Ilmalämpöpumput eli ILPit

Mä kysyin tuota kun olen miettinyt mikä tuossa on se riski jolta suojaudutaan. 3 ilppiä on, yksi kiinni kivijalassa, siinä on periaatteessa mahdollisuus että jääkasa kasvaa koneen pohjaan kiinni, toinen on maassa seisovalla jalalla, mutta sitä ei juuri lämmitykseen käytetä, joten ei tule jäätäkään.

Kolmas on seinässä alareuna 1,2m korkeudessa, mutta seinä on peltiä, se tuskin menee miksikään.
 
Millaisia kokemuksia ilmalämpöpumpuista 2 kerroksisessa omakotitalossa? Onko käytössä multisplit eli yksi ulkoinen ja useampi sisäyksikkö vai onko päädytty useampaan pumppuun?
 
Millaisia kokemuksia ilmalämpöpumpuista 2 kerroksisessa omakotitalossa? Onko käytössä multisplit eli yksi ulkoinen ja useampi sisäyksikkö vai onko päädytty useampaan pumppuun?
Riippunee hyvin paljon pohjasta ja ilmanvaihdosta. Multisplit, jos sijoittelu antaa myöden. Kaksi ulkoyksikköä tullee halvemmaksi.
Meillä yksi sisäyksikkö riittää jäähdyttämään 187m2.
 
Riippunee hyvin paljon pohjasta ja ilmanvaihdosta. Multisplit, jos sijoittelu antaa myöden. Kaksi ulkoyksikköä tullee halvemmaksi.
Meillä yksi sisäyksikkö riittää jäähdyttämään 187m2.

Omat hintavertailut näyttävät, että multisplit olisi halvempi.
 
Omat hintavertailut näyttävät, että multisplit olisi halvempi.
Anna toki esimerkki, kun en tiedä tämän hetken hinnoittelua. :)

Omalla kohdalla ei ollut mitään järkeä ja eräs pumppuasentajakin mainitsi vieroksuvan näitä. Taisi liittyä silti enemmän asentamisen haasteisiin kuin itse pumpun käytännöllisyyteen.

E. Zavella asennus normaalille 569€ ja multisplitille 1050€.
 
Viimeksi muokattu:
BTW, miksi jotkut laittaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikön alle jotain saaveja? Siis onko siitä jäästä haittaa rakennukselle, vai onko se vaan siksi että se jää halutaan roudata johonkin muualle?
Oletko ihan tietoinen millainen määrä vettä niistä sulamisvesistä tulee? Perustukset ei tosiaan tykkää niin isosta määrästä vettä ja vielä toistuvasti.
 
Anna toki esimerkki, kun en tiedä tämän hetken hinnoittelua. :)

Omalla kohdalla ei ollut mitään järkeä ja eräs pumppuasentajakin mainitsi vieroksuvan näitä. Taisi liittyä silti enemmän asentamisen haasteisiin kuin itse pumpun käytännöllisyyteen.

E. Zavella asennus normaalille 569€ ja multisplitille 1050€.

Multisplit asennus n. 900€ ja koko paketti pumppuineen n. 3100€. Erillisinä pumppuina ehkä n. 400€ enemmän. Mutta eipä tuossa hinta ole se merkittävä tekijä. Lähinnä kiinnostaa järjestelmän luotettavuus.
 
Millaisia kokemuksia ilmalämpöpumpuista 2 kerroksisessa omakotitalossa? Onko käytössä multisplit eli yksi ulkoinen ja useampi sisäyksikkö vai onko päädytty useampaan pumppuun?
Kaksi yksikköä. Ihan jo senkin takia että jos jompi kumpi pimenee niin on mukavaa kun toista voi käyttää eivätkä ole riippuvaisia keskenään.
 
Millaisia kokemuksia ilmalämpöpumpuista 2 kerroksisessa omakotitalossa? Onko käytössä multisplit eli yksi ulkoinen ja useampi sisäyksikkö vai onko päädytty useampaan pumppuun?

On lämmityksestä kokemusta.

Mulla on 2-kerroksinen 2005 rak. koneellinen ilmanvaihto kok.ala n. 200m2 ja huoneisto 160m2 yläkerran huonekorkeuden takia.

Märkätilat lattialämmitys.

Viimetalvena oli alakerrassa ilp + varaava tillerin takka ainoana käytössä olevana lämmönlähteenä. Pyynti 25 ja puhallus 4/5 lämpötila alhaalla pakkasilla 18-19 yläkerrassa 15-17. Ilp ainoa käytössä

Lukko tuli väkisin portaikkoon eikä lämpö noussut yläkertaan oikeen kunnolla.

Kesällä alakerrassa lämpötilat pysy kurissa, ylhäälle ei viileää ilmaa mene ja suorastaan kaikki alakerran kuuma ilma oikein ampuu yläkertaan.

Sähkönkulutus 12k vuodessa kaikkinensa.

Nyt tälle talvelle tuli yläkertaan oma toinen pumppu.

Nykyinen setup alakerta ilp + tillerin varaava takka pyynti 21 astetta puhallus 3/5
Yläkerrassa pyynti 19 ja puhallus 2/5

Ainoana lämmönlähteinä mennään edelleen ja nyt lämpötilat olleet alakerrassa 19.5-21 ja yläkerrassa 18.5-19

Sähkönkulutus vain laskenut lämmittämisen suhteen, alakerran pumppu sulattelee paljon vähemmän ja pääsee täten helpommalla.
 
Oletko ihan tietoinen millainen määrä vettä niistä sulamisvesistä tulee? Perustukset ei tosiaan tykkää niin isosta määrästä vettä ja vielä toistuvasti.

En oikeastaan, siksihän mä asiaa kyselin.

Tosin se vaikutus perustukseen riippuu myös perustuksesta, mutta eihän sen veden pitäisi sinne perustukseen päätyä jos perustus on tehty määräysten mukaan salaohja siellä pitäisi olla. Pintamaa voi tietysti alkaa huuhtoutumaan.

Kaksi yksikköä. Ihan jo senkin takia että jos jompi kumpi pimenee niin on mukavaa kun toista voi käyttää eivätkä ole riippuvaisia keskenään.

Ne ovat keskenään riippuvaisia tietysti siinä mielessä että jos kylmäaine esim karkaa, niin kumpikaan ei toimi, mutta yksi syy hankkia erilliset koneet on se että noita multisplittejä ei oikein ole nordic malleina. Jäähdytyksessä tuolla ei tietysti ole merkitystä.

Multisplitin etu on se että ne voi takentaa niin että sisäyksiköstä voi ottaa paljon isommat tehot toisen/muiden kustannuksella. Sisäyksiköiden yhteenlaskettu teho voi olla isompi kuin ulkoyksikön.
 
En oikeastaan, siksihän mä asiaa kyselin.

Tosin se vaikutus perustukseen riippuu myös perustuksesta, mutta eihän sen veden pitäisi sinne perustukseen päätyä jos perustus on tehty määräysten mukaan salaohja siellä pitäisi olla. Pintamaa voi tietysti alkaa huuhtoutumaan.



Ne ovat keskenään riippuvaisia tietysti siinä mielessä että jos kylmäaine esim karkaa, niin kumpikaan ei toimi, mutta yksi syy hankkia erilliset koneet on se että noita multisplittejä ei oikein ole nordic malleina. Jäähdytyksessä tuolla ei tietysti ole merkitystä.

Multisplitin etu on se että ne voi takentaa niin että sisäyksiköstä voi ottaa paljon isommat tehot toisen/muiden kustannuksella. Sisäyksiköiden yhteenlaskettu teho voi olla isompi kuin ulkoyksikön.
Liikaa ei kannata luottaa salaojien vetokykyyn.
 
Pahimmillaan tuollainen 90 litran palju täyttyy viikossa kun keli on kohdallaan. Voi kuvitella millainen jäävuori tuossa koneen alla olis jos antais siihen vaan valua... Ennenpitkää voi mennä kennokin rikki jos ei mahdu sulatusvedet valumaan pois. Jos lämmityskaudella ei tule ulkoyksiköstä vettä niin ei se tee töitäkään...
 
Dodih, ikkunat on nyt asennettu ja näköjään ikkunoihin tuli lisäksi vielä venttiilit ja suodattimet. Kaivelulla sain selville että kyseessä on Air Termico venttiilijärjestelmä, se tosiaan ottaa ilman noiden pienten rakojen kautta mitä ikkunoiden karmeihin jää kun tiivisteet jätetään siltä alueelta pois.
Kyllähän noista ilma kulkee huomattavasti paremmin kuin aluksi oletin.
Mutta mutta.... Melu on aivan valtava! Heti kun viimeinen remonttimies pisti rappukäytävän oven kiinni niin alkoi aivan saatananmoinen kakofonia kuulumaan läpi kämpän. Onneksi huippuimuri ei sentään ihan 24/7 puhise.

Kämpässä sattuu olemaan kotiautomaatiota asennettuna ja järjestelmässä kiinni Aqaran lämpötila/ilmankosteus/ilmanpaine sensori. Voi käppyrältä verrata että onko ilmanpaineen puolesta uudet ikkunat huonommat vai paremmat.
Saaga jatkuu. Nyt tuli postiluukusta RMA/palaute lomake sekä ikkunoiden/ovien/venttiilien ohjekirja.
Ensinnäkin RMA lomakkeelle tulee käyttöä kun yksi ikkunoiden sälekaihtimista on viallinen (narut puoli-solmussa valmistusvirheen vuoksi). Mutta isompi ongelma ilmeni ohjekirjasta...
1. Ohjekirjassa ei ollut mukana ikkunaan asennettujen korvausilmaventtiilien käyttöohjeita, mukana oli kyllä kolmen eri korvausilmaventtiilin ohjeet mutta ei näiden mitä ikkunoihin oli asennettu.
2. Koska ohjeita ei ollut niin kaivelin ne suoraan valmistajalta. Tässä vaiheessa ilmeni että venttiilit ovatkin tammikuussa(?) julkaistut upouudet Air Termico PRSX + PRV SUPER venttiilit. Toimintaperiaate on noissa aivan erilainen kuin vanhoissa Air Termico malleissa, etenkin manuaalisen suodatinpalkin säädön puolesta...
3. Kaikkien ikkunoiden PRSX suodatinpalkit oli jätetty kiinni-asentoon lukuunottamatta olohuoneen ikkunan palkkia mikä oli ilmiselvästi vahingossa jäänyt hieman raolleen. Valmistajan suositus on että palkin säätölippa on vähintään 5mm raollaan että ilmaa pääsee järkevästi suodattimen läpi.
4. Lisäksi uusissa Super-malleissa täytyy manuaalisesti säätää korvausilmaventtiili kesä/talvi-asentoon pyöräyttämällä ikkunan sisässä oleva PRSX suodatinpalkki toisinpäin. Vanhoissa malleissa tuo oli toteutettu ilmeisesti automaattisesti.

Eli aika paljon risuja tulee varmaan laitettua palautelomakkeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ainakaan talvella, kun maa on jäässä...
Ei se kyllä silloin valu sinne perustuksiinkaan.

Täytyy nyt seurailla tuota, pitääkö esim tehdä jokin sepelilaatikko siihen josta viemäröi sen hulevesiin... TUo jääpatti itsessään ei ole mikään ongelma.
 
Mulla ainakin kaikki sulamisvedet on ihan perustuksien vieressä ja vähän siihen jopa roiskuukin. Ja se jääkerros sitten vain leviää maailman tappiin asti jos on tilaa levitä. Kyllä se palju/jokin muu sulamisvedenohjain on ihan järkevä.
 
Mulla asennettiin autotalliin ilmalämpöpumppu öljyilma lämmityksen tueksi. Mukavia kelejä etelässä pidellyt ja tehot on kyllä pumpussa kohdallaan. Vettä on kertynyt aivan järkyttävät määrät parhaimmillaan. 65 L palju piripinnassa / 2 vrk. Alkuun oli jokunen kokonaan jäätynyt paljukin, mutta nyt on puolet jäätä ja loput vettä. Ensimmäisen kokeilin 90 L paluun kanssa, mutta oli aivan järjetön yrittää sitä siirtää mihinkään sivuun enää, joten 65 L jäi käyttöön. Ensimmäinen jääharkko vuori tuli jo traktorilla siirrettyäkin ja muutama lisää tulossa. Oliskohan yhteensä joku 10-15 kpl harkkoja jo kertynyt. Kannattaa muistaa tuo kertyvä vesimäärä, jos vähänkin on riskipaikka. Sitä nimittäin tulee satoja litroja tuonne pumpun alle. Ainakaan ei kannata yhtään vähätellä sen kanssa. Maanrakennusta tietää tuon kanssa ainakin ittelläni kesällä.
 

Liitteet

  • BCBA7370-4006-4103-BD9F-3A0F8F1E73A3.jpeg
    BCBA7370-4006-4103-BD9F-3A0F8F1E73A3.jpeg
    94,8 KB · Luettu: 184
  • 18E8217B-DC02-432A-857C-9B57ACC6FE94.jpeg
    18E8217B-DC02-432A-857C-9B57ACC6FE94.jpeg
    75,4 KB · Luettu: 187
Mielestäni käsittämättömintä on se asia, ettei tähän ole mitään järkevää käytäntöä keksitty. Tuntuu jotenkin hullulta, että asiakkaan ongelmaksi jää hoitaa palju alle ja muistaa tyhjätä se parin päivän välein. Luulisi asennusyrityksillekin koituvan jonkinlainen vastuuriski asennetun laitteen perustuksiin valuvasta vedestä?

Eikö ILPn sulatusvesiä saisi valutettua viemäriin sulanapitokaapelin avustamana? Meillä VILP valuttaa sulatusvedet teknisen tilan lattiakaivoon ja toimii kuin junan vessa, joskin putki on joskus täynnä syksyn tuomaa "töhnää". Pitää siis muutama kerta talven aikana rassata putki auki.
 
Jalustalla olevasta ulkoyksiköstä, jonka pumppu oli yläkerrassa, tuli sen verran maltillisesti tuota vettä talviaikaan että siinä ei ollut paljua aluksi alla. Sitten asennettiin alakertaan pumppu ja siinäpä sitten ihmettelin talvella kun kivijalkaa vasten oli kivijalkaan kiinnitettyyn ulkoyksikköön ja sitä myöten ihan seinälaudoitukseen asti jääkerros joka laski joka suuntaan ja oli kivijalkaa pitkin varmaan neljän-viiden metrin leveydeltä lopputalvesta. Sitä jäätä sai käydä hakkaamassa lopputalvesta harva se päivä ettei ottanut ulkoyksikköön kiinni. Alkukesästä tuosta pumpun läheisyydestä oli vieläkin kivijalan viereinen koristekivetys kostea ja sieltä löyty sammakkokin asustelemasta, muualla niitä täällä tontilla ei ole näkynyt.

Tästä sitten viistastuneena 65 litran palju molempien yksikköjen alle täksi talveksi. Yläkerran yksikön paljussa aina muutamia litroja vettä ja alakerran yksikön palju yleensä puolessavälissä kun 2-3 päivän välein tyhjentelee. Jos kelit optimaaliset niin voi tuossa ajassa olla toinen palju lähes täysi,tai jos unohtuu tyhjennysväli vähän pitemmäksi niin mukava raahata täyttä paljua tuolla yli puolimetrisessä hangessa. En kyllä olisi uskonut että noin paljon tuo yksikkö tuottaa vettä talvella.

Mukava jäävuori tontin laidalla ainakin. Näistähän rakentaisi melkein iglun :D
 
meillä on tuulettuvalla ontelolaatta-alapohjalla oleva kämppä ja maan lämpö tuolta alapohjan kautta pitää tuon sokkelin vierustan sulana koko talven, olen antanut vaan valua sepelin läpi salaojiin tuon ilpin vesien, pieni jääkokkare siinä on ollut kylläkin koko talven
 
Meille tuli ilppi viime vuonna ja tuon veden takia juteltiin asennusfirman kanssa vaihtoehdoista. Päädyimme siihen että sisäyksiköstä tuleva vesi viedään erillisen pienen (16mm) putken kautta nurkan taakse nurmikon puolelle. Siihen se sitten valuttaa niitä litrojaan eikä jää lätäkköä etuoven viereen. Eikä tuosta mielestäni edes veloitettu mitään ylimääräistä.
 
Siis tämähän toimii niin, että kun lämmitetään, niin ulkoyksikkm komdensoi kaiken mahdollisen ulkoilmassa olevan kosteuden siihen ulkoyksikön höyrystin ritilään. Täällä etelässä kun kelit pyörii tuossa +5- asteen ja -5 asteen välillä, niin siinä ilmassa riittää vettä melkoisia määriä. Jos ulkoyksikkö ei kondensoi ollenkaan, niin pumppu on melko varmasti rikki. Mitä enemmän vettä kertyy, niin sen parempi teho tulee sisään saatua. Sisäyksikkö taas kondensoi pelkästään jäähdytyksellä, eli kesäkuumalla ja tuo vesimäärä on ihan hyttysen pissi tähän pahimpaan talvilämmitykseen verrattuna. Eli se kondensoi pelkästään sisäilmasta sen veden, mitä pystyy. Suhteellinen kosteus on sisällä aika harvoin sellainen , että ilma olisi esim sumuinen jo. Ja sen lisäksi suojettu tilan osa kuivuu viilennettäessä , joten sen vesimäärä pienenee muutamassa tunnissa ja veden kertyminen vähenee reippaasti. Ulkoilmassa taas on loputtomat vesivarat ja se takaa, että vettä riittää jatkuvalla syötöllä lämmitettäessä. Eli kun vettä tulee tolkuttomasti ulkoyksiköstä, niin pumppu on huippukunnossa kun on lämmityksellä. Runsas veden tulo letkusta ulos taas on hyvä merkki viilennettäessä. Runsas vesi taas sitten voi helposti aiheuttaa huonon jutun. Mutta se onkin jo eri juttu. Kunhan nyt varoitin tuosta vedestä, joka saattaa huolettomampi aiheuttaa vaikkapa kohtuullisen remontti katastrofinkin, jos ei yhtään älyä kattoa sen perään.
 
Taloyhtiö teki päätöksen että kondenssivesiä ei saa johtaa parvekkeelta pois joten on pakko tehdä viemäröinti sisälle asuntoon. Yritän tässä hahmotella poistoletkulle reittiä ja kysymys kuuluukin onko tuohon jotain selkeitä sääntöjä? Tietenkään poistoletku ei voi mennä välillä ylöspäin ilman kondenssivesipumppua, mutta voikohan se kulkea vaakasuorassa muutaman metrin? Haluaisin siis että sisäyksiköltä lähtisi letku lähes suoraan alas ~1,5m ja kulkisi sitten ikkunalistan alareunaa vaakasuorassa ~2m. Sen jälkeen saisin letkun keittiökaappien piiloon jossa voisin lisätä kulmaa. Onkohan tuolle kulmalle jotain ohjeistusta? Eli tyyliin vähintään 2cm laskua per 1m?
 
Onpahan muuten aivan vitun idioottimainen linjaus. Varmasti mietitty loppuun asti kumpi on ongelmallisempi ja riskialttiimpi ratkaisu.

Tuosta ei voi olla kuin samaa mieltä. Hallituksen puheenjohtaja on aivan järkyttävä ihminen joka tuota kiusallaan ajoi ja mukana yhtiökokouksessa oli Kiinteistöliiton "asiantuntija" (ja sattumalta puheenjohtajan entinen miesystävä) joka kertoi kokouksessa vakavalla naamalla että on riskialtista liittää kondenssivesiletkuja olemassa olevaan sadevesisyöksytorveen joka menee parvekkeen vieressä. Kuulemma huonosti tehty liitos voi vuotaa ja siitä voi roiskua vettä seinään joka lisää rasitusta seinälle. Siellä sitten mummot kuuntelee ihmeissään ja ajattelee että nyt koko talo räjähtää jos jotain nykyajan hömpötyksiä asennetaan.
 
Pahimmillaan tuollainen 90 litran palju täyttyy viikossa kun keli on kohdallaan. Voi kuvitella millainen jäävuori tuossa koneen alla olis jos antais siihen vaan valua... Ennenpitkää voi mennä kennokin rikki jos ei mahdu sulatusvedet valumaan pois. Jos lämmityskaudella ei tule ulkoyksiköstä vettä niin ei se tee töitäkään...


Itse pitänyt Toshiba Premium +25 kun viime loppukesästä ostin päällä 24/7. Pääasiassa hoitanut 90% talven lämmityksestä. Loput "avustanut" puilla olohuoneessa jos on ollut kova pakkanen tai pakkasjakso, mutta ne päivät kun polttanut puita lasketaan sormilla.

Olin vähän skeptinen kun asentaja asensi sen noin alas, että tarviiko alkaa pulkka viritelmiä, kun olen lukenut että kerää ilmalämpöpumput jäätä alle talvisin.

No seurannut tässä koko talven yli ja missään vaiheessa ei ole talvena muodostunut jäätä alapuolelle niin, että olisi silmiin pistänyt vaikka pakkasta ihan hyvin pitänyt koko talven ja lämpötila seilannut. Nyt -3c kävin ottamassa kuvan juuri ja ei tietoakaan mistään jäävuoresta alapuolella, eikä tullut yllätyksenä minulle että näyttää tuolta.

Hyvin tuo lämmittää ja toimii. Sulattaa itsensä aina silloin tällöin kun pakkasta ja tussahtelee sisäyksikkö.. Kuitenkaan ei jäätä ole kertynyt missään vaiheessa muuta, kun kerran oli sellainen pieni alue alla kirkasta jäätä hieman koholla yhdessä kohtaa talvea, mutta yleensä vaan lumen kohdalla oli jälki mihin pudonnut lämmintä vettä. Ilman että olisi kerryttänyt jäätä. Päällä tuossa se hurisee ja hyvin puhaltaa ja lämmittää. En tiedä mistä johtuu sitten. Odotin pahempaa.

Sokkelikin pysynyt koko talven täysin kuivana..

IMG_20220309_213947.jpg


IMG_20220309_213953.jpg


Pääasia että ritilikkö pysyy sulana, ja hyvin pysyykin tässä laitteessa, sulatukset onnistuu.
 
Viimeksi muokattu:
Taloyhtiö teki päätöksen että kondenssivesiä ei saa johtaa parvekkeelta pois joten on pakko tehdä viemäröinti sisälle asuntoon. Yritän tässä hahmotella poistoletkulle reittiä ja kysymys kuuluukin onko tuohon jotain selkeitä sääntöjä? Tietenkään poistoletku ei voi mennä välillä ylöspäin ilman kondenssivesipumppua, mutta voikohan se kulkea vaakasuorassa muutaman metrin? Haluaisin siis että sisäyksiköltä lähtisi letku lähes suoraan alas ~1,5m ja kulkisi sitten ikkunalistan alareunaa vaakasuorassa ~2m. Sen jälkeen saisin letkun keittiökaappien piiloon jossa voisin lisätä kulmaa. Onkohan tuolle kulmalle jotain ohjeistusta? Eli tyyliin vähintään 2cm laskua per 1m?
Laita kondenssivesipumppu, niin voit pumpata sen veden sellaista reittiä mikä on siistein, murehtimatta noista kaadoista. Ei ne pumput kovin kalliita ole.
 
Kävimme männä viikonloppuna poistamassa 80cm kerroksen lunta kesämökin räystäiltä ja havaitsimme kondenssivesien valuneen kuistin lattiaan poratun reiän läpi läpi salaojaan oikein kivasti kun 40W lämmityskaapeli oli estänyt jääkakun muodostumisen.

IMG_20220306_125536.jpg
 
Tuommoisen jäähdyttävän ilmalämpöpumpun asennuksesta koneellisen ilmavaihdon kerrostalokämppään: kuinka hyvin viileä leviää ympäri huushollia?

Parveke on toisen, pienen makuuhuoneen/työhuoneen takana, ja sisäyksikön tuominen olohuoneeseen, joka varmaankin olisi se "paras" paikka (koska selkeästi isoin avoin tila) olisi hitusen työläämpää kuin vain laittaa se tuonne makkariin... mutta varmaankin kannattavinta?

Asentajathan tulee suunnittelukäynneille, ja noin lähtökohtaisesti asiantuntijan suositukseen pitäisi pystyä luottamaan, mutta jäin epäilemään, menevätkö ne ehdotukset usein siitä mistä aita on matalin?
 
Tuommoisen jäähdyttävän ilmalämpöpumpun asennuksesta koneellisen ilmavaihdon kerrostalokämppään: kuinka hyvin viileä leviää ympäri huushollia?

Samaa mietin tässä itsekin. Vaihtoehdot on jättää sisäyksikkö ns. oletuspaikkaan parvekkeen oven yläpuolelle. Toinen vaihtoehto on vetää se pidemmälle keskelle asuntoa (vasemman puoleinen vaihtoehto). Oman mutun perusteella parvekkeen päälle asentaminen on halvempaa, mutta kylmä varmaan jää helposti tuonne keittiö/olkkari akselille. Sisäyksikön vetäminen keskelle asuntoa vaatii pitkiä kylmäaineputkistoja jotka ovat rumia ja on taatusti kalliimpaa asentaa.

ILP_sijainti.JPG
 
Valitettavasti kaikkiin liikkeisiin ei pysty luottamaan.

Lyövät siihen mihin helpoin kiinnittää, helpoimmalla sähköt ja mahdollisimman lyhyillä vedoilla.

Yleisesti välttäisin yksikköä makuuhuoneeseen, ennemmin avoimeen yleiseen oleskelutilaan josta leviää sitten muualle.
 
Paljon avointa tilaa omaavaan yksikerroksiseen omakotitaloon olisi suunnitelmissa hankkia ilmalämpöpumppu. Neliöitä kaikkiaan noin 130. Päätarkoitus viilentäminen kesällä, mutta myös lämmitysominaisuus saa olla. Olen ihan ulalla markkinasta, mikä tai mitkä on laadukkaita merkkejä, mitä uskaltaa suht huoletta ostaa? Halvinta en tarvitse, sillä olemme valmiita maksamaan laadusta, mutta ei sen tarvitse kalleinkaan mahdollinen olla.
 
Yleisesti välttäisin yksikköä makuuhuoneeseen, ennemmin avoimeen yleiseen oleskelutilaan josta leviää sitten muualle.

Eri mieltä, kuumuuden kanssa voi elää melkein kaikkialla muualla paitsi nukkuessa makuuhuoneessa. Eli jos teknisesti/taloudellisesti ei ole mahdollista kuin yksi yksikkö laittaa niin makkarin jäähdytys tärkeintä. Jos saa koko talon varmuudella viileäksi niin sitten tietysti siten mutta taitaa olla harvinaista ainakin 2+ kerroksissa asunnoissa.
 
Mh oleva yksikkö:

- Viima makuutiloissa, aiheuttaa nenän vuotoa ja flunssaa
- Melu makuutiloissa, ennemmin tykkään nukkua hiljaisessa huoneessa
- Pölyn leviäminen ja pöllytys, nukut tilassa missä yksikkö imee ilmaa ja puhaltaa ilmaa

Lisäksi muutama havainto tukemaan tätä:

- Yksikön ollessa mh, joudut pitämään puhallusta kovemmalla ja ovia aina auki, jotta makkarin viileä ilma olisi mahdollista kuljettaa päivällä kuumimpaan aikaan oleskelutiloihin

- Useimmiten viilennys kuumaan aikaan oleskelutiloissa, jolloin toki suositeltavaa pitää mh ovet auki jotta ilma kulkeentuu voit sulkea ovet yöksi. Yöllä yleisesti lämpötila laskee, ilp voi jopa vain sammuttaa ja mh oleva viileä ilma riittää hyvin yön ajaksi nukahtamiseen ja auringon nousuun.

Jos kaksikerroksinen asunto, niin alakerrasta ei viileä ilma nouse yläkertaan, alakerran viilentäminen jopa saattaa pahentaa yläkerran lämpötilaa. Viilennyskäytössä vaatii tällöin yksikkö per kerros.
 
- Viima makuutiloissa, aiheuttaa nenän vuotoa ja flunssaa
- Melu makuutiloissa, ennemmin tykkään nukkua hiljaisessa huoneessa
- Pölyn leviäminen ja pöllytys, nukut tilassa missä yksikkö imee ilmaa ja puhaltaa ilmaa

Pienin puhallus niin ei tule viimaa eikä meluakaan juuri. Viima voi olla ongelma jos sänky suoraan yksikön suuntaisesti mutta harvemmin näin on.

Pölyt pysyy poissa kun imuroi, en tätä näe juuri minkäänlaisena ongelmana, varsinkaan pienellä puhalluksella.
 
IMO se sisäyksikkö kannattaa olla lähellä makuuhuonetta, ei makuuhuoneessa. Jos kämppä on riittävän avoin tuolla ei ole niin merkitystä.
 
Ihmisillä on eri tasoja viimaherkkyydelle, mikä kenellekin tuntuu hyvältä ja mikä pahalta, mutta lähtökohtaisesti itsekin pyrkisin välttämään sisäyksikön asennusta makuuhuoneeseen. Paras olisi jos sen saa asennettua johonkin mistä puhallusta saa suunnattua makuuhuonetta kohden jotta ilma siirtyy sinne kunnolla. Jos on sillä tavalla normaalihko asunto, että makuuhuone on tilavuudeltaan pienempi kuin loppu asunnon "avoin tila", niin jäähdyttämällä se suurempi avoin tila makuuhuoneenkin yleensä saa viileäksi, mutta makuuhuonetta viilentämällä on hankala saada loppu asuntoa viileäksi.

Joskus pahimpien helteiden aikoihin joutuu omassa kämpässä tuulettimella auttamaan illalla viileää makuuhuoneeseen että saa jäähtymään. Ongelmaa lisää se, että makuuhuone on vielä ilta-auringon puolella niin seinä pakkaa kuumenemaan kesällä kun aurinko helottaa illalla useamman tunnin suoraan talon päätyyn. "Normaalilla kesäkelillä" tuota ongelmaa ei ole vaan makkari jäähtyy riittävästi ilmankin.
 
Toshiba Seiya 13 multi-split olis tarjolla. 4500€ töineen.

Ehdottivat 2 timanttiporausta: partsilta makkariin (vas ala) ja partsilta olkkariin (oik ala). Onko tässä järkeä mielestänne?

Sisäyksiköt tulis makkariin sängyn päälle ja toinen olkkariin sohvan päälle :D Eiks se teoriassa puhalla sen ilman pään yli eikä suoraan niskaan?

Ajattelin että yhdellä toi betonikuutio ei jäähdy. Partsin puolella iltapäiväaurinko ja korvausilma tulee ikkunoiden räppänöistä kadulta sisään.

Jos sisäyksiköt haluaa ikkunan päälle, pitäis verholaudat purkaa pois ensin. Olisko se parempi paikka kuin sängyn/sohvan päällä?

thumbnail_split_ilp.png
 
Toshiba Seiya 13 multi-split olis tarjolla. 4500€ töineen.

Ehdottivat 2 timanttiporausta: partsilta makkariin (vas ala) ja partsilta olkkariin (oik ala). Onko tässä järkeä mielestänne?

Sisäyksiköt tulis makkariin sängyn päälle ja toinen olkkariin sohvan päälle :D Eiks se teoriassa puhalla sen ilman pään yli eikä suoraan niskaan?

Ajattelin että yhdellä toi betonikuutio ei jäähdy. Partsin puolella iltapäiväaurinko ja korvausilma tulee ikkunoiden räppänöistä kadulta sisään.

Jos sisäyksiköt haluaa ikkunan päälle, pitäis verholaudat purkaa pois ensin. Olisko se parempi paikka kuin sängyn/sohvan päällä?

thumbnail_split_ilp.png
Ihan hyvältä toi näyttää. Makkarin osalta kun tilannetta helpottaa se, että yöaikaan ton pumpun voi laittaa vaikka pois päältä ja sinne makkariin voi ottaa pientä varaslähtöä, kun kuitenkin se auringon ja ulkoilman lämmittävä vaikutus loppuu siinä nukkumaanmennessä. Puhalluksen voi kohdistaa katon rajaan, jolloin viileä leviää tasaisemmin, eli en näkisi sohvankaan osalta ongelmaa.
 
Ihan hyvältä toi näyttää. Makkarin osalta kun tilannetta helpottaa se, että yöaikaan ton pumpun voi laittaa vaikka pois päältä ja sinne makkariin voi ottaa pientä varaslähtöä, kun kuitenkin se auringon ja ulkoilman lämmittävä vaikutus loppuu siinä nukkumaanmennessä. Puhalluksen voi kohdistaa katon rajaan, jolloin viileä leviää tasaisemmin, eli en näkisi sohvankaan osalta ongelmaa.

Niin. Jos se makkarin pöhinä nukkuessa haittaa, niin makkarin yksikön voinee ohjelmoida yön ajaksi pois päältä, mutta olkkarissa jatkaa pöhinää. Töissä kun on, niin ilpin sisäyksikön alla ei tuule yhtään, mutta sitten kun menee kauemmas sisäyksiköstä, niin se puhaltaa sitten päin. Tällä logiikalla ajattelin, että jos nukkuu suoraan ilpin sisäyksikön alla, tai istuu sen alla, niin ei se puhalla silloin niskaan.

Tuohon 4500e hintaan kuuluu siis sähkötyöt sulaketaululta parvekkeelle, jonne turvakytkin. Eli oman sulakkeen taakse ILP. 2 timanttiporausta, 2 sisäyksikköä jne. Onhan siinä enemmän työtä, alle parilla tonnilla saisi pistorasiaan liitettynä normi yhden yksikön mallin...
 
Se sisäyksikkö puhaltaa Jäähdytyksessä suunnilleen suoraaan eteenpäin, mutta lämmittäessä alaspäin. Vähän sitä pystyy säätämään, mutta karkeasti se alin suunta mihin se jäähdyttää on ylin asento jossa lämmittää.
 
Toshiba Seiya 13 multi-split olis tarjolla. 4500€ töineen.

Ehdottivat 2 timanttiporausta: partsilta makkariin (vas ala) ja partsilta olkkariin (oik ala). Onko tässä järkeä mielestänne?

Sisäyksiköt tulis makkariin sängyn päälle ja toinen olkkariin sohvan päälle :D Eiks se teoriassa puhalla sen ilman pään yli eikä suoraan niskaan?

Ajattelin että yhdellä toi betonikuutio ei jäähdy. Partsin puolella iltapäiväaurinko ja korvausilma tulee ikkunoiden räppänöistä kadulta sisään.

Jos sisäyksiköt haluaa ikkunan päälle, pitäis verholaudat purkaa pois ensin. Olisko se parempi paikka kuin sängyn/sohvan päällä?

thumbnail_split_ilp.png
Eikö tuohon yksi pumppu riittäisi? Meillä pysyy 95m2 kämppä viileänä yhdellä Mitsulla vaikka puhaltaa makkarin ovelta olohuoneeseen eli makkari vielä vähän pimennossa tuon suhteen. Tuolla kyllä kämpän saanut ihan jääkaapille.
 
Vaikkei hetkeen ajankohtainen kysymys olekaan, niin oletteko suojanneet lasittamattomilla parvekkeilla olevat, vain kesäaikaan käytössä olevat ulkoyksiköt jotenkin talven ajaksi? Itsellä ainakin sellaisessa paikassa tuo, että laitteen ja parvekkeen seinän väliin kerrostuu lunta, joka sitten aina luonnollisesit sieltä myös sulaa. En tiedä onko tuosta varsinaisesti haittaa, mutta kai siinä vähän lauhduttimen likaantumista tapahtuu.

Nopealla googletuksella löysin tuohon tarkoitukseen yhden suojahupun, mutta 50e on kyllä melko naurettava hinta.
 
Eikö tuohon yksi pumppu riittäisi? Meillä pysyy 95m2 kämppä viileänä yhdellä Mitsulla vaikka puhaltaa makkarin ovelta olohuoneeseen eli makkari vielä vähän pimennossa tuon suhteen. Tuolla kyllä kämpän saanut ihan jääkaapille.

Varmaankin riittää. Kyllähän autokin jäähtyy riittävästi, jos puhallus on pelkästään kuskille. Jostain syystä sen sijaan että kuskille on yks venttiili, niin kuskille ja apparille on tyyliin 6-7kpl/henkilö ja takapenkkiläisillekin 3kpl/henkilö venttiilejä. Ja lämpötilansäädöt erikseen eri paikoilla istuville.

Jos haluaa että makkari on viileämpi, mut olkkarissa vois olla vähän lämpimämpi? Mitä jos sitä olkkarissa olevaa laitetta pitää pitää sellaisella pöhinällä, että vituttaa, ja sit olkkarissa on kylmempi ja makkarissa kuumempi? Sit ikkunanraosta tulee rakennusmääräysten mukaiset määrät lämmintä ilmaa jatkuvasti kadulta 24/7...

Menee jotenkin tosi vaikeeksi ennustaa toi homma. Paljon selkeämmältä tuntuu, että on pari laitetta joiden lämpötilaa voi säätää itse makunsa mukaan. Sitten teoriassa kummankin laitteen tarvitsee pöhistä vain puoliteholla verrattuna siihen, että olis vaan yks laite sisällä -> hiljaisempi.
 
Varmaankin riittää. Kyllähän autokin jäähtyy riittävästi, jos puhallus on pelkästään kuskille. Jostain syystä sen sijaan että kuskille on yks venttiili, niin kuskille ja apparille on tyyliin 6-7kpl/henkilö ja takapenkkiläisillekin 3kpl/henkilö venttiilejä. Ja lämpötilansäädöt erikseen eri paikoilla istuville.

Jos haluaa että makkari on viileämpi, mut olkkarissa vois olla vähän lämpimämpi? Mitä jos sitä olkkarissa olevaa laitetta pitää pitää sellaisella pöhinällä, että vituttaa, ja sit olkkarissa on kylmempi ja makkarissa kuumempi? Sit ikkunanraosta tulee rakennusmääräysten mukaiset määrät lämmintä ilmaa jatkuvasti kadulta 24/7...

Menee jotenkin tosi vaikeeksi ennustaa toi homma. Paljon selkeämmältä tuntuu, että on pari laitetta joiden lämpötilaa voi säätää itse makunsa mukaan. Sitten teoriassa kummankin laitteen tarvitsee pöhistä vain puoliteholla verrattuna siihen, että olis vaan yks laite sisällä -> hiljaisempi.
Mutta toimiiko tuo tehokkaasti jos toisessa huoneessa pyynti 16 ja toisessa 21 noin karkeasti. Mielestäni tuo tuplapumppu olisi kyllä aika ylimitoitettu tuon kokoiseen kämppään. Kannattaa tuota ainakin selvitellä ja kysellä jostain ennen kuin lyö vajaa 5k kiinni tuohon jos asiasta selviää puolella.
 
Tuossa @Ihmemies kämpässä on se ongelma, että kämpän leiska ei ole oikein optimaalinen ilpin sijoittelua silmälläpitäen koska siellä on vähän yhtenäistä avointa tilaa ja kaikki huoneet ovat, no erillisiä huoneita. Yhden yksikön taktiikalla sisäyksikkö olis hyvä saada sellaiseen paikkaan josta ilma menis mahdollisimman esteettä mahdollisimman moneen huoneeseen, eli tuossa leiskassa se tarkottais varmaan eteisessä ulko-oven päällä.

Olohuoneesta jos meinais saada ilmaa kunnolla muuallekin kämppään niin yksikön pitäis ehdottomasti olla ikkunan päällä ja puhallus suunnattuna (ainakin suurelta osin) kohti ovea eteiseen. Jäähdyttävä vaikutus makuuhuoneessa on tod.näk. huomattavasti pienempi kuin olohuoneessa. Sama homma makuuhuoneessakin, yksikkö pitäis olla ikkunan päällä ja puhaltaa kohti ovea jotta ilmavirtaa saa sieltä ulos.

Olohuone ja makuuhuone on mahdollisimman huonossa sijannissa toisiinsa nähden jos tarkoitus olisi toisessa huoneessa sijaitsevalla yksiköllä saada toinenkin huone jäähtymään...

Kämpän viileänä pysymiseen yhdellä pumpulla tärkeintä on tietysti se, että sitä kämppää aletaan jäähdyttää jo keväällä ennen kuin se kuumenee ja jäähdytystä jatketaan 24/7 koko kesän läpi eikä kämppää ikinä päästetä kuumenemaan välissä. Tässä auttaa myös jos ikkunoissa on kaihtimet joilla voi blokata auringonvaloa päivällä paistamasta sisään. Näin rakenteet pysyvät sisällä viileinä mikä edesauttaa koko asunnon viileänä pysymistä. Tuollaisella pohjalla se pelkän ilmavirran varassa jäähdyttäminen on vähintäänkin haastavaa.

Itselläkin pysyy 125 m2 ok-talo viileänä ihan kevyesti yhdellä pumpulla, mutta tässä leiska on huomattavasti avoimempi ja ilmavirta pääsee liikkumaan vapaammin huoneesisiin eteisen päässä sijaitsevalta sisäyksiköltä.

Parempaan lopputulokseen pääsee varmasti kahdella yksiköllä, mutta toki se on huomattavan kallis ratkaisu verrattuna yhteen.
 
Noh, jos aattelee, että kämpän neliöhinta on varmaan muiden pyyntien perusteella n. 3500-4000€/neliö, niin eihän tolla rahalla sais kun reilu neliön lisää asuintilaa täältä päin :D Ja tosiaan tuo ilman kierto ns. "vastavirtaan" mua kuumottaa. Ja kova vaiva eteiseen ulko-oven päälle on vetää myös.. jotenkin tuntuu vaan "yksinkertaisimmalta" hommata pari laitetta.

Kylmä ilma virtaa makuuhuoneesta ja olohuoneesta sit poistoilman mukana vaatehuoneeseen, keittiöön ja vessaan. Ainoastaan tietokonehuone jää ilman kylmennystä, mutta kai se nyt edes vähän viilenee "siinä sivussa", ja ei kesällä muutenkaan jaksa datata.

Ikkunoissa on kaihtimet, lisäksi asensin ulkolasin ulkopuolelle aurinkosuojakalvot, jotka puheiden mukaan vähentävät ikkunan läpi pääsevää lämpösäteilyä n. 1/3osaan.
 
Mun mielestä toi tuplasisäyksiköt on ihan järkevä vaihtoehto tollaseen leiskaan.

Eikä muuten vaadi kämppä sitä, että "ei päästetä kuumaksi" tilannetta ja jäähdyttää pitäisi läpi kesän. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä sisältä ulos, jatkuvassa jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumppu työskentelee sen verran, että sisään tuleva lämpö pumpataan ulos kutakuinkin sellaisella tahdilla, ettei sisälämpötila muutu. Jos kämppä pääsee lämpimäksi, niin silloin se ilppi vaan siirtää sitä lämpöä alkuun enemmän, eikä tossa ole mitään ihmeellistä. Muutenhan talvella ei saisi kämppää lämpimäksi ilpillä, eli kjns on kyllä vähän hakoteillä. Toki betonielementit jne rakenteet varastoi lämpöä jonkin verran, eli jos vaikka lomamatkan ajaksi ilpin laittaa pois päältä kesällä niin sit se palatessa vaan työskentelee vähän enemmän hetken aikaa.
 
Eikä muuten vaadi kämppä sitä, että "ei päästetä kuumaksi" tilannetta ja jäähdyttää pitäisi läpi kesän. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä sisältä ulos, jatkuvassa jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumppu työskentelee sen verran, että sisään tuleva lämpö pumpataan ulos kutakuinkin sellaisella tahdilla, ettei sisälämpötila muutu. Jos kämppä pääsee lämpimäksi, niin silloin se ilppi vaan siirtää sitä lämpöä alkuun enemmän, eikä tossa ole mitään ihmeellistä. Muutenhan talvella ei saisi kämppää lämpimäksi ilpillä, eli kjns on kyllä vähän hakoteillä. Toki betonielementit jne rakenteet varastoi lämpöä jonkin verran, eli jos vaikka lomamatkan ajaksi ilpin laittaa pois päältä kesällä niin sit se palatessa vaan työskentelee vähän enemmän hetken aikaa.

Alkuperäinen kommentti koski tilannetta jossa kämppään laitettais vain yksi pumppu, mutta kyllä se pätee sinänsä tilanteessa kuin tilanteessa. Ehkä vähän liioiteltua sanoa että tärkeintä, mutta on se kuitenkin tärkeää, tai vähintäänkin järkevää.

Mitä huonommin ilpin puhallus levittyy kämppään, sitä hitaampaa lämpötilan muutos tilojen välillä on. Silloin on järkevämpää (ainakin asumismukavuuden kannalta) pitää kämppä koko ajan viileänä kuin päästää se kuumenemaan ja sitten alkaa suuremmalla teholla jäähdyttämään.

Kyllähän se koko kämppä taas jossain vaiheessa jäähtyy, mutta sitä odotellessa huonon kierron takana olevissa tiloissa on kuuma. Ihan sama pätee talvella lämmittämiseenkin jos kämppä kylmenee välillä.

Neuvon idea oli, että parempaan lopputulokseen pääsee kun pitää kämpän viileänä mieluummin kuin viilentää kuumennutta kämppää. Etenkin yhdellä pumpulla.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 306
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom