Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Galann]

Onko porukalla oikeasti toimivia sulatusvesien poistoja? Miten nuo toteutettu, ettei ole kovilla pakkasilla jäässä? Ite miettinyt, että toimisiko tuollainen kaukalo, jos laittaa eristetyn putken liittämällä sen sadeveden poistoputkeen?

 

[Eräilves]

Onko porukalla oikeasti toimivia sulatusvesien poistoja? Miten nuo toteutettu, ettei ole kovilla pakkasilla jäässä? Ite miettinyt, että toimisiko tuollainen kaukalo, jos laittaa eristetyn putken liittämällä sen sadeveden poistoputkeen?

Itselläni mitsun rw35:sen alla tuollanen kaukalo, ja siitä putki vie vedet kauemmas pois. Itselläni talvella ei se kaukalon oma sulanapitokaapeli riittänyt pitämään sitä auki, joten piti lisätä vielä pieni pala kaapelia vasemmalle puolelle, josta tiputtaa sitä vettä. Tuossa kuvassa sitä lisäkaapelia vielä ei ole.

 

[Coanda]

Sulatusvedenohjaimista; Onko tästä iloa?

Warma ilmalämpöpumpun sulatusvedenohjain

Ohjain ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulamisvesien ohjaamiseen kauemmas rakennuksen perustuksista.

www.puuilo.fi

Riittääkö tuo vesien ohjaaminen 40cm päähän, tuntuisi aika pieneltä etäisyydeltä? Paljujen tyhjentäminen ei kiinnostaisi joten joku muu ratkaisu kiinnostaisi seinään kiinnitetyn ilpin sulamisvesien ohjaukseen. Toki tuota voisi ehkä sitten jatkaa jollain kourulla kun ne vedet saisi hallitummin ensin samaan kasaan.

Itselläni on tuollainen, ja sillä pärjäsi talven ilman paljurumbaa. Aiemmin piti kerran-kaksi viikossa tyhjentää jäämöykky paljusta.

 

[stool]

Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.

 

[Galann]

Itselläni mitsun rw35:sen alla tuollanen kaukalo, ja siitä putki vie vedet kauemmas pois. Itselläni talvella ei se kaukalon oma sulanapitokaapeli riittänyt pitämään sitä auki, joten piti lisätä vielä pieni pala kaapelia vasemmalle puolelle, josta tiputtaa sitä vettä. Tuossa kuvassa sitä lisäkaapelia vielä ei ole.

Minkälainen putki sulla menee maahan ja kuinka pitkälle sulatuskaapeli?

 

[Jamboa]

Kyllä pystyy ainakin Melcloudin kautta, luulisin että kakella onnaa myös mutta en edes muista koska siihen viimeksi koskenut.

Mulla 2018 asennettu eli vanhempaa mallia mutta ei ole ollut "hullunkiertoa".

Niinpä tosiaan saa! Ja saa sen kaukosäätimestäkin noin, kun osasi käydä kaikki vaihtoehdot läpi

 

[BongisKhan]

Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.

Jos talo on edes etäisesti oikein rakennettu ja perustettu, niin ei se sulatusvesi ole kosteudenhallinnan kannalta mikään ongelma. Lähinnä kyse on siitä, että jos sitä vettä ei jotenkin siitä pumpun alta viedä pois, niin pakkasilla siihen ulkoyksikön alle muodostuu pikkuhiljaa sellainen vittumainen jäämöntti, joka ajan kanssa nousee pumpun pohjaan saakka ja pahimmillaan lyö koko paskan umpijäähän. Jos haluaa heikentää pumpun hyötysuhdetta ja kikkailla ylimääräisiä, niin voi viritellä vedenohjauksen jonkinlaisen putken avulla, jota pidetään sähkövastuksilla sulana. Tai sitten käyt hakemassa Kiinakrääsäkaupasta X (Motonet, Biltema, Puuilo etc) 60 L laastipaljun ja silikonisprayn, jonka jälkeen sitten kotona käsittelet laastipaljun sisäpinnan silikonisprayllä ennen kuin laitat paljun ulkoyksikön alle. Sitten lämmityskauden aikana, vähän pumpusta ja lämmitystarpeesta riippuen, noin kerran viikossa harrastat vähän hyötyliikuntaa ja käyt kippaamassa laastipaljun sisälle muodostuneen jääkuution johonkin sopivaan paikkaan pihalla. Silikonisprayn ansiosta jääkutiot sulahtaa koko talven nätisti ulos paljusta, mutta jos tuntuu että jää ei tulekaan nätisti, niin uutta silaria vaan.

Monilla ei toki ole mitään vedenohjausta siellä pumpun alla, mutta hämmentävän monilla se pumppu tuntuukin olevan ilmeisesti vain koristeena, koska oikeasti töitä tekevä pumppu kyllä muodostaa vettä ihan väistämättä. Itsellä kaksi pumppua ja sopivalla kelillä (esim. muutama aste pakkasta ja kostea ilma) saan käydä tyhjäämässä molempien pumppujen paljut parhaimmillaan pari kertaa viikossa, eli sitä sulatusvettä tulee yhteensä helposti yli parisataa litraa. Toisaalta pumput sitten hoitavatkin koko 200 neliöisen kämpän lämmityksen ilman mitään muita apuja.

 

[Ihmemies]

Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.

 

[jm82]

Kyllä pystyy ainakin Melcloudin kautta, luulisin että kakella onnaa myös mutta en edes muista koska siihen viimeksi koskenut.

Mulla 2018 asennettu eli vanhempaa mallia mutta ei ole ollut "hullunkiertoa".

Täällä 5 vuotta vanha Mitsu LN35. Ainakin kaukosäätimellä saa juuri tuon saman asetuksen päälle. Näkyy siis samoin sovelluksessa.

 

[Svaiski]

Niinpä tosiaan saa! Ja saa sen kaukosäätimestäkin noin, kun osasi käydä kaikki vaihtoehdot läpi

Kaukosäätimestä voi myös valita sisäyksikön asennuspaikan, eli onko esim sisäyksikkö keskellä seinää, seinän oikealla tai vasemmalla puolella. Tämä osaltaan vaikuttaa sitten myös tuohon levitykseen, eli kun on valittuna, että seinä on vasemmalla puolella sisäyksikköä niin vasemman puolen siivekkeet eivät käänny kuin seinän myötäisesti maksimissaan. Turhaanpa sitä ilmaa seinään puhaltaa.

 

[GoDi]

Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.

Ei tippaakaan tarpeellinen.
Mielenrauhaa tolla haetaan, ei sieltä vettä niin paljoa tule…
Itselläni joku raksalta nostettu rikkinäinen muoviputki johon toi poistoputki suurimmat tiputtaa ja sit sen alla tollanen joku sementin tms sekoitusastia mistä kippaan vitun ison jääpalan pois kerran pari talvessa.

 

[cman]

Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.

Ei tuosta mitään haittaa ole. Kyllähän asukas voi käyttää esim. sähköpatteria, jos siltä tuntuu. Ei tuossa ILPissä ole mitään eroa kuitenkaan em. tilanteeseen jos mahdolliset kondenssivedet hoitaa asianmukaisesti.

 

[jm82]

Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.

Säätäisin lattialämmön aivan täysille ja Ilp myös päälle.

Ajatus siis, että säästyy vähän sähkö, kun molemmat on päällä.

 

[Joukahaine]

Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.

Hauska lukea kommentteja kun toinen sanoo, että satoja litroja vettä ja toinen sanoo ettei sieltä mitään tule. Kysymys varmasti juuri siitä kuinka paljon ilp tekee töitä (toki malli yms asiat vaikuttavat myös). Itse luulen, että tämän foorumin ulkopuolella tai muiden asiaan perehtyneiden foorumien ulkopuolella ihan normi pumpun ostajat eivät tälläisiä edes mieti. Ei meilläkään asentaja mitään sanonut, että vettä tulisi paljon vaikka seinään laittoivat. Ei tuolla kyllä kävelessä nää minkään ulkoyksikön alla laastipaljuja tai vastaavia eli uskon aika pienen osan vain varautuvan mahd riskeihin joita bongiskhan tuossa esitti.

Tuo käyttö on monella (ainakin omilla tutuilla) niin satunnaista. Jos on vähän kylmä tai kolea niin pumppu pariksi tunniksi lämmittämään, sitten illalla uudestaan. Takan jälkeen kun on aika kuumaksi päässyt niin laitetaan taas viileälle hetkeksi yms.. en usko pumpun tuollaisesta päälle pois mentaliteetista vaurioituvan (miksi muuten niissä olisi edes ajastus mahdollisuus), mutta ei tuo energiatehokkuuden ja sähkönkulutuksen kannalta ole kyllä fiksua käyttöä.

 

[Jamboa]

Hauska lukea kommentteja kun toinen sanoo, että satoja litroja vettä ja toinen sanoo ettei sieltä mitään tule. Kysymys varmasti juuri siitä kuinka paljon ilp tekee töitä (toki malli yms asiat vaikuttavat myös). Itse luulen, että tämän foorumin ulkopuolella tai muiden asiaan perehtyneiden foorumien ulkopuolella ihan normi pumpun ostajat eivät tälläisiä edes mieti. Ei meilläkään asentaja mitään sanonut, että vettä tulisi paljon vaikka seinään laittoivat. Ei tuolla kyllä kävelessä nää minkään ulkoyksikön alla laastipaljuja tai vastaavia eli uskon aika pienen osan vain varautuvan mahd riskeihin joita bongiskhan tuossa esitti.

Tuo käyttö on monella (ainakin omilla tutuilla) niin satunnaista. Jos on vähän kylmä tai kolea niin pumppu pariksi tunniksi lämmittämään, sitten illalla uudestaan. Takan jälkeen kun on aika kuumaksi päässyt niin laitetaan taas viileälle hetkeksi yms.. en usko pumpun tuollaisesta päälle pois mentaliteetista vaurioituvan (miksi muuten niissä olisi edes ajastus mahdollisuus), mutta ei tuo energiatehokkuuden ja sähkönkulutuksen kannalta ole kyllä fiksua käyttöä.

Ilmeisesti riippuu siitä miten suurella teholla laite tuottaa lämpöä. Itsellä pumppu käy katkokäyntiä, koska PILP lämmittää myös ->Jäätä ei synny, koska pumppussa kuitenkin tapahtuu sulatus varmaan yhtä usein. Naapureilla taas ILP:it on pääasiallinen lämmityslähde ja jäätä tulee pulkkatolkulla (pulkka oli keksintö mihin on helppo kerätä jäät ja siirtää pois talon vierestä)

 

[Antw]

Ei tippaakaan tarpeellinen.
Mielenrauhaa tolla haetaan, ei sieltä vettä niin paljoa tule…
Itselläni joku raksalta nostettu rikkinäinen muoviputki johon toi poistoputki suurimmat tiputtaa ja sit sen alla tollanen joku sementin tms sekoitusastia mistä kippaan vitun ison jääpalan pois kerran pari talvessa.

Vähän ristiriitainen kommentti. Ensin sanot, ettei yhtään tarpeellinen, ja heti perään kerrot, että itsellä kuitenkin tällainen vedenohjaussysteemi on käytössä...

Anyway - Itselläni oli vielä toissaltalvena LN25:n alla (maatelineelle asennettu) pelkkää tyhjää, ja jäävuorihan siihen kertyi talvella varsin nopeastikin. Sitä sai sitten olla hakkaamassa palasiksi, jottei yltäisi laitteen pohjaan asti.

Viime talveksi tuohon laitetiin tuollainen levymäinen vedenohjain, joka tuo vesiä vähän eteenpäin, ja siitä valuttaa ne edelleen paljuun. 1-2 viikon välein tuosta täytyi se jääkuutio kipata pois. En koe sitä isoksi haitaksi, kyllä nuo vedet täytyy tuosta kuitenkin johonkin saada juuri tuon jään kertymisen takia.

Sitä taas en ymmärrä, että asennetaan jotain sulatuskaapeleita, joiden lämmittäminen tapahtuu sähköllä, ja tällä suoraan tapetaan sitä tärkeintä asiaa, eli ilpin hyötysuhdetta...

 

[GoDi]

Vähän ristiriitainen kommentti. Ensin sanot, ettei yhtään tarpeellinen, ja heti perään kerrot, että itsellä kuitenkin tällainen vedenohjaussysteemi on käytössä...

Anyway - Itselläni oli vielä toissaltalvena LN25:n alla (maatelineelle asennettu) pelkkää tyhjää, ja jäävuorihan siihen kertyi talvella varsin nopeastikin. Sitä sai sitten olla hakkaamassa palasiksi, jottei yltäisi laitteen pohjaan asti.

Viime talveksi tuohon laitetiin tuollainen levymäinen vedenohjain, joka tuo vesiä vähän eteenpäin, ja siitä valuttaa ne edelleen paljuun. 1-2 viikon välein tuosta täytyi se jääkuutio kipata pois. En koe sitä isoksi haitaksi, kyllä nuo vedet täytyy tuosta kuitenkin johonkin saada juuri tuon jään kertymisen takia.

Sitä taas en ymmärrä, että asennetaan jotain sulatuskaapeleita, joiden lämmittäminen tapahtuu sähköllä, ja tällä suoraan tapetaan sitä tärkeintä asiaa, eli ilpin hyötysuhdetta...

Meillä ei ole lainkaan salaojia ni siksi ohjaan pois.

 

[Eräilves]

Minkälainen putki sulla menee maahan ja kuinka pitkälle sulatuskaapeli?

Tuollainen ohuelti eristetty putki menee tuolta terassin alta.. oiskohan jotain 2,5-3m pitkä tuosta kaukalosta alkaen. Sisällä menee tuo sama kaapeli mikä tuossa kaukalossa alunperinkin oli. Asentaja laittoi sen samalla kun pumpunkin.
Se kaapeli menee koko putken mitalta + ylimääräistä n. 5-8cm tulee sieltä putken päästäkin.

 

[Daatta]

Niben VILP ulkoyksikön mukana tuli (lisähintaan tietysti) sulanapitokaapelilla varustettu viemäröintisarja. Hyvä että tuli laitettua, vedet on johdettu sokkelin läpi lämmönjakohuoneen viemäriin. Vettä tulee sen verran, että pitäisi laittaa tuohon "hiljainen" vesilukko kun lirisee niin benteleesti...

Onko muuten mitään järkeä käyttää ILP:a VILP:n tukena lämmityksessä? -97 rakennettu 2. kerroksinen talo, enmimmäkseen lattialämmitys. Panasonicin pumppu löytyy 2. kerroksesta, mutta sitä on käytetty ainoastaan viilennykseen. Suunnittelija sanoi, ettei kannata ILP:a käyttää lämmitykseen kun VILP:ssa on parempi hyötysuhde. ILP:n lämmintä puhallusta on vähän jäänyt kaipaamaan, mutta Nibe noudattaa omaa lämpökäyräänsä ja ILP:n "mukavuuslämpö" olisi lähinnä lisäkustannus.

 

[Sir Lancelot]

Niben VILP ulkoyksikön mukana tuli (lisähintaan tietysti) sulanapitokaapelilla varustettu viemäröintisarja. Hyvä että tuli laitettua, vedet on johdettu sokkelin läpi lämmönjakohuoneen viemäriin. Vettä tulee sen verran, että pitäisi laittaa tuohon "hiljainen" vesilukko kun lirisee niin benteleesti...

Onko muuten mitään järkeä käyttää ILP:a VILP:n tukena lämmityksessä? -97 rakennettu 2. kerroksinen talo, enmimmäkseen lattialämmitys. Panasonicin pumppu löytyy 2. kerroksesta, mutta sitä on käytetty ainoastaan viilennykseen. Suunnittelija sanoi, ettei kannata ILP:a käyttää lämmitykseen kun VILP:ssa on parempi hyötysuhde. ILP:n lämmintä puhallusta on vähän jäänyt kaipaamaan, mutta Nibe noudattaa omaa lämpökäyräänsä ja ILP:n "mukavuuslämpö" olisi lähinnä lisäkustannus.

SCopillahan sen näet kummalla halvempi lämmittää.

 

[jm82]

Olisikohan esim Mitsu RW35 hyvä hankinta? Tai sitten voisi olla joku muukin, joka olisi yhtä tehokas.

Tulisi toiseen paikkaan, kun täällä on nyt 5 vuotta vanha Mitsu LN35.

Tuossa etuoven jälkeen tuulikaapin päällä voisi olla aika hyvä paikkaa.

Edit:
Poistin tästä turhan kuvan.

 

[Taneli-]

Tuossa etuoven jälkeen tuulikaapin päällä voisi olla aika hyvä paikkaa.

Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.

 

[oltsandeeri]

Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.

Otaksun, että @jm82 tarkoitti tuulikaapin oven päällistä...

Ite purkaisin TK seinät hemmettiin ja laittaisin ILP:n ulko-oven päälle.

 

[jm82]

Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.

Selvensin vielä, että tuohon kohtaan tuulikaapin oven päälle. Ja ehkä tuulikaapin oven voisi ottaa kokonaan pois, että Ilp lämpöä menisi myös tuulikaappiin? Kumminkin eteinen ja kolmen makkarin ovet olisi tuossa sopivasti.

Siellä on myös alkuperäinen Ilp lämmittämässä toisessa päässä taloa. Siellä samassa tilassa on takka. Ja sitten neljäs makuuhuone.

 

[jm82]

Otaksun, että @jm82 tarkoitti tuulikaapin oven päällistä...

Ite purkaisin TK seinät hemmettiin ja laittaisin ILP:n ulko-oven päälle.

Juu.
Tuo ei ole tullut mieleen. Hyvä vaihtoehto myös.

 

[Taneli-]

Ite purkaisin TK seinät hemmettiin ja laittaisin ILP:n ulko-oven päälle.

Tuo käväisi kyllä itselläkin mielessäni koska muuttaessa tuulikaappi olisi ns. "turha huone" mutta kun noudatin erittäin hyvää neuvoa (odota ainakin vuosi ja tee remonttia vasta vuoden+ päästä kesällä) päädyin pitämään tuulikaapin ja liisäämään toiselle seinustalle takorautaisen vaateripustimen ja toiselle seinustalle (saunan lauteiden ylijäämä puusta, lakaten mutta ei maalaten) 5 hyllylevyä (ensimmäinen noin 40cm lattiasta joten esim. saappaat, isot limsat tai vissyt jne. mahtuvat hyvin, seuraavat noin 30cm välein) ja olen ihan tyytyväinen ratkaisuun.

Tosin syväys itselläni on vain noin metrin kun taas leveys noin 160-170cm. Eli se ei vie järkyttävän paljoa tilaa jolloin se muistutaisi lähes eteistä mikä tekisi siitä omiin tarpeisiini liian ison (ulkomuistista veranta oli ikkunoilla varustettu eteinen ja eteinen taas ilman ikkunoita oleva veranta. Lapsuuden kodissa kun oli ensin iso veranta minkä jälkeen "loogisesti" eteinen mikä oli talon solmukohta ja siitä pääsi jokapuolelle muualle).

 

[oltsandeeri]

Alkaa livetä pahasti OT:n puolelle, mutta tuulikaapit ovat sinänsä mielenkiintoinen aihe.

Modernissa, tiiviissä, hyvällä lämmöneristyksellä ja koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa tönössä useimmille kotitalouksille täysin turha este ja hidaste eteisen ja ulkotilan välissä.

Lapsi- ja kotieläintalouksissa moiselle voi kehitellä joitakin järkeviä käyttötarkoituksia. Itsellä on tosin molempia enkä silti moista talooni hyväksyisi.

Sitten taas toisaalta, jos kohde onkin Sodankylässä sijaitseva -35c pakkasessa 7:llä punahehkuisella Porin Matilla juuri juuri +15c:ssa pysyvä viime vuosisadan alkupuolelta oleva kutterinlastulla, tuohella, sammaleella ja koksikuonalla eristetty talovanhus, voi tuulikaapilla olla ihan kohtuulliset lämpötaloudelliset perustelut olemassa ololleen. Tosin halkorallin tiimellyksessä voi se turha lisäväliovi toisinaan alkaa kismittämään.

 

[juhamac]

Jotkut väittää, että kuulemma vanha ovi saattaa olla sellaista tekoa ettei se kestäisi jos tuulikaappi puretaan. En tiedä onko se vain legendaa, mutta voihan niiden eristys tai ikkunarakenne kai ehkä pettää helpommin kovempien voimien kohdistuessa siihen?

Näin oli naapurille sanottu 80-lukulaisen rivarin remonttia tehdessä tänä kesänä, halu olisi ollut poistaa tuulikaaapin ovi. Muuten se teetti aika hc-remontin täysine uusine sähkötöineen ja keittiö-olohuone väliseinän purkuineen.

 

[B170]

Alkaa livetä pahasti OT:n puolelle, mutta tuulikaapit ovat sinänsä mielenkiintoinen aihe.

Modernissa, tiiviissä, hyvällä lämmöneristyksellä ja koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa tönössä useimmille kotitalouksille täysin turha este ja hidaste eteisen ja ulkotilan välissä.

Lapsi- ja kotieläintalouksissa moiselle voi kehitellä joitakin järkeviä käyttötarkoituksia. Itsellä on tosin molempia enkä silti moista talooni hyväksyisi.

Sitten taas toisaalta, jos kohde onkin Sodankylässä sijaitseva -35c pakkasessa 7:llä punahehkuisella Porin Matilla juuri juuri +15c:ssa pysyvä viime vuosisadan alkupuolelta oleva kutterinlastulla, tuohella, sammaleella ja koksikuonalla eristetty talovanhus, voi tuulikaapilla olla ihan kohtuulliset lämpötaloudelliset perustelut olemassa ololleen. Tosin halkorallin tiimellyksessä voi se turha lisäväliovi toisinaan alkaa kismittämään.

Joo, aikanaan talon sisäänkäynti muuttui toiselle ovelle ja poistin remontissa tuplaoven niin pitihän se siihen pari vuotta sitten laittaa takaisin. On sillä vanhassa talossa todella suuri lämpötaloudellinen merkitys tammikuun pakkasilla. Ei kylläkään niin harva talo kyseessä kuin esimerkkisi Sodankylän talo

 

[oltsandeeri]

Mjoo. 60-90-luvut taisivat olla puolilämpimien tuulikaappien kulta-aikaa.

Sitä ennen mentiin pikemminkin vielä viileämmillä etuhuoneilla kuten kuisteilla, verannoilla ja porstuoilla.

2000-luvulla sitten jääneet pois kaikki tyynni ja inessiiviin heilahdetaan suoraan eteiseen.

 

[BongisKhan]

Oisko tuulikaappijatkot täällä:

Viesti keskustelussa 'Asuntojen pohjat, keskustelua pohjaratkaisuista'

26.09.2024

Tuo käväisi kyllä itselläkin mielessäni koska muuttaessa tuulikaappi olisi ns. "turha huone" mutta kun noudatin erittäin hyvää neuvoa (odota ainakin vuosi ja tee remonttia vasta vuoden+ päästä kesällä) päädyin pitämään tuulikaapin ja liisäämään toiselle seinustalle takorautaisen vaateripustimen ja toiselle seinustalle (saunan lauteiden ylijäämä puusta, lakaten mutta ei maalaten) 5 hyllylevyä (ensimmäinen noin 40cm lattiasta joten esim. saappaat, isot limsat tai vissyt jne. mahtuvat hyvin, seuraavat noin 30cm välein) ja olen ihan tyytyväinen ratkaisuun.

Tosin syväys itselläni on vain...

• BongisKhan

• 

 

[jm82]

Missähän hinnoissa pyörii tänään esim Mitsu RW35 asennus (tuulikaapin oven päälle)? Etelä-Pohjanmaa.

Laitoin jo kyselyä menemään asentajille, niin saan siitäkin lisää tietoa.

Myös joku muu merkki käy toki myös.

Edit:
Ensimmäinen tarjous:
2695€, sis alv 25,5%.
Työosuutta saadaan tuosta kirjattua 800€, josta kotitalousvähennys.
Toimitusaika: 2-3 viikkoa tilauksesta.
Huomioithan että RW-sarjan sisäyksikkö on 100cm leveä ja 30cm korkea. Eli tilaa pitäisi olla 110cm ja 40cm.

 

[Eräilves]

Missähän hinnoissa pyörii tänään esim Mitsu RW35 asennus (tuulikaapin oven päälle)? Etelä-Pohjanmaa.

Laitoin jo kyselyä menemään asentajille, niin saan siitäkin lisää tietoa.

Myös joku muu merkki käy toki myös.

Edit:
Ensimmäinen tarjous:
2695€, sis alv 25,5%.
Työosuutta saadaan tuosta kirjattua 800€, josta kotitalousvähennys.
Toimitusaika: 2-3 viikkoa tilauksesta.
Huomioithan että RW-sarjan sisäyksikkö on 100cm leveä ja 30cm korkea. Eli tilaa pitäisi olla 110cm ja 40cm.

Itselläni ja muilla tulevat korjaamaan nämä RW35 mallin alkupään ( tai tiety version?) ongelmat. Tehdas myöntänyt että ongelmia ollut joissain erissä, ja ovat tehneet uudet piirikortit. Itselleni asennetaan ulkoyksikköön maanantaina uusi kortti tehtaan piikkiin.
Jospa sitten toimisi yli -20 pakkasillakin.. muuten kyllä hyvä pumppu.

 

[oltsandeeri]

Tarjoushinta vaikuttaisi olevan ihan ok.

RW35 myös pätevä vehje toimiessaan. Kaipa nyt toimitettavat ovat jo korjatulla softalla.

Toki Daikinilta, Toshibalta ja Panasoniciltakin löytyy myös hyviä vehkeitä, jos vaihtoehtoja hakee.

Onko nykyinen Panasonic mitä mallia / minkä ikäinen?

RW35 riittäisi yksinään tod.näk. helpohkosti koko talon lämmitykseen.

 

[jm82]

Tarjoushinta vaikuttaisi olevan ihan ok.

RW35 myös pätevä vehje toimiessaan. Kaipa nyt toimitettavat ovat jo korjatulla softalla.

Toki Daikinilta, Toshibalta ja Panasoniciltakin löytyy myös hyviä vehkeitä, jos vaihtoehtoja hakee.

Onko nykyinen Panasonic mitä mallia / minkä ikäinen?

RW35 riittäisi yksinään tod.näk. helpohkosti koko talon lämmitykseen.

Panasonic cu-ne9nke . Se on tehty 2013, eli onhan sillä jo kovasti ikää, 11 vuotta. Ulkoyksikköä ei silti oikein erota uudesta, eli se ainakin taitaa olla aika puhdas.

Mitsussa on ainakin wifi ohjaus ja varmaan on myös noissa muissa merkeissä. Täytyy tutkia netistä noita muitakin, jos löytyisi Seinäjoen lähettyviltä asentajia.

Täällä Mitsu LN35. Ja tutussa talossa vuoden vanha Mitsu RW35. En vaan tiedä, että vaatiiko se "päivittämistä" vai ei.

 

[oltsandeeri]

Ok. Sen verran vanha vehjes, että miettisin sen uhraamista (tai varalle jättämistä tai siirtämistä muualle) ja yhdellä pumpulla menemistä.

Sinisen täplän kohdalle RW35 puhkumaan makkarin ja takan ohi olkkarin läpi eteiseen kohti siellä olevia makkareita. Imuilma takaisin SY:lle keittiön läpi.

RW35 on kenties hieman ylimitoitettu toiseksi pumpuksi. Mitähän siinä mahtaa lämmityskäytössä minimiottoteho olla, 300W? Jos 2 pumpulla menee, niin ehkä joku pienemmällä minimiottoteholla toimiva voisi olla parempi vaihtoehto?

Lisäksi TK:n ovenpäällinen on hieman hankala paikka. Siitä SY ei pääse puhisemaan suoraan isosti muualle kuin pienimpään makkariin. TK:n seinän ja oven purku ja SY:n sijoitus ulko-oven päälle antaisi hieman lisätilaa pöhistä ja ilman levitä kaikkiin makkareihin.

 

[BongisKhan]

Panasonicilla kyllä säätyy ilahduttavan alas tehot. Tässä oman pumpun virranottoa kuuluvalta viikolta, kun lämmitystarve on ollut hyvin vähäinen.

HZ25XKE siis.

 

[jm82]

Ok. Sen verran vanha vehjes, että miettisin sen uhraamista (tai varalle jättämistä tai siirtämistä muualle) ja yhdellä pumpulla menemistä.

Sinisen täplän kohdalle RW35 puhkumaan makkarin ja takan ohi olkkarin läpi eteiseen kohti siellä olevia makkareita. Imuilma takaisin SY:lle keittiön läpi.

RW35 on kenties hieman ylimitoitettu toiseksi pumpuksi. Mitähän siinä mahtaa lämmityskäytössä minimiottoteho olla, 300W? Jos 2 pumpulla menee, niin ehkä joku pienemmällä minimiottoteholla toimiva voisi olla parempi vaihtoehto?

Lisäksi TK:n ovenpäällinen on hieman hankala paikka. Siitä SY ei pääse puhisemaan suoraan isosti muualle kuin pienimpään makkariin. TK:n seinän ja oven purku ja SY:n sijoitus ulko-oven päälle antaisi hieman lisätilaa pöhistä ja ilman levitä kaikkiin makkareihin.

Olisi samalla aavistuksen halvempi asennus siniseen pisteeseen, koska vain yksi poraus seinän läpi. Koska Panasonic jo 11v, niin voi jo pian rikkoontua.

Samalla ilp ulkoyksikkö ei tulisi etuseinälle, vaan vasemmalle seinälle enemmän piiloon. Sekin voisi olla hyvä.

Ja jos esim Mitsu RW35 (tai joku muu) ei riittäisi kovalla pakkasella kunnolla, niin vanha Panasonic apuun. Mutta jos molemmat haluaa samaan aikaan käyttöön, niin sähköt tulisi tietenkin katsoa eri vaiheille.

 

[Persojet]

Panasonicilla kyllä säätyy ilahduttavan alas tehot. Tässä oman pumpun virranottoa kuuluvalta viikolta, kun lämmitystarve on ollut hyvin vähäinen.

HZ25XKE siis.

Näyttää tuo oma LN25 pudottavan myös 14 W kun ei tarvetta lämmittää. Käytännössä siis puhaltimen teho kun manuaalisesti olen laittanut puhaltamaan 4/5 teholla.

 

[oltsandeeri]

Panasonicilla kyllä säätyy ilahduttavan alas tehot. Tässä oman pumpun virranottoa kuuluvalta viikolta, kun lämmitystarve on ollut hyvin vähäinen.

HZ25XKE siis.

Samantyyppistä täällä alakerran Toshiba Premium+ 25:n kanssa:

17w pelkkä SY:n puhallin ja kompuran minimillä eli n. 100-150w teholla mennään, kun innostuu välillä lämmittämään.

Yläkerran pumppu on vielä syyslomalla.

 

[oltsandeeri]

Näyttää tuo oma LN25 pudottavan myös 14 W kun ei tarvetta lämmittää. Käytännössä siis puhaltimen teho kun manuaalisesti olen laittanut puhaltamaan 4/5 teholla.

Kaikki pumput käyttäytyvät noin, kun lämmitystarvetta ei ole. SY:n puhallin vie sen n. 10-20w.

Mikä on ottoteho, kun innostuu lämmittämään?

 

[Jamboa]

Täällä Mitsu LN35. Ja tutussa talossa vuoden vanha Mitsu RW35. En vaan tiedä, että vaatiiko se "päivittämistä" vai ei.

Käsittääkseni vanhalla ohjelmalla kone tekee todella tiheästi sulatusta. Kone siis toimii täysin, mutta energiansäästö valuu harakoille kun kone käy katkokäyntiä ja tekee sähköllä taloa lämmittämätöntä sulatusta jatkuvasti. Itsellä "vanhan" mallin LN25 johon pyysin myyjä/asennusliikkeeltä tuota päivitystä, mutta eivät kuulemma tienneet mikä sellainen on. Jäi sitten tekemättä, vaikka takuuseen noita on vaihdettu.

Ei itselle selvinnyt mistä tietää (eli jollain sovelluksellahan se pitää nähdä) koska sulatuksia tapahtuu -tiedän kyllä että jotkut kuuntelevat konetta, mutta itse en jaksa useampaa tuntia sitä seurata

Edit. Lämpöpumput foorumilta "Joku joka LN-mallisen laitteen omistaa voisi loggerilla logata noita lämmitysjaksoja. Puhalluslämpötila- taikka sähkönkulutusloggerilla tuo onnistuisi."

 

[oltsandeeri]

Olisi samalla aavistuksen halvempi asennus siniseen pisteeseen, koska vain yksi poraus seinän läpi. Koska Panasonic jo 11v, niin voi jo pian rikkoontua.

Samalla ilp ulkoyksikkö ei tulisi etuseinälle, vaan vasemmalle seinälle enemmän piiloon. Sekin voisi olla hyvä.

Ja jos esim Mitsu RW35 (tai joku muu) ei riittäisi kovalla pakkasella kunnolla, niin vanha Panasonic apuun. Mutta jos molemmat haluaa samaan aikaan käyttöön, niin sähköt tulisi tietenkin katsoa eri vaiheille.

Jeps.

RW35:n ilmeiset kilpailijat Daikin Perfera 40 N ja Toshiban Premium+ 35 (tai Polar 35).

Panasonic ja Fujitsu mustat hevoset omilla yläpään malleillaan.

Ounastelisin, että mikä tahansa järeämpi pumppu riittää yksinään ihan kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta.

Selkeissä kohteissa, joissa SY pääsee esteettä puhisemaan ja pöhisemään valitsisin useimmiten Daikinin (tai Mitsun).

Ja kohteissa, joissa on joko a) takka usein käytössä ja/tai b) erityisiä vaateita puhallusnopeuden pysyvyydelle, valitsisin aina Toshiban.

Jos 1 pumppu takkahuoneessa, niin pumpun olisi hyvä olla (lähes) alati isoimmalla puhalluksella, jotta ilmavirta oikeasti päätyy takan ohi kohtuu kapeasta aukosta itäpäädyn makkareille asti.

Toshiba on ainoa, josta tiedät 100% varmaksi, että se hönkii valitulla nopeudella maailman tappiin asti. Toki Daikin ja Mitsukin voi tuossa onnistua, mutta riski sille on olemassa, että päätyykin lämmittämään lähinnä takkahuonetta, jos/kun pumppu vedonpoiston nimissä päättää himmailla puhallusnopeutta valittua pienemmälle.

 

[BongisKhan]

Jeps.

RW35:n ilmeiset kilpailijat Daikin Perfera 40 N ja Toshiban Premium+ 35 (tai Polar 35).

Panasonic ja Fujitsu mustat hevoset omilla yläpään malleillaan.

Ounastelisin, että mikä tahansa järeämpi pumppu riittää yksinään ihan kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta.

Selkeissä kohteissa, joissa SY pääsee esteettä puhisemaan ja pöhisemään valitsisin useimmiten Daikinin (tai Mitsun).

Ja kohteissa, joissa on joko a) takka usein käytössä ja/tai b) erityisiä vaateita puhallusnopeuden pysyvyydelle, valitsisin aina Toshiban.

Jos 1 pumppu takkahuoneessa, niin pumpun olisi hyvä olla (lähes) alati isoimmalla puhalluksella, jotta ilmavirta oikeasti päätyy takan ohi kohtuu kapeasta aukosta itäpäädyn makkareille asti.

Toshiba on ainoa, josta tiedät 100% varmaksi, että se hönkii valitulla nopeudella maailman tappiin asti. Toki Daikin ja Mitsukin voi tuossa onnistua, mutta riski sille on olemassa, että päätyykin lämmittämään lähinnä takkahuonetta, jos/kun pumppu vedonpoiston nimissä päättää himmailla puhallusnopeutta valittua pienemmälle.

Pansu rupeaa tosiaan ainakin himmailemaan puhallusta kun tavoitelämpö on saavutettu. Tästä seuraa, että varsinkin automaattipuhallusteholla se jää helposti vaan pyörittelemään niitä omia pierujaan samalla kuin muu kämppä jäätyy.

Toisaalta jos pistää manuaalisesti tarpeeksi puhallusta, niin homma pelaa yleensä ihan hyvin kun ilma pysyy isommalla alalla liikkeessä ja pumppu saa enemmän viileää ilmaa kertomaan, että ei vielä pidä huilailla.

Kunnollista takkamoodia tuossa ei myöskään ole, joten jos takkaa meinaa paljon lämmittää niin silloin kyllä tosiaan Toshbiba on aika ilmeinen valinta. Toisaalta jos takkaa lämmittää harvakseltaan, niin eipä tuo nyt mitenkään kohtuuttoman rasittavaa ole ollut laittaa käsin pelkkää puhallusta päälle.

 

[oltsandeeri]

Pansu rupeaa tosiaan ainakin himmailemaan puhallusta kun tavoitelämpö on saavutettu. Tästä seuraa, että varsinkin automaattipuhallusteholla se jää helposti vaan pyörittelemään niitä omia pierujaan samalla kuin muu kämppä jäätyy.

Toisaalta jos pistää manuaalisesti tarpeeksi puhallusta, niin homma pelaa yleensä ihan hyvin kun ilma pysyy isommalla alalla liikkeessä ja pumppu saa enemmän viileää ilmaa kertomaan, että ei vielä pidä huilailla.

Kunnollista takkamoodia tuossa ei myöskään ole, joten jos takkaa meinaa paljon lämmittää niin silloin kyllä tosiaan Toshbiba on aika ilmeinen valinta. Toisaalta jos takkaa lämmittää harvakseltaan, niin eipä tuo nyt mitenkään kohtuuttoman rasittavaa ole ollut laittaa käsin pelkkää puhallusta päälle.

Käsittääkseni ainakin joissakin Panasonicin malleissa voi jostakin asetusvalikon syövereistä laittaa sellaisen tilan päälle, joka ohittaa vedonpoiston manuaalipuhallusmoodissa.

Takkatilan (= vedonpoiston ohitus -tila) hyödyntämisellä ei välttämättä ole mitään tekemistä takan kanssa. Se voi osoittautua hyödylliseksi, vaikka talossa ei olisi takkaa ensinkään.

 

[jm82]

Jeps.

RW35:n ilmeiset kilpailijat Daikin Perfera 40 N ja Toshiban Premium+ 35 (tai Polar 35).

Panasonic ja Fujitsu mustat hevoset omilla yläpään malleillaan.

Ounastelisin, että mikä tahansa järeämpi pumppu riittää yksinään ihan kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta.

Selkeissä kohteissa, joissa SY pääsee esteettä puhisemaan ja pöhisemään valitsisin useimmiten Daikinin (tai Mitsun).

Ja kohteissa, joissa on joko a) takka usein käytössä ja/tai b) erityisiä vaateita puhallusnopeuden pysyvyydelle, valitsisin aina Toshiban.

Jos 1 pumppu takkahuoneessa, niin pumpun olisi hyvä olla (lähes) alati isoimmalla puhalluksella, jotta ilmavirta oikeasti päätyy takan ohi kohtuu kapeasta aukosta itäpäädyn makkareille asti.

Toshiba on ainoa, josta tiedät 100% varmaksi, että se hönkii valitulla nopeudella maailman tappiin asti. Toki Daikin ja Mitsukin voi tuossa onnistua, mutta riski sille on olemassa, että päätyykin lämmittämään lähinnä takkahuonetta, jos/kun pumppu vedonpoiston nimissä päättää himmailla puhallusnopeutta valittua pienemmälle.

Kiitos! Nyt on nuo eri mallitkin sitten tiedossa myös

Tuosta Daikinista löysin Googlella jonkun Seinäjoella asuvan. Asentaa pääasiassa Daikin pumppuja, mutta myös muita. Hän laittaa pumppujen hinnat pian viestillä tulemaan. Eli nyt ainakin pitäisi tulla hinnat Daikin, Mitsu RW35 ja Panasonic. Kysyin vielä viestillä jälkikäteen, että onko Toshiba valikoimassa.

Kertoi kumminkin, että eri pumppu merkkien välillä ei juurikaan olisi hintaeroa. Eli ehkä Daikin voisi olla yksi oikein hyvä vaihtoehto. Takka nyt sotkee vähän sitä puhallus juttua kyllä tosiaan. Jos siis tulee käytettyä sitä takkaa.

Pakettihinta selviää sitten, kun asentaja käy paikanpäällä katsomassa asennuspaikan. Eli nyt tänään tulee pelkät pumppujen hinnat pelkästään, ei asennusta.

Käsittääkseni vanhalla ohjelmalla kone tekee todella tiheästi sulatusta. Kone siis toimii täysin, mutta energiansäästö valuu harakoille kun kone käy katkokäyntiä ja tekee sähköllä taloa lämmittämätöntä sulatusta jatkuvasti. Itsellä "vanhan" mallin LN25 johon pyysin myyjä/asennusliikkeeltä tuota päivitystä, mutta eivät kuulemma tienneet mikä sellainen on. Jäi sitten tekemättä, vaikka takuuseen noita on vaihdettu.

Ei itselle selvinnyt mistä tietää (eli jollain sovelluksellahan se pitää nähdä) koska sulatuksia tapahtuu -tiedän kyllä että jotkut kuuntelevat konetta, mutta itse en jaksa useampaa tuntia sitä seurata

Edit. Lämpöpumput foorumilta "Joku joka LN-mallisen laitteen omistaa voisi loggerilla logata noita lämmitysjaksoja. Puhalluslämpötila- taikka sähkönkulutusloggerilla tuo onnistuisi."

Mitsu LN25 ja LN35 voi olla ongelmallisia. Mutta ei ole täällä ollut ongelmaa sulatuksissa nyt 5 vuoden aikana. Täytyi kyllä huoltaa tänä vuonna LN35. Koska olen pitänyt puhalluksen täysillä, niin sen kyllä kuulee koska puhallin menee pienelle (tekee sulatuksen). Mutta en ole sen kummemmin logannut tai seurannut sulatuksia.

Toisessa paikkaa tosiaan Mitsu RW35. On ollut nyt vuoden. Kai se on toiminut, mutta en itse asu siellä.

 

[BongisKhan]

Käsittääkseni ainakin joissakin Panasonicin malleissa voi jostakin asetusvalikon syövereistä laittaa sellaisen tilan päälle, joka ohittaa vedonpoiston manuaalipuhallusmoodissa.

Takkatilan (= vedonpoiston ohitus -tila) hyödyntämisellä ei välttämättä ole mitään tekemistä takan kanssa. Se voi osoittautua hyödylliseksi, vaikka talossa ei olisi takkaa ensinkään.

Joo, onhan tuolla huoltovalikoissa kaikenlaisia täppiä, mutta itse en kyllä ole saanut tuota "pakkopuhallusta" toimimaan, vaan pumppu alkaa jossain kohtaa aina himmailemaan.

 

[oltsandeeri]

Kiitos! Nyt on nuo eri mallitkin sitten tiedossa myös

Tuosta Daikinista löysin Googlella jonkun Seinäjoella asuvan. Asentaa pääasiassa Daikin pumppuja, mutta myös muita. Hän laittaa pumppujen hinnat pian viestillä tulemaan. Eli nyt ainakin pitäisi tulla hinnat Daikin, Mitsu RW35 ja Panasonic. Kysyin vielä viestillä jälkikäteen, että onko Toshiba valikoimassa.

Kertoi kumminkin, että eri pumppu merkkien välillä ei juurikaan olisi hintaeroa. Eli ehkä Daikin voisi olla yksi oikein hyvä vaihtoehto. Takka nyt sotkee vähän sitä puhallus juttua kyllä tosiaan. Jos siis tulee käytettyä sitä takkaa.

Pakettihinta selviää sitten, kun asentaja käy paikanpäällä katsomassa asennuspaikan. Eli nyt tänään tulee pelkät pumppujen hinnat pelkästään, ei asennusta.

Joo, eipä noissa ns. flagship-malleissa itse laitteilla juuri hintaeroa ole. Satku sinne, satku tänne.

Painotan vielä, että mahdollisuudella aktivoida vedonpoiston esto ei ole välttämättä mitään tekemistä takan kanssa, vaikka Toshiba käyttääkin tilalle nimeä 'Takkatila" ja Daikin käyttää mainospuheissaan termiä "Takkalogiikka".

Daikinin Perferat uudistuivat tälle vuotta. Mallimerkinnöissä H muuttui N-kirjaimeksi. "Takkalogiikkaa" on vissiin hiottu toimivammaksi, mutta ei tietoa, että toimiiko nyt Toshiban tapaan vai vieläkö himmailee puhallusta.

 

[oltsandeeri]

Joo, onhan tuolla huoltovalikoissa kaikenlaisia täppiä, mutta itse en kyllä ole saanut tuota "pakkopuhallusta" toimimaan, vaan pumppu alkaa jossain kohtaa aina himmailemaan.

Lämpöpumppu-forumilla muistan nähneeni asiasta keskustelua. Olisikohan siinä ollut joku tietty proseduuri, mitä piti noudattaa pilkulleen oikein, jotta asetus tarttuu?

Ja riippuu toki mallista, että onko kyseistä asetusta ylipäätään huoltovalikossa.

 

[Eräilves]

Käsittääkseni vanhalla ohjelmalla kone tekee todella tiheästi sulatusta. Kone siis toimii täysin, mutta energiansäästö valuu harakoille kun kone käy katkokäyntiä ja tekee sähköllä taloa lämmittämätöntä sulatusta jatkuvasti. Itsellä "vanhan" mallin LN25 johon pyysin myyjä/asennusliikkeeltä tuota päivitystä, mutta eivät kuulemma tienneet mikä sellainen on. Jäi sitten tekemättä, vaikka takuuseen noita on vaihdettu.

Ei itselle selvinnyt mistä tietää (eli jollain sovelluksellahan se pitää nähdä) koska sulatuksia tapahtuu -tiedän kyllä että jotkut kuuntelevat konetta, mutta itse en jaksa useampaa tuntia sitä seurata

Edit. Lämpöpumput foorumilta "Joku joka LN-mallisen laitteen omistaa voisi loggerilla logata noita lämmitysjaksoja. Puhalluslämpötila- taikka sähkönkulutusloggerilla tuo onnistuisi."

Tuo ongelma tosiaan on LN mallissa, tässä RW35 mallissa loppui lämmitys kokonaan -21 jälkeen osassa pumpuista.