasvaa ja tarvitaan paljon pienempi aukko saman ilmamäärän siirtämiseksi. Jos pidät räppänät yhtä auki talvella kuin kesällä niin hyvin kyllä tukka hulmuaa sisällä...

Mielenkiintoista kyllä, että Vilpe tosiaan sanoo noista omistaan, että termarimalli ainoastaan painovoimaiseen, kun taas Velco mainostaa omiaan myös huipparitaloihin.

 

[Boulder]

Noissa termostaattimalleissa oli ainakin ennen malleja jotka meni pienelläkin pakkasella kokonaan kiinni tai liian pienelle,jolloin koneellisessa poistossa kosvasilma revitään ties mistä mikä ei ole terveellistä.

Mulla on yhdessä makkarissa tuolla tavalla käyttäytyvä Velco. En ole vuosien mittaan päässyt sen sielunelämästä perille, tuntuu veivaavan venttiiliä kiinni/auki saman päivän aikana samoissa olosuhteissa. On ollut parempi pitää se vaan reilusti auki.

 

[vermont]

Nykyisellään talossa painovoimainen ilmanvaihto tehostettuna erillispuhaltimilla kph/wc/liesi. Jos laittaisi PILP tyyppisen ratkaisun, eli poistot yhden laitteen kautta joka puhaltaa yhdestä poistokanavasta pihalle. Onko tässä tapauksessa mahdollista hyödyntää nykyistä poistokanavaa esim. kph:sta, eli kytkisi PILP:n poistokanavan siihen? Kyseinen kanava menee siis yhteen savupiippuhormeista. Tuleeko jotenkin isommin ongelmaa kosteuden tms. kanssa versus nykytilanne? Paranisiko tilanne jos hormikanavaan saisi ujutettua oman 100-110 kanavaputken huipulle saakka?

 

[BongisKhan]

Kämpässä on tällä hetkellä vanhan malliset Velco V-100 - malliset tuloilmaventtiilit (kuva):

Onko tietoa käykö tällainen VILPEn venttiili tuohon suoraan tilalle? Syy vaihtoon on, että haluaisin termarilla itsestään säätyvät ja tuo vaikuttaa ihan järkevältä että tuloilma suuntautuu tuossa suoraan ylöspäin.

Ei piru, nämähän taitaa olla valmiiksi jo noita termostaattimalleja:

Ainakin tuossa on tuommoinen lautasta liikuttava jousi. On vaan niin tuhannen paskasia, että liekö mekanismi sen takia jumissa, kun ei nuo mielestäni ole mitenkään ole lämpötilan mukana eläneet.

Voisin piruuttani kokeilla ruikkia jotain öljyä tuonne mekanismiin ja katsoa auttaisiko se asiaa.

 

[rick_james]

Ei piru, nämähän taitaa olla valmiiksi jo noita termostaattimalleja:

Ainakin tuossa on tuommoinen lautasta liikuttava jousi. On vaan niin tuhannen paskasia, että liekö mekanismi sen takia jumissa, kun ei nuo mielestäni ole mitenkään ole lämpötilan mukana eläneet.

Voisin piruuttani kokeilla ruikkia jotain öljyä tuonne mekanismiin ja katsoa auttaisiko se asiaa.

Katsoinkin ekan kerran, että tuosta taitaa sulta puuttua tuo lautanen kokonaan, joten ei se enää ilmavirtaa voi säätäkään.

 

[BongisKhan]

Katsoinkin ekan kerran, että tuosta taitaa sulta puuttua tuo lautanen kokonaan, joten ei se enää ilmavirtaa voi säätäkään.

Siis on mulla nuo lautaset mutta otin vaan kuvia varten pois tieltä.

Kävin nyt kaikki nuo läpi ja näyttäisi, että kaikki on termarimallia mutta kaikki myös enemmän tai vähemmän jumissa eri asennoissa.

Näyttäisi myös siltä, että noissa ei ole ikinä edes ollut mitään suodattimia. Nams.

Näyttääpi siltä, että uudet venttiilit pitää laittaa joka tapauksessa, niin voisi laittaa nuo vilpet ja katsoa josko ne pelaisi paremmin.

 

[mikkot]

MUH Ilmava 100 pitäis vaihtaa tulopuhaltimen laakerit. Onko suosituksia merkistä, mallista ja ostopaikasta?

 

[RieskaMies]

MUH Ilmava 100 pitäis vaihtaa tulopuhaltimen laakerit. Onko suosituksia merkistä, mallista ja ostopaikasta?

Jos nyt oikein muistan niin 608 laakerit noissa puhaltimissa, eli vaikka SKF 608-2RS/C3. Helppo homma vaihtaa ne ja nopeasti siitä kurkkaa vielä varmistukseksi että oli just nuo. Vaihda vaan heti molempiin puhaltimiin kun ei todellakaan ole ne laakerit kalliita ja huono laakeri saattaa sorvata puhaltimen akselin pilalle.

 

[petepeluri]

-1c kelissä yläkerran karmiventtiilistä tulee ilmaa, tänään -10c kelissä ei enää, vaikka yläkerran hormin poisto on reilusti auki. Kait se on vaan uskottava että lämmin ilma haluaa ylös. Ei vaan viitsisi alakerran poistoa laittaa selälleen, jos se mitään edes auttaisi.

 

[Ethos]

Tällä hetkellä katolla tyristorisäätimellä säätyvä huippuimuri. Saako tuollaista jollain keinolla älyohjattavaksi. Vai onko vaan helpompi vaihtaa 0-10v ohjattuun malliin? Ilmeisesti Vilpen ECo 125 menee suoriltaan E190 paikalle katolla melkein plug'n playna.

 

[pulatunnus]

Tällä hetkellä katolla tyristorisäätimellä säätyvä huippuimuri. Saako tuollaista jollain keinolla älyohjattavaksi. Vai onko vaan helpompi vaihtaa 0-10v ohjattuun malliin? Ilmeisesti Vilpen ECo 125 menee suoriltaan E190 paikalle katolla melkein plug'n playna.

Saa, mutta jos helppo kaapeloida ohjaus niin vaihda EC puhallin.

 

[Zigh]

Saa, mutta jos helppo kaapeloida ohjaus niin vaihda EC puhallin.

Saa miten?
Jos vaihtaa tyristorin taajuusmuuttajaan niin pystyy ehkä releillä virittelemään jokusen eri puhallustason, mutta tyristoria ei taida mitenkään saada etäohjattavaksi - ainakaan helpohkosti.

 

[Ethos]

Katolla 2 huipparia ja toisen joka kylpyhuoneen poistossa niin ajattelin saada ohjautumaan kosteuden mukaan. kylpyhuoneen poistoventtiili suoraan sisääntultaessa oven vieressä, suihkut tulevat vastakulmaan. Olisiko järkevää siirtää venttiiliä keskemmälle huonetta? Korvausilmaa tulee myöskin saunan puolelta. Myöskään kylpyhuoneessa ei varmaankaan tarvitse olla korvausilmaventtiilä seinässä, tällä hetkellä semmoinen löytyy ja aseteltu juuri suihkuun tulevaan seinään. Eli on varmaan OK tukkia reikä asiaankuuluvalla tavalla.

 

[stabbulamus]

Saa miten?
Jos vaihtaa tyristorin taajuusmuuttajaan niin pystyy ehkä releillä virittelemään jokusen eri puhallustason, mutta tyristoria ei taida mitenkään saada etäohjattavaksi - ainakaan helpohkosti.

Säätömuuntaja, jonka nupin korvaa askelmoottorilla?

 

[pulatunnus]

Saa miten?
Jos vaihtaa tyristorin taajuusmuuttajaan niin pystyy ehkä releillä virittelemään jokusen eri puhallustason, mutta tyristoria ei taida mitenkään saada etäohjattavaksi - ainakaan helpohkosti.

AC puhaltimiin on komponentteja millä onnistuu, jos yhtään hahmotan tapausta, niin ehkä vähän huonoajatus, samalla vaivalla sitten katolle uutta.
EC puhallin vaikuttaisi helpommalta, oli ohjaus sitten jännite, virta, tai kärkitieto. jos sen viestin vain saat sinne puhaltimella. Narunvetäminen voi olla työlästä, langattomat, no en ota kantaa täyttääkö vaatimukset. Mutta jos tekee niin että toimii perusnoepudella jos viesti/pyyntö katoaa ja automatiikka paluuviesti, että tekee hälyn jos ei toimi.

Säätömuuntaja, jonka nupin korvaa askelmoottorilla?

Onko tarve portaattomaan säästöön, vai riittääkö esivalitut. Nupinkääntö on toki konsti missä ei tarvi koskea sähköihin. tyristörisääntimen potikka kääntyy ehkä pienemmällä.

Tyrisollä kai helpompi tehdä portaaton, muutenkin, tyypillisellä muuntajalla portaallinen, releillä, kai aika tyypillinen toteutus.

 

[antero]

Vallox Digit SE, vuodelta 2005

tuohan on helppo kokeilla lämpeneekö sulatus, vai on kuittausta painettava.

 

[hkultala]

Taloyhtiössämme joku neropatti on mennyt asentamaan puhaltimella varustetun liesituulettimen samaan yhteiseen ilmanvaihtokanavaan missä on huippuimuri (sekä yhteys monen muuhun samassa rapussa olevan asunnon ilmanvaihtohormiin), ja nyt se sen oma liesituuletin tunkee sen ruoanlaittokäryt muiden asuntoihin.

Miten tätä asiaa pitäisi alkaa ratkomaan?

Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että sitä liesituuletinta ei saa laittaa päälle?
Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että se liesituuletin pitää vaihtaa puhaltimettomaan?
Lähettää huoltomies disabloimaan se asukkaan oma liesituuletin tai tukkimaan sen yhteys siihen yhteiseen ilmanvaihtohormiin?

Pitäisi varmaan kaivella esille jotkut taloyhtiön viralliset säännöt tms. joissa selitetään miksi näin ei voi tehdä että tuo neropatti ei voi vaan sanoa ettei ole hänen ongelmansa?

 

[Coanda]

Taloyhtiössämme joku neropatti on mennyt asentamaan puhaltimella varustetun liesituulettimen samaan yhteiseen ilmanvaihtokanavaan missä on huippuimuri (sekä yhteys monen muuhun samassa rapussa olevan asunnon ilmanvaihtohormiin), ja nyt se sen oma liesituuletin tunkee sen ruoanlaittokäryt muiden asuntoihin.

Miten tätä asiaa pitäisi alkaa ratkomaan?

Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että sitä liesituuletinta ei saa laittaa päälle?
Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että se liesituuletin pitää vaihtaa puhaltimettomaan?
Lähettää huoltomies disabloimaan se asukkaan oma liesituuletin tai tukkimaan sen yhteys siihen yhteiseen ilmanvaihtohormiin?

Pitäisi varmaan kaivella esille jotkut taloyhtiön viralliset säännöt tms. joissa selitetään miksi näin ei voi tehdä että tuo neropatti ei voi vaan sanoa ettei ole hänen ongelmansa?

Taloyhtiöön yhteyttä, elleivät hoida asiaa kuntoon niin rakennusvalvontaan. Tuo kyllä täytyy palauttaa pelkäksi kuvuksi.

 

[Ahis]

Taloyhtiössämme joku neropatti on mennyt asentamaan puhaltimella varustetun liesituulettimen samaan yhteiseen ilmanvaihtokanavaan missä on huippuimuri (sekä yhteys monen muuhun samassa rapussa olevan asunnon ilmanvaihtohormiin), ja nyt se sen oma liesituuletin tunkee sen ruoanlaittokäryt muiden asuntoihin.

Miten tätä asiaa pitäisi alkaa ratkomaan?

Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että sitä liesituuletinta ei saa laittaa päälle?
Mennä taloyhtiön hallituksella sanomaan että se liesituuletin pitää vaihtaa puhaltimettomaan?
Lähettää huoltomies disabloimaan se asukkaan oma liesituuletin tai tukkimaan sen yhteys siihen yhteiseen ilmanvaihtohormiin?

Pitäisi varmaan kaivella esille jotkut taloyhtiön viralliset säännöt tms. joissa selitetään miksi näin ei voi tehdä että tuo neropatti ei voi vaan sanoa ettei ole hänen ongelmansa?

Isännöitsijään ja huoltoon ottaisin yhteyttä.

 

[Boulder]

Yhdessä omassa taloyhtiössä oli vastaava tapaus..paljastui kun asuntonäytöllä havaittiin liesari hormiin kytkettynä. Isännöitsijä ilmoitti omistajalle, että on kaksi viikkoa aikaa purkaa kytkentä tai tilataan ulkopuolisena työnä ja lasku perään. Ei tullut mutinoita vaan hoiti homman pyydetysti.

 

[Lumimies]

Noissa taitaa usein olla syynä se ettei sitä vaan tiedetä tuon olevan kiellettyä. Ostetaan jostain liesari kun käryt pitää saada helpommin pois ja Markun poika, joka joskus on jotain tehnyt, tulee kytkemään sen vielä alumiinikurttuputkella.

 

[pulatunnus]

Noissa taitaa usein olla syynä se ettei sitä vaan tiedetä tuon olevan kiellettyä. Ostetaan jostain liesari kun käryt pitää saada helpommin pois ja Markun poika, joka joskus on jotain tehnyt, tulee kytkemään sen vielä alumiinikurttuputkella.

Veikkaan että tietämättömyydella selitellään, kukas nyt tunnustaisi. Jopa Gigantin myyjä tietää, ja onhan nämä ilmoitus ym velvollisuuden lisääntyneet, ja jopa eläkelläiset tietää ettei saa. Eli ihan itsekkäästi vaan lättästää, ja toivotaan ettei siitä nyt niin hirveesti ole haittaa.

Kysyjän tapauksessa se hyvä puoli että ilmeisesti tiedetään asunto missä noin tehty. vs se että pientä valitusta ja päätetään tilata IV säätö ja jotain nuohousta.

 

[BongisKhan]

Kun olen tässä nyt näitä erilaisia raitisilmaventtiileitä ihmetellyt, on tullut vastaan useampi värkki jossa ilmaa suunnataan ylöspäin vedon tunteen välttämiseksi. Ihan ymmärrettävää, koska tuollainen lautasmallin tuloventtiilihän aiheuttaa melkoisen vedon tunteen varsinkin siinä heti venttiilin alapuolella. Päätin sitten huvikseni kokeilla tällaista ranetusta, että teippasin latausventtiilin jesarilla umpeen "kahdesta kymmeneen", toki ensin lautasta reilusti avattuani jotta saisin kokonaisvirtausalan pidettyä suunnilleen samana.

Täytyy kyllä sanoa, että vaikutus vedon tunteeseen oli aivan järkyttävän suuri, paljon suurempi kuin odotinkaan. Ilma myös tuntuu vaihtuvan edelleen hyvin tehokkaasti ja tuosta pienemmästä aukosta käy melkoinen ilmavirta, mutta se ei haittaa koska se suuntautuu suoraan ylöspäin ja sekoittuu lämpimämään huoneilmaan tehokkaasti, eikä näin aiheuta vetoa.

Eihän tuo kovin esteettinen toki ole, mutta tämä nyt oli tällainen kokeilu. Tyylikkäämmin tämän voisi hoitaa esim. jollain 3D-printatulla ilmanohjaimella tms.

 

[Sammui]

Päätin sitten huvikseni kokeilla tällaista ranetusta, että teippasin latausventtiilin jesarilla umpeen "kahdesta kymmeneen", toki ensin lautasta reilusti avattuani jotta saisin kokonaisvirtausalan pidettyä suunnilleen samana.

Teoriassakin tuon pitäisi noin toimia paremmin, jos poistoventtiili ei ole ihan tuon yläpuolella, eikä ole kyse kovin korkeasta tai isosta tilasta. Ja jos tuon ikkunan alla on lämpöpatteri, niin sekin avittaa nostaen ilmaa ylöspäin (viilein ilma taas laskee luonnollisesti alaspäin ja näin raitis ilma voi saavuttaa pään tason, mutta jo hieman lämmenneenä, eikä tule jaloille).

 

[T. S]

Kun olen tässä nyt näitä erilaisia raitisilmaventtiileitä ihmetellyt, on tullut vastaan useampi värkki jossa ilmaa suunnataan ylöspäin vedon tunteen välttämiseksi. Ihan ymmärrettävää, koska tuollainen lautasmallin tuloventtiilihän aiheuttaa melkoisen vedon tunteen varsinkin siinä heti venttiilin alapuolella. Päätin sitten huvikseni kokeilla tällaista ranetusta, että teippasin latausventtiilin jesarilla umpeen "kahdesta kymmeneen", toki ensin lautasta reilusti avattuani jotta saisin kokonaisvirtausalan pidettyä suunnilleen samana.

Täytyy kyllä sanoa, että vaikutus vedon tunteeseen oli aivan järkyttävän suuri, paljon suurempi kuin odotinkaan. Ilma myös tuntuu vaihtuvan edelleen hyvin tehokkaasti ja tuosta pienemmästä aukosta käy melkoinen ilmavirta, mutta se ei haittaa koska se suuntautuu suoraan ylöspäin ja sekoittuu lämpimämään huoneilmaan tehokkaasti, eikä näin aiheuta vetoa.

Eihän tuo kovin esteettinen toki ole, mutta tämä nyt oli tällainen kokeilu. Tyylikkäämmin tämän voisi hoitaa esim. jollain 3D-printatulla ilmanohjaimella tms.

Täällä sama tilanne, vedon tunne on vielä suurempi, kun alapuoliset patterit eivät ole päällä, ilmalämpöpumppu kun pöhisee kauempana. Ja lattiat ovat kovin viileät. Hyvä kuulla että tuollainen viritelmä voisi toimia. Tulikin mieleen, toimisikohan jos liimaisi paksua tiivistenauhaa U muotoon säätökiekon ja takaosan väliin. Olisi ainakin liki huomaamaton

 

[BongisKhan]

Täällä sama tilanne, vedon tunne on vielä suurempi, kun alapuoliset patterit eivät ole päällä, ilmalämpöpumppu kun pöhisee kauempana. Ja lattiat ovat kovin viileät. Hyvä kuulla että tuollainen viritelmä voisi toimia. Tulikin mieleen, toimisikohan jos liimaisi paksua tiivistenauhaa U muotoon säätökiekon ja takaosan väliin. Olisi ainakin liki huomaamaton

Mikseipä tuo toimisi, lähinnä ongelmaksi tulisi sitten säädettävyys. Ei siis siinä, että tuon teipinkään kanssa ilmamäärää voisi kovin helposti säätää. Silläpä juuri mietinkin, että tuohon venttiilin päälle jos laittaisi jonkun pelkästään ylöspäin auki olevan "kotelon" joka ohjaisi ilmaa ylös, mutta mahdollistaisi yläpuolelta käsisäädön. En tosin tiedä miten hyvin tuo ilman sekoituminen toimisi tuollaisen ratkaisun kanssa, koska "kuristamattoman" lautasen virtauspinta-ala on niin paljon suurempi, että suhteellinen ilmavirta olisi vastaavasti heikompi. Voi siis olla, että tuollaisella viritelmällä kylmä ilma vaan "valuisi" heti siitä kotelon yläreunasta alas.

Tai sitten voisi vaan käydä hakemassa kaupasta venttiilit, jotka hoitaa homman suoraan niin ei tarvitsisi ranettaa...

 

[Humphrey Boagart]

Pitäisi laittaa ennen katupöly-/siitepölykautta ikkunasuodattimia tuuletusikkunoihin (painovoimainen ilmanvaihto, joten noitahan tulee käytettyä, parissa Velcon VTR-100:t), mutta onpa niissä suolainen hinta.

Velcon laadukkaasti suodattava Aero (josta saa leikattua suodattimen kahteen ikkunaan) maksaa 30-40€/kpl (ilmoitettu vaihtoväli 6-12kk), Sinin halvempi tuote 7,99€, mutta tuolle ilmoitetaan vaihtoväliksi 1-3kk, eli ei useamman ikkunan kanssa halvaksi tulisi tämäkään. Onko edes muita vaihtoehtoja tähän käyttöön?

 

[taski]

Osta niitä kalliimpia ja vaihda vaikka parin vuoden välein, ei niitä nyt oikeasti tarvitse koko ajan olla vaihtamassa kun ei edes mikään tuuletin puhalla suoraan suodattimeen.
Totta kai markkinointimiehet on keksineet että niitä pitää alvariinsa olla vaihtamassa, että saisivat enemmän myyntiä.

 

[pulatunnus]

Osta niitä kalliimpia ja vaihda vaikka parin vuoden välein, ei niitä nyt oikeasti tarvitse koko ajan olla vaihtamassa kun ei edes mikään tuuletin puhalla suoraan suodattimeen.
Totta kai markkinointimiehet on keksineet että niitä pitää alvariinsa olla vaihtamassa, että saisivat enemmän myyntiä.

En tuon puhutun venttiilin suodattimesta osaa sanoa, mutta yleistäen, korvausilmaventtiilien suodattimet, jollain venttiillä suht harvallakinsuodattimella voi olla todella isoja ihan riippuen kohteesta, jopa saman asunnon eri venttiilien välillä erot voi olla isoja.

Pinta-alahan noissa on pieni, toki se ilmamäärä jakautuu usealle venttiilille, mutta jos ovat "laaka" suodattimia niin se pinta-ala voi jäädä pieneksi vs ilmamäärät. Ulkoseinän ritilä voi toki napata karkeimmat.

"puhaltimen puute", tai siis jos vain koneellinen poistoilma niin suodattimen alkaessa ahdistaa alipaine kasvaa ja ilma imetään jostain, vanhemmassa kohteessa rakenteista(suodatin voi olla vaihtokunnossa aiemmin).

Siis yritän sanoa että kannattaa vaihtaa tiheään, mutta jos suodatin maksaa muutaman kympi, per venttiili, niin se kyllä motivoi katsomaan edullisempia vaihtoehtoja mitä raaskii vaihtaa riittävän tiheästi.

Jos valitsee suodattimen missä suodatusluokka on korkea (suodattaa pienempiäkin), niin se yleensä tarkoittaa että suodatinta pitää vaihtaa useammin. Ei siinä paljoa vaihtoehtoja. Jos tinkii tuosta, niin vaihtoväli voi kasvaa (oletetaan että isommat suodatetaan ennen tuota suodatinta).

Jos suodattimien välillä on sellaisia eroja, pinta-ala tai jotain muuta millä vaihtoväliä voitu pidentää, niin sitten verrata kustannuksia, onko intoa vaihdella ja putsata useammin, vai teettääkö sen "talkkakrilla".

 

[Humphrey Boagart]

Pinta-alahan noissa on pieni, toki se ilmamäärä jakautuu usealle venttiilille, mutta jos ovat "laaka" suodattimia niin se pinta-ala voi jäädä pieneksi vs ilmamäärät. Ulkoseinän ritilä voi toki napata karkeimmat.

Niin näissä ikkunasuodattimissa pinta-ala on sinänsä ihan kohtalainen, koska näillä peitetään koko avattavan tuuletusikkunan ala (teipeillä karmeihin hyönteisverkon päälle, itsellä 110cmx21cm).

Se mikä oudoksuttaa, on tarjonnan rajautuminen noihin kahteen vaihtoehtoon - näitähän kuitenkin käytetään avattavissa ikkunoissa ilman erillisiä korvausilmaventtileitäkään.

 

[pulatunnus]

Niin näissä ikkunasuodattimissa pinta-ala on sinänsä ihan kohtalainen, koska näillä peitetään koko avattavan tuuletusikkunan ala (teipeillä karmeihin hyönteisverkon päälle, itsellä 110cmx21cm).

Se mikä oudoksuttaa, on tarjonnan rajautuminen noihin kahteen vaihtoehtoon - näitähän kuitenkin käytetään avattavissa ikkunoissa ilman erillisiä korvausilmaventtileitäkään.

Aloin etsimään, siis ei ole tuollainen mikä liitteen kuvassa, joka jo sinänsä iso pinta-ala.
Mutta jos jokin tuuletusikkuna peitetään teipeillä, niin siihen ihan metritavaraa, ainoa mikä tulee mieleen sen enempää miettimättä on miten kosteus no vaihtaa useammin. Tuon kokoinen muuten ei kai kovin nopeasti mene tukkoon, jonkin yhden venttiilin ilmamäärästä, jos ei ihan tajutun pöly, siitepöly ym kuomra ole, ja itikkaverkkokin isommat suodattaa.