Ilmalämpöpumput eli ILPit

Täällä asuttu viikon meille uudessa (vm 2018) puurakenteisessa omk:ssa. Pilp lämmitysmuotona (vesikiert lattialämmitys) ja lisäksi löytyy ilp ja takka. Lämmöt ovat nyt olleet ilman ilppiä 21-22c. Päivällä kun ruokaa tehdään ja lämmöt nousee niin 23c näyttää mittari. Ilp ollut nyt pois päältä.

Mites tuo ilpin oikeanlainen optimointi? Kannattaako aamulla laittaa muutamaksi tunniksi lämmitys päälle vai pitäisikö kenties jo koko ajan päällä? Haluaisin ilpin tekevän sen isoimman työn ja pilpin avustavan. Eli laitanko huoneiden termarit pienelle ja ilp pauhaamaan vai odotellako pakkasia?
Pilp tekee myös käyttövettä poistoilmasta. Jos olen ymmärtänyt täysin maallikkona oikein.

Eli siis pilp sähkönkäytön tulisi säätää mahdollisimman nolliin/pienelle? Ilp päälle.

Eli tällä tavoin kai säästyisi sähköä. Lattialämpöä siis niin pienelle, että ei lämpenisi ollenkaan?

Ilp riittävän suurelle ja puhallus riittävän suurelle/täysille. Tai niin suurelle kuin korvat kestää.

Itse olen pitänyt Mitsu ln35 täysillä puhallusta. 19C riittää nyt täällä, mutta voi joutua suurentamaan myöhemmin pyyntilämpötilaa.
 
Täällä asuttu viikon meille uudessa (vm 2018) puurakenteisessa omk:ssa. Pilp lämmitysmuotona (vesikiert lattialämmitys) ja lisäksi löytyy ilp ja takka. Lämmöt ovat nyt olleet ilman ilppiä 21-22c. Päivällä kun ruokaa tehdään ja lämmöt nousee niin 23c näyttää mittari. Ilp ollut nyt pois päältä.

Mites tuo ilpin oikeanlainen optimointi? Kannattaako aamulla laittaa muutamaksi tunniksi lämmitys päälle vai pitäisikö kenties jo koko ajan päällä? Haluaisin ilpin tekevän sen isoimman työn ja pilpin avustavan. Eli laitanko huoneiden termarit pienelle ja ilp pauhaamaan vai odotellako pakkasia?

Pilpistä vastukset pois ja lämmität kämppää sillä pilpin kompuralla niin pitkään kuin kelit mahdollistavat. Kaikki lämmityskauden lämmitys sitten ilpillä ja viimeisenä sitten pilpin vastukset päälle. Pilp on surkean hyötysuhteen tekele, kuten sinulle lämmityskaudella selviääkin.
 
. Pilp on surkean hyötysuhteen tekele, kuten sinulle lämmityskaudella selviääkin.
Aika hölmö yleistys, kun ei ole tietoa mikä laite siellä on.

Eihän se maalämmön veroinen ole, mutta toisaalta maksaa myös merkittävästi vähemmän asentaa.
 
Aika hölmö yleistys, kun ei ole tietoa mikä laite siellä on.

Eihän se maalämmön veroinen ole, mutta toisaalta maksaa myös merkittävästi vähemmän asentaa.
Pilp on Niben F750, 2018 asennettu. Pitää vähän opetella miten saa vastukset pois tiettyyn rajaan asti. Toistaiseksi vielä näil kohtuu lämpimillä kelelillä ollut hyvinkin tyytyväinen, mutta pitää löytää hyvä optimointi talveksi. Edellisellä asukkaalla oli alle 10t kwh vuodessa kulutus 4hlö perheellä. Pitää vähän kysellä mitä säätöjä ovat pilppiin tehnyt talvella.
 
Pilp on Niben F750, 2018 asennettu. Pitää vähän opetella miten saa vastukset pois tiettyyn rajaan asti. Toistaiseksi vielä näil kohtuu lämpimillä kelelillä ollut hyvinkin tyytyväinen, mutta pitää löytää hyvä optimointi talveksi. Edellisellä asukkaalla oli alle 10t kwh vuodessa kulutus 4hlö perheellä. Pitää vähän kysellä mitä säätöjä ovat pilppiin tehnyt talvella.

Lämpökäyrä suoraan tarpeeksi alas, siten että pilp ei lämmitä mökkiä lattialämmityksellä ja saadaan ilpille kuormaa.
 
Lämpökäyrä suoraan tarpeeksi alas, siten että pilp ei lämmitä mökkiä lattialämmityksellä ja saadaan ilpille kuormaa.
Kylppärin saa varmaan erikseen tuosta pois? Kivahan se olis kuivaksi saada lattialämmöllä. Pahoittelut muuten offtopicsta pilpin kanssa. Jos aiheeseen mennään niin Daikin Perfera 30 löytyy asunnosta. Pitänee katsoa jokin puhdistus tuohon jos edellinen asukas ei ole sitä 6 vuoteen tehnyt.
 
Kylppärin saa varmaan erikseen tuosta pois? Kivahan se olis kuivaksi saada lattialämmöllä. Pahoittelut muuten offtopicsta pilpin kanssa. Jos aiheeseen mennään niin Daikin Perfera 30 löytyy asunnosta. Pitänee katsoa jokin puhdistus tuohon jos edellinen asukas ei ole sitä 6 vuoteen tehnyt.
Yleensä tuo on toteutettu niin että sama vesi* kiertää kylppärissä sekä kaikissa muissakin tiloissa, mutta muissa tiloissa sitä kiertoa voidaan rajoittaa huonetermostaatilla. Suunnittelijasta sitten riippuu moniko piiri on ns. vapaakiertoinen, eli ei termarilla rajoitettavissa.

Mä en ole mikään expertti noiden PILPpien kanssa, mutta käsittääkseni tuo F750 on ihan pätevä kone, eikä ILP mitenkään automaattisesti ole hyötysuhteeltaan parempi. Vaatii kuitenkin tarkat speksit ja laskentoa, tai ihan mittausdataa jotta voi sanoa mikä on edullisin tapa lämmittää.

Yleisesti se lämpöpumpulla toimiva keskuslämmitys toimii taloudellisimmin silloin kun mitään piiriä ei rajoiteta termostaatilla, huonekohtaiset lämmöntarve-erot säädetään kierrolla, ja käyrä huolehtii oikeasta sisälämmöstä.

E: * saman lämpöiseksi tuotettu
 
Viimeksi muokattu:
Kylppärin saa varmaan erikseen tuosta pois? Kivahan se olis kuivaksi saada lattialämmöllä. Pahoittelut muuten offtopicsta pilpin kanssa. Jos aiheeseen mennään niin Daikin Perfera 30 löytyy asunnosta. Pitänee katsoa jokin puhdistus tuohon jos edellinen asukas ei ole sitä 6 vuoteen tehnyt.

Lattialämpö siis pitää lattian jalalle lämpöisenä ja riittää kylppäriin siis sehän kuivaa suurimmaksi osaksi ilmastoinnilla pakkasilla. Ainakin nibe f470 vaatisi lisäshuntin jos haluaa omanaan pesuhuoneen kierron ja maksaa mansikoita. Itselläkin ensimmäinen talvi tulossa Ilpin kanssa ja ajattelin rohkeasti pudottaa lämpökäyrän alas niin, että lattia on lämpöinen jalalle muttei enää lämmitä.
 
Yleisesti se lämpöpumpulla toimiva keskuslämmitys toimii taloudellisimmin silloin kun mitään piiriä ei rajoiteta termostaatilla, huonekohtaiset lämmöntarve-erot säädetään kierrolla, ja käyrä huolehtii oikeasta sisälämmöstä.
Tämän olen tullut ymmärtämään MLP-järjestelmän kanssa. Kysymyshän on siis lämmönjaon kapasiteetista ja keskuslämmityskierron lämpötilasta. Halutaan, että tarvittava lämmitys ja lämmönjako tapahtuu mahdollisimman alhaisella kiertoveden lämmöllä, jotta lämpöpumpun toteutuva COP pysyy mahdollisimman korkeana.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siksi, että ilmalämpöpumppuja ne vilpitkin ovat jos pilpit eivät varsinaisesti aidoimmassa merkityksessä ole. VILP en ole koskaan käyttänyt ja valvonut, mutta tähän voinee soveltaa vaihtoventtiilillisen MLP:n toimintaa: Ei haittaa jos energiataloudellisuus käyttövesilatauksen aikana kärsii, kunhan lämmityskäyttöön palatessa taas saadaan COP kuntoon. Ei siis ole hyvästä, jos lattialämmityspiirejä tai seinäpattereita on huonetermostaatein säädelty. Mieluummin lisää kiertoa/lisää patterilehtiä sinne, minne halutaan enemmän lämmönsiirtoa, jolloin veden lämpötilaa voidaan laskea.
 
Taas vuoden saanut pitkitettyä vanhalla pumpulla, mutta taitaisi olla taas laakerin vaihto edessä ja pumppukin lie 18-vuotias. Olen lukenut pumppufoorumia Ja noita erinäisiä testejä, joissa hyötysuhde ei ole luvattu käytännössä, mutta kysytään nyt vielä; meneekö pahasti metsään Toshiba Premium+ 25 tai 35?

Vajaa 100-neliötä yhdessä kerroksessa, lämmitys- ja viilennyskäyttöön. Ei takkaa, vesikiertolämmitys varaajasta, jota lämmitetään pörssisähköllä.

Daikinia ei paikkakunnalta saa ja Mitsuissakin tuntuu olevan ongelmansa. Mieluusti ottaisi merkin, jolle myynti, asennus ja huolto lähellä eli käytännössä Mitsu tai Toshiba.
 
Taas vuoden saanut pitkitettyä vanhalla pumpulla, mutta taitaisi olla taas laakerin vaihto edessä ja pumppukin lie 18-vuotias. Olen lukenut pumppufoorumia Ja noita erinäisiä testejä, joissa hyötysuhde ei ole luvattu käytännössä, mutta kysytään nyt vielä; meneekö pahasti metsään Toshiba Premium+ 25 tai 35?

Vajaa 100-neliötä yhdessä kerroksessa, lämmitys- ja viilennyskäyttöön. Ei takkaa, vesikiertolämmitys varaajasta, jota lämmitetään pörssisähköllä.

Daikinia ei paikkakunnalta saa ja Mitsuissakin tuntuu olevan ongelmansa. Mieluusti ottaisi merkin, jolle myynti, asennus ja huolto lähellä eli käytännössä Mitsu tai Toshiba.

Hyvähän tuo pumppu on, mutta jos hinta-laatu suhde kiinnostaa, niin vilkaise Toshiba Polaria, ei ole juurikaan tehoissa eroa Premiumiin, mutta on kenties hieman edullisempi työjuhta.
 
Meneekö pahasti metsään Toshiba Premium+ 25 tai 35?

Vajaa 100-neliötä yhdessä kerroksessa, lämmitys- ja viilennyskäyttöön. Ei takkaa, vesikiertolämmitys varaajasta, jota lämmitetään pörssisähköllä.

Daikinia ei paikkakunnalta saa ja Mitsuissakin tuntuu olevan ongelmansa. Mieluusti ottaisi merkin, jolle myynti, asennus ja huolto lähellä eli käytännössä Mitsu tai Toshiba.
Mitsu RW25 voisi ihan kilpailuttamisen takia myös kysyä. Se kai saattaisi olla toimivin Mitsu?
 
Aika hölmö yleistys, kun ei ole tietoa mikä laite siellä on.

Eihän se maalämmön veroinen ole, mutta toisaalta maksaa myös merkittävästi vähemmän asentaa.


Hölmöltähän se varmaan vaikuttaa jos ei tunne PILP:n toimintaperiaatetta, kuten maalämpöön vertaaminen antaa olettaa. Mutta kuten todettu: vastukset pois ja lämmitys ILP:llä kun ei enää poistoilmasta revityt watit riitä yhdessä kompuran hukkalämmön kanssa.
 
Taas vuoden saanut pitkitettyä vanhalla pumpulla, mutta taitaisi olla taas laakerin vaihto edessä ja pumppukin lie 18-vuotias. Olen lukenut pumppufoorumia Ja noita erinäisiä testejä, joissa hyötysuhde ei ole luvattu käytännössä, mutta kysytään nyt vielä; meneekö pahasti metsään Toshiba Premium+ 25 tai 35?

Vajaa 100-neliötä yhdessä kerroksessa, lämmitys- ja viilennyskäyttöön. Ei takkaa, vesikiertolämmitys varaajasta, jota lämmitetään pörssisähköllä.

Daikinia ei paikkakunnalta saa ja Mitsuissakin tuntuu olevan ongelmansa. Mieluusti ottaisi merkin, jolle myynti, asennus ja huolto lähellä eli käytännössä Mitsu tai Toshiba.

Täällä 2 x Toshiba Premium+ 25 -kombo on nyt rokannut 2 vuotta. Korvasivat vanhan ja raihnaisen 17v palvelleen Mitsun 35-sarjan pumpun 2022.

Ei mitään pahaa sanottavaa pumpuista. Lämmittävät ja viilentävät kämpän eleettömän varmasti. Mutta tuskin olisi silloinkaan, jos tilalla olisi Daikinin Perferat tai Mitsun RW-sarjalaiset. Tai Toshiban Polarit.

Mitsut jäi hankkimatta siksi, että olisivat vaatineet sisäyksiköiden päälle liikaa tilaa. Alakerrassa ulko-oven korkeus 2300mm ja päällä tilaa n. 400mm. Yläkerran sijoituspaikassa sama tilanne, asennustila n. 400mm. Mitsut olivat tuollaiseen tilaan no-go. Lopulta heitin kolikkoa Daikinien ja Toshiboiden välillä.

Toshiboiden yksi etu muihin nähden on aidosti järkevästi toimiva "takkatila".

"Takkatila" hipsuissa siksi, että sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä takan tai takan käytön kanssa. Kyseessä on tila, jossa manuaalisesti valittu puhallusnopeus toteutuu jatkuvasti, no matter what. Vedonpoistoa ei vaan yksinkertaisesti tapahdu. Paitsi sulatusten aikana tietenkin, jolloin puhallus on seis. En ymmärrä sitä, että miksei jokaisella pumppuvalmistajalla löydy laitteestaan vastaavaa valintaa/ominaisuutta.

Ominaisuuden hyödyllisyys riippuu kohteesta, sisäyksikön asennuspaikasta yms. Itse en "takkatilaa" juurikaan käytä, koska puhallusnopeus säilyy järkevänä tai säätyy järkeväksi vedonpoistosta huolimatta.
 
Viimeksi muokattu:
5.1.2018 tuli parit Tosipahat Premium 25:t rullailemaan. Toinen ekasta maahantuontierästä oli bugisella softalla kuten tässä ketjussa mainittu ja Thaimaasta + maahantuojalta kävijät päivittämässä. Sittemmin vaiheltu joutessaan toiseen sisäyksikön puhallinsiipi kun se alkoi roklotella (epätasapainoon pölyn tms. myötä tai tasapainotarra irti...) välillä. Kyl se uusikin vähän silminnähden halppispaska oli kuten nää kaikki ts. ei mitään ihmeellistä.

Hyvin on skulanneet silti.
 
Löytyykös täältä keltään Mitsubishi LN25 ilppiä?
Sain tarjouksen että 2200 eurolla sais ton asennettuna.

Onko tossa ilpissä mahdollisuus että vasen puoli ilpistä ohjataan puhaltamaan vasemmalle ja oikea puoli oikealle?
Eli onko siinä kahdet eri siivekkeet millä pystyy vaikuttamaan ilmanvirtaukseen?

Googlella löytyi tosta mallista kauhutarinoita viiden vuoden takaa missä laite tarpeettomasti sulattelee itseään 10min ajan 30min välein, oli lämpötila ulkona sitten -1 tai -30c, josta johtuen lämmöntuotto kärsii ja kulutus nousee koska se on joka tunti pelistä pois melkein 20min…
Onkohan tuo jo korjattu?
 
Löytyykös täältä keltään Mitsubishi LN25 ilppiä?
Sain tarjouksen että 2200 eurolla sais ton asennettuna.

Onko tossa ilpissä mahdollisuus että vasen puoli ilpistä ohjataan puhaltamaan vasemmalle ja oikea puoli oikealle?
Eli onko siinä kahdet eri siivekkeet millä pystyy vaikuttamaan ilmanvirtaukseen?

Googlella löytyi tosta mallista kauhutarinoita viiden vuoden takaa missä laite tarpeettomasti sulattelee itseään 10min ajan 30min välein, oli lämpötila ulkona sitten -1 tai -30c, josta johtuen lämmöntuotto kärsii ja kulutus nousee koska se on joka tunti pelistä pois melkein 20min…
Onkohan tuo jo korjattu?
Mulla on ja ei pysty. Vasen ja oikea siipi on "samassa". Ilmeisesti automaattitilassa voisi onnistua puhaltaminen "henkilöä väistäessä", mutta manuaaliasetuksella ei varmasti onnistu. Ylös ja alas voi molemmat puolet säätää erikseen
Edit. On tosin joku 3v vanha jo, joten vanhempaa mallia -mm.takkatoiminto puuttuu. Uudemmassa voi siis olla eroa
 
Viimeksi muokattu:
Toshiban Premium plussassa ainakin onnistuu.

Lisäksi voisin kuvitella, että kohteessa, jossa on tarvetta puhaltaa ilmaa siivekkeiden V-asennolla yhtäaikaisesti 2 suuntaan, on Toshiban toimiva "takkatila" enemmän kuin tervetullut ominaisuus.
 
Löytyykös täältä keltään Mitsubishi LN25 ilppiä?
Sain tarjouksen että 2200 eurolla sais ton asennettuna.

Onko tossa ilpissä mahdollisuus että vasen puoli ilpistä ohjataan puhaltamaan vasemmalle ja oikea puoli oikealle?
Eli onko siinä kahdet eri siivekkeet millä pystyy vaikuttamaan ilmanvirtaukseen?

Googlella löytyi tosta mallista kauhutarinoita viiden vuoden takaa missä laite tarpeettomasti sulattelee itseään 10min ajan 30min välein, oli lämpötila ulkona sitten -1 tai -30c, josta johtuen lämmöntuotto kärsii ja kulutus nousee koska se on joka tunti pelistä pois melkein 20min…
Onkohan tuo jo korjattu?
Kyllä pystyy ainakin Melcloudin kautta, luulisin että kakella onnaa myös mutta en edes muista koska siihen viimeksi koskenut.

Mulla 2018 asennettu eli vanhempaa mallia mutta ei ole ollut "hullunkiertoa".
 

Liitteet

  • Screenshot_20240918-230122.png
    Screenshot_20240918-230122.png
    142,5 KB · Luettu: 59
Sulatusvedenohjaimista; Onko tästä iloa?

Riittääkö tuo vesien ohjaaminen 40cm päähän, tuntuisi aika pieneltä etäisyydeltä? Paljujen tyhjentäminen ei kiinnostaisi joten joku muu ratkaisu kiinnostaisi seinään kiinnitetyn ilpin sulamisvesien ohjaukseen. Toki tuota voisi ehkä sitten jatkaa jollain kourulla kun ne vedet saisi hallitummin ensin samaan kasaan.
 
Itse laitoin tilaten pari kappaletta:

Odottelee vielä asennusintoa, sekä muutaman putken hakemista. Oletan, että tuolla saa vedet ohjautumaan ihan hyvin.
 
Sulatusvedenohjaimista; Onko tästä iloa?

Riittääkö tuo vesien ohjaaminen 40cm päähän, tuntuisi aika pieneltä etäisyydeltä? Paljujen tyhjentäminen ei kiinnostaisi joten joku muu ratkaisu kiinnostaisi seinään kiinnitetyn ilpin sulamisvesien ohjaukseen. Toki tuota voisi ehkä sitten jatkaa jollain kourulla kun ne vedet saisi hallitummin ensin samaan kasaan.
Itse laitoin tilaten pari kappaletta:

Odottelee vielä asennusintoa, sekä muutaman putken hakemista. Oletan, että tuolla saa vedet ohjautumaan ihan hyvin.
Vailla aimpaa kokemusta ja talvea odotellessa luulen, että ensimmäinen voisi olla hyödyllinen ja toinen saattaa olla vain piikkinä lihassa jos on liian kylmä. Ajattelin kokeilla ihan pelkällä hevosenjuottoaltaalla aluksi. Tai vaikka ahkiolla.
 
Onko porukalla oikeasti toimivia sulatusvesien poistoja? Miten nuo toteutettu, ettei ole kovilla pakkasilla jäässä? Ite miettinyt, että toimisiko tuollainen kaukalo, jos laittaa eristetyn putken liittämällä sen sadeveden poistoputkeen?
 
Onko porukalla oikeasti toimivia sulatusvesien poistoja? Miten nuo toteutettu, ettei ole kovilla pakkasilla jäässä? Ite miettinyt, että toimisiko tuollainen kaukalo, jos laittaa eristetyn putken liittämällä sen sadeveden poistoputkeen?

Itselläni mitsun rw35:sen alla tuollanen kaukalo, ja siitä putki vie vedet kauemmas pois. Itselläni talvella ei se kaukalon oma sulanapitokaapeli riittänyt pitämään sitä auki, joten piti lisätä vielä pieni pala kaapelia vasemmalle puolelle, josta tiputtaa sitä vettä. Tuossa kuvassa sitä lisäkaapelia vielä ei ole.

1726719249092.jpeg
 
Sulatusvedenohjaimista; Onko tästä iloa?

Riittääkö tuo vesien ohjaaminen 40cm päähän, tuntuisi aika pieneltä etäisyydeltä? Paljujen tyhjentäminen ei kiinnostaisi joten joku muu ratkaisu kiinnostaisi seinään kiinnitetyn ilpin sulamisvesien ohjaukseen. Toki tuota voisi ehkä sitten jatkaa jollain kourulla kun ne vedet saisi hallitummin ensin samaan kasaan.
Itselläni on tuollainen, ja sillä pärjäsi talven ilman paljurumbaa. Aiemmin piti kerran-kaksi viikossa tyhjentää jäämöykky paljusta.
 
Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.
 
Itselläni mitsun rw35:sen alla tuollanen kaukalo, ja siitä putki vie vedet kauemmas pois. Itselläni talvella ei se kaukalon oma sulanapitokaapeli riittänyt pitämään sitä auki, joten piti lisätä vielä pieni pala kaapelia vasemmalle puolelle, josta tiputtaa sitä vettä. Tuossa kuvassa sitä lisäkaapelia vielä ei ole.

1726719249092.jpeg
Minkälainen putki sulla menee maahan ja kuinka pitkälle sulatuskaapeli?
 
Kyllä pystyy ainakin Melcloudin kautta, luulisin että kakella onnaa myös mutta en edes muista koska siihen viimeksi koskenut.

Mulla 2018 asennettu eli vanhempaa mallia mutta ei ole ollut "hullunkiertoa".
Niinpä tosiaan saa! Ja saa sen kaukosäätimestäkin noin, kun osasi käydä kaikki vaihtoehdot läpi
IMG_0060.jpeg
 
Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.

Jos talo on edes etäisesti oikein rakennettu ja perustettu, niin ei se sulatusvesi ole kosteudenhallinnan kannalta mikään ongelma. Lähinnä kyse on siitä, että jos sitä vettä ei jotenkin siitä pumpun alta viedä pois, niin pakkasilla siihen ulkoyksikön alle muodostuu pikkuhiljaa sellainen vittumainen jäämöntti, joka ajan kanssa nousee pumpun pohjaan saakka ja pahimmillaan lyö koko paskan umpijäähän. Jos haluaa heikentää pumpun hyötysuhdetta ja kikkailla ylimääräisiä, niin voi viritellä vedenohjauksen jonkinlaisen putken avulla, jota pidetään sähkövastuksilla sulana. Tai sitten käyt hakemassa Kiinakrääsäkaupasta X (Motonet, Biltema, Puuilo etc) 60 L laastipaljun ja silikonisprayn, jonka jälkeen sitten kotona käsittelet laastipaljun sisäpinnan silikonisprayllä ennen kuin laitat paljun ulkoyksikön alle. Sitten lämmityskauden aikana, vähän pumpusta ja lämmitystarpeesta riippuen, noin kerran viikossa harrastat vähän hyötyliikuntaa ja käyt kippaamassa laastipaljun sisälle muodostuneen jääkuution johonkin sopivaan paikkaan pihalla. Silikonisprayn ansiosta jääkutiot sulahtaa koko talven nätisti ulos paljusta, mutta jos tuntuu että jää ei tulekaan nätisti, niin uutta silaria vaan.

Monilla ei toki ole mitään vedenohjausta siellä pumpun alla, mutta hämmentävän monilla se pumppu tuntuukin olevan ilmeisesti vain koristeena, koska oikeasti töitä tekevä pumppu kyllä muodostaa vettä ihan väistämättä. Itsellä kaksi pumppua ja sopivalla kelillä (esim. muutama aste pakkasta ja kostea ilma) saan käydä tyhjäämässä molempien pumppujen paljut parhaimmillaan pari kertaa viikossa, eli sitä sulatusvettä tulee yhteensä helposti yli parisataa litraa. Toisaalta pumput sitten hoitavatkin koko 200 neliöisen kämpän lämmityksen ilman mitään muita apuja.
 
Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.
 
Kyllä pystyy ainakin Melcloudin kautta, luulisin että kakella onnaa myös mutta en edes muista koska siihen viimeksi koskenut.

Mulla 2018 asennettu eli vanhempaa mallia mutta ei ole ollut "hullunkiertoa".
Täällä 5 vuotta vanha Mitsu LN35. Ainakin kaukosäätimellä saa juuri tuon saman asetuksen päälle. Näkyy siis samoin sovelluksessa.
 
Niinpä tosiaan saa! Ja saa sen kaukosäätimestäkin noin, kun osasi käydä kaikki vaihtoehdot läpi
IMG_0060.jpeg
Kaukosäätimestä voi myös valita sisäyksikön asennuspaikan, eli onko esim sisäyksikkö keskellä seinää, seinän oikealla tai vasemmalla puolella. Tämä osaltaan vaikuttaa sitten myös tuohon levitykseen, eli kun on valittuna, että seinä on vasemmalla puolella sisäyksikköä niin vasemman puolen siivekkeet eivät käänny kuin seinän myötäisesti maksimissaan. Turhaanpa sitä ilmaa seinään puhaltaa. :)
 
Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.
Ei tippaakaan tarpeellinen.
Mielenrauhaa tolla haetaan, ei sieltä vettä niin paljoa tule…
Itselläni joku raksalta nostettu rikkinäinen muoviputki johon toi poistoputki suurimmat tiputtaa ja sit sen alla tollanen joku sementin tms sekoitusastia mistä kippaan vitun ison jääpalan pois kerran pari talvessa.
 
Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.
Ei tuosta mitään haittaa ole. Kyllähän asukas voi käyttää esim. sähköpatteria, jos siltä tuntuu. Ei tuossa ILPissä ole mitään eroa kuitenkaan em. tilanteeseen jos mahdolliset kondenssivedet hoitaa asianmukaisesti.
 
Kerrostalossa on taas suht koleaa, kun syksy tulee. Ilppiä ei saisi käyttää lämmitykseen, mutta onko siitä haittaa, jos sitä ennen pakkasten tuloa käyttää, ja kerää ulkoyksikön vedet paljuun esim?

Sisälämpötila sinänsä on suositusten mukainen, mutta itselle se tarkoittaa pipoa, villasukkia ym. Tekisi mieli nostaa asteella ainakin sisälämpötilaa.
Säätäisin lattialämmön aivan täysille ja Ilp myös päälle.

Ajatus siis, että säästyy vähän sähkö, kun molemmat on päällä.
 
Kuinka tarpeellinen tuollainen sulamisvesien poistojärjestelmä on uudehkossa salaojitetussa pientalossa? Kesällä tuli hankittua ilppi, ja nyt vasta jälkeenpäin tullut yllätyksenä, että tälle pitäisi jotain vedenohjausjärjestelmää suunnitella talveksi. Mielestäni pumppuja on talojen seinustoilla siellä täällä ainakaan mitään näkyviä sulatusvesisysteemejä. Meillä ulkoyksikkö on maanvaraisena talon seinustalla, mutta vähän hankalassa paikassa sen kannalta, jos vesi pitäisi ohjata kauemmaksi (terassille kulku pumpun edustalla). Toki jonkinlainen systeemi olisi varmaan rakennettavissa.
Hauska lukea kommentteja kun toinen sanoo, että satoja litroja vettä ja toinen sanoo ettei sieltä mitään tule. Kysymys varmasti juuri siitä kuinka paljon ilp tekee töitä (toki malli yms asiat vaikuttavat myös). Itse luulen, että tämän foorumin ulkopuolella tai muiden asiaan perehtyneiden foorumien ulkopuolella ihan normi pumpun ostajat eivät tälläisiä edes mieti. Ei meilläkään asentaja mitään sanonut, että vettä tulisi paljon vaikka seinään laittoivat. Ei tuolla kyllä kävelessä nää minkään ulkoyksikön alla laastipaljuja tai vastaavia eli uskon aika pienen osan vain varautuvan mahd riskeihin joita bongiskhan tuossa esitti.

Tuo käyttö on monella (ainakin omilla tutuilla) niin satunnaista. Jos on vähän kylmä tai kolea niin pumppu pariksi tunniksi lämmittämään, sitten illalla uudestaan. Takan jälkeen kun on aika kuumaksi päässyt niin laitetaan taas viileälle hetkeksi yms.. en usko pumpun tuollaisesta päälle pois mentaliteetista vaurioituvan (miksi muuten niissä olisi edes ajastus mahdollisuus), mutta ei tuo energiatehokkuuden ja sähkönkulutuksen kannalta ole kyllä fiksua käyttöä.
 
Hauska lukea kommentteja kun toinen sanoo, että satoja litroja vettä ja toinen sanoo ettei sieltä mitään tule. Kysymys varmasti juuri siitä kuinka paljon ilp tekee töitä (toki malli yms asiat vaikuttavat myös). Itse luulen, että tämän foorumin ulkopuolella tai muiden asiaan perehtyneiden foorumien ulkopuolella ihan normi pumpun ostajat eivät tälläisiä edes mieti. Ei meilläkään asentaja mitään sanonut, että vettä tulisi paljon vaikka seinään laittoivat. Ei tuolla kyllä kävelessä nää minkään ulkoyksikön alla laastipaljuja tai vastaavia eli uskon aika pienen osan vain varautuvan mahd riskeihin joita bongiskhan tuossa esitti.

Tuo käyttö on monella (ainakin omilla tutuilla) niin satunnaista. Jos on vähän kylmä tai kolea niin pumppu pariksi tunniksi lämmittämään, sitten illalla uudestaan. Takan jälkeen kun on aika kuumaksi päässyt niin laitetaan taas viileälle hetkeksi yms.. en usko pumpun tuollaisesta päälle pois mentaliteetista vaurioituvan (miksi muuten niissä olisi edes ajastus mahdollisuus), mutta ei tuo energiatehokkuuden ja sähkönkulutuksen kannalta ole kyllä fiksua käyttöä.
Ilmeisesti riippuu siitä miten suurella teholla laite tuottaa lämpöä. Itsellä pumppu käy katkokäyntiä, koska PILP lämmittää myös ->Jäätä ei synny, koska pumppussa kuitenkin tapahtuu sulatus varmaan yhtä usein. Naapureilla taas ILP:it on pääasiallinen lämmityslähde ja jäätä tulee pulkkatolkulla (pulkka oli keksintö mihin on helppo kerätä jäät ja siirtää pois talon vierestä)
 
Ei tippaakaan tarpeellinen.
Mielenrauhaa tolla haetaan, ei sieltä vettä niin paljoa tule…
Itselläni joku raksalta nostettu rikkinäinen muoviputki johon toi poistoputki suurimmat tiputtaa ja sit sen alla tollanen joku sementin tms sekoitusastia mistä kippaan vitun ison jääpalan pois kerran pari talvessa.
Vähän ristiriitainen kommentti. Ensin sanot, ettei yhtään tarpeellinen, ja heti perään kerrot, että itsellä kuitenkin tällainen vedenohjaussysteemi on käytössä...

Anyway - Itselläni oli vielä toissaltalvena LN25:n alla (maatelineelle asennettu) pelkkää tyhjää, ja jäävuorihan siihen kertyi talvella varsin nopeastikin. Sitä sai sitten olla hakkaamassa palasiksi, jottei yltäisi laitteen pohjaan asti.

Viime talveksi tuohon laitetiin tuollainen levymäinen vedenohjain, joka tuo vesiä vähän eteenpäin, ja siitä valuttaa ne edelleen paljuun. 1-2 viikon välein tuosta täytyi se jääkuutio kipata pois. En koe sitä isoksi haitaksi, kyllä nuo vedet täytyy tuosta kuitenkin johonkin saada juuri tuon jään kertymisen takia.

Sitä taas en ymmärrä, että asennetaan jotain sulatuskaapeleita, joiden lämmittäminen tapahtuu sähköllä, ja tällä suoraan tapetaan sitä tärkeintä asiaa, eli ilpin hyötysuhdetta...
 
Vähän ristiriitainen kommentti. Ensin sanot, ettei yhtään tarpeellinen, ja heti perään kerrot, että itsellä kuitenkin tällainen vedenohjaussysteemi on käytössä...

Anyway - Itselläni oli vielä toissaltalvena LN25:n alla (maatelineelle asennettu) pelkkää tyhjää, ja jäävuorihan siihen kertyi talvella varsin nopeastikin. Sitä sai sitten olla hakkaamassa palasiksi, jottei yltäisi laitteen pohjaan asti.

Viime talveksi tuohon laitetiin tuollainen levymäinen vedenohjain, joka tuo vesiä vähän eteenpäin, ja siitä valuttaa ne edelleen paljuun. 1-2 viikon välein tuosta täytyi se jääkuutio kipata pois. En koe sitä isoksi haitaksi, kyllä nuo vedet täytyy tuosta kuitenkin johonkin saada juuri tuon jään kertymisen takia.

Sitä taas en ymmärrä, että asennetaan jotain sulatuskaapeleita, joiden lämmittäminen tapahtuu sähköllä, ja tällä suoraan tapetaan sitä tärkeintä asiaa, eli ilpin hyötysuhdetta...
Meillä ei ole lainkaan salaojia ni siksi ohjaan pois.
 
Minkälainen putki sulla menee maahan ja kuinka pitkälle sulatuskaapeli?

Tuollainen ohuelti eristetty putki menee tuolta terassin alta.. oiskohan jotain 2,5-3m pitkä tuosta kaukalosta alkaen. Sisällä menee tuo sama kaapeli mikä tuossa kaukalossa alunperinkin oli. Asentaja laittoi sen samalla kun pumpunkin.
Se kaapeli menee koko putken mitalta + ylimääräistä n. 5-8cm tulee sieltä putken päästäkin.
 
Niben VILP ulkoyksikön mukana tuli (lisähintaan tietysti) sulanapitokaapelilla varustettu viemäröintisarja. Hyvä että tuli laitettua, vedet on johdettu sokkelin läpi lämmönjakohuoneen viemäriin. Vettä tulee sen verran, että pitäisi laittaa tuohon "hiljainen" vesilukko kun lirisee niin benteleesti...

Onko muuten mitään järkeä käyttää ILP:a VILP:n tukena lämmityksessä? -97 rakennettu 2. kerroksinen talo, enmimmäkseen lattialämmitys. Panasonicin pumppu löytyy 2. kerroksesta, mutta sitä on käytetty ainoastaan viilennykseen. Suunnittelija sanoi, ettei kannata ILP:a käyttää lämmitykseen kun VILP:ssa on parempi hyötysuhde. ILP:n lämmintä puhallusta on vähän jäänyt kaipaamaan, mutta Nibe noudattaa omaa lämpökäyräänsä ja ILP:n "mukavuuslämpö" olisi lähinnä lisäkustannus.
 
Niben VILP ulkoyksikön mukana tuli (lisähintaan tietysti) sulanapitokaapelilla varustettu viemäröintisarja. Hyvä että tuli laitettua, vedet on johdettu sokkelin läpi lämmönjakohuoneen viemäriin. Vettä tulee sen verran, että pitäisi laittaa tuohon "hiljainen" vesilukko kun lirisee niin benteleesti...

Onko muuten mitään järkeä käyttää ILP:a VILP:n tukena lämmityksessä? -97 rakennettu 2. kerroksinen talo, enmimmäkseen lattialämmitys. Panasonicin pumppu löytyy 2. kerroksesta, mutta sitä on käytetty ainoastaan viilennykseen. Suunnittelija sanoi, ettei kannata ILP:a käyttää lämmitykseen kun VILP:ssa on parempi hyötysuhde. ILP:n lämmintä puhallusta on vähän jäänyt kaipaamaan, mutta Nibe noudattaa omaa lämpökäyräänsä ja ILP:n "mukavuuslämpö" olisi lähinnä lisäkustannus.

SCopillahan sen näet kummalla halvempi lämmittää.
 
Olisikohan esim Mitsu RW35 hyvä hankinta? Tai sitten voisi olla joku muukin, joka olisi yhtä tehokas.

Tulisi toiseen paikkaan, kun täällä on nyt 5 vuotta vanha Mitsu LN35.

Tuossa etuoven jälkeen tuulikaapin päällä voisi olla aika hyvä paikkaa.

Edit:
Poistin tästä turhan kuvan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa etuoven jälkeen tuulikaapin päällä voisi olla aika hyvä paikkaa.

Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.
 
Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.

Otaksun, että @jm82 tarkoitti tuulikaapin oven päällistä...

Ite purkaisin TK seinät hemmettiin ja laittaisin ILP:n ulko-oven päälle.
 
Täällä (tai no, naapurissa) joku (yksi henkilö, toki jokainen on vapaa tekemään ratkaisunsa kuten haluaa) tehnyt hieman samoin ja ainakin itselleni tuli kysymys: miksi ihmeessä?
Eli tuo tuulikaappi on ideana huone mikä pysyy kiinni jatkuvasti, kun siitä kuljetaan sen ovet suljetaan nopeasti ainakin ennenkuin seuraava ovi (ulos tai sisälle) avataan. Tarkoitus että se olisi hieman lämpimämpi tila missä ulko vaatteet (kengät, sateenvarjot jne) kuivuvat ja pysyvät kuivina. Sitten kun lähtee ulos kengät ja takit jne. ovat hieman lämpöiset jo valmiiksi ja mukavat laittaa päälle.

Kun täällä vastapäätä on sitten terassin ovi "pitkän käytävän päässä" mikä (terassi) on sitten taas se loogisempi paikka laittaa ilppi (ulkoyksikkö) kuin etuoven viereen. Juurikin 35W mutta ei sillä teholla nyt niin väliä.

Jos ja kun haluaa että viileys tai lämpö leviää jonnekin se vaatii tietysti myös että ovet em. paikkaan täytyy pitää avoinna. Taloudessa pari kisssaa joten se on sinänsä OK että tuulikaapin, WC:n, pesuhuoneen (sekä saunan yleensä) mahdollisesti kodinhoitohuoneen ja tietysti vaatekaappien ovet pidetään kiinni ja keittiön, olohuoneen, makuuhuoneiden avoinna. Tosin käytössä viilennyksessä koska muuten maalämpö hoitaa lämmityksen. Näin myös viilennettävän alan koko pienentyy mukavasti.
Selvensin vielä, että tuohon kohtaan tuulikaapin oven päälle. Ja ehkä tuulikaapin oven voisi ottaa kokonaan pois, että Ilp lämpöä menisi myös tuulikaappiin? Kumminkin eteinen ja kolmen makkarin ovet olisi tuossa sopivasti.

Siellä on myös alkuperäinen Ilp lämmittämässä toisessa päässä taloa. Siellä samassa tilassa on takka. Ja sitten neljäs makuuhuone.

Screenshot_2024-09-25-19-18-53-27_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Ite purkaisin TK seinät hemmettiin ja laittaisin ILP:n ulko-oven päälle.

Tuo käväisi kyllä itselläkin mielessäni koska muuttaessa tuulikaappi olisi ns. "turha huone" mutta kun noudatin erittäin hyvää neuvoa (odota ainakin vuosi ja tee remonttia vasta vuoden+ päästä kesällä) päädyin pitämään tuulikaapin ja liisäämään toiselle seinustalle takorautaisen vaateripustimen ja toiselle seinustalle (saunan lauteiden ylijäämä puusta, lakaten mutta ei maalaten) 5 hyllylevyä (ensimmäinen noin 40cm lattiasta joten esim. saappaat, isot limsat tai vissyt jne. mahtuvat hyvin, seuraavat noin 30cm välein) ja olen ihan tyytyväinen ratkaisuun.

Tosin syväys itselläni on vain noin metrin kun taas leveys noin 160-170cm. Eli se ei vie järkyttävän paljoa tilaa jolloin se muistutaisi lähes eteistä mikä tekisi siitä omiin tarpeisiini liian ison (ulkomuistista veranta oli ikkunoilla varustettu eteinen ja eteinen taas ilman ikkunoita oleva veranta. Lapsuuden kodissa kun oli ensin iso veranta minkä jälkeen "loogisesti" eteinen mikä oli talon solmukohta ja siitä pääsi jokapuolelle muualle).
 
Alkaa livetä pahasti OT:n puolelle, mutta tuulikaapit ovat sinänsä mielenkiintoinen aihe.

Modernissa, tiiviissä, hyvällä lämmöneristyksellä ja koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa tönössä useimmille kotitalouksille täysin turha este ja hidaste eteisen ja ulkotilan välissä.

Lapsi- ja kotieläintalouksissa moiselle voi kehitellä joitakin järkeviä käyttötarkoituksia. Itsellä on tosin molempia enkä silti moista talooni hyväksyisi.

Sitten taas toisaalta, jos kohde onkin Sodankylässä sijaitseva -35c pakkasessa 7:llä punahehkuisella Porin Matilla juuri juuri +15c:ssa pysyvä viime vuosisadan alkupuolelta oleva kutterinlastulla, tuohella, sammaleella ja koksikuonalla eristetty talovanhus, voi tuulikaapilla olla ihan kohtuulliset lämpötaloudelliset perustelut olemassa ololleen. Tosin halkorallin tiimellyksessä voi se turha lisäväliovi toisinaan alkaa kismittämään.
 
Jotkut väittää, että kuulemma vanha ovi saattaa olla sellaista tekoa ettei se kestäisi jos tuulikaappi puretaan. En tiedä onko se vain legendaa, mutta voihan niiden eristys tai ikkunarakenne kai ehkä pettää helpommin kovempien voimien kohdistuessa siihen?

Näin oli naapurille sanottu 80-lukulaisen rivarin remonttia tehdessä tänä kesänä, halu olisi ollut poistaa tuulikaaapin ovi. Muuten se teetti aika hc-remontin täysine uusine sähkötöineen ja keittiö-olohuone väliseinän purkuineen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 482
Viestejä
4 558 203
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom