Ilmalämpöpumput eli ILPit

Syksyllä tätä jo pohdiskelinkin täällä, mutta olen nyt ensimmäisenä talvenamme yrittänyt edelleen optimoida ILPin (Toshiba Haori) ja PILPin (Nibe F750) yhteiskäyttöä vuonna 2019 valmistuneessa reilu 100 neliön paritalon puolikkaassa. Alkutalven ajan ILP on ollut jatkuvasti päällä, mutta nyt testasin sammuttaa sen ja katsoa kuinka pitkälle PILP yksinään riittää (satunnaisella takan poltolla avustettuna). Näyttäisi siltä, että tällaisilla 5-10 asteen pakkaskeleilläkin PILP jaksaa edelleen pitää sisälämpöä 21-22 asteen tasolla ilman, että sähkövastukset menevät päälle kuin ihan satunnaisesti. Tulee vain mieleen, että miten tuota ILPiä kannattaisi ajaa tällaisessa tilanteessa...? Ei sitä varmaan turhaankaan viitsisi pitää jatkuvasti päällä, mikäli PILPin kompura jaksaa edelleen tällaisellakin kelillä tuottaa lämpöä? Toisaalta ILPiä ei kai suositella käynnistettäväksi kovilla pakkasilla, enkä tiedä tarkkaan kuinka hyvin se niistä suoriutuu. Sitä en myöskään tiedä kuinka paljon sähköä PILP vie nollakelissä ilman vastuksia ja kuinka paljon ILPin päälläpitäminen muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Kovin mielelläni en menisi jakotukkeja yms säätämään, koska en kovin tarkkaan ymmärrä näiden sielunelämää. Mutta jos on jotain yleisiä nyrkkisääntöjä sähkönkulutuksen optimointiin, niin ideoita otan mielelläni vastaan!
F750 taitaa olla järeämmällä kompuralla kuin oma f470 jonka kanssa olen vetänyt ilppi aina päällä ja lämpökäyrä riittävän alas niin ei monesti ole polttanut koko talvena vastuksia ja kompura tekee halvalla käyttövedet. Takkaa pakkasilla päivittäin kaveriksi.
 
Syksyllä tätä jo pohdiskelinkin täällä, mutta olen nyt ensimmäisenä talvenamme yrittänyt edelleen optimoida ILPin (Toshiba Haori) ja PILPin (Nibe F750) yhteiskäyttöä vuonna 2019 valmistuneessa reilu 100 neliön paritalon puolikkaassa. Alkutalven ajan ILP on ollut jatkuvasti päällä, mutta nyt testasin sammuttaa sen ja katsoa kuinka pitkälle PILP yksinään riittää (satunnaisella takan poltolla avustettuna). Näyttäisi siltä, että tällaisilla 5-10 asteen pakkaskeleilläkin PILP jaksaa edelleen pitää sisälämpöä 21-22 asteen tasolla ilman, että sähkövastukset menevät päälle kuin ihan satunnaisesti. Tulee vain mieleen, että miten tuota ILPiä kannattaisi ajaa tällaisessa tilanteessa...? Ei sitä varmaan turhaankaan viitsisi pitää jatkuvasti päällä, mikäli PILPin kompura jaksaa edelleen tällaisellakin kelillä tuottaa lämpöä? Toisaalta ILPiä ei kai suositella käynnistettäväksi kovilla pakkasilla, enkä tiedä tarkkaan kuinka hyvin se niistä suoriutuu. Sitä en myöskään tiedä kuinka paljon sähköä PILP vie nollakelissä ilman vastuksia ja kuinka paljon ILPin päälläpitäminen muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Kovin mielelläni en menisi jakotukkeja yms säätämään, koska en kovin tarkkaan ymmärrä näiden sielunelämää. Mutta jos on jotain yleisiä nyrkkisääntöjä sähkönkulutuksen optimointiin, niin ideoita otan mielelläni vastaan!
Itsellä F470 jonka kompura on suhteellisen tehoton tuohon sinun F750 verrattuna. Täällä menee ILP päälle heti kun mennään pakkasen puolelle koska kompura ei enää yksin jaksa lämmittää kämppää ja tehdä käyttövettä samalla.

Lämpöpumppu foorumilla taitaa moni F750 omistaja pohtia milloin ILP kannattaa päälle ja jos yhteisajo edes kannattaa. Muistaakseni monen mielestä niitten yhteisajo ei sähköä säästä koska F750n kompura jaksaa yksin niin hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Nibe F750 pilp ja ilp yhteiskäyttö
-pilpin lämpökäyrä jyrkkyys 3, offset -3 ja minimikämpötila 27 ast. Tällöin pilpin menoveden pyyntilämpötila on 27 n. -14c saakka ja sitten lähtee vasta nousemaan
-vastuskäytön esto -14 asteeseen saakka.
-ilp päälle, pyynti 21 astetta ja pieni puhallinnopeus.
-> näillä sai asuintiloihin 21 astetta sisälle, makkareissa 19-20 ainakin n. -15 ulkolämpötilaan saakka.

Ylläolevalla setillä menneellä viikolla päivittäinen sähkönkulutus n. 55-60 kWh. Viime vuonna samanlaisilla pakkasilla suurinpiirtein samoilla sisälämpötiloilla 75-85 kWh. PILP ei käyttänyt vastuksia missään vaiheessa vaikka pakkaset oli jopa -15. Yhdistelmä siitä hyvä että kun tulee lauhempaa niin pudotan vain ilpin pelistä ja jatkan samoilla asetuksilla pilpillä. Kovemmilla pakkasilla pitää tsekata pitääkö lämpökäyrää jyrkentää.
 
Kukaan purkanut mitsun LN-25? Näytti se tuulettimen ropelli aika helvetin pölyiseltä niin mietin jos putsaisi sen kunnolla sisältä.
Netistä ei nopeasti löytänyt ohjetta moiseen :geek:
 
Kukaan purkanut mitsun LN-25? Näytti se tuulettimen ropelli aika helvetin pölyiseltä niin mietin jos putsaisi sen kunnolla sisältä.
Netistä ei nopeasti löytänyt ohjetta moiseen :geek:
Ei tuon pitäisi juurikaan normikäytössä ja -ympäristössä tietääkseni pölyyntyä. Onko tuo jossain eritysen pölyisessä ynpäristössä? Toinen mahdollinen syy on että laitetta on käytetty jäähdytyskäytössä siten, ettei jäähdytysmoodin jälkeen ole pyöritetty 30-60min pelkkää sisäilmaa, jolloin paikat kuivuu.
En ole kyseistä mallia purkanut, mutta tarkoittanet tätä:

On kyllä melkoinen palapeli. Lisäksi vielä tuossa näyttää joutuvan purkamaan suunnilleen kaiken muun ympäriltä, että pääsee tuuletinsylinteriin käsiksi. En kyllä tosiaankaan suosittele itse tuota jonkun videon perusteella alkaa purkamaan, jos ei oikeasti tiedä mitä tekee. Voi mennä kasaamisen kanssa sormi suuhun..
 
Itse olen vain purkanut FD mallia täydellistä puhdistusta varten. En usko, että tuoreemmat on sen ihmeellisempiä. ”Palapeliin” menee vajaa tunti rauhaksiin, kunnes ollaan taas kasassa, seuraavalla kerralla puolet tuosta, että roottori on tiskattu.

Ja kyllä se kerää möhnä kerrosta.
 
Ei tuon pitäisi juurikaan normikäytössä ja -ympäristössä tietääkseni pölyyntyä. Onko tuo jossain eritysen pölyisessä ynpäristössä? Toinen mahdollinen syy on että laitetta on käytetty jäähdytyskäytössä siten, ettei jäähdytysmoodin jälkeen ole pyöritetty 30-60min pelkkää sisäilmaa, jolloin paikat kuivuu.

On kyllä melkoinen palapeli. Lisäksi vielä tuossa näyttää joutuvan purkamaan suunnilleen kaiken muun ympäriltä, että pääsee tuuletinsylinteriin käsiksi. En kyllä tosiaankaan suosittele itse tuota jonkun videon perusteella alkaa purkamaan, jos ei oikeasti tiedä mitä tekee. Voi mennä kasaamisen kanssa sormi suuhun..
Nojuu :D Ei pitäisi mielestäni sijaita mitenkään pölyisessä paikassa.. Mutta tosiaan ostettiin tämä kämppä vasta hetki sitten, niin ei hajua käyttötavoista. Työkseni tulee kyllä pultteja ja muttereita pyöriteltyä, mutta kauhea hommahan tuossa on... Voipi olla, että jää tekemättä:oops:

Mikähän tuo putki on mikä kaverilla on kädessä, ajassa 5:35?
 
Mikähän tuo putki on mikä kaverilla on kädessä, ajassa 5:35?
Siihen yhdistetään sisäyksiköltä lähtevä kondenssivesiputki.
Sitten on aika paljon helpompi tapa puhdistaa sisäyksikkö ja se roottori. Tätä https://www.k-rauta.fi/tuote/puhdis...2BHVguXt_s0HU4RtckeMXcY91hvgij-UnHmUDDx0jxxgn vaahtoa puhallusaukosta sisään ja annetaan vaikuttaa 10-15 min. Vaahto turpoaa joka paikkaan. Huuhtelun voi tehdä tämän kaltaisella ruiskulla Paineruisku, 1,5 litraa. Voi tarvittaessa vaahdottaa kahteen kertaan. Yksi Teho Coil pullo riittää kahteen kertaan. Tämän tapaisen pesupussin voi viritellä alle, jos ei muuten pysty lattiaa suojaamaan INF Ilmastoinnin puhdistuskansi Sininen 1-1.5 P | CDON näitä löytyy myös Kiinan nettikaupoista. Itse en pura sisäyksikköä vaan käytän tuota vaahdotusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kukaan purkanut mitsun LN-25? Näytti se tuulettimen ropelli aika helvetin pölyiseltä niin mietin jos putsaisi sen kunnolla sisältä.
Netistä ei nopeasti löytänyt ohjetta moiseen :geek:
En ole itse purkanut, mutta keväällä kävi huoltomies tekemässä vastaavalle laitteelle peruspuhdistuksen, kun kerran sellaisen sain alehintaan keikkana. Meni kyllä se purku ammattikaverilta nopeasti. Samalla mukavia jutellen oli laite täysin osissa muutamassa minuutissa.
 
tuon pitäisi juurikaan normikäytössä ja -ympäristössä tietääkseni pölyyntyä.
Miten se voisi olla pölyyntymättä ja töhnääntymättä? Laitteenhan oletetaan toimivan ainakin 10 vuotta, mieluusti esimerkiksi 15 tai 20 vuotta ennen kuin se kierrätetään ja laitetaan muuta tilalle ellei mökkiä pureta ennen sitä. Sinne kertyy sillä läpipuhalletun ilman määrällä ihan järkyttävä määrä töhnää. Onhan se nyt siinä ajassa pakko sisältä puhdistaa ainakin kerran tai pari kolme jos sen oletetaan toimivan koko elinkaarensa ajan, siis sillai tehokkaasti eikä vaan "tossa se pöhisee, oho ei oo paljon viime aikoina tehnyt, tehoton on, haiseekin, oho nyt meni paskaksi, ostetaanpas uusi".

Tietysti käyttötapauksissa on eroja. Voidaan ensinnäkin olettaa että pumppu on modernisti koneellisesti ilmastoidussa varjostetussa puurivarikaksiossa pelkästään viilennystä varten ja kodissa asuu yksin kolmesti viikossa imuroiva nordic-sisustava obsessiivis-kompulsiivinen ulkona aterioiva jolla on kolme hepa-ilmanpuhdistinta eikä ainakaan koiraa vaan kämppään tuodaan korkeintaan puhdas paita ja alepan muovikassi. Käyttöpäiviä, vieläpä ultrapuhtaassa sisäilmassa, voi olla tällöin esimerkiksi 70 vuodessa ja niistäkin pumppu käy noin 6 tuntia päivässä ja puhaltaa senkin ajan aika hitaalla. Jossain kuumassa elementtitalossa voidaan tarvita vastaavasti pelkkään jäähdytykseen 120 päivää mutta eivät nekään ole ihan maksimitehon työtä ja katkokäynnillä mennään silti ainakin keväällä ja syksyllä.

Tätä voi sitten verrata siihen, kun joku käyttää ilppiä melkein 24/7/365 säästääkseen lämmityslaskussa ja vähän viilentääkseen. Kone saattaa käydä esimerkiksi 300 päivää(tunteina laskien) vuoden aikana ja 200 niistä kohtuullisella tai maksimipuhkulla.

Onhan se nyt aika perinpohjaisen saastainen ajatuskin että antaisin saman koneen rullata toistakymmentä vuotta odottaen ongelmia puhdistamatta sisäyksikköä. Ehkä jossain sikalassa menisi, paitsi että se kone hajoaisi aiemmin.
 
Mitä nyt olen noita midean romujen puhaltimia laakeroinut/moottoreita vaihdellut niin kolmen vuoden välein sen joutuu kuitenkin räjäyttämään niin siinä samalla se tulee puhdistettua. Toki jos hyvä yksilö sattuu kohdalle niin väli ehkä harvempi.
 
Mulle on kyllä ollut yllätys kuinka vähän nuo koneet likaantuvat. Aikanaan olin valmis putsaamaan niitä paljon useammin kuin mihin on ollut tarvetta.
 
Ulkoyksikköhän ei varsinkaan mitään pesua kaipaa. Talven kondenssivedet huuhtovat pölyt pois.
 
Ulkoyksikköhän ei varsinkaan mitään pesua kaipaa. Talven kondenssivedet huuhtovat pölyt pois.
Mutta jos haluaa käyttää sitä myös viilentämiseen niin kannattaa kyllä putsailla säleet. Itselläkin oli melkoinen likamatto kun kesällä sen putsasin.
 
Mutta jos haluaa käyttää sitä myös viilentämiseen niin kannattaa kyllä putsailla säleet. Itselläkin oli melkoinen likamatto kun kesällä sen putsasin.
Yleensä ne kyllä pesevät itse itsensä syksyllä ekojen hallojen aikaan. Tietysti jos laitetta ei käytä lainkaan lämmitykseen, se kannattaa huuhdella.
 
Yleensä ne kyllä pesevät itse itsensä syksyllä ekojen hallojen aikaan. Tietysti jos laitetta ei käytä lainkaan lämmitykseen, se kannattaa huuhdella.
Pointti oli että vaikka se pesee itsesä TALVEKSI niin jos sitä kesällä haluaa käyttää niin kannattaa pitää puhtaana että saa siitä maksimiviilennyksen irti.
 
Pointti oli että vaikka se pesee itsesä TALVEKSI niin jos sitä kesällä haluaa käyttää niin kannattaa pitää puhtaana että saa siitä maksimiviilennyksen irti.
Joo, kyllä jos se tosiaan kesänaikana menee tukkoon.. En kyllä koskaan ole nähnyt kuin kevyttä pölyä noissa, mutta tietysti jos se on jossain jossa ympäristön pölykuorma on isoa tjsp..
 
Joo, kyllä jos se tosiaan kesänaikana menee tukkoon.. En kyllä koskaan ole nähnyt kuin kevyttä pölyä noissa, mutta tietysti jos se on jossain jossa ympäristön pölykuorma on isoa tjsp..
Tokin riippuu jostain.. mä aina kesäisin tarkastelen useampaankin kertaan ritilät ja yleensä suht puhtaat, mutta viime kesänä oli kunnon matto siellä ritilöissä. Mistä lie johtu..
 
Lähinnä kennoon tulee höttösiä voikukista yms. sekä siitepölyä. Itse vetäisen ylimääräiset rojut auton lumiharjalla pois pari kertaa kesässä.
 
Kyllä noilla jousilla tuntuu saavan ihan äänettömäksi, uudempi pana jousilla ja äänetön sisälle.
Vanhemmassa vielä kumit ja jyristää hieman sisälle, onneksi kellarin rappuun, pitänee kesällä orientoitua vaihtamaan jouset tuohonkin.
Olisi pitänyt kyllä aikaa sitten nämä jouset tajuta laittaa. Aiemmin ulkoyksikön jytinä muistutti kovimmillaan ohi ajavaa kuormuria, nyt jousien asentamisen jälkeen ei kuulu enää mitään. Varsinkin pakkasella, kun vaimennuskumit kovettui, jytinä oli ihan kunnolla häiritsevällä tasolla, varsinkin öisin. Ironisesti sitä laitetta sitten tarvitsee juuri niillä pakkasilla eniten.

Mutta nyt ei kuulu enää kuin sisäyksikön puhina. Helppo homma oli heittää nuo jouset paikoilleen, kymmenen minuutin keikka.
 

tollaset Scanun myymät mulla on seinällä olevassa ulkoyksikön rw25 laitettuna eikä pärise mitään
Ja kuten tuolla sanotaankin: Kompuran puolen jouset jäykemmät, äkkiseltään kun ottaa käteen vaikuttavat samanlaisilta.
Nopealla asentajalla saattaa mennä vääriin päihin jouset jonka jälkeen ulkoyksikkö aika vinossa.
 
Ja kuten tuolla sanotaankin: Kompuran puolen jouset jäykemmät, äkkiseltään kun ottaa käteen vaikuttavat samanlaisilta.
Nopealla asentajalla saattaa mennä vääriin päihin jouset jonka jälkeen ulkoyksikkö aika vinossa.
Täytyy Entraden jousien eduksi sanoa se, että oli selkeästi numeroitu - isompi numero oli jäykempi. Lisäksi ei tarvinnut erillistä mutteria, vaan se oli kiinteänä itse jousen yläosassa. Tosi näppärä asentaa.
 
Ja kuten tuolla sanotaankin: Kompuran puolen jouset jäykemmät, äkkiseltään kun ottaa käteen vaikuttavat samanlaisilta.
Nopealla asentajalla saattaa mennä vääriin päihin jouset jonka jälkeen ulkoyksikkö aika vinossa.
Noita on myös eripainoisille yksiköille omansa. Pitää valita oikea kg määrä. Yleensä ilpille riittää se pienin. Myös merkitty värillä kummat on jäykemmät eli, jos ohjeen lukee niin oikein menee.
 
Ennen ILPin hankintaa niin itsellä oli huolenaiheena sisälle kuuluva melu kun ILPin ulkoyksikkö asennetaan meidän makkarin ulkopuolelle. Asentajan mielestä paras kiinnitystapa olisi seinäkiinnitys.

Itsellä on nyt ILPin ulkoyksikkö makkarin seinän takana sokkeliin kiinitettynä. Ainoat äänet jotka sisälle tulee on kun kompura lisää kierroksia sulatuksen aikana. Täältä ainakin tulee vahva suositus sille että ulkoyksikkö asennetaan sokkelitelineelle jos on lähellä makkaria.
 
Naurettava hinta, ei jyrise niin paljoa omat, että rupeaisin maksamaan 50e helvetti pienistä jousista :D
 
Kaupanpäällisiksi tuli nuo jouset. Daikin Perfera 40N. Voin kyllä suositella! Vaikka ei ole kokemusta ilman jousia, mutta hyvä siitä tuli.

Ilp kiinni tiiliseinässä seinätelineellä. Vanha Panasonic myös samoin kiinni, mutta ilman jousia. Panasonicia ei ole nyt kelien takia tarvinnutkaan.
 
Auton venttiilijousista ja prikoista saa "ilmaiseksi" tuollaiset tehtyä, mikäli itseltä saattuu valmiiksi joutavia löytymään tai vaikka lankomieheltä.

Nimim. joskus tuollaiset värkännyt.
Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin. :hmm:

Tietysti iso ILP tai vilppi painaa enemmän kuin pieni ILP, mutta aika yleisesti pienen koneen paino alkaa kolmosella ja pykälää "isomman" vain nelosella.

Joka tapauksessa nämä valmiit jouset vaikuttavat muutenkin erilaisilta. Niidenhän olisi tarkoitus myödätä ja kestää vähän joka suuntaan ja olla melko löysät. Lisätietoa diy-toteutuksesta?
 
Viimeksi muokattu:
Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin. :hmm:

Tietysti iso ILP tai vilppi painaa enemmän kuin pieni ILP, mutta aika yleisesti pienen koneen paino alkaa kolmosella ja pykälää "isomman" vain nelosella.

Joka tapauksessa nämä valmiit jouset vaikuttavat muutenkin erilaisilta. Niidenhän olisi tarkoitus myödätä ja kestää vähän joka suuntaan ja olla melko löysät. Lisätietoa diy-toteutuksesta?
Katsoin, että 36 kg oli spekseissä tuolle edesmenneen Sanyon ulkoyksikölle merkitty. Tuossa huonolaatuinen kaappaus isommasta kuvasta:

Screenshot-20250202-152617-Photos.jpg

Puhallinpuolella oli muistaakseni jotkut Fiat 127:n moottorista peräisin olevat jouset ja kompurapuolella joku Sunnyn vastaavat, snadisti järeämmät.

Noilla loppui jyrinät tyystin.
 
Auton omatkin jouset ovat rautaa, ei rosteria.. ja tahriiko ne? Mä en kyl maksais 40-50€ tollasista jotka on helppo itekin tehä.
Ilpin hankintahinnassa ei tuo muutama kymppi tunnu missään, useimmiten saa "kaupan päälle", kun mainitsee jousista. Jälkeenpäin asennettaessa tietysti joutuu ne maksamaan. Elämä on valintoja, toinen haluaa valmista ja toinen tehdä itse. Helppo tai halpa.
 
Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin. :hmm:
Ei jonkun perus moottorin venajouset kovin tiukkoja ole ilman esipuristusta.

Tuo ruostuminen on ehkä se suurin riski, mutta tosiaan maali suojaa siltäkin.

On noita jousia kyllä joskus nähnyt 20e sarja hinnallakin.
 
Venttiilin jousi on jäykkyydeltään varmaan aika sopiva tuohon käyttöön. Tuskin on mitenkään tarkka spekseiltään. Kunhan ei pohjaa.
 
Onko suositella ilmalämpöpumppua, jossa olisi kaksi sisäyksikköä ja yksi (yhteinen) ulkoyksikkö? Sisäyksiköiden pitäisi olla etäohjattavia, energiatehokkaita, väriltään valkoisia ja siistinnäköisiä (tämä toki subjektiivista).

Talo on kaksikerroksinen puutalo, neliöitä vajaa 180, ja lämpiää maalämmöllä. Taloon on tarkoitus laittaa ylä- ja alakertaan ilmalämpöpumppu, jota käytetään pääasiassa viilennykseen kesällä, talvella ehkä tuuletuksessa, jotta takan lämpöä saadaan tehokkaammin leviämään taloon.
 
Onko suositella ilmalämpöpumppua, jossa olisi kaksi sisäyksikköä ja yksi (yhteinen) ulkoyksikkö? Sisäyksiköiden pitäisi olla etäohjattavia, energiatehokkaita, väriltään valkoisia ja siistinnäköisiä (tämä toki subjektiivista).

Talo on kaksikerroksinen puutalo, neliöitä vajaa 180, ja lämpiää maalämmöllä. Taloon on tarkoitus laittaa ylä- ja alakertaan ilmalämpöpumppu, jota käytetään pääasiassa viilennykseen kesällä, talvella ehkä tuuletuksessa, jotta takan lämpöä saadaan tehokkaammin leviämään taloon.

Eipä noissa pumpuissa varsinkaan viilennyskäytössä mitään kovin dramaattisia eroja ole. Lähes kaikki valkoisia, lähes kaikissa on nykyään suoraan wifi-yhteys ja viilennys vie joka tapauksessa aika vähän sähköä, joten ostat vaan sen mikä silmää ja lompakkoa miellyttää. Tuossa käytössä luultavasti tosin riittäisi ihan hyvin yksikin sisäyksikkö yläkerrassa. Riippuu toki vähän talon muodosta, makkarien sijainnista ja sen sellaisesta, mutta kylmä tosiaan "valuu" alaspäin ja yleensä alakerrat ei muutenkaan niin paljoa kaipaa viilennystä. Luultavasti kaksi erillistäkään pumppua ei tulisi merkittävästi kalliimmaksi kuin yksi splittipumppu. Kahden pumpun taktiikalla on sitten kuitenkin aina yksi pumppu varalla jos toinen kosahtaa.

Takan lämmön levittämiseen taas löytyy aika paljon halvempiakin ratkaisuja.
 
Viimeksi muokattu:
Portaikko aiheuttaa helposti ilmalukon, jolloin ilma siirtyy huonosti kerrosten välillä. Tämä riippuu tosiaan paljon talon pohjasta - meillä ei yläkerran ILP juurikaan viilennä alakertaa, eikä alakerran ilppi lämmitä yläkertaa tai siirrä takan lämpöä merkittävästi yläkertaan edes takkatoiminnolla.

Oon samaa mieltä kyl, että ennemmin kaksi edullista pumppua kuin yksi split. Helpottaa sijoittelua ja ongelmatilanteita.
 
Portaikko aiheuttaa helposti ilmalukon, jolloin ilma siirtyy huonosti kerrosten välillä. Tämä riippuu tosiaan paljon talon pohjasta - meillä ei yläkerran ILP juurikaan viilennä alakertaa, eikä alakerran ilppi lämmitä yläkertaa tai siirrä takan lämpöä merkittävästi yläkertaan edes takkatoiminnolla.

Tästä paljon itsellä pelailua, on n. 190m2 kaksikerroksinen talo koneellisella ilmanvaihdolla. Portaikko eteisessä sellainen normaali portaiden kokoinen, ei siis reilummin auki tai myöskään ovia blokkaamassa.

Alakerran pelkällä ilp + takka lämmityksessä niin yläkertaan ei oikeen mitään lämpöä. Nykyään toki yläkerrassa oma ilp jolloin alhaalla ja yläkerran makuutiloissa lämmöt saa tarkalleen pysymään.

Aikaisemmin alakerran ilp viilennys, yläkerran lämpö vain nousi ja nousi kesällä, helposti alakerta n. 20-23 ja kosteus pois, ylhäällä 28 ja kosteahkoa.

Nyt kuitenkin menty jo kolme kesää lähestulkoon pelkällä yläkerran ilp viilennyksellä, säätö aina 23 jolloin se riittää lähestulkoon muutamaa helleaaltoa lukuunottamatta viilentämään ja viemään kosteuden pois koko talosta, niin ylä kuin alakerrasta.

Eli selvästi paremmin kosteus ja viileän ilman pitämiseen riittää yläkerran ilp, kun taas lämmittämiseen vaatii "väkisin" kaksi yksikköä.
 
Eipä noissa pumpuissa varsinkaan viilennyskäytössä mitään kovin dramaattisia eroja ole. Lähes kaikki valkoisia, lähes kaikissa on nykyään suoraan wifi-yhteys ja viilennys vie joka tapauksessa aika vähän sähköä, joten ostat vaan sen mikä silmää ja lompakkoa miellyttää. Tuossa käytössä luultavasti tosin riittäisi ihan hyvin yksikin sisäyksikkö yläkerrassa. Riippuu toki vähän talon muodosta, makkarien sijainnista ja sen sellaisesta, mutta kylmä tosiaan "valuu" alaspäin ja yleensä alakerrat ei muutenkaan niin paljoa kaipaa viilennystä. Luultavasti kaksi erillistäkään pumppua ei tulisi merkittävästi kalliimmaksi kuin yksi splittipumppu. Kahden pumpun taktiikalla on sitten kuitenkin aina yksi pumppu varalla jos toinen kosahtaa.

Takan lämmön levittämiseen taas löytyy aika paljon halvempiakin ratkaisuja.
Portaikko aiheuttaa helposti ilmalukon, jolloin ilma siirtyy huonosti kerrosten välillä. Tämä riippuu tosiaan paljon talon pohjasta - meillä ei yläkerran ILP juurikaan viilennä alakertaa, eikä alakerran ilppi lämmitä yläkertaa tai siirrä takan lämpöä merkittävästi yläkertaan edes takkatoiminnolla.

Oon samaa mieltä kyl, että ennemmin kaksi edullista pumppua kuin yksi split. Helpottaa sijoittelua ja ongelmatilanteita.

Kiitos vastauksista! Onko niin, että splittivehkeen tapauksessa sähköt tulee ulkoyksikölle? Jos kaksi erilistä laitetta, niin sähköistetäänkö sisäyksiköt vai silloinkin ulkoyksiköt?

E: Sijoittelu meillä on jo mietitty, kun kylmäaineputkitukset, sähköt ja kondenssivesiputket on jo vedetty. Sisäseiniä ollaan siis nyt levyttämässä ja mietin, että laitanko suoraan ILPit (nyt asentaminen yksinkertaisempaa) vai asustellaanko vuosi-kaksi ennen kuin todetaan, että on se liian kuuma --> laitetaan ILPit ja revitään väliseinistä putket esille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 898
Viestejä
4 766 484
Jäsenet
77 544
Uusin jäsen
ilkka.Ahti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom