Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Avoimien ovien taktiikka toimii hyvin talon muodosta ja ovien suunnista johtuen. Kaksi aikuista ja koira, niin ei ole lukkojen taakse linnoittautuvia teinejä tms. Talon pohjaratkaisu aika ihanteellinen ilmalämmitykseen. Ei sokkeloinen ja yhdessä tasossa.Miten onnistuu makuuhuoneisiin lämmönsiirto? Raitisilma kun luo luonnollista ilmavirtaa tavallaan vasten haluttua lämpövirtaa. Onko tarvinnut muuta kuin avoimien ovien taktiikkaa?
Eiköhän lattialämmitystä ole hyvä aina pitää pienellä teholla päällä vähintään, kuten myös kylppärissä.Tämä ei nyt ihan suoraan itse pumppuihin liity, mutta niillä lämmittämiseen kylläkin. Eli jos ja kun talon lämmityksen on alunperin suunniteltu olevan jonkun muun lämmönlähteen varassa, niin voiko pelkällä pumpulla lämmittäminen olla huono juttu rakenteiden kannalta? Voiko esim. valussa olevalla lattialämmityksellä (muu kuin kylppäri ja sauna) olla muukin kuin huoneilman lämmitykseen ja mukavuuteen tähtäävä tarkoitus? Eli jos on valmis sietämään kylmiä lattioita ja käyttämään villasukkia syyskuulta vapulle, niin lieneekö se sinällään ihan ok…
Eiköhän lattialämmitystä ole hyvä aina pitää pienellä teholla päällä vähintään, kuten myös kylppärissä.
Tuo ongelma on ainoastaan laatoitetulla lattialla. Toki muodikkailla kiillotetuilla betoneilla tms myös. Parketti, muovimatto, laminaatti, vinyyli jne on ihan eri asia. Joskus testasin kylppärissä ja laattalattian lämpötila oltava 26 astetta, että se ei enää tunnu viileältä. Tahtoo sanoa, että kämpässä on sen jälkeen 25 astetta lämmintä...Eli jos on valmis sietämään kylmiä lattioita ja käyttämään villasukkia syyskuulta vapulle, niin lieneekö se sinällään ihan ok…
Jos talossa on maanvastainen betonilaatta, sisäilmayhdistyksen selkeä suositus on pitää se aina päällä. Eihän sen tarvitse kuumana hohkaa.Kylppärissä tietenkin, mutta miksi muualla? Jos koko talossa on lattialämmitys, niin melkoista hukkaa, jos ilmankin pärjää.
Suomessa on aika paljon myös niitä kosteusvaurioisia rakennuksia, ja nämä tyypit tietävät niistä enemmän kuin keskiveroremonttireiska, ellei eniten Suomessa. Eikähän se nyt kovin vaikea ole uskoa, että lämmitys kuivattaa maanvastaisia lattiarakenteita, joihin AINA nousee kosteutta joko kapillaarisesti ja/tai diffuusion myötä. Hyvin rakennettuna kosteutta on vähemmän, mutta aina sitä kuitenkin on.Kannattaa toki muistaa, että sisäilma*yhdistys* lipsuu monissa asioissa vähän hysteerisen puolelle...
Mites kaikki ne tuhannet kämpät joissa on maanvastainen betonilaattaperustus mutta ei lattialämmitystä, aka. varmaankin suurin osa ikinä betonilaatalle rakennetuista kämpistä? Kaikki homeeesa?
Mulla on noin 200 neliön kämppä, 2 kerrosta, 2008 rakennettu. 2 ilppiä, sähkövastuksilla toteutettu lattialämmitys ja yläkerrassa sähköpatterit seinässä.
Ilpit toimi viime talven megapakkasillakin sen verran hyvin että lattialämmöt ja seinäpatterit ei tainneet kertaakaan mennä edes päälle.
Itse en ole mikään insinööri, niin tuleeko mieleen jotain haittoja varsinkin tuon alakerran lattialämmityksen käyttämättömyydestä? ts. onko siellä esim jotakin lattiassa joka kostuu ellei lattialämpö säännöllisin väliajoin käy päällä? Märkätiloissa tietysti on lämmitys aina päällä.
Edit: no niin oli sivu auki välilehdessä ja tännehän oli jo aiheesta tullut keskustelua. My bad.
Suoraan sähköön verrattuna säästö ollee parhaimmillaan enemmänkin, yli 50%. Riippuu tietty siitä, kuinka hyvin ilman saa siirrettyä pumpulta ympäri taloa ja onko pumppu alle tonnin budjettimalli vai parin tonnin flagship.Olenko ihan hakoteillä seuraavan laskelman kanssa:
...
Laskinko oikein?
Tänään sain tiedon, että seuraava ratkaisu on uusi sisäyksikkö takuuhuoltona. Toivotaan seuraavalle yksikölle pitkää ikää kun takuu loppuu ensi vuonna.Mä luulen, että testi oli se kun kaatoivat vettä kennon läpi sinne sisäyksikköön ja kaveri katseli pihalta että alkoi tulla sieltä ulos.
Kuvassa vuotokohta punaisella, josta tiputtaa. Sinisellä värjätyssä reunassa oli jotain kosteata stryroxia tms. siellä kuorien sisällä kun purkivat. Eivät keksineet mistä vesi menee sinne. Poistoputkea kuvaa vihreä putki, eli on vastakkaisella reunalla.
Suulakkeista ei ole meillä vuotanut.
Edit: Kävin äsken tupakilla ja puhaltelin samalla sinne letkuun. Ei siellä mitään erityisempää vastusta tunnu, ei kupli eikä tule vettä ulos puhaltelun jälkeen.
Koitan muistaa tulla kertomaan, mitä takuuäijät seuraavaksi tekevät ja miten se vaikuttaa.
Eiköhän ne mahdollisine ongelmineen silti maksa itsensä takaisin.Haukkukaa idiootiksi, mutta todennäköisesti kaksi Mitsun LN25 pumppua tulee taloon. Jos nyt asentaja jollain ihmeen kaupalla saisi RW:tä, niin sitten se, mutta en usko siihen. Toshibaakin kyseltiin, mutta sen asentaja feidasi. Mitsuille löytyy hyvä ja luotettava laittaja ja lokakuun alusta moninkertaistuu sähkösopparin hinta eli ratkaisuja oli pakko tehdä.
Täällä kaksi LN25-laitetta toimii täysin moitteetta.Haukkukaa idiootiksi, mutta todennäköisesti kaksi Mitsun LN25 pumppua tulee taloon. Jos nyt asentaja jollain ihmeen kaupalla saisi RW:tä, niin sitten se, mutta en usko siihen. Toshibaakin kyseltiin, mutta sen asentaja feidasi. Mitsuille löytyy hyvä ja luotettava laittaja ja lokakuun alusta moninkertaistuu sähkösopparin hinta eli ratkaisuja oli pakko tehdä.
Kiva kuulla, että jollain näin. Jospa mullakin sattuisi arpaonni.Täällä kaksi LN25-laitetta toimii täysin moitteetta.
Samoin täällä jo kohta 4vTäällä kaksi LN25-laitetta toimii täysin moitteetta.
Ihan vastaava viritelmä kun mulla, paitsi täällä vajaa 20 neliötä vähemmän ja ilpit vain haaveissa. Mielenkiinnosta kysyn, paljon on ollut sulla vuosikulutus?
Kaikki täällä puhuu Mitsun LN sarjasta tai RW. Tällävälin ite hommasin AP sarjalaisen. Ei mikään kaunein tai siroin mutta hyvin toimii ilman ongelmia
Haukkukaa idiootiksi, mutta todennäköisesti kaksi Mitsun LN25 pumppua tulee taloon. Jos nyt asentaja jollain ihmeen kaupalla saisi RW:tä, niin sitten se, mutta en usko siihen. Toshibaakin kyseltiin, mutta sen asentaja feidasi. Mitsuille löytyy hyvä ja luotettava laittaja ja lokakuun alusta moninkertaistuu sähkösopparin hinta eli ratkaisuja oli pakko tehdä.
Ei pidä paikkansa. Lämpöpumppufoorumilla olen surffaillut ja sinne kirjoitellutkin samalla nimimerkillä. Olen melko analyyttisen teknisesti orientointunut henkilö ja ratkon mm. työkseni teknisiä ongelmia. Olen puolikorvalla seuraillut niitä sulatusvalejä ja sitä ns hullunkiertoa ei ole koskaan ollut. Logiikka säätää sulatusvälin pituutta kuten sinen ohjelmoitukin, mutta tuota jumiutumista lyhimmälle mahdolliselle 30min sulatusvälille ei ole koskaan tapahtunut. Jumiutuminen johtuu siitä, että pumppu saa joltakin anturilta tiedon, että kenno ei sula sulatuksessa.Kyllä ne ongelmayksilöt käsityääkseni ihan scanofficen maahantuomia pohjolan malleja on. Oma käsitykseni on, että kaikki LN25 ja LN35 pumput käyttäytyy samoin, osa käyttäjistä kiinnittää asiaan huomiota ja osa ei. Jos esim. sisäyksikkö ei ole kuuloetäisyydellä, niin mistäpä niiden sulatusjaksojen pituutta tietää.
Ei pidä paikkansa. Lämpöpumppufoorumilla olen surffaillut ja sinne kirjoitellutkin samalla nimimerkillä. Olen melko analyyttisen teknisesti orientointunut henkilö ja ratkon mm. työkseni teknisiä ongelmia. Olen puolikorvalla seuraillut niitä sulatusvalejä ja sitä ns hullunkiertoa ei ole koskaan ollut. Logiikka säätää sulatusvälin pituutta kuten sinen ohjelmoitukin, mutta tuota jumiutumista lyhimmälle mahdolliselle 30min sulatusvälille ei ole koskaan tapahtunut. Jumiutuminen johtuu siitä, että pumppu saa joltakin anturilta tiedon, että kenno ei sula sulatuksessa.
Siihen tiheälle sulatukselle jumittumiseen on joitakin teorioita olemassa, josta se jäätyvä eristehuopa on yksi ja kaikkein varteenotettavin. Vika ei koska lähellekään kaikkia pumppuja. Jotakin saattaa vaikuttaa, jos pumppu sellaisella paikalla, että sinne tuiskuttaa sisään lunta tms.
Meillä LN35 pelaa kans niinku pitää. Ei ole mihinkää kiertoon juminu. Alkuun kans pelkäsin, mutta totuus on pumppufoorumia tylsempi ja pöhisee vaan kuumaa ilman kikkailua :/
Suht oikein. Olettaen että laite pysyy ehjänä. Muutamassa vuodessa noissa paras terä menee ohi.Olenko ihan hakoteillä seuraavan laskelman kanssa:
Eli, hommasin ilmalämpöpumpun, asennus ensi viikolla.
Kesäaikana sähköä kuluu noin 550-600kwh/kk, eli tämä määrä vähennetään talvikuukausien sähkönkulutuksesta.
Lämmitykseen menevä sähkö:
Loka 600kwh
Marras 800kwh
Joulu 1300kwh
Tammi 2000kwh
Helmi 1800kwh
Maalis 1600kwh
Lokakuusta alkaen sähkö maksaa 35cnt/kwh. Tammikuussa tarkistetaan ja oletetaan, että hinta tulisi tuolloin olemaan "maltillinen", 45cnt/kwh
Ilmalämpöpumpun tuoma säästö hatusta vaikka 1/3 lämmitysmenoista.
Loka-joulukuu, pelkkä lämmitykseen kuluva sähkö 945€
Tammi-maaliskuu, 2430€
Yhteensä 3375€
Kun näistä otetaan 1/3 pois
Loka-joulukuu, 624€
Tammi-maaliskuu, 1604€
Yhteensä 2278€, eli vähennys 1147€.
Siirtomaksu on kiinteä, 4,56cnt/kwh,
kokonaismaksu 369€, ilmalämpöpumpun jälkeen 243€. Säästöä 125€
Tästä kun vähennetään ilpin kuukausierät, a'56€, menot vähenevät puolen vuoden aikana 936€
Tässä ei oteta huomioon verovähennyksiä tai mahdollisia muita tukia.
Laskinko oikein?
Suht oikein. Olettaen että laite pysyy ehjänä. Muutamassa vuodessa noissa paras terä menee ohi.
Ja paikoitellen sisäyksikön likaantuminen paha tyyppivika. Sitä seinän puolta ei saa kunnolla puhtaaksi ennen kuin laite pudotettu seinältä. Kokonaisuutena suht lyhyt ikäisiä, vaikeita huoltaa ja puhdistaa.
Ongelma vaan seinämallin sisäyksikössä että sitä seinän puolta mahdoton saada uutta vastaavaan kuntoon ilman koko laitteen purkamista seinältä alas.Kaikki sisäyksiköt likaantuvat käytössä. Liasta pääsee pesemällä.
Harvinainen 10v kone, keskimääräinen käyttöikä jotain aivan muuta.Kaverin panasonic 10v jauhanu. Hyvin pelaa sekin, kemijärven talvessa. Lyhyt ikä on suhteellista.
Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.Kaksi Mitsubishi LN25 pumppua, jotka asennettu samana päivänä vuonna 2019. Toinen on aina tuottanut heikommin lämpöä kuin toinen. Aluksi ajattelin eron johtuvan toisen ulkoyksikön päällä olevasta suojakotelosta, joten otin sen pois.
Mittasin juuri maksimilämpöjä, mitä sisäyksikkö puhaltaa kun laittaa pyynnin maksimiin eli 31 asteeseen ja puhaltimet täysille. Mittaus vartin kuluttua. Ulkolämpötila 9,5 astetta, ilmankosteus 79 %, tuuli 5 m/s.
Paremmin tuottavalla lämpömittari kohosi 51 asteeseen saakka kunnes väsyin mittaamisen kanssa. Nousi edelleen hiljalleen ylöspäin eli olisi ehkä päätynyt jonnekin 53-55 asteen tietämille arviolta.
Heikommin tuottava puhalsi ainoastaan 40,4 asteista ilmaa. Näillä keleillä tällä ei ole merkitystä, mutta kovilla pakkasilla toinen puskee lämpöä taloon kun toinen jo hyytyy eikä pysty tuottamaan lämpöä.
Putkessa liian vähän ainetta? Putket ovat ehkä 1.3 kertaa pidemmät heikommin tuottavalla. Voiko tällä olla iso merkitys?
Split Panasonic vuodelta 2002 toimii edelleen. Kohta vaihtuu uuteen ihan energiansäästösyistä.Harvinainen 10v kone, keskimääräinen käyttöikä jotain aivan muuta.
Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.
Yleensä koitetaan oikoa tässä vaiheessa vähän sihauttamalla ainetta ja tutkitaan huoltomittarisarjan lukemia vakavalla ilmeellä että nyt hyvä.
Putken pituus noin 5,7 metriä eli koneen mukana tulleet aineet pitäisi riittää.Siellä koneen mukana tullut taulukko kertoo kylmäinemäärän tietylle putken pituudelle.
Kone joko tukossa pölystä tai sopat vähissä. Ja invertteri koneesta kun puhutaan niin oikea toiminta tapa on etsiä vuotopaikka ja korjata se. Kone tyhjäksi kaasuista ja vaakaamalla uudelleen täyttö.
Voi sieltä vikakooditkin tutkia.
Yleensä koitetaan oikoa tässä vaiheessa vähän sihauttamalla ainetta ja tutkitaan huoltomittarisarjan lukemia vakavalla ilmeellä että nyt hyvä.
Panasonicin LZ -sarja. Sisäyksikkö on näissä 250mm korkea, mutta on taas syvempi kuin muut. Tämä toki lämmittää myös tarvittaessa.Kukaan keksinyt lisää maks 27,5cm korkeita sisäyksiöitä? Viilennyshommia.
Nyt ei ole, kuin Boschi6000 tiedossa.