Ilmalämpöpumput eli ILPit

Ei pidä paikkansa. Lämpöpumppufoorumilla olen surffaillut ja sinne kirjoitellutkin samalla nimimerkillä. Olen melko analyyttisen teknisesti orientointunut henkilö ja ratkon mm. työkseni teknisiä ongelmia. Olen puolikorvalla seuraillut niitä sulatusvalejä ja sitä ns hullunkiertoa ei ole koskaan ollut. Logiikka säätää sulatusvälin pituutta kuten sinen ohjelmoitukin, mutta tuota jumiutumista lyhimmälle mahdolliselle 30min sulatusvälille ei ole koskaan tapahtunut. Jumiutuminen johtuu siitä, että pumppu saa joltakin anturilta tiedon, että kenno ei sula sulatuksessa.

Siihen tiheälle sulatukselle jumittumiseen on joitakin teorioita olemassa, josta se jäätyvä eristehuopa on yksi ja kaikkein varteenotettavin. Vika ei koska lähellekään kaikkia pumppuja. Jotakin saattaa vaikuttaa, jos pumppu sellaisella paikalla, että sinne tuiskuttaa sisään lunta tms.

No hyvä jos näin on. Pitää toivoa, että kumpikaan itselleni tulevista koneista ei ole näitä ongelmatapauksia. Lupaan kyllä raportoida kokemukset, kunhan olen jonkin aikaa koneiden kanssa elänyt.

Meillä LN35 pelaa kans niinku pitää. Ei ole mihinkää kiertoon juminu. Alkuun kans pelkäsin, mutta totuus on pumppufoorumia tylsempi ja pöhisee vaan kuumaa ilman kikkailua :/

Hyvä näin! Toivotaan, että täälläkin kävisi samoin.
 
Olenko ihan hakoteillä seuraavan laskelman kanssa:

Eli, hommasin ilmalämpöpumpun, asennus ensi viikolla.
Kesäaikana sähköä kuluu noin 550-600kwh/kk, eli tämä määrä vähennetään talvikuukausien sähkönkulutuksesta.

Lämmitykseen menevä sähkö:
Loka 600kwh
Marras 800kwh
Joulu 1300kwh
Tammi 2000kwh
Helmi 1800kwh
Maalis 1600kwh

Lokakuusta alkaen sähkö maksaa 35cnt/kwh. Tammikuussa tarkistetaan ja oletetaan, että hinta tulisi tuolloin olemaan "maltillinen", 45cnt/kwh

Ilmalämpöpumpun tuoma säästö hatusta vaikka 1/3 lämmitysmenoista.

Loka-joulukuu, pelkkä lämmitykseen kuluva sähkö 945€
Tammi-maaliskuu, 2430€
Yhteensä 3375€

Kun näistä otetaan 1/3 pois
Loka-joulukuu, 624€
Tammi-maaliskuu, 1604€

Yhteensä 2278€, eli vähennys 1147€.

Siirtomaksu on kiinteä, 4,56cnt/kwh,
kokonaismaksu 369€, ilmalämpöpumpun jälkeen 243€. Säästöä 125€


Tästä kun vähennetään ilpin kuukausierät, a'56€, menot vähenevät puolen vuoden aikana 936€

Tässä ei oteta huomioon verovähennyksiä tai mahdollisia muita tukia.

Laskinko oikein?
Suht oikein. Olettaen että laite pysyy ehjänä. Muutamassa vuodessa noissa paras terä menee ohi.
Ja paikoitellen sisäyksikön likaantuminen paha tyyppivika. Sitä seinän puolta ei saa kunnolla puhtaaksi ennen kuin laite pudotettu seinältä. Kokonaisuutena suht lyhyt ikäisiä, vaikeita huoltaa ja puhdistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suht oikein. Olettaen että laite pysyy ehjänä. Muutamassa vuodessa noissa paras terä menee ohi.
Ja paikoitellen sisäyksikön likaantuminen paha tyyppivika. Sitä seinän puolta ei saa kunnolla puhtaaksi ennen kuin laite pudotettu seinältä. Kokonaisuutena suht lyhyt ikäisiä, vaikeita huoltaa ja puhdistaa.

Kaverin panasonic 10v jauhanu. Hyvin pelaa sekin, kemijärven talvessa. Lyhyt ikä on suhteellista.
 
Kaikki sisäyksiköt likaantuvat käytössä. Liasta pääsee pesemällä.
 
Kaikki sisäyksiköt likaantuvat käytössä. Liasta pääsee pesemällä.
Ongelma vaan seinämallin sisäyksikössä että sitä seinän puolta mahdoton saada uutta vastaavaan kuntoon ilman koko laitteen purkamista seinältä alas.
Tyypillisesti pestään seinällä, 50 % kennosta jää pesemättä.
 
Viimeksi muokattu:
Tais olla syksyllä 2006 kun tuo tuhisija asennettiin. Eli Sanyo on kestänyt varsin kohtuullisesti. :-) En ole tutkinut että onko heidän malleja nykyisin olemassa ollenkaan. Kerran on putsattu kunnolla ja samalla tarkistettu että putkissa on tavaraa.
 
Kaksi Mitsubishi LN25 pumppua, jotka asennettu samana päivänä vuonna 2019. Toinen on aina tuottanut heikommin lämpöä kuin toinen. Aluksi ajattelin eron johtuvan toisen ulkoyksikön päällä olevasta suojakotelosta, joten otin sen pois.

Mittasin juuri maksimilämpöjä, mitä sisäyksikkö puhaltaa kun laittaa pyynnin maksimiin eli 31 asteeseen ja puhaltimet täysille. Mittaus vartin kuluttua. Ulkolämpötila 9,5 astetta, ilmankosteus 79 %, tuuli 5 m/s.

Paremmin tuottavalla lämpömittari kohosi 51 asteeseen saakka kunnes väsyin mittaamisen kanssa. Nousi edelleen hiljalleen ylöspäin eli olisi ehkä päätynyt jonnekin 53-55 asteen tietämille arviolta.

Heikommin tuottava puhalsi ainoastaan 40,4 asteista ilmaa. Näillä keleillä tällä ei ole merkitystä, mutta kovilla pakkasilla toinen puskee lämpöä taloon kun toinen jo hyytyy eikä pysty tuottamaan lämpöä.

Putkessa liian vähän ainetta? Putket ovat ehkä 1.3 kertaa pidemmät heikommin tuottavalla. Voiko tällä olla iso merkitys?
 
Kaksi Mitsubishi LN25 pumppua, jotka asennettu samana päivänä vuonna 2019. Toinen on aina tuottanut heikommin lämpöä kuin toinen. Aluksi ajattelin eron johtuvan toisen ulkoyksikön päällä olevasta suojakotelosta, joten otin sen pois.

Mittasin juuri maksimilämpöjä, mitä sisäyksikkö puhaltaa kun laittaa pyynnin maksimiin eli 31 asteeseen ja puhaltimet täysille. Mittaus vartin kuluttua. Ulkolämpötila 9,5 astetta, ilmankosteus 79 %, tuuli 5 m/s.

Paremmin tuottavalla lämpömittari kohosi 51 asteeseen saakka kunnes väsyin mittaamisen kanssa. Nousi edelleen hiljalleen ylöspäin eli olisi ehkä päätynyt jonnekin 53-55 asteen tietämille arviolta.

Heikommin tuottava puhalsi ainoastaan 40,4 asteista ilmaa. Näillä keleillä tällä ei ole merkitystä, mutta kovilla pakkasilla toinen puskee lämpöä taloon kun toinen jo hyytyy eikä pysty tuottamaan lämpöä.

Putkessa liian vähän ainetta? Putket ovat ehkä 1.3 kertaa pidemmät heikommin tuottavalla. Voiko tällä olla iso merkitys?
Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.
Kone joko tukossa pölystä tai sopat vähissä. Ja invertteri koneesta kun puhutaan niin oikea toiminta tapa on etsiä vuotopaikka ja korjata se. Kone tyhjäksi kaasuista ja vaakaamalla uudelleen täyttö.
Voi sieltä vikakooditkin tutkia.
Yleensä koitetaan oikoa tässä vaiheessa vähän sihauttamalla ainetta ja tutkitaan huoltomittarisarjan lukemia vakavalla ilmeellä että nyt hyvä.
 
Harvinainen 10v kone, keskimääräinen käyttöikä jotain aivan muuta.
Split Panasonic vuodelta 2002 toimii edelleen. Kohta vaihtuu uuteen ihan energiansäästösyistä.
Myös 2kpl vm 2007 Panasonicia pelaa hyvin, joista toinen vaihtuu samasta syystä uuteen.

Kunnon putsaukset tein muutaman vuoden sisällä kaikkiin, eli kaikki paikallaan lähtevät osat irti ja suihkuun sekä kennon pesu.
 
Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.
Yleensä koitetaan oikoa tässä vaiheessa vähän sihauttamalla ainetta ja tutkitaan huoltomittarisarjan lukemia vakavalla ilmeellä että nyt hyvä.

Taispa olla LN25, että 7m putkiin asti riittää koneen mukana tullut kylmäaine. Sen jälkeen lisättävä.
 
Nyt ollut keväästä Toshiban Haori 35 viilennys käytössä ja sisäyksikkö pitää pienellä teholla pientä nakutusta (ilmanohjaimet pysäytettynä). Ulkoyksikkö myös pitää jonkinlaista nakutusta. Muutaman muun kuin Toshiban ulkoyksikön ääntä olen kuunnellut niin ei ole kuulunut kuin se tuulettimen humina. Laite omalla jalalla, ei resonoi seinää vasten tms. Lieneekö Toshiban ominaisuus? Lämmitykseen ei ole tullut testattua eikä tule näillä hinnoilla, koska takka+kaukolämpö.
 
Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.
Kone joko tukossa pölystä tai sopat vähissä. Ja invertteri koneesta kun puhutaan niin oikea toiminta tapa on etsiä vuotopaikka ja korjata se. Kone tyhjäksi kaasuista ja vaakaamalla uudelleen täyttö.
Voi sieltä vikakooditkin tutkia.
Yleensä koitetaan oikoa tässä vaiheessa vähän sihauttamalla ainetta ja tutkitaan huoltomittarisarjan lukemia vakavalla ilmeellä että nyt hyvä.
Putken pituus noin 5,7 metriä eli koneen mukana tulleet aineet pitäisi riittää.

Muistelisin, että alusta alkaen tämä kone on tuottanut huonommin lämpöä kuin toinen. Voiko se viitata siihen, että vuotoa ei välttämättä ole vaan ainetta on karannut asennusvaiheessa? Asentajat siirsivät ulkoyksikköä muutama päivä alkuperäisen asennuksen jälkeen (eivät muistaneet jättää tilaa ulkoyksikön suojakotelolle, vaikka tästä oli sovittu), joten olisiko tässäkin vaiheessa voinut karata ainetta. Toki tässä vaiheessa on myös voinut tulla vaurio putkeen, koska oli melkoista äherrystä se siirtäminen.

Soitin huoltoon niin puhelimessa mainitsi, että huoltaja tulee täyttämään putket. Kuulostaa siis juuri siltä, että sillä saa hetken helpotuksen ja mikäli vuoto löytyy, ongelma uusiutuu. Onkohan Mitsubishilla olemassa ohjeita korjaukselle, mihin voisin vedota ja vaatia tekemään asian kunnolla?
 
Kukaan keksinyt lisää maks 27,5cm korkeita sisäyksiöitä? Viilennyshommia.
Nyt ei ole, kuin Boschi6000 tiedossa.
 
Kukaan keksinyt lisää maks 27,5cm korkeita sisäyksiöitä? Viilennyshommia.
Nyt ei ole, kuin Boschi6000 tiedossa.
Panasonicin LZ -sarja. Sisäyksikkö on näissä 250mm korkea, mutta on taas syvempi kuin muut. Tämä toki lämmittää myös tarvittaessa.
 
Ostettiin Toshiba premium 25 ilppi talvella ja se asennettiin helmikuussa. Kesällä aina satunnaisesti kävellessä sisäyksikön ohi tulee sellainen etikkamainen tuoksu jostain. Lämmitystoiminnolla kun se on ollut nyt niin samaa hajua ei olla havaittu. Onkohan tämä normaalia vai tuleeko haju vuotavan aineen merkiksi?
 
Ostettiin Toshiba premium 25 ilppi talvella ja se asennettiin helmikuussa. Kesällä aina satunnaisesti kävellessä sisäyksikön ohi tulee sellainen etikkamainen tuoksu jostain. Lämmitystoiminnolla kun se on ollut nyt niin samaa hajua ei olla havaittu. Onkohan tämä normaalia vai tuleeko haju vuotavan aineen merkiksi?
Normaalia, automaattisen puhdistustoiminnon aiheuttamasta otsonista.
 
Putken pituus noin 5,7 metriä eli koneen mukana tulleet aineet pitäisi riittää.

Muistelisin, että alusta alkaen tämä kone on tuottanut huonommin lämpöä kuin toinen. Voiko se viitata siihen, että vuotoa ei välttämättä ole vaan ainetta on karannut asennusvaiheessa? Asentajat siirsivät ulkoyksikköä muutama päivä alkuperäisen asennuksen jälkeen (eivät muistaneet jättää tilaa ulkoyksikön suojakotelolle, vaikka tästä oli sovittu), joten olisiko tässäkin vaiheessa voinut karata ainetta. Toki tässä vaiheessa on myös voinut tulla vaurio putkeen, koska oli melkoista äherrystä se siirtäminen.

Soitin huoltoon niin puhelimessa mainitsi, että huoltaja tulee täyttämään putket. Kuulostaa siis juuri siltä, että sillä saa hetken helpotuksen ja mikäli vuoto löytyy, ongelma uusiutuu. Onkohan Mitsubishilla olemassa ohjeita korjaukselle, mihin voisin vedota ja vaatia tekemään asian kunnolla?
Varmistan vain että eihän ole night/silent modessa laite? Ihmettelin viime talvena kun laite puski vain jotain 35 asteista ilmaa, kunnes muistin että kirkkaan sinisen ledin takia laitoin sen vähän aiemmin yömodeen. Käytän laitetta vielä ainoastaan MelCloud appin kautta ja siinä ei tuota yömodea ole, joka helpotti unohtamaan koko asetuksen joka vain kaukosäätimessä.
 
Missä ilpissä olisi pieni sisäyksikkö ja olisi vielä hiljainenkin? Tehontarve ei ole suuri.
 
Ostettiin Toshiba premium 25 ilppi talvella ja se asennettiin helmikuussa. Kesällä aina satunnaisesti kävellessä sisäyksikön ohi tulee sellainen etikkamainen tuoksu jostain. Lämmitystoiminnolla kun se on ollut nyt niin samaa hajua ei olla havaittu. Onkohan tämä normaalia vai tuleeko haju vuotavan aineen merkiksi?
Itsellä oli alkuun sellaista hajua toshiba haori 13 kanssa, mutta se lähti itsestään. Hajua oli eniten tai ehkä ainoastaan pelkällä puhallustoiminnolla.
Oletin, että se oli vain jotain uuden karheuteen liittyvää hajua.
Nyt kun lopettanut viilennyksen käytön ja antanut olla päiviä pelkällä puhalluksella, niin ei ole ko. hajua ollut ollenkaan.
 
Omakin tälle kesälle asennettu Toshiba Seiya 13 pukkasi joskus välillä satunnaisesti samanlaista vienoa etikkaista tuoksua. Varmaankin Toshiban ominaisuus kun samaa on muillakin. Tuskin se alle kuukaudessa ehti mitään sivilisaatioita kennoissa kasvattaa kun uudenkarheana tehtaan muoveista asennettiin.
 
Tuota mietiskeltiin juuri, että tuskin sinne mikään hajua aiheuttava haitta on edes ehtinyt kerääntyä tai kasvaa kun oli uusi ja puhdistettukin hyvin. Lienee siis normaalia :) Jos kerran muillakin samaa ilmenee niin uskotaan, että kuuluu ominaisuuksiin.
 
Greestä on tullut samanlaista satunnaisesti, käsittänyt liittyvän jotenkin siihen ionisaattorin toimintaan?
 
Mitä muistelen lukeneeni niin omassa sisäyksikössäni ei pitäisi mitään ionisaattoria olla? Voin toki olla väärässäkin.
 
Varmaan ne mitat kannattaa kertoa ja miksi pieni.
Onko myös ulkonäöllä väliä?
Pieni on helpompi sijoittaa. Ulkonäöllä ei ole merkitystä. Nykyinen toshiba tarvitsee vasemmalle 40cm tyhjää tilaa huoltamista varten. Normikokoinenkin käy jos tuota vaatimusta ei ole.
 
Varmistan vain että eihän ole night/silent modessa laite? Ihmettelin viime talvena kun laite puski vain jotain 35 asteista ilmaa, kunnes muistin että kirkkaan sinisen ledin takia laitoin sen vähän aiemmin yömodeen. Käytän laitetta vielä ainoastaan MelCloud appin kautta ja siinä ei tuota yömodea ole, joka helpotti unohtamaan koko asetuksen joka vain kaukosäätimessä.
Ei ole tästä kyse :) Ledit olen teipannut valkoisella teipillä piiloon...
 
Onko kukaan vertaillut miten uusien ilppien hyötysuhteet on kehittynyt 15v vanhoihin laitteiisiin verrattuna?
 
Onko kukaan vertaillut miten uusien ilppien hyötysuhteet on kehittynyt 15v vanhoihin laitteiisiin verrattuna?
No itselle juuri eilen asennettiin osittain (sähköjä ei asennettu kokonaan, koska edellisen ilpin pistorasia oli nollattu eikä se ole kuulema enää sallittu, joten odotellaan sähkäriä vetämään sulaketaulusta->ilpiln vikakatkaisimeen maadoitettua johtoa) Mitsun RW35 n. 12 vuotta vanhan Panasonicin tilalle. Tuo vanha Panasonic toimi ihan hyvin -5 asteeseen, jonka jälkeen kyllä tippui COP nopeasti ja jossain -15 asteessa se oli melkein 1, eikä enää -20 asteen jälkeen tullut mitään lämmintä. Tuo uusi Mitsu pitäs Eurovent mittausten mukaan tuutata -25 asteessa vielä 4 kW lämmintä. Uusin ilpin juuri tästä syystä, koska asun Kainuussa ja täällä on tuollaisia pakkaslukemia useampia talvessa.
 
Mites olette hoitaneet sulatusvedet? Oma ulkoyksikkö terassilla, niin ei viitsisi siihen alkaa mitään jäävuorta talvella kasvattamaan.

Olisko joku tämän tapainen riittävä? Sulatusveden ohjain maatukitelineelle Eli ohjaisi ne vedet vaikka johonkin ämpäriin, josta sitten kippaisi vedet/jäät jonnekin syrjemmälle. Vai onko syytä ostaa lämmityskaapelilla varustettu kaukalo?
 
Mites olette hoitaneet sulatusvedet? Oma ulkoyksikkö terassilla, niin ei viitsisi siihen alkaa mitään jäävuorta talvella kasvattamaan.

Olisko joku tämän tapainen riittävä? Sulatusveden ohjain maatukitelineelle Eli ohjaisi ne vedet vaikka johonkin ämpäriin, josta sitten kippaisi vedet/jäät jonnekin syrjemmälle. Vai onko syytä ostaa lämmityskaapelilla varustettu kaukalo?
Jos saat laastipaljun sopivasti siihen alle niin saa vedet kerättyä suht helposti. Silikonispraylla pinnoitus ennen pakkaskelejä niin lohkareen pitäisi irrota helpommin eikä tarvi erillisiä lämmityksiä.
 
Mites olette hoitaneet sulatusvedet? Oma ulkoyksikkö terassilla, niin ei viitsisi siihen alkaa mitään jäävuorta talvella kasvattamaan.

Olisko joku tämän tapainen riittävä? Sulatusveden ohjain maatukitelineelle Eli ohjaisi ne vedet vaikka johonkin ämpäriin, josta sitten kippaisi vedet/jäät jonnekin syrjemmälle. Vai onko syytä ostaa lämmityskaapelilla varustettu kaukalo?
Ite oon ohjannut kourulla vesiä, mutta ongelmana on että tahtoo jäätyä sinne kourun alapäähän möhkäle ja sitten tietysti hiljalleen kouru täyttyy jäästä. En usko ongelmaa tulevan niin helposti, jos kourun toinen pää on ilmassa esim. terassin reunalla. Saahan tuon kourun toki kopautettua tyhjäksikin, jos ei kovin kiinteästi asenna.

Tähän talveen lähdetään kokeilemaan pakkasenkestävällä laastiämpärillä.
 
On muuten aivan jäätävän kallis muovinpala :redface:

Edit: toki hyvä olis joku tollanen olla itselläkin telineen alla, että vedet menis vähän kauemmas, mutta eipä tuota vettä/jäätä kauhean ihmeellisesti pumpun alle ole tähän saakka kerääntynyt..
Vähäinen veden/jään määrä kertoo sitten siitä, että pumppu ei tee paljon töitä. Olen nähnyt aika huimia kuvia kun pelkällä ilpillä lämmittävän talon omistaja on kasannut lohkareet koristeeksi pihaan :lol:

Meillä tulee melko vähän sulatusvesiä kun kaukolämpö hoitaa osan lämmityksestä.
 
Mulla on ulkoyksiköiden alla soraharkoista ja hiekasta tehty kaukalo joka levenee ylöspäin. Sulan kelin aikaan se ei ole ollenkaan vesitiivis ja pohja on hiekkaa johon vesi imeytyy.

Vähänkään kovemmilla pakkasilla vesi jäätyy suoraan kiinni eikä virtaa minnekään. Lauhalla kelillä kun taas vähän vuorotellen jäätyy ja sulaa, soraharkot voi olla kovilla. Meinasin laittaa ensi talvea varten vähän styroxia harkkoja vasten, siltä varalta jos jää tekee painetta.

2 kpl LN25 oli tehokäytössä koko viime talven ja tuotti paljon jäätä talven mittaan, ja iso klöntti suli vasta huhti-toukokuun taitteessa. En osaa sanoa paljonko siinä oli mutta voisiko olla vaikka joku 200-400 litraa.
 
Vähäinen veden/jään määrä kertoo sitten siitä, että pumppu ei tee paljon töitä.

Niin no, 125 neliöinen ok-talo lämpiää muksun huonetta (ovi kiinni öisin) ja wc/märkätiloja lukuunottamatta lähes pelkästään pumpun voimalla.
Enemmän taitaa vaikuttaa sijainti tässä Turun kupeessa kun täällä on talvisinkin aika lämmintä moneen muuhun Suomen kolkkaan verrattuna.

Joskus kun on ollut pidempi kylmä jakso niin siitä on joutunut jopa petkeleellä napauttamaan vähän jääkokkareen huippua matalammaksi, mutta aika vaatimaton määrä vettä on tullut siihen nähden mitä etukäteen ajattelin. Ei ole sitten paljoa jaksanut päätään vaivata asialla.

Edit: Tässä on naapurustossa melkein joka kämpässä pumppu seinällä, eikä mitään ihmeempiä vedenpostojärjestelmiä saati paljuviritelmiä näy kellään. Pieni kasa jäätä talvisin joka pumpun alla.
 
Jos saat laastipaljun sopivasti siihen alle niin saa vedet kerättyä suht helposti. Silikonispraylla pinnoitus ennen pakkaskelejä niin lohkareen pitäisi irrota helpommin eikä tarvi erillisiä lämmityksiä.
Tai matala pulkka. Toki sitä joutuu tyhjentämään useammin, mutta liukuu hyvin talvella.
 
Mites olette hoitaneet sulatusvedet? Oma ulkoyksikkö terassilla, niin ei viitsisi siihen alkaa mitään jäävuorta talvella kasvattamaan.

Olisko joku tämän tapainen riittävä? Sulatusveden ohjain maatukitelineelle Eli ohjaisi ne vedet vaikka johonkin ämpäriin, josta sitten kippaisi vedet/jäät jonnekin syrjemmälle. Vai onko syytä ostaa lämmityskaapelilla varustettu kaukalo?


Sama homma tutkinnassa.

Oma pumppu on terassin päällä maatelineellä, kahden takaoven välissä vieläpä. Tarjolla olisi rännikaivo about viiden metrin päässä. Sulaan aikaan vois antaa valua terassilta läpi, mutta silloin terassi on enemmän tai vähemmän märkä koko syksyn. Ei siinä nyt sukkasilteen tarvitse kävellä, että se ja sama... mutta se talvi. Elikkäs jos tuon antaa tuohon kerätä jäät, niin koko terassi on keväällä pelkää jääluiskaa molemman oven edestä.

Tää on tähän mennessä parhaan tuntuinen ratkaisu jonka olen löytänyt, tilaa siis tuollaisen oikealla poistoletkun pituudella ja senkun asentaa. Kaikki muut vaatii enemmän askartelua tai ovat lähtökohtaisesti jo rumempia.



Onhan se tietysti vähän kalliimpi kuin ämpäri alle
 
Viimeksi muokattu:
Niin no, 125 neliöinen ok-talo lämpiää muksun huonetta (ovi kiinni öisin) ja wc/märkätiloja lukuunottamatta lähes pelkästään pumpun voimalla.
Enemmän taitaa vaikuttaa sijainti tässä Turun kupeessa kun täällä on talvisinkin aika lämmintä moneen muuhun Suomen kolkkaan verrattuna.

Joskus kun on ollut pidempi kylmä jakso niin siitä on joutunut jopa petkeleellä napauttamaan vähän jääkokkareen huippua matalammaksi, mutta aika vaatimaton määrä vettä on tullut siihen nähden mitä etukäteen ajattelin. Ei ole sitten paljoa jaksanut päätään vaivata asialla.

Edit: Tässä on naapurustossa melkein joka kämpässä pumppu seinällä, eikä mitään ihmeempiä vedenpostojärjestelmiä saati paljuviritelmiä näy kellään. Pieni kasa jäätä talvisin joka pumpun alla.
Joo, on varmasti huomattavan paljon alempi lämmitystarve kuin sisempänä maata tai pohjoisempana. Voisi olla myös niin, että kenno pysyy plussalla ja vesi lähinnä haihtuu siitä ilmavirran mukana.
 
Joo, on varmasti huomattavan paljon alempi lämmitystarve kuin sisempänä maata tai pohjoisempana. Voisi olla myös niin, että kenno pysyy plussalla ja vesi lähinnä haihtuu siitä ilmavirran mukana.

Mä veikkaan kans tuota jälkimmäistä, eihän täällä ole edes keskilömpötilat kuin pari astetta pakkasen puolella kolmisen kuukautta vuodessa. Sinänsä aika ihanteellista aluetta ilpillä lämmittämiseen hyötysuhteen puolesta kun on talvellakin keskimäärin noin lämpöistä.
 
Ulkoyksikkö riittävän ylös ja jos on suoraan kiinni seinässä niin esim 30-40 asteen kulmaan pelti siihan alapuolelle ohjaamaan vedet riittävän kauas seinästä. Ei tarvi pulkkaa hinata tai paljua tyhjennellä.

Kun täällä moni puhuu noista cop yms lukemista, niin onko kukaan niitä mittaillut? Oma kokemus on ainoastaan panasonicin LN25, ja siinä sen puhelinäpin omat tiedot ovat kyllä todella kaukana todellisuudesta kun joskus mittailin kulutuksia. Taitaa siis ihan suoraan olla asetettu eri portaat sähkönkäytöllä ja laite itse laskee siitä laskennallisen hyötysuhteen sitten ulkolämpötilaa/käyttömoodia seuraillen.
 
Kun täällä moni puhuu noista cop yms lukemista, niin onko kukaan niitä mittaillut? Oma kokemus on ainoastaan panasonicin LN25, ja siinä sen puhelinäpin omat tiedot ovat kyllä todella kaukana todellisuudesta kun joskus mittailin kulutuksia. Taitaa siis ihan suoraan olla asetettu eri portaat sähkönkäytöllä ja laite itse laskee siitä laskennallisen hyötysuhteen sitten ulkolämpötilaa/käyttömoodia seuraillen.
Pari vuotta ollut työn alla. Sattui sitten Lidlissä silmään anemometri, jonka menin ostamaan. Nyt on kiinasta tulossa MAF- ja lämpötilasensoreita, ottotehoa olen jo mittaillut pistorasian kautta parisen vuotta. En kyllä tiedä kuinka tarkasti saan mitattua tuon sisäyksikön tuottaman lämpötehon, mutta kokeillaan nyt. Pumppuna vanhoilla kaasuilla toimiva Toshiba Arctic 25.
 
Jos saat laastipaljun sopivasti siihen alle niin saa vedet kerättyä suht helposti. Silikonispraylla pinnoitus ennen pakkaskelejä niin lohkareen pitäisi irrota helpommin eikä tarvi erillisiä lämmityksiä.
Juuri näin. Toinen vinkki on, että palju pitää silloin tällöin pestä puhtaaksi. Likaiseen paljuun jää tarttuu kuin paska junttilan tuvan seinään. Puhdas palju, missä vähän silikonia, niin eikun kippaa paljun katolleen niin jää tipahtaa. Hakata, eikä polkea saa, silla halkeaa pakkasessa jos rajusti käsittelee. Hiukan voi hellästi koputella nyrkillä sisäpintoihin.
 
Kun täällä moni puhuu noista cop yms lukemista, niin onko kukaan niitä mittaillut? Oma kokemus on ainoastaan panasonicin LN25, ja siinä sen puhelinäpin omat tiedot ovat kyllä todella kaukana todellisuudesta kun joskus mittailin kulutuksia. Taitaa siis ihan suoraan olla asetettu eri portaat sähkönkäytöllä ja laite itse laskee siitä laskennallisen hyötysuhteen sitten ulkolämpötilaa/käyttömoodia seuraillen.
Pumpun tuottaman lämpötehon saa laskettua näppärästi. Itse olen käyttänyt pumpun manuaalissa olevaa puhallusmäärää eri asetuksilla, välttämättä se ei ole ihan tarkka, mutta suuntaa-antavaa tietoa saa.

Eli pumpun tuottama lämpöteho = puhallusilman ja imuilman lämpötilaero * puhallus m^3/h * ilman tiheys 1,25 * ilman ominaislämpö 1000 / tunnin sekunnit 3600.

Esim 9 asteen ero ja puhallus 330m^3/h antaa lämmön määräksi 1000w
9 * 330 *1,25*1000/3600=1031

Tuota sitten verrataan pumpun ottotehoon, esim tuossa tapauksessa 390w ja tuloksena saadaan että cop = 2,6. Lämpötila oli nollassa ja vtt:n testin mukaan silloin pumpun cop on 3, niin pienen puhalluksen ja tehontarpeen sekä realismin huomioonottaen tuo 2,6 lienee suunnilleen oikein.

Jos puhallus pysyy vakiona, niin voi myös laittaa vaikka grafanan piirtämään coppia ja muita tietoja. Ja toki jos automaatio säätää pumppua, tiedetään puhallusteho aina niin sen saa laskuihin mukaan.

Näyttökuva (483).png
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
277 064
Viestejä
4 768 285
Jäsenet
77 568
Uusin jäsen
kride95

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom