Ilmalämpöpumput eli ILPit

Alakerrassa ILP olisi sitten enemmän pitkälti vain viilennystä varten, mutta jos ottaisi nyt ensin vain yläkertaan jonkun 25-sarjalaisen (?) ja katsoisi yhden kesän yli onko alakerran lisäviilennys edes aivan välttämätöntä.

Riippuu pitkälti asuinkerroksen kuutioista, jos tosiaan 100m2 on kerroksesi niin lähtisin 35-sarjalaisella.

Hintaero kuitenkin olematon.

Mulla on itselläni ainoana lämmönlähteenä noin kokonaisala 200m2, kerrosala 160m2 talossa alhaalla “35-sarjalainen“ ja “25-sarjalainen“ ylhäällä ja tämä riittää.

Yläkerta kun on huonekorkeudeltaan melko vajaa katon muodon mukaan.

Mukavuus ns pelkillä ilp + takka ei ole kovinkaan mukava, lattiat hieman viileitä osakseen ja kyllähän lämpötila seilailee asunnon sisällä jonkin verrankin pakkasilla.
 
Ok :thumbsup:. Jotenkin osasin arvata että nuo hyötysuhteet on varmaan pitkälti mainosfantasiaa. No pitänee tähdätä siihen että yläkerrassa ILP on ensisijaisesti viilentämässä ja antaa talvella sen lisälämmön mitä antaa. Yläkerran aulan kierto on nimittäin säädetty jo nyt aika viileälle. Energiatodistuksesta huomasin, että siihen oli heitetty 1 ILP:n asentamisen vähentävän lämpöenergian tarvetta 5000 kWh (1000 kg pellettiä) ja lisäävän sähkön käyttöä 1000 kWh. Yhteensä siis n. -200 € vuodesssa. Ehkä tuo laskelma on sitten lähempänä realismia, tai itse asiassa jopa yläkanttiin sekin.

Kyllä ILPilä pääsee tuollaisessa ratkaisussa kuitenkin alemmas kuin mainitsemasi 7c/kWh. Jos ajatellaan sen sähkön maksavan 13c/kWh, niin kyllä realistisesti ILPillä pääsee sinne COP 3,5-4 väliin vuositasolla helposti. Itse pääsen jopa VILPillä vuositasolla sinne ~3,13 paikkeille (vaihdellen toki per vuosi) ja nykyiset ILPit ovat hieman tehokkaampia. Kaikkein kovimmilla pakkasillahan lämpöä saat kuitenkin puusta, joka on ILPille se ns. heikoin lämmitysalue, joten ne pahimmat ajat leikkautuvat pois. Suurin säästö tehdään noissa 0C (+- 5C) keleissä kuitenkin, koska se on suurin osa ajasta ja silloin ILP on erittäin tehokas.

Eli kyllähän se lämmityksen hinta sinne ~4c/kWh tasolle tippuu tuollakin sähkön hinnalla. Ei sen TMA toki aivan hurja ole silläkään, mutta onhan se silti jäähdytyksen lisäksi kuitenkin säästöä. Sitä en tiedä miten tuohon taloon menee 2k€ edestä lämmitykseen (tai 34000kWh) vuodessa, hurjalta se kuulostaa (harakanpesä / LTO puuttuu / katolta villat painuneet?).
 
Energiatodistuksesta huomasin, että siihen oli heitetty 1 ILP:n asentamisen vähentävän lämpöenergian tarvetta 5000 kWh (1000 kg pellettiä) ja lisäävän sähkön käyttöä 1000 kWh. Yhteensä siis n. -200 € vuodesssa. Ehkä tuo laskelma on sitten lähempänä realismia, tai itse asiassa jopa yläkanttiin sekin.

.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo 5000kWh kuulostaa alhaiselta mutta erityisesti tuo sähkönkulutus. Omassa pitkän ajan seurannassa ilpin kulutus lämmityskaudelta on 3200-3700 kWh. Kokonaisenergiankulutus putosi n. 10000 kWh kun ilppi asennettiin joten ehkäpä jossain kolmosen kieppeillä voisi olla vuosihyötysuhde omassa tapauksessani. Tuskin mitään puuduttavampaa jaagaamista asian tiimoilta löytyykään kuin copeista vänkääminen, joten en väitä että edellinen pätisi mihinkään muuhun laitteeseen tai taloon.

Ah niinpä tosiaan, tuohonhan oli ilmeisesti arvottu hyötysuhteeksi vaan about 5. Vaikeaa on kyllä arvioida mikä kannattaa ja mikä ei kun muuttujiakin on mukana ihan riittävästi. Eiköhän tästä nyt varovaisesti yhdellä ILP:llä pääse eteenpäin, kun jäähdytystä nyt joka tapauksessa tarvitsee. Arvioidaan sitten tilannetta taas uusiksi kun on lisää dataa.
 
Viilennyspumppua hankkimassa. Onko kokemuksia Daikin Sensirasta tai Toshiba Seiyasta?
 
Viilennyspumppua hankkimassa. Onko kokemuksia Daikin Sensirasta tai Toshiba Seiyasta?
Seiya 13 tulossa omaan okt toukokuun alkupuolella. Ei vielä kokemuksia mutta lukemani mukaan laadukas laite. Optiona saa WiFi moduulin jotta voi sovelluksen kautta hallita, mutta itse en tuota ottanut. Asennuksen kanssa 1650€ keski-suomen alueella.
 
Käytättekö oikeasti wifi-ohjausta pumpussa? Kerrostaloon suunnittelemassani Mitsubishissa tuo olisi lisäoptiona yli 200 eur. Houkuttelee koska tykkään kaikenlaisista leluista, mutta mietin, että käyttäisinkö sitä oikeasti. Eiköhän tuo pumppu kannata pitää joka tapauksessa päällä koko kesän, niin pysyy asunto tasaisen lämpöisenä, miksipä sitä välillä sammuttelemaan ja etäkäynnistelemään. Joku harvinainen tilanne voisi olla, jos on useamman päivän poissa kotoa ja haluaisi sitten pistää päälle ennen kotiin tulemista, mutta tällaisia reissuja tuskin montaa kesässä on.
 
Onko mitsulla muka pumppuja, missä ei olisi wifi jo mukana vakiona? Ostaako joku pumppuja ilman wifiä?

Onhan se hyödyllinen, ainakaan en itse viilennä asuntoa ympäriinsä jatkuvasti jos en edes paikalla ole, mutta kuitenkin voin laittaa viilenemään ennenkuin olen kotona.

Samallailla lämmityksen kanssa, käytän esimerkiksi valmisohjelmia mitkä näpäytän vaan puhelimesta. Alakerrassa missä oleskellaan niin puhallus usein kovemmalla kun ei olla kotona, (leviää tehokkaammin paremmalla hyötysuhteella muihin huoneisiin) yläkerran makuutiloissa puhallus pienemmälle kun nukutaan jne.

Lisäksi reissut/pidemmät poissaolot niin nään jatkuvasti kerroksien lämpötilat, pystyn säästämään ylläpitolämpöä ja näen et kaikki ookoo.
 
Viilennyspumppua hankkimassa. Onko kokemuksia Daikin Sensirasta tai Toshiba Seiyasta?
Eiköhän nuo molemmat aja asiansa varsinkin jos vain jäähdytyskäyttöön tulossa. Itse ottaisin sen jonka saat vain edullisemmin.

Itellä on tuo Seiya. Hiljainen ja hyvin viilentää. Yhdestä ominaisuudesta en ole pitänyt: kuivaustoiminnossa sisäyksikön puhallin jatkaa pyörimistä kun kompressori sammuu välillä asunnon viilentyessä alle lämpötila-asetuksen ja tällöin kennolle tiivistynyt kosteus pölähtää takaisin huoneilmaan, joten tuota kuivatusta on esim. viileämpinä sadepäivinä hieman turha käyttää. Näin tosin taitaa tehdä moni muukin ilp. Vanha Panasonic pysäytti sisäyksikönkin, joten kuivaus oli tehokkaampaa viileämpinä kosteina päivinä.
 
Käytättekö oikeasti wifi-ohjausta pumpussa? Kerrostaloon suunnittelemassani Mitsubishissa tuo olisi lisäoptiona yli 200 eur. Houkuttelee koska tykkään kaikenlaisista leluista, mutta mietin, että käyttäisinkö sitä oikeasti. Eiköhän tuo pumppu kannata pitää joka tapauksessa päällä koko kesän, niin pysyy asunto tasaisen lämpöisenä, miksipä sitä välillä sammuttelemaan ja etäkäynnistelemään. Joku harvinainen tilanne voisi olla, jos on useamman päivän poissa kotoa ja haluaisi sitten pistää päälle ennen kotiin tulemista, mutta tällaisia reissuja tuskin montaa kesässä on.
Turha kapistus viilennyskäytössä. Keväällä pumppu käyntiin ja syksyllä sitten sammuksiin. Tuohon ei wifiä tarvita. Ainoa mille voisi olla käyttöä on sähkön kulutuksen ja lämpötilojen seuranta, jos se wifin yli onnistuu.
 
Itse tulee ainakin säädettyä viilennystä wifillä. Muutamaan otteeseen on ollut hyvä lisä, että saanut kämppää päivällä normaalia viileämmäksi, kun illaksi on tulossa vieraita. Tässä tietenkin eri juttu, onko kyseessä 60 kerrostalokaksio vai 187m2 2-krs okt, jossa yläkerran pumppu yrittää liikuttaa viileää alas. Jälkimmäinen vaatii hieman aikaa.
 
Onko mitsulla muka pumppuja, missä ei olisi wifi jo mukana vakiona? Ostaako joku pumppuja ilman wifiä?

Ilmeisesti näissä vain viilennyskäyttöön myytävissä ei ole, ainakaan tässä MSZ-HR35VF mallissa ei paikallisen asennusfirman mukaan ole.
 
Onko Toshiba Haorin omistajilla jo hieman pidempää kokemusta siitä kankaasta, pysyykö kireänä ettei hetken päästä ole ryppyinen verho? Pitäis jossain vaiheessa laittaa pumppua OKT jäähdytykseen ja PILPpiä tukemaan myös lämmityksessä. Mitsubishi LN menisi myös ulkonäöllisesti mutta sen olen oikeastaan ongelmien takia melkein hylännyt, ei ne kaikki ongelmat voi olla pelkissä etelän malleissa. Lisäksi olis Daikin Stylish.
On tuo haorin kangas ainaki meillä puoli vuotta pysynyt ja saahan noita tehtyä itekki lisää.
 
Käytättekö oikeasti wifi-ohjausta pumpussa? Kerrostaloon suunnittelemassani Mitsubishissa tuo olisi lisäoptiona yli 200 eur. Houkuttelee koska tykkään kaikenlaisista leluista, mutta mietin, että käyttäisinkö sitä oikeasti. Eiköhän tuo pumppu kannata pitää joka tapauksessa päällä koko kesän, niin pysyy asunto tasaisen lämpöisenä, miksipä sitä välillä sammuttelemaan ja etäkäynnistelemään. Joku harvinainen tilanne voisi olla, jos on useamman päivän poissa kotoa ja haluaisi sitten pistää päälle ennen kotiin tulemista, mutta tällaisia reissuja tuskin montaa kesässä on.

OKT- taossa 2 pumppua, uudemmassa wifi, vanhemmassa ei. Kerran katsoin miltä melcloud nayttää mutta eipä ole tullut käytettyä.
Tallissakin on pumppu jossa wifi mutta se ei ole edes yhdistetty kun ei ole ollut tarvetta.
Talvella kaikki on jatkuvasti päällä, kesällä tarpeen mukaan mutta vielä ei muutaman vuoden aikana ole ollut tarvetta säätää mitään etänä. Wifit sattui olemaan pumpuissa mukana, en olisi ottanut lisätarvikkeena.
 
Mökille tuli pari viikkoa sitten Mitsubishin pumppu, jossa on wifi vakiona. Yhteys 4G-reitittimellä ja laitenetillä, esimerkiksi sisälämpötilan pystyy tarkistamaan kotoa, joten näkee onko siellä päässä kaikki ok. Normaalisti mökissä pidetään vesiputkien takia vain hieman alennettua lämpötilaa (n. 14- 15 C), ja ihan killeri on nostaa lämpöjä etukäteen. Mökille saapuessa on sopiva lämpötila, eikä tarvitse viileää mökkiä aivan ensi töikseen alkaa lämmittelemään. Eikä tarvitse palata kotimatkalta takaisin tarkistamaan jäikö lämpötila-asetus liian ylös.

Kotona taas on edellisen omistajan asennuttama Mitsun ilp, jossa ei ole etäohjausta enkä sitä ole - tähän mennessä - erityisesti kaivannutkaan. Nyt tosin on käynyt mielessä, että jos tuo yllä mainittu wifipalikka kävisi tuohon vanhaankin malliin. Ei olisi kallis sijoitus, ja saisi muualla ollessa tarkistaa kodinkin säädöt, ja mahdollisesti teholämmittää tai -viilentää ennen kotiintuloa.
 
Itse teen Mitsun LN25-pumpulle kaikki säädöt Melcloudin kautta, en tykkää siitä 1990-luvulla suunnitellun kaken toimintaperiaatteesta lainkaan. Esim. nyt kun tultiin lomareissulta, laitoin lämpötilapyynnin takaisin 23 asteeseen jo vajaata vuorokautta ennen kotiin tuloa.

Se kaukosäädin siis lähettää aivan kaikki asetukset koneeseen joka kerta kun jotain arvoa muuttaa, joten jos olet tehnyt wifin kautta muutoksia esim. lämmitysmoodiin tai siivekkeisiin niin sitten pelkkä yksinkertainen lämpötilan muutos ei enää onnistu kaken kautta, vaan samalla kun muutat lämpötilaa niin kaikki muutkin epäsynkassa olevat parametrit siinä kakessa (sen näytöllä näkyvissä olevat) lähetetään pumppuun.
 
Hyviä pointteja pumpun käytöstä wifillä tai ilman, ja aikalailla ne mitä arvelinkin. Jossain mökillä tuo etähallinta olisi varmasti ihan ehdoton, samoiten jos ILP olisi lämmityskäytössä, sille olisi paljon käyttöä. Omaan pelkkään viilennyskäyttöön (pumppu tulee olemaan vain viilennysmalli) tuo on lähinnä kiva lelu, josta joutuisin maksamaan reilusti lisää. Joten harkitaanpa vielä sitä.
 
Noita wifi-palikoita saa myös halvemmalla ulkomailta, eikä asennus oo mikään amerikantemppu jos kiinnostaa.
 
Meillä on mökillä vanha Mitsu Airpatrolin perässä tekstiviestillä ohjattavissa. Vitosen prepaidilla pärjää vuoden ja toiminnot riittävät hyvin omiin tarpeisiimme.
 
Mökille tuli pari viikkoa sitten Mitsubishin pumppu, jossa on wifi vakiona. Yhteys 4G-reitittimellä ja laitenetillä, esimerkiksi sisälämpötilan pystyy tarkistamaan kotoa, joten näkee onko siellä päässä kaikki ok. Normaalisti mökissä pidetään vesiputkien takia vain hieman alennettua lämpötilaa (n. 14- 15 C), ja ihan killeri on nostaa lämpöjä etukäteen. Mökille saapuessa on sopiva lämpötila, eikä tarvitse viileää mökkiä aivan ensi töikseen alkaa lämmittelemään. Eikä tarvitse palata kotimatkalta takaisin tarkistamaan jäikö lämpötila-asetus liian ylös.

Täällä sama tarina, pumppu syksyllä mökille ja poissaololämpö tuolla 13-14 asteessa. Yötä vasten jos lämmöt nostaa ja puolen päivän aikaan mökillä - niin lämmöt kohdillaan.
Oletko muuten selvittänyt, kauan kestää tuo lämmön nousu 14->n.22 asteeseen pikkupakkasilla?
Aivan huipputoiminto tuo etähallinta.
 
Ei tarvitse tarkistellakaan erikseen onko kaikki ok. Melcloud ilmoittaa mikäli ilp ei ole yhteydessä pilvipalveluun. Vaan eipä meidän tapauksessamme ole ollut kertaakaan kohta seitsemään vuoteen syynä ilp:n kyykkääminen vaan joskus lyhyt sähkökatko ja useimmiten joku yhteysongelma 4G-verkossa tms.

Asiaan liittyen onko jollain tuoreessa muistissa ohje, jonka neuvoin saisi MItsubishin vanhemman FH-sarjan lämpötila-anturin siirrettyä kotelon sisältä piuhan päähän lattianrajaan, jolloin ohjauksen hyödyntämä lämpötilatieto olisi realistinen? Osittainhan automaattinen tehonsäätö kusee juuri siitä syystä että pumppu on useinkin katonrajassa, jossa on huomattavasti lämpimämpää kuin sillä tasolla missä asukkaat oleilevat.
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni 10v luokkaa oleva FD ja siitä olen vuosia sitten ottanut lämpötila-anturin pitkän piuhan perään. ns. nurkan taakse.
 
Toi etäohjaus jäähdytyskäytössä voisi olla ihan perusteltu jos pumppu on reilusti mitoitettu tilaan nähden, ja jäähdytettävä tila sellainen että siinä on reilusti lämpökuormaa. Esim vaikka 60-luvun kerrostalon yläkerran yksiö.
 
Onko ehdotuksia millä viilentää vain yksi huone? Kesällä luola lämpenee niin paljon ja mitään ilppiä ei kannata siihen ostaa. Ikkunaakaan ei voi pitää auki kun on koneellinen vaihto.
Olisiko paras sellainen tuuletin kattoon mikä pyörii?
 
Onko ehdotuksia millä viilentää vain yksi huone? Kesällä luola lämpenee niin paljon ja mitään ilppiä ei kannata siihen ostaa. Ikkunaakaan ei voi pitää auki kun on koneellinen vaihto.
Olisiko paras sellainen tuuletin kattoon mikä pyörii?
 
Kokemuksia lattiamallin ilpeistä ? Asennetaan siis alas kun katonrajassa ei tilaa riittävästi. Mitsu ja Toshiba maksaa n. 2000€. Gree: tä saisi n. 1000€. Tulee siis ok-talon yläkertaan. Alakerrassa on jo pumppu mutta viilennystä/lämmitystä tarvitaan myös yläkerrassa.
 
onko kellään tietoa voiko miten helposti ilpin lämpötilamittausta manipuloida, kun itsellä on tallissa vanhemman mallin ilppi, joka lämmittelee kämppää minimissään 16 asteeseen, vaikka talliin sopisi esim 10 astetta paremmin, niin ei menisi turhaa energiaa..
 
Voipi olla että menee ulkokenno pysyvästi jäähän, jos pudottaa lämmöt liian alas jollain kikalla. Ei riitä enää lämpöteho sisällä sulattelemaan ulkokennoa sulatussyklin aikana?
 
Laitettiin juuri Panasonicin NZ35VKE halliin, ja valittiin tuo juuri siksi että siinä on 8°C ylläpitolämpö toiminto, tarkoitettu nimenomaan kesämökille tms tilaan jossa ei oleskella. Kun tuon ylläpitomoodin laittaa päälle se sisäyksikön puhallin menee täysille ja pysyy täysillä, eli jotain muutakin taikaa siellä tapahtuu kun lämpötilan alskee noin alas.

Kovin miellyttävää sen koneen vieressä ei kyllä ole, tuo pitää täydellä höngällä kovan äänen eikä se kylmä ilma mitenkään miellyttävältä tunnu kun puhaltaa vieressä niskaan, mutta ajatushan on että tuossa ei tarvitsisi hengailla vieressä.

Sen ulkokennon sulatukseen se sisälämmön energia kyllä riittää vaikka olisi kyhlmempikin, mutta sen kylmäaineen höyrystymis/lauhtumis prosessit toimii varmaan jotenkin eri tavalla kun se sisäkenno onkin sen 10 astetta viileämpi mitä ajateltiin...
 
Laitettiin juuri Panasonicin NZ35VKE halliin, ja valittiin tuo juuri siksi että siinä on 8°C ylläpitolämpö toiminto, tarkoitettu nimenomaan kesämökille tms tilaan jossa ei oleskella. Kun tuon ylläpitomoodin laittaa päälle se sisäyksikön puhallin menee täysille ja pysyy täysillä, eli jotain muutakin taikaa siellä tapahtuu kun lämpötilan alskee noin alas.

Kovin miellyttävää sen koneen vieressä ei kyllä ole, tuo pitää täydellä höngällä kovan äänen eikä se kylmä ilma mitenkään miellyttävältä tunnu kun puhaltaa vieressä niskaan, mutta ajatushan on että tuossa ei tarvitsisi hengailla vieressä.

Sen ulkokennon sulatukseen se sisälämmön energia kyllä riittää vaikka olisi kyhlmempikin, mutta sen kylmäaineen höyrystymis/lauhtumis prosessit toimii varmaan jotenkin eri tavalla kun se sisäkenno onkin sen 10 astetta viileämpi mitä ajateltiin...

Kuvittelisin että tarkoitus on kierrättää ilmaa ettei 8 asteessa mene nurkat jäähän tms.

Sinänsä jos @banks :lla on lämpöpumpussa jokin analogitermistori niin mahdollisesti pienellä juotostyöllä saisi mittarin näyttämään pikkaisen pieleen. Se mitä muita haittavaikutuksia asialla on on sitten toinen juttu...
 
Ehdottomasti kokeilisin viritystä. Olen itsekin ideoinut keskellä kämppää olevan lämpötila-anturin koteloon lisääväni +/- katkaisijan. Katkaisijalla saisi anturin tunnistamaan ~5c lämpötilan todellista suuremmaksi tai pienemmäksi. Sillä saisi monissa tilanteissa PILP:in touhuun ennakkojärkeä. Tällaisia tilanteita ovat esim. nopeat ulkolämpötilan muutokset, juhlat; joihin tulee paljon väkeä, saunominen, krapula, ym.
 
pumppu on siis n. 10 vuotta vanha mitsubischi, jossa ei näitä hienoja ylläpitolämpöjä vielä ole.
tosiaan autotallissa ei ole tarkoituksen mukaista pitää lämpöjä tuolla +16, mutta kuitenkin plussan puolella pitäisi pysyä.
täytyy vähän tuumailla tuota asiaa. ajattelisi että ei ole kummoinen homma, riippuu tietysti tuosta anturityypistä mutta enemmänkin siitä missä se sijaitsee
 
ajattelisi, että jos sisälämpötilaa pitää kuitenkin reilusti plussalla, niin eihän se jäädy.
 
ajattelisi, että jos sisälämpötilaa pitää kuitenkin reilusti plussalla, niin eihän se jäädy.
Se onkin se ulkokenno mikä jäätyy ja masiina sulattelee ulkokennoa sillä tavalla, että se ottaa sisäilmasta lämpöä mitä puskee sinne ulkokennolle ilman tuuletusta ja sulattaa ulkokennon ja sitten operaatio jatkuu normaaliin tapaan, niin jos sisäilma on viileä niin voi olla että sulatussykli ei toimikaan kunnolla.
 
ajattelisi, että jos sisälämpötilaa pitää kuitenkin reilusti plussalla, niin eihän se jäädy.

Jäätyy, jos siinä on toiminto ettei puhalla sulatuksen aikana. Nuo mukavuustoiminnot on se, jonka takia vaaditaan tietty sisäilmanlämpötila. Nuo ylläpito +8C eroaa siinä että ne puhaltaa jatkuvasti sisäkennon kylmät ilmat huoneeseen, jonka takia voivat pitää kylmempää.
 
Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?
 
Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?

Laittaisin näillä lähtötiedoilla ehdottomasti maatelineelle. Seinän jyrinä alkaa ajan kanssa ärsyttää ja maajalusta estää sen kokonaan.

Toki jos saat seinäkiinnikkeen sokkeliin kiinni, niin se estää turhat jyrinät.
 
Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?

Jos talossa on tukeva betonisokkeli niin siihen voi asentaa sokkelitelineeseen, mutta puuseinään ei kannata laittaa. Sokkelitelineissä näyttää täällä suurimmalla osalla mööpelit olevan, kuten meilläkin. Ei tule värinöitä sisälle kyllä tuosta.

Maateline on vähän työläämpi ratkaisu, ainakin jonkin verran pitää pintamaata poistaa ja tehdä pohjia laattojen (tai optimaalisesti valetun kakun) alle kun taas sokkeliteline vaan pultataan kiinni ja sillä hyvä.
 
Meillä on pari ulkoyksikköä puuseinässä. Toinen (uudempi) jyristää vähän pahimmilla pakkasilla, tämä on työhuoneen seinässä. Vanhempi khh seinässä, siitä ei ole kuulunut mitään niin että olisin huomannut.
Tähän voi vaikuttaa sekin että työhuoneen ulkoseinä on koko päädyn kokoinen ilman ikkunoita eli hyvä kaikupohja. Toisessa on ikkuna ja erkkeri melkein vieressä, huomattavasti pienempi seinäala siis. Ja tietysti jäät pitää poistaa vaimennuskumien/jousien kohdalta...
Varmasti häiritsisi jos kuuluisi makuuhuoneeseen mutta tässä tapauksessa ei.

Jos iso seinä ja mahdollisuus niin varmaan kannattaa ottaa maa/sokkeliteline.
 
Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?
Voisin kysyä saman, mutta talo on tiiliverhottu ja puurunko. Huhtikuussa tulee toshiba seiya 13 asennus niin miettinyt, että seinäteline vai maateline.. Resonoikohan helpommin tiiliverhoillussa talossa?
 
Kyllähän maateline on varmin vaihtoehto, mutta mä laitoin hallin seinään surutta, kun ajattelin ettei sillä mahdollisella jyrinällä ole merkitystä. Panasonicin mukana ei tullut kumeja, joten ostin puuilosta kumitötteröt diy seinätelineeseen. Ei siitä kyllä mitään ääntä kantaudu sisään, oikein kun kuuntelee, niin sen kompuran äänen kuulee, mutta ei se siitä seinärakenteestä tule, vaan kuuluu ihan seinän läpi.
 
Itsellä Toshiba Premium +25 rintamamiestalon sokkelissa suoraan makuuhuoneen seinän takana ja mitään ei ole kuulunut sieltä. Ainoastaan sisäyksikön äänen kuulen riippuen puhallustehosta olohuoneessa. Lisäksi nyt pitää ottaa huomioon, että kuulen ulos, kun pää oli yksi ilta jo tyynyssä ja isäni kävi pihallani kääntymässä, lumi narskui jalkojen alla ja piti mennä katsomaan kuka siellä on.. Että joo, suht hiljainen toi ulkoyksikkö ainakin on.
 
Yön aikana olikin katolta tullut kiitettävästi lunta ja ulkoyksiköstä näkyi juuri ja juuri puhaltimen yläreuna lumen seasta. Osaakohan tuo sammuttaa itsensä, jos olisi hautautunut kokonaan?
 
Yön aikana olikin katolta tullut kiitettävästi lunta ja ulkoyksiköstä näkyi juuri ja juuri puhaltimen yläreuna lumen seasta. Osaakohan tuo sammuttaa itsensä, jos olisi hautautunut kokonaan?
eiköhän noissa joku failsafe ole, jos ei normaali operointi onnistu tai vaihtoehtoisesti vaan teho laskee tosi alas, jos ilmavirta ei ulkokennon läpi kulje
 
Nyt kun kerrostalon ikkunaremppa on lähdössä käyntiin niin ihmetyttää vaan korvausilman toteutus...
Talossa on koneellinen ilmanpoisto jossa wanhat humisevat ikkunat jotka vuotavat kuin seula on hoitanut korvausilman, mutta nyt parvekkeella asennusta odottavat ikkunat eivät kuitenkaan näytä sisältävän minkäänlaista korvausilmaventtiiliä. Ikkunoissa on kuitenkin yläpuolen tiivisteissä avonainen kaistale jonka oletan olevan jonkinlainen "it's something" ratkaisu ilmanvaihdolle. Voiko tuollainen pieni rako kuitenkaan riittää ilmastoinnille?
 
Nyt kun kerrostalon ikkunaremppa on lähdössä käyntiin niin ihmetyttää vaan korvausilman toteutus...
Talossa on koneellinen ilmanpoisto jossa wanhat humisevat ikkunat jotka vuotavat kuin seula on hoitanut korvausilman, mutta nyt parvekkeella asennusta odottavat ikkunat eivät kuitenkaan näytä sisältävän minkäänlaista korvausilmaventtiiliä. Ikkunoissa on kuitenkin yläpuolen tiivisteissä avonainen kaistale jonka oletan olevan jonkinlainen "it's something" ratkaisu ilmanvaihdolle. Voiko tuollainen pieni rako kuitenkaan riittää ilmastoinnille?
Onko sinulla kuvaa tuosta? Ei tuo ole millään tavalla nykyaikainen tapa hoitaa korvausilmaa taloon.
 
Onko sinulla kuvaa tuosta? Ei tuo ole millään tavalla nykyaikainen tapa hoitaa korvausilmaa taloon.
IMG_20220218_144113.jpg

Tuollaiset pikku raot yläosan tiivisteissä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom