Ilmalämpöpumput eli ILPit

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.
Mitsun LN25 ja 35 oli molemmat n. 1500€ kun viime syksynä 35 tilasin.
 
Kahteen vaihtoehtoon päädytty. Aika samanlaisia kapistuksia ja tehoissa ollaan samoissa, Mitsussa olisi kylläkin tuo takkatoiminto. Vaikea valinta kyllä :x3:

Mitsubishi Electric RW25 (RW25VGHZ-SC)
vs
Ilmalämpöpumppu Panasonic HZ25XKE
Suosittelen, että ostatte lämmitysteholta mahdollisimman hyvän ilpin ja pykälää isomman eli 35 sarjalaisen. Ottaisin samantien parhaan eli LN sarjalaisen. Toki jos saatte puun ilmaiseksi, niin silloin sitä ei lämmitysmuotona voita mikään, mutta mihin tahansa maksettuun lämmitysmuotoon verrattuna pois lukien maalämpö, tai ilmavesilämpö, tuo ilppi on hyötysuhteeltaan niin hyvä, että ottaisin sellasen sinne jo nykyään pöhisemään sen mitä irti lähtee.

Turha ottaa liian pienitehoista, kun isompi teho tekee laitteesta viilennyskaudellakin varmatoimisen. Lisäksi jos lämmityspolttoaineesta aka puusta joutuu jotain maksamaan on ilppi äkkiä halvin ratkaisukin nykytilanteessa.
 
Suosittelen, että ostatte lämmitysteholta mahdollisimman hyvän ilpin ja pykälää isomman eli 35 sarjalaisen. Ottaisin samantien parhaan eli LN sarjalaisen. Toki jos saatte puun ilmaiseksi, niin silloin sitä ei lämmitysmuotona voita mikään, mutta mihin tahansa maksettuun lämmitysmuotoon verrattuna pois lukien maalämpö, tai ilmavesilämpö, tuo ilppi on hyötysuhteeltaan niin hyvä, että ottaisin sellasen sinne jo nykyään pöhisemään sen mitä irti lähtee.

Turha ottaa liian pienitehoista, kun isompi teho tekee laitteesta viilennyskaudellakin varmatoimisen. Lisäksi jos lämmityspolttoaineesta aka puusta joutuu jotain maksamaan on ilppi äkkiä halvin ratkaisukin nykytilanteessa.

Mutta eikös tuo Mitsubishi RW hyper heating ole juurikin parempi, kuin tuo LN-sarjalainen. RW-sarja mene vielä nimellisteholla -25 asteessa, kun taas LN-sarjalainen kamppailee -15 asteessa.
RW-sarjalaiset on siis uudistunut hetki sitten.
 
Mutta eikös tuo Mitsubishi RW hyper heating ole juurikin parempi, kuin tuo LN-sarjalainen. RW-sarja mene vielä nimellisteholla -25 asteessa, kun taas LN-sarjalainen kamppailee -15 asteessa.
RW-sarjalaiset on siis uudistunut hetki sitten.

Kyllä tuo RW paperilla vie LN:ää ja toisaalta LN-sarja kärsii todistetusti laatuongelmista. RW-sarjasta ei ole vielä riittävästi tietoa saatavilla, mutta tuskin siinä huonompaan suuntaan on menyt. RW vai LN? Ehdottomasti RW, ei kahta kysymystä.
 
Näkynyt lehdissä tuota Mitsubishin RW 25 mallia olevan 2300 € asennettuna. Eli vissiin käytetään vanhaa 500 € asennushintaa. Jos ei ole design ykkösenä valintaa tehdessä, niin RW kyllä on hyvä laite. Tosin vasta muutama päivä takana kokemusta. Mulla oli tuo ”Wide room” ilman heitto pidemmälle tärkein ominaisuus, kun on tilat semmoiselle tarpeelle tehty. Autotallissa ei ole tarvetta juurikaan millään LN sarjaomaisten tms ”Design kuorille”, vaan tehot edellä mennään ja tietysti tuo käytettävyys.
 
Itse taas uskon, että 100v on pitkälle alakanttiin, jos putket eivät ole ulkopuolelta korrosoivassa ympäristössä. Meidän murjussa on 50v vanhat patteriputket, eikä avatuissa liitoksissa tai katkaistuissa putkissa ole pystynyt havaitsemaan mitään, joka olisi jo elinaikaa vähentänyt. Avopaisunta-astia on ollut käytössä ensimmäiset 40v. Happamia kyllä olivat avopaisunta-astian putket. Koeponnistin vanhan kattilan purun jälkeen järjestelmän 10 bar paineella: antautui yksi patteri.

Jos haluaa kysyjän tilanteessa lisää tilaa, saa sitä jo mukavasti hävittämällä vanhan kattilan ja varaajan ja korvaamalla ne 500l -energiavaraajalla. Energiavaraajaan voisi edelleen liittää monipuolisesti erilaisia lämmönlähteitä: PILP, aurinkokerääjät, VILP, MLP, vesitakka, jne, eli ei olisi ollenkaan sähköpattereihin verrattavissa olevaa hölmöilyä.
Vanhojen patterien kanssa aina riippuu myös siitä, että mille menoveden lämpötilalle ne on mitoitettu. Lämpöpumpuilla hyötysuhde heikkenee ihan merkittävästi, jos pitää kauhean kuumaa vettä alkaa puskemaan. Eihän ne uudet patterit esim. Purmolta ihan kauhean kalliit ole, mutta kyllä siinä äkkiä tulee hintaa, jos pitää teettää.
 
Vanhojen patterien kanssa aina riippuu myös siitä, että mille menoveden lämpötilalle ne on mitoitettu. Lämpöpumpuilla hyötysuhde heikkenee ihan merkittävästi, jos pitää kauhean kuumaa vettä alkaa puskemaan. Eihän ne uudet patterit esim. Purmolta ihan kauhean kalliit ole, mutta kyllä siinä äkkiä tulee hintaa, jos pitää teettää.
Lämpöpumpulla kannattaa vetää niin isot patterit, kun pystyy. Joko ulkonäöllisesti, tai tilan suhteen. Vähintään C21, mutta mielummin C22. Konvektion kannalta myös korkeampi patteri on parempi. Seuraavaksi sitten pitää putkien kyetä kierrättämään vettä kunnolla, jotta lämpömäärä riittää matalammalla lämmöllä, tai patterit kohiseen. Ylimitoitus on kuitenkin aika törkeä oltava, kun halutaan pieni Dt menon ja tulon välillä ja monta eri juttua vielä pitää huomioida. Mm konvektio on tärkeä ja C22 patteri 60 cm korkeana on ihan eri juttu, kuin rivaton yksilevyinen 40 cm korkeana. Lämpötilan tarpeessa saattaa olla 30 asteen ero kiertovedellä ja lämpöpumppu ei enää yksistään toimi.
 
Kyllä tuo RW paperilla vie LN:ää ja toisaalta LN-sarja kärsii todistetusti laatuongelmista.

LN:n laatuongelmat näyttää olevan samanlainen jatkuva totuus, kuin esim. DSG:n toimimattomuus. Itselläni ei ole LN:n ollut ongelmia eikä muillakaan mitä tiedän ko. laitetta käyttävän. Jossain malleissa oli jotain sulatusteknista haastetta varsinkin malleissa, jotka roudattiin "halvalla Virosta", mutta ei se nyt koko tuotetta määrittele.
 
Nyt on tuo Mitsubishi RW pyörinyt perjantaista täyspäiväisesti ja kyllä tulee vettä ulkoyksikön alle riittoisasti. Hain Motonetista sen pienemmän kaukalon sinne alle ja täyttyi eilen, jossa puolikas jääköntti mukana. Eli 60 L muutamassa päivässä. Ei ole kyllä ihan sama jättää huolehtimatta noista koneenssivesistä ainakaan näillä keleillä etelässä. Tuohon pitää vetää betonilaatta alle, kun kelit lämpiää ja kaatosuuntauksella vielä. Isompi kaukalo olisi 90 L ja saattaa olla jo liian painava yrittää liikutella, niin kokeilen nyt tätä pienempää aluksi.
 
Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

Vesiputket.jpg
 
Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa?

Sinänsähän varmaan putket vois vetää katonkin kautta, mutta sitten sulle tulee ongelma kondenssivesien ohjaamisesta (jos meinaat pumpulla jäähdyttää jolloin kondenssivedet tulee sisäyksiköstä). Yleensä kondenssivesiputki vedetään samaan koteloon, jolloin kotelossa täytyy olla laskeva kulma ulospäin sisäyksiköltä. Jos vesiä ei saada hoidettua painovoimaisesti niin sitten sinne pitää laittaa kondenssivesipumppu tai johtaa ne johonkin muualle.
 
Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

Vesiputket.jpg
Vedät vaan tosta ikkunan pielestä noiden putkien vasemmalta puolelta läpiviennin ja sisäyksiköltä tuleva kotelo sitten vaan menee noiden lämmitysputkien "yli".
 
Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

Vesiputket.jpg
Paljonko tulee mittaa verhotangon yläreunasta kattoon?
 
Paljonko tulee mittaa verhotangon yläreunasta kattoon?

22 cm.

Rupesin vielä miettimään, että onko tuo paikka (1) sittenkään se paras. Ajattelin, että tuossa jäähtyisi koko kämppä ja makkarikin pysyisi viileänä koko yön, vaikka ovi olisi kiinni. Mutta toisaalta suurin osa sisällä vietetystä ajasta tulee oltua tuossa työpisteellä eli voi tuntua hieman ikävältä tuo ilmavirta?

Toinen vaihtoehto olisi tuo 2 telkkarin yläpuolella Ilmavirta ei olisi ongelma, koska sohvalla ei tule paljoa istuskeltua, mutta miten mahtaa jäähdyttää makkarin? Joku ohje oli myös, että ei saisi olla metriä lähempänä telkkaria. Mistähän moinen ja onko tosiaan noin?

Kolmannessa ei taas välttämättä koko asunto jäähdy?

ILP.JPG
 
En laittaisi makuuhuoneeseen sisäyksikköä, virtaus, viileä ilma, äänet, hurinat jne. varsinkin jos oven auki pitäminen einole ongelma. Lisäksi välttelisin aivan keittiön vierustaa suodattimen likaisuuden takia.


Viilentäessä ilmavirta suunnataan niin ylös kuin pystyy, josta viileä ilma leijailee alas joten en näkisi virtausta niin ongelmallisena.
Lisäksi tommosessa luukussa ei tarvitse kovinkaan suurella pitää puhalluksia, koska ilman ei tarvitse levitä mihinkään pitkälle.
 
Siinä se avainsana tuli, hapekas vesi. Kaikki ovat samassa kierrossa (kattila, patterit ja varaaja). Jolloin kyllä saa lorotella sitä vettä kiertoon lisää. Joten en usko, että tuohon 100v ikään päästää milloinkaan. On siinä lisäksi myös omat murheensa.

Ei kai nyt sentään käyttövesi samassa kierrossa voi olla kuin lämmitysvesi? Kyllä tuo olisi jo 45 vuodessa porsinut silloin ja sen juoja olisi tukehtunut samalla siihen määrään metallia mikä pattereista tulisi. Tuollainen kun ei olisi kovin luvallinen ratkaisu kuitenkaan, tuskin ikinä ollutkaan.

Eikös noissa puuvehkeissä yleensä kuitenkin kierukka ole varaajassa käyttöveden lämmitykseen?
 
Ei kai nyt sentään käyttövesi samassa kierrossa voi olla kuin lämmitysvesi? Kyllä tuo olisi jo 45 vuodessa porsinut silloin ja sen juoja olisi tukehtunut samalla siihen määrään metallia mikä pattereista tulisi. Tuollainen kun ei olisi kovin luvallinen ratkaisu kuitenkaan, tuskin ikinä ollutkaan.

Eikös noissa puuvehkeissä yleensä kuitenkin kierukka ole varaajassa käyttöveden lämmitykseen?
Käyttövedelle on oma kierukka, muuten sama kierto.
 
Jos sähkö maksaa kokonaisuudessaan noin 15 snt/kWh ja kaukolämmön energia noin 8 snt/kWh (80 eur/MWh), voiko maalaisjärjellä ajatella, että kaukolämpötalossa ILPillä kannattaa lämmittää jos hyötysuhde on yli 2? Jos nyt unohdetaan erilaiset perusmaksut, kun lämpöratkaisua ei kuitenkaan olla vaihtamassa, vaan ILP hankitaan viilennystarpeen takia.
 
Jos sähkö maksaa kokonaisuudessaan noin 15 snt/kWh ja kaukolämmön energia noin 8 snt/kWh (80 eur/MWh), voiko maalaisjärjellä ajatella, että kaukolämpötalossa ILPillä kannattaa lämmittää jos hyötysuhde on yli 2? Jos nyt unohdetaan erilaiset perusmaksut, kun lämpöratkaisua ei kuitenkaan olla vaihtamassa, vaan ILP hankitaan viilennystarpeen takia.
Jos tosiaan mainitsemasi hinnat ovat voimassa, eikä niihin vaikuta energian käytön määrä, on asia juurikin noin. 2011 selvitin yhteen kohteeseen kaukolämmön hankkimista. Ainakin kyseisellä myyjällä kyseiseen kohteeseen energian hinnoittelu perustui lähinnä maksimitarpeen varaukseen. Hintaan olisi vaikuttanut hyvin vähän, minkä verran energiaa olisi käyttänyt. Ajattelinkin, että kaikki lisäeristyssuunnitelmat olisi saanut hylätä ja alkaa sisälämpötilaa säätää ikkunoita auki pitämällä.
 
Jos tosiaan mainitsemasi hinnat ovat voimassa, eikä niihin vaikuta energian käytön määrä, on asia juurikin noin. 2011 selvitin yhteen kohteeseen kaukolämmön hankkimista. Ainakin kyseisellä myyjällä kyseiseen kohteeseen energian hinnoittelu perustui lähinnä maksimitarpeen varaukseen. Hintaan olisi vaikuttanut hyvin vähän, minkä verran energiaa olisi käyttänyt. Ajattelinkin, että kaikki lisäeristyssuunnitelmat olisi saanut hylätä ja alkaa sisälämpötilaa säätää ikkunoita auki pitämällä.

Sähkön hinta on arvio siirron+energian maksusta. Kaukolämmön MWh hinta on tuo, mutta en ole tosiaan varma mitä muita tekijöitä hintaan on, jonkinlaisia perusmaksuja siinä kyllä on. ILP on tulossa äitini taloon, ei omaani.
 
Meillä on vanha Mitsubishi FD25VA pumppu joka on karkeasti n. 10 vuotta vanha. Viime kesänä asentaja kävi katsomassa pumppua ja totesi että ainakaan kylmäaine ei ole vähissä ja jäähdytys pelasi ihan ok kesän kuumilla. Nyt kuitenkin talvella on alkanut tuntua että pumppu ei jaksa pitää asuntoa lämpimänä eli vaikka pyynti on 26-27 luokkaa on sisälämpötila paikoin 23:n tuntumassa. Ulkona karkeasti 0 ja -5 välillä pääsääntöisesti. Puhallus on automaatilla, eli nostaa ja laskee tehoja itse. Asunnon koko on n 95m2 ja 2005 rakennettu rivitalon pääty.

Muistelin että edellistalven kovillakaan pakkasilla ei muuta lämmitystä juuri tarvittu vaan pumppu jaksoi pitää lämmöt ihan ok. Miten voisi todeta onko pumppu tullut tiensä päähän? Nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen että pumppu huokailee aika ajoin enkä ole aikaisemmin sitä huomannut.
 
Mainituissa lämpötiloissa ulkoyksikkö on tuottanut nyt 120 L vettä tasan viikossa asennuksesta. 2 tyhjennystä tuollaisesta Motonetin 65 L kaukalosta ja piripintaan, jossa puolikas jääköntti molemmilla kerroilla. Lämmitystehon voi meillä todeta näillä keleillä suht törkeästä kondenssiveden määrästä. 90 L kaukaloa ei kannata tunkea alle, kun se kanittaa kulmista ja painaa jo liikaa liikuteltavaksi.
 

Liitteet

  • 21CFCD60-19EF-4669-957C-7338E2991356.jpeg
    21CFCD60-19EF-4669-957C-7338E2991356.jpeg
    94,8 KB · Luettu: 214
  • 4F7500BC-09FB-4D03-9BE8-BF17B27FF2D8.jpeg
    4F7500BC-09FB-4D03-9BE8-BF17B27FF2D8.jpeg
    75,4 KB · Luettu: 211
Meillä on vanha Mitsubishi FD25VA pumppu joka on karkeasti n. 10 vuotta vanha. Viime kesänä asentaja kävi katsomassa pumppua ja totesi että ainakaan kylmäaine ei ole vähissä ja jäähdytys pelasi ihan ok kesän kuumilla. Nyt kuitenkin talvella on alkanut tuntua että pumppu ei jaksa pitää asuntoa lämpimänä eli vaikka pyynti on 26-27 luokkaa on sisälämpötila paikoin 23:n tuntumassa. Ulkona karkeasti 0 ja -5 välillä pääsääntöisesti. Puhallus on automaatilla, eli nostaa ja laskee tehoja itse. Asunnon koko on n 95m2 ja 2005 rakennettu rivitalon pääty.

Muistelin että edellistalven kovillakaan pakkasilla ei muuta lämmitystä juuri tarvittu vaan pumppu jaksoi pitää lämmöt ihan ok. Miten voisi todeta onko pumppu tullut tiensä päähän? Nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen että pumppu huokailee aika ajoin enkä ole aikaisemmin sitä huomannut.

Milloin sisäyksikkö pesty huolellisesti viimeksi? Aloittaisin sillä.

Huokailu on ihan normaalia sulatusten yhteydessä.

10v ihan hyvä ikä, mutta ei tuossa mitään akuuttia vikaa vaikuta olevan.
 
Meillä on vanha Mitsubishi FD25VA pumppu joka on karkeasti n. 10 vuotta vanha. Viime kesänä asentaja kävi katsomassa pumppua ja totesi että ainakaan kylmäaine ei ole vähissä ja jäähdytys pelasi ihan ok kesän kuumilla. Nyt kuitenkin talvella on alkanut tuntua että pumppu ei jaksa pitää asuntoa lämpimänä eli vaikka pyynti on 26-27 luokkaa on sisälämpötila paikoin 23:n tuntumassa. Ulkona karkeasti 0 ja -5 välillä pääsääntöisesti. Puhallus on automaatilla, eli nostaa ja laskee tehoja itse. Asunnon koko on n 95m2 ja 2005 rakennettu rivitalon pääty.

Muistelin että edellistalven kovillakaan pakkasilla ei muuta lämmitystä juuri tarvittu vaan pumppu jaksoi pitää lämmöt ihan ok. Miten voisi todeta onko pumppu tullut tiensä päähän? Nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen että pumppu huokailee aika ajoin enkä ole aikaisemmin sitä huomannut.

Meillä uudempikaan Mitsu ei oikein tuolla automaattipuhalluksella lämmitä "riittävästi". Mutta laittamalla puhallus käsin 2 tai 3 palkkiin, lämmitysteho nousee ihan eri tasolle.
 
Luhtitaloon kaupittelevat pumppua, jossa vain viilentävä ominaisuus. Eli pakkasella turha laite. Asennuksen kanssa hintaa tulisi n 1450 euroa. Talo lämpiää kaukolämmöllä, pattereiden avulla. Jäin miettimään, että onko luhtitaloon syytä ottaa ilmanlämpöpumppua ihan sillä lämmittävällä kapasiteetillakin. Tarjoaako se mitään etuja kylmillä keleillä verrattuna pattereihin?
Sinäänsä siitä ei mitään säästöä tulisi, vaikka patterit olisi nollalla, kun kaukolämmön yhtiövastikkeen osuus taitaa olla mitoitettu asuinneliöille, riippumatta siitä ovatko patterit käytössä vai ei.
 
Tarjoaako se mitään etuja kylmillä keleillä verrattuna pattereihin?

Ei.
Ilpillä lämmittäminen on äänekästä ja aiheuttaa vedontunnetta koska se puhaltaa ilmaa ympäriinsä. Jos sulla on kämpässä kaukolämpö ja patterit mistä maksat kiinteää hintaa vastikkeena niin ei ole mitään syytä lämmittää talvella ilpillä, paitsi jos et saa pattereista tarpeeksi lämpöä ja tarvitse kämpän kuumemmaksi, mutta silloinkin yleensä asian voi ratkaista valittamalla taloyhtiölle riittämättömästä lämmöstä.

Edit; yks etu tuli mieleen, jos ilpillä saa ohjattua tehokkaasti ilmavirran lattiaa pitkin, niin sillä voi saada kylmiä lattioita vähän lämpimämmäksi kuin pelkillä pattereilla.
 
Tarjoaako se mitään etuja kylmillä keleillä verrattuna pattereihin?
Jos kaukolämpö leviää niin pysyy kämppä lämpimänä. Se minkä verran tuosta käytännössä on iloa on toinen juttu. Ongelmat korjataan kyllä pika-aikataululla, mutta en sitten tiedä jos vaikka taloyhtiön lämmönvaihdin tms. leviäisi niin miten nopeasti tulee oikeasti kuntoon...

Itselläni on osunut pidempi katko kerran ja lyhyempiä (ei käytännön vaikutusta) sitten jokunen. Pidemmässä taisi illalla levitä ja palautua aamuyöstä/aamusta, alkoi tulla jo vilakka kämppään, mutta peiton alla tarkeni hyvin niin meni enimmät ohi nukkuessa :cigar2:
 
Onko jollain suositella mistä tilata ns. "aircon deflector" vedon tunteen välttämiseksi?
 
Jos kaukolämpö leviää niin pysyy kämppä lämpimänä. Se minkä verran tuosta käytännössä on iloa on toinen juttu. Ongelmat korjataan kyllä pika-aikataululla, mutta en sitten tiedä jos vaikka taloyhtiön lämmönvaihdin tms. leviäisi niin miten nopeasti tulee oikeasti kuntoon...

Itselläni on osunut pidempi katko kerran ja lyhyempiä (ei käytännön vaikutusta) sitten jokunen. Pidemmässä taisi illalla levitä ja palautua aamuyöstä/aamusta, alkoi tulla jo vilakka kämppään, mutta peiton alla tarkeni hyvin niin meni enimmät ohi nukkuessa :cigar2:
Jos tuommoista skenaariota pelkää niin kakan osuessa tuulettimeen helpointa on hakea autosta sisätilan lämppäri ja laittaa se pöhisemaan keskelle kämppää tai käynnistää furmarkki pelikoneilla :geek: Lämmintä suihkuvettä ei valitettavasti ilpilläkään saa tehtyä jos lämmönvaihdin leviää, mutta vedenkeittimellä voi tehdä pesuvettä sankoon.
 
Luhtitaloon kaupittelevat pumppua, jossa vain viilentävä ominaisuus. Eli pakkasella turha laite. Asennuksen kanssa hintaa tulisi n 1450 euroa.

Ei tuolla hinnalla kannata ottaa pelkkää jäähdyttävää, samalla hinnalla saat myös lämmittävän (vaikka et koskaan sitä käyttäisi lämmitykseen). Itse jouduin aikanaan rivarissa silloin tällöin käyttämään, kun kaukolämpö oli mitoitettu kiertolämpötilalla alkupään talojen mukaan, jolloin ainakin meillä oli syksyllä sisällä kylmä.

Niin ja kun kaukolämmön lämmönvaihdin hajosi, niin ILP oli oikein hyvä lämmittämään.
 
Tarjoaako se mitään etuja kylmillä keleillä verrattuna pattereihin?
Ei tarjoa. Jotkut hyväksyvät ILP:n lämmitykseen, koska venyttävät samalla penniä. Tuuli humisee korvissa, viherkasvit kuolevat, jossakin on kuuma, toisaalla kylmä, mutta mitäpä ei kestäisi säästääkseen. Säästämiseen on monia keinoja. Toiset keräävät tyhjiä pulloja, jotkut tonkivat roskia ja jotkut vain mieluummin palelevat sisällä. Olet onnekkaassa asemassa, kun et voi säästää ILP:lla. Voit valita säästämiseen esim. jonkin yllämainitun mukavamman tavan.
 
Ei tarjoa. Jotkut hyväksyvät ILP:n lämmitykseen, koska venyttävät samalla penniä. Tuuli humisee korvissa, viherkasvit kuolevat, jossakin on kuuma, toisaalla kylmä, mutta mitäpä ei kestäisi säästääkseen. Säästämiseen on monia keinoja. Toiset keräävät tyhjiä pulloja, jotkut tonkivat roskia ja jotkut vain mieluummin palelevat sisällä.

Saman voisi sanoa pattereistakin, jotkut hyväksyvät sellaisetkin venyyttääkseen penniä. En kyllä keksinyt miten ILP tappaa jo viherkasvitkin.
 
Pitäisi hommata ensi kesäksi ilmalämpöpumppu tai kaksi. Ajattelin ensin sitä vain viilennykseen, mutta olen päissäni yrittänyt laskeskella että tekisikö tuo sitten lämmityksen tukenakin selvää säästöä. Talo on 1,5-kerroksinen, alakerrassa 150 m² ja yläkerrassa 100 m². Pohjarakenne ja rappukäytävän ahtaus ylipäätään asettanee kaksi pumppua välttämättömäksi.

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys pelletillä, jota menee vuodessa tyyliin 7000 kg, eli energiana noin 34 000 kWh (pelletti 1 kg ~= 4,8 kWh). Tosin tuolla lämmitetään myös 50m² autotalli, joka on ollut nyt harrastusten takia normaalia lämpimämpi. Talossa on myös takka, jota on tosin lämmitetty suhteellisen maltillisesti vain omilla puilla, joten sille ei ole tarpeen laskea erityisempiä kustannuksia.

Kun Vapo käy roiskimassa pellettiä siiloon 282,72 €/t, energian hinnaksi tulee noin 5,89 c/kWh, josta osa menee tietysti polttaessa harakoille ja osa autotallin yhteydessä olevan pannuhuoneen hukkalämmöksi. Toki pellettipoltinkin vaatii oman sähkönsä ja melko maltilliset huollot, joista täytyy maksaa. Lämpöenergian todellinen hinta lienee siis lähempänä 7 c/kWh? Vuositasolla liikuttaneen siis jossain reilun 2000 euron hinnoissa.

Jos oletetaan sähkön hinnaksi siirtoineen esim. 13 c/kWh, niin onko ILPin tuottama lämpöenergia tosiaan luokkaa 3 c/kWh (hyötysuhde 4-5 tms.)? Jos kahden pumpun tuottama lisälämpö antaisi esim. 15 000 kWh vuodessa, niin säästöä tulisi jo näin 600 euroa vuodessa ja Vapon ei olisi tarve käydä kuin kerran vuodessa. Periaattessahan nuo maksaisi itsensä melkein jossain vaiheessa takaisin ja oikeastaan tärkeimpänä pointtina viilentäisi samalla koko kämpän kesäisin. Vai menikö tämä ajatusleikki jotenkin metsään?

Yläkerrassa ainoa paikka on melkeinpä parvekkeen oven yläpuolella, josta ulkoyksikölle pitäisi maatelineeseen vetää vähintään 8 metrin matka, onko tuo pituus jo ongelmallinen? Paljonko tuosta saa maksaa ekstraa? Parvekkeelle en kyllä ulkoyksikköä laittaisi hurisemaan oikein mistään hinnasta.
 
Ei tarjoa. Jotkut hyväksyvät ILP:n lämmitykseen, koska venyttävät samalla penniä. Tuuli humisee korvissa, viherkasvit kuolevat, jossakin on kuuma, toisaalla kylmä, mutta mitäpä ei kestäisi säästääkseen. Säästämiseen on monia keinoja. Toiset keräävät tyhjiä pulloja, jotkut tonkivat roskia ja jotkut vain mieluummin palelevat sisällä. Olet onnekkaassa asemassa, kun et voi säästää ILP:lla. Voit valita säästämiseen esim. jonkin yllämainitun mukavamman tavan.
Osa säästää luontoa, osa lompakkoa. Osalla lompakko rajoittaa luonnon säästöä.
ILP on kustannustehokas tapa säästää sekä luontoa että lompakkoa. Tosin muu lämmitys täytyy säätää siten että ILP pystyy tekemään toimimaan tehokkaasti.
Kukka komentisi kertoo selvästi kuinka ennakkoluuloinen olet ILP vastaan. Etkö itse huomaa sitä? Vai onko tuo joku Esson baarin läppä?
 
Rupesin vielä miettimään, että onko tuo paikka (1) sittenkään se paras. Ajattelin, että tuossa jäähtyisi koko kämppä ja makkarikin pysyisi viileänä koko yön, vaikka ovi olisi kiinni. Mutta toisaalta suurin osa sisällä vietetystä ajasta tulee oltua tuossa työpisteellä eli voi tuntua hieman ikävältä tuo ilmavirta?

Toinen vaihtoehto olisi tuo 2 telkkarin yläpuolella Ilmavirta ei olisi ongelma, koska sohvalla ei tule paljoa istuskeltua, mutta miten mahtaa jäähdyttää makkarin? Joku ohje oli myös, että ei saisi olla metriä lähempänä telkkaria. Mistähän moinen ja onko tosiaan noin?

Kolmannessa ei taas välttämättä koko asunto jäähdy?

ILP.JPG
Itse pyrkisin laittamaan sisäyksikön paikkaan 4 :D Eli ulkoyksikkö pavekkeelle oikeaan reunaan, läpivienti makkariin ja siitä heti 90 asteen käännös oikeaan ja seinän läpi olkkariin. Ja sisäyksikkö tv-tason lähelle, mutta ikkunaseinälle. Tästä jäähdyttäessä ilmavirta kattoa pitkin työpisteelle ja työpisteen seinän ansiosta osa ilmavirrasta kääntyy kohti makkaria ja osa kohti keittiötä.
Tässä on kyllä pieni riski siitä, että ilmavirtausta tapahtuu myös alaspäin ja työpisteellä ollessa varpaat jäätyy. Tätä tietysti pystyy hieman säätämään pistämällä sisäyksikkö puhaltamaan viistosti kohti eteistä, uskoisin tämänkin jäähdyttävän makkaria riittävästi.

Ainakin Mitsun asennusohjeen mukaan sisäyksikkö saattaa aiheuttaa televisioon häiriöitä, tämän takia varmaan joku varoetäisyys annetaan. Tiedä sitten onko tuo nykyään enää relevanttia, vai jäänne jotain 80-luvulta.
 
Ei tuolla hinnalla kannata ottaa pelkkää jäähdyttävää, samalla hinnalla saat myös lämmittävän (vaikka et koskaan sitä käyttäisi lämmitykseen).
Mistä saa tänäpäivänä ilpin ja asennuksen alle 1500e. Tarjoukset on 2300e luokkaa tällä hetkellä ja silloinkin sähköpistokeasennuksina. Jos siis joku jaksaa edes kiinnostua tarjoamaan kun töitä kalenterit täynnä.

Halvimmillaan järkevä budjettimalli maksaa sen 1500e pelkkä ulko- sekä sisäyksikkö
 
Ilpin perusasennuksen hinta on pyörinyt vuosikausia noin 600-700€ hujakoilla, niin siitä voi laskea että jos noin 800-900€ saa pumpun niin pysyy 1500 eurossa. Etenkin pelkkiä jäähdyttäviä saa kyllä tuohon hintaan vaikka lähimmästä K-raudasta. Lämmittävien kanssa voi joutua kyttäilemään tarjouksia että pääsee budjettiin.

Ei tietty mitään premiumia tolla hinnalla saa, mutta perusmalleja. Sitte jos haluaa preemiumia niin maksaa preemiumin hinnan, 1800€ pumppu 700€ asennuksella onkin sitten jo 2500€.

Ittellä kävi aikanaan tuuri kun K-rauta tyhjensi Panasonicin vanhaa mallistoa pois, ”25-sarjan” pumppu 699€, asennus paikalliselta firmalta 600€ niin ei ollut hinnan kiroissa tuo päivitys taloon.
 
Itse pyrkisin laittamaan sisäyksikön paikkaan 4 :D Eli ulkoyksikkö pavekkeelle oikeaan reunaan, läpivienti makkariin ja siitä heti 90 asteen käännös oikeaan ja seinän läpi olkkariin. Ja sisäyksikkö tv-tason lähelle, mutta ikkunaseinälle. Tästä jäähdyttäessä ilmavirta kattoa pitkin työpisteelle ja työpisteen seinän ansiosta osa ilmavirrasta kääntyy kohti makkaria ja osa kohti keittiötä.
Tässä on kyllä pieni riski siitä, että ilmavirtausta tapahtuu myös alaspäin ja työpisteellä ollessa varpaat jäätyy. Tätä tietysti pystyy hieman säätämään pistämällä sisäyksikkö puhaltamaan viistosti kohti eteistä, uskoisin tämänkin jäähdyttävän makkaria riittävästi.

Ainakin Mitsun asennusohjeen mukaan sisäyksikkö saattaa aiheuttaa televisioon häiriöitä, tämän takia varmaan joku varoetäisyys annetaan. Tiedä sitten onko tuo nykyään enää relevanttia, vai jäänne jotain 80-luvulta.

Kiitokset ehdotuksesta, mutta ei vaan ole tuolla seinällä tilaa, kun on ikkunoita täynnä ja niiden yläpuolelle ei mahdu. Jos tätä työpistettä ei olisi, niin tuohon makkarin oven päälle olisi varmaan hyvä laittaa. Hmm...vai voiskohan se silti olla ok, jos se ilmavirta vaikka menis huomaatta yli, kun on pumppu on melkein suoraan yläpuolella. :)
 
Ilpin perusasennuksen hinta on pyörinyt vuosikausia noin 600-700€ hujakoilla, niin siitä voi laskea että jos noin 800-900€ saa pumpun niin pysyy 1500 eurossa. Etenkin pelkkiä jäähdyttäviä saa kyllä tuohon hintaan vaikka lähimmästä K-raudasta. Lämmittävien kanssa voi joutua kyttäilemään tarjouksia että pääsee budjettiin.

Ei tietty mitään premiumia tolla hinnalla saa, mutta perusmalleja. Sitte jos haluaa preemiumia niin maksaa preemiumin hinnan, 1800€ pumppu 700€ asennuksella onkin sitten jo 2500€.

Ittellä kävi aikanaan tuuri kun K-rauta tyhjensi Panasonicin vanhaa mallistoa pois, ”25-sarjan” pumppu 699€, asennus paikalliselta firmalta 600€ niin ei ollut hinnan kiroissa tuo päivitys taloon.
Varmasti voi löytyä välillä alennusmalleja yksittäin. Nythän noi on käsittääkseni ollut kiven alla. Mitä katsoin niin tällä hetkellä 1000e luokkaan menevät mallit mitä löytyi olivat aikalailla hyödyttömiä Suomen talviin.
 
Kiitokset ehdotuksesta, mutta ei vaan ole tuolla seinällä tilaa, kun on ikkunoita täynnä ja niiden yläpuolelle ei mahdu
Aiemmin lähettämäsi kuvan perusteella arvelin, että ikkunoiden yläpuolelle mahtuisi jos olohuoneessa ei ole samanlaista verholautaa kuin makkarissa. Vaikka äkkiäkös sen verholaudan irti rykäsee ja asentaa verhotangon tai rullaverhon ihan ikkunakarmin ylälaitaan :)
 
Varmasti voi löytyä välillä alennusmalleja yksittäin. Nythän noi on käsittääkseni ollut kiven alla. Mitä katsoin niin tällä hetkellä 1000e luokkaan menevät mallit mitä löytyi olivat aikalailla hyödyttömiä Suomen talviin.

Joo nyt voi tarjoukset olla (ja onkin) aika hiljaisella verrattuna aiempiin vuosiin. Itsekin vähän varauksella suhtautuisin väittämään että lämmittävän pumpun sais nyt samalla rahalla kuin pelkän jäähdyttävän. Toki jos tarve on mallia joskus, jouluna ja taloyhtiön kaukolämmön hajotessa niin varmasti jonkun lämmittävän pumpun saa samalla rahalla kuin jonkun jäähdyttävän pumpun.
 
Joo nyt voi tarjoukset olla (ja onkin) aika hiljaisella verrattuna aiempiin vuosiin. Itsekin vähän varauksella suhtautuisin väittämään että lämmittävän pumpun sais nyt samalla rahalla kuin pelkän jäähdyttävän. Toki jos tarve on mallia joskus, jouluna ja taloyhtiön kaukolämmön hajotessa niin varmasti jonkun lämmittävän pumpun saa samalla rahalla kuin jonkun jäähdyttävän pumpun.
Jep. Onhan noita monenlaisia eri käyttöihin näemmä. Aiemmin lähinnä mielenkiinnosta tutustunut tekniikkaan, mutta ny ajankohtaista hankkia niin tietysti huono hetki ostaa ja myyjän markkinat. :rofl:
 
Onko Toshiba Haorin omistajilla jo hieman pidempää kokemusta siitä kankaasta, pysyykö kireänä ettei hetken päästä ole ryppyinen verho? Pitäis jossain vaiheessa laittaa pumppua OKT jäähdytykseen ja PILPpiä tukemaan myös lämmityksessä. Mitsubishi LN menisi myös ulkonäöllisesti mutta sen olen oikeastaan ongelmien takia melkein hylännyt, ei ne kaikki ongelmat voi olla pelkissä etelän malleissa. Lisäksi olis Daikin Stylish.
 
Jos oletetaan sähkön hinnaksi siirtoineen esim. 13 c/kWh, niin onko ILPin tuottama lämpöenergia tosiaan luokkaa 3 c/kWh (hyötysuhde 4-5 tms.)? Jos kahden pumpun tuottama lisälämpö antaisi esim. 15 000 kWh vuodessa, niin säästöä tulisi jo näin 600 euroa vuodessa ja Vapon ei olisi tarve käydä kuin kerran vuodessa. Periaattessahan nuo maksaisi itsensä melkein jossain vaiheessa takaisin ja oikeastaan tärkeimpänä pointtina viilentäisi samalla koko kämpän kesäisin. Vai menikö tämä ajatusleikki jotenkin metsään?

.
 
Viimeksi muokattu:
Realistinen vuosi-COP on huomattavasti matalampi. Päälämmitysjärjestelmä ja lämmönjako tulee säätää niin että ilpit pääsevät tekemään täysillä töitä, ts. lattiat kylmemmiksi millä omat vaikutuksensa asumismukavuuteen. Kuvatussa tilanteessa laittaisin ilpin lähinnä jos viilennystä kaivataan, mainittavia säästöjä ei ole luvassa lämmittimenä jos lämmityksesi hinta on jo nyt alle 7c/kWh.

Ok :thumbsup:. Jotenkin osasin arvata että nuo hyötysuhteet on varmaan pitkälti mainosfantasiaa. No pitänee tähdätä siihen että yläkerrassa ILP on ensisijaisesti viilentämässä ja antaa talvella sen lisälämmön mitä antaa. Yläkerran aulan kierto on nimittäin säädetty jo nyt aika viileälle. Energiatodistuksesta huomasin, että siihen oli heitetty 1 ILP:n asentamisen vähentävän lämpöenergian tarvetta 5000 kWh (1000 kg pellettiä) ja lisäävän sähkön käyttöä 1000 kWh. Yhteensä siis n. -200 € vuodesssa. Ehkä tuo laskelma on sitten lähempänä realismia, tai itse asiassa jopa yläkanttiin sekin.

Alakerrassa ILP olisi sitten enemmän pitkälti vain viilennystä varten, mutta jos ottaisi nyt ensin vain yläkertaan jonkun 25-sarjalaisen (?) ja katsoisi yhden kesän yli onko alakerran lisäviilennys edes aivan välttämätöntä.
 
Viimeksi muokattu:
Luhtitaloon kaupittelevat pumppua, jossa vain viilentävä ominaisuus. Eli pakkasella turha laite. Asennuksen kanssa hintaa tulisi n 1450 euroa. Talo lämpiää kaukolämmöllä, pattereiden avulla. Jäin miettimään, että onko luhtitaloon syytä ottaa ilmanlämpöpumppua ihan sillä lämmittävällä kapasiteetillakin. Tarjoaako se mitään etuja kylmillä keleillä verrattuna pattereihin?
Sinäänsä siitä ei mitään säästöä tulisi, vaikka patterit olisi nollalla, kun kaukolämmön yhtiövastikkeen osuus taitaa olla mitoitettu asuinneliöille, riippumatta siitä ovatko patterit käytössä vai ei.


Kiitos vastauksista! Kyllä näillä näkymin jää pumput hommaamatta. Lattian alta löytyy erittäin viileä kellari ja perustuksia ympäröi kallio, joka taitaa viilentää vielä lisää varsinkin kesällä. Siitä johtuen asunto onkin kesällä viilein missä on tullut asuttua, eli tuntuu vähän pöhköltä työntää em rahasumma viilennykseen. Siihen kun lisää sen tosiseikan, että asustellaan vaimon kanssa tässä enintään 5 vuotta, niin siinä tulee pumpulle vuosikohtaista hintaa ihan kelvollisesti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 032
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom