Ilmalämpöpumput eli ILPit

Mites muuten tuon kanssa, puhaltaako se jatkuvasti jos on lämmitysmoodi käytössä (ei takkatilaa). Eli vaikka tavoitelämpötila on saavutettu tai jopa yli, laitteen sisäyksikkö kierrättää ilmaa (ulkoyksikön ollessa pois päältä)?

Meille tuli mökille tuosta tuon pikkuveli 25 ja siinä tuo sisäyksikön puhallin ei ole lopettanut puhaltamista missään vaiheessa (pyynti esim. 20, sisälämpö 24). Siksi en oikein ymmärrä tuon laitteen takkatilan etua kun ilman takkatilaakin tuntuu kierrättävän ilmaa aktiivisesti jatkuvasti.

Kotona oleva vanha MHI:n ILP taas pistää sisäyksikön lepotilaan jos tavoitelämpötila on saavutettu. Alkaa taas puhkumaan kun lämpötila laskee alle tavoitelämmön.

Toshiboissa manuaalipuhallustilassa ilman takkatilaa SY:n puhallus jatkuu PIENELLÄ voimakkuudella, kun lämmitystarvetta ei ole.

Automaattipuhallustilassa puhallus lakkaa, ainakin joissakin malleissa.

Takkatila 1:n ollessa käytössä puhallus jatkuu aina ja ikuisesti VALITULLA puhallusnopudella riippumatta siitä onko lämmitystarvetta vai ei.

ETA:
Isoilla kirjaimilla se olennainen ero käytöksessä ilman takkatilaa ja takkatilan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan merkittävästi on saanut ilpillä laskettua kosteusprosenttia, kun nosti hieman lämpötilaa. Nyt 56% vaikka lämpötila onkin vain 19.7 astetta. Samalla varmaan puhdistaa hieman ilmaa?

Tosin ei ole vielä mitään kosteusrasitusta, kun remppa kesken ja muutto vasta myöhemmin.

1981 talo, jossa ilmalämmitys (Himabloc). Mutta ilmalämmitys ei ole nyt päällä.
 
Toshiboissa manuaalipuhallustilassa ilman takkatilaa SY:n puhallus jatkuu PIENELLÄ voimakkuudella, kun lämmitystarvetta ei ole.

Automaattipuhallustilassa puhallus lakkaa, ainakin joissakin malleissa.

Takkatila 1:n ollessa käytössä puhallus jatkuu aina ja ikuisesti VALITULLA puhallusnopudella riippumatta siitä onko lämmitystarvetta vai ei.

ETA:
Isoilla kirjaimilla se olennainen ero käytöksessä ilman takkatilaa ja takkatilan kanssa.

Meillä automaattipuhallus ilman takkatilaa. Silti puhallus jatkuvasti, toki pienellä teholla (ja ulkoyksikkö ei käy silloin kun lämmitystarvetta ei ole). Kotona oleva ILP on 10v vanha jossa puhallus loppuu kokonaan (eri valmistajan), joten en tiedä kuuluuko tuon Toshiban toimia noin.
 
Jos tarveohjaus = tehon rajoitus niin ainakin Aiwassa löytyy moinen asetus, 3-portaisella säädöllä, 30, 50, 80%. Käytän puoliteholla, rajoittaa ryntäilyä ja käy hiljempaa kun tässä ulkoyksikkö on seinässä kiinni. Lisäksi käynnistysjyrinöitä tulee vähemmän. Käytän maltillisella puhallulsella niin rajoitetulla teholla lämpenee laajemmin. Näin ainakin oma subjektiivinen kokemus.
 
Ihan merkittävästi on saanut ilpillä laskettua kosteusprosenttia, kun nosti hieman lämpötilaa. Nyt 56% vaikka lämpötila onkin vain 19.7 astetta. Samalla varmaan puhdistaa hieman ilmaa?

Mikäli et jäähdytä ILPillä tai käytä kuivaustoimintoa ILPillä (=sisäkenno kondensoi ja vedet valuu letkusta pihalle), niin et saa todellisuudessa kuivattua ilmankäsittelyn varsinaisessa sanan merkityksessä. Eli kun "vaan" lämmität niin absoluuttinen kosteus g vettä / kg k.i. sisäilmassa ei vähene yhtään. Suhteellinen kosteus vaan laskee huonelämpötilan noustessa absoluuttisen vesisisällön pysyessä samana. Tokihan rakenneteknisesti kosteus siirtyy jos pääsee, mutta enempi sitten ilmanvaihdon tai vuotoilmojen kautta lämpimämmän ilman vaihtuessa/vuotaessa enempi harakoille lämpötilaerojen kasvaessa...
 
Mikäli et jäähdytä ILPillä tai käytä kuivaustoimintoa ILPillä (=sisäkenno kondensoi ja vedet valuu letkusta pihalle), niin et saa todellisuudessa kuivattua ilmankäsittelyn varsinaisessa sanan merkityksessä. Eli kun "vaan" lämmität niin absoluuttinen kosteus g vettä / kg k.i. sisäilmassa ei vähene yhtään. Suhteellinen kosteus vaan laskee huonelämpötilan noustessa absoluuttisen vesisisällön pysyessä samana. Tokihan rakenneteknisesti kosteus siirtyy jos pääsee, mutta enempi sitten ilmanvaihdon tai vuotoilmojen kautta lämpimämmän ilman vaihtuessa/vuotaessa enempi harakoille lämpötilaerojen kasvaessa...
Tuo oli hyvä. En oikein muistanut miten oikeasti menee.
Tokihan rakenneteknisesti kosteus siirtyy jos pääsee, mutta enempi sitten ilmanvaihdon tai vuotoilmojen kautta lämpimämmän ilman vaihtuessa/vuotaessa enempi harakoille lämpötilaerojen kasvaessa...
Juuri tuo talon rakennetekninen juttu mielessä. Pidän nyt ainakin 16 astetta, niin on erittäin pieni lämmitysenergian määrä, mutta riittävä lämpö, kun ei asuta vielä.

Daikin ilmeisesti ylilämmittää vähän, niin pitää valita joku hieman pienempi tavoitelämpötila. Daikinissa tuo lämpötila-anturi on oikeassa kyljessä alhaalla.

1981 talo, mutta seinävillaa on 20cm. Lisäksi lämpölasit.

Jos muistan oikein, niin kesällähän voi myös tuulettaa ikkunoista, niin talo kai hieman ainakin kuivaa? Toki talvellakin, mutta lämpöä menee enemmän hukkaan. Tuo ilmalämmitys toki vaihtaa ilmaa muutenkin.
 
Meillä automaattipuhallus ilman takkatilaa. Silti puhallus jatkuvasti, toki pienellä teholla (ja ulkoyksikkö ei käy silloin kun lämmitystarvetta ei ole). Kotona oleva ILP on 10v vanha jossa puhallus loppuu kokonaan (eri valmistajan), joten en tiedä kuuluuko tuon Toshiban toimia noin.

Eiköhän se juurikin noin ole suunniteltu toimivaksi.

Ja tuo on ehdottomasti se parempi tapa kuin pysäyttää puhallus kokonaan.

Puhalluksen jatkaminen ja Ilman sekoittaminen takaa sen, että lämmin ilma ei pakkaannu katonrajaan SY:n liepeille. Sekoittaminen johtaa uudelleen lämmittämisen aloituksen ajoittamisen paremmin huonetilassa syntyvän todellisen lämmitystarpeen mukaiseksi.

Pelkkä SY:n puhallinrummun pyörittäminen ei myöskään vaadi sähkötehoa juuri nimeksikään, arviolta n. 10-20W.
 
@jm82 Suomessa voidaan aina kuivata sisäilmaa sitä vaihtamalla varsinaisen lämmityskauden / talven ajan (jos lämmitellään). Sit taas kylmän ilman kuivaamiseen ILPit on huonoja, eli esim. puolilämmin autotalli ja sitä käyttäis ILPillä jäähdytys-lämmitys-jäähdytys-lämmitys tai kuivaus-lämmitys-kuivaus-lämmitys vaikka auton / lattian kuivaamiseksi... Ei tuu kesää, tarvii kompressorikuivaimen (tai useita huonoja/kohtalaisia sellaisia).

Tässä omakotitaloasujan legendaarisimman best-bang-for-the-buck ilmankuivaimen (TTK 100 S, harmi ettei myydä enää, E-sarja ei niin hyvä kiitos viherpiipertäjien) seuraaja Ilmankuivain TTK 100 E kuumakaasusulatuksella joka toimii myös erittäin matalissa lämpötiloissa (esim. kylmät kellarit, alapohjat tms.) oikeasti kuivaamiseen ja jotain muita


^Noi vanhat S-mallit ihan helkkarin loistavia. Siis kuivaamiseen. Näkee jäähalleissa jne. myös. Omakotitalon autotallin lämmittämiseen/kuivaamiseen pesee ILPin 6-0, jos tarkoitus ajella talvella märkää autoa puolilämpimään vaikka +12 C talliin (tai pitää autotallikuntosalia, kun minä). Kuivaimen kompuran hyötysuhdehukkahan menee lämmöksi ja loput vedeksi viemäriin, eikä tartte ulkoyksikköä tai sitä sulatella (toki sulatellaan lamellipakkaa kuivaimen sisällä mutta sekin menee viemäriin).
 
Miksi tuollainen kuivain olisi ilppiä parempi kuntosalille tai verstaalle? Kosteutta ei tule jos ei ajeta lumista autoa talliin.
 
Miksi tuollainen kuivain olisi ilppiä parempi kuntosalille tai verstaalle? Kosteutta ei tule jos ei ajeta lumista autoa talliin.
Kuivain kuivaimeksi+lämmittimeksi puolilämpimään tilaan, tai kylmään tilaan. ILPpi ei toimi kuivaamiseen puolilämpimässä tai varsinkaan kylmässä. Itte ku treenailen (ja usein en yksin) talvella +12...+15 autotallisalilla, niin lämpöhäviöt pysyy viileellä paljon pienempänä vs. että ILPillä lämmittelis sitä kuumempana. Ja kovaa treenatessa todellakin tulee kosteutta (menee "salilla" ikkunat huuruun jos ei kuivaa), niin se otetaan kuivurilla pois. Ja auton jos ajaa, niin tulee kosteutta, se kuivataan kuivurilla pois. ILPillä ei vaan onnistu. Eri asia joku oikee kaupallinen sali sitten, missä huonelämpö +21 C ja koneelliset ilmanvaihdot yms... Niissähän kuivataan lämpöpumpuilla talvellakin, ainaskin täällä päin (lämmitys sitten ilmateitse tuloilmalla ja mahdollisesti muillakin muodoilla).
 
Mun autotallisalilla saa ilpistä valittua lämmön 8 asteesta ylöspäin. Miksi se pitäisi 20 asteessa pitää? Ja ilmankosteus on talvella 30-40% painovoimaisella räppänät minimissä ilmanvaihdolla. Jos hikoilet niin paljon että kosteus on ongelma käy lääkärissä tai realistisemmin hoida ilmanvaihto kuntoon.
 
No pitää järjestää voimanostoporukan kaa sun talliin ekskursio niin menee ikkunat huuruun saletisti ku aletaan oikeesti reenaamaan. Eihän tos nyt yksin läpsytellessä mitään ongelmaa ole. Silti ILPpi ei sitä ilmaa kuivaa grammaakaan, ellet pidä kuivauksella/jäähdytyksellä.
 
Juu ei toki kuivaakaan. Eikä ole tarvettakaan meikäläisessä ilmastossa. Mikä tahansa lämmitys + ilmanvaihto kuivaa.
 
ILP ja riittävä sekä tarpeen mukaan tehostettavissa oleva ilmanvaihto kuulostaisi voittajakombolta.
 
Tuota olen myös miettinyt tulevaan talliin, että pitäisikö talven satunnaisia sulamisvesiä varten laittaa poistoilmakanavaan kanavapuhallin jonkinsorttisen "munakellon" taakse? Saisi siis tehostettua ilmanvaihtoa hetkellisesti mutta ei tarvitsisi mitään teollista ilmankuivausratkaisua alkaa asentelemaan? Lämmitys tapahtuu tällä hetkellä lattian kautta, ja pitää tämä ensimmäinen talvi seurata josko sinne olisi aiheellista asennuttaa ILP lämmittelemään.
 
Tuota olen myös miettinyt tulevaan talliin, että pitäisikö talven satunnaisia sulamisvesiä varten laittaa poistoilmakanavaan kanavapuhallin jonkinsorttisen "munakellon" taakse? Saisi siis tehostettua ilmanvaihtoa hetkellisesti mutta ei tarvitsisi mitään teollista ilmankuivausratkaisua alkaa asentelemaan? Lämmitys tapahtuu tällä hetkellä lattian kautta, ja pitää tämä ensimmäinen talvi seurata josko sinne olisi aiheellista asennuttaa ILP lämmittelemään.

Eikös poistoilmapuhaltimia saa ihan kosteusanturillakin toimimaan automaattisesti.
 
Eikös poistoilmapuhaltimia saa ihan kosteusanturillakin toimimaan automaattisesti.
Onhan noita sisäänrakennettunakin valmiita pakettaja. Samoin mahdollisen olemassa olevan kotiautomaation avulla verrattain yksinkertainen tehtävä.

Tuota olen myös miettinyt tulevaan talliin, että pitäisikö talven satunnaisia sulamisvesiä varten laittaa poistoilmakanavaan kanavapuhallin jonkinsorttisen "munakellon" taakse? Saisi siis tehostettua ilmanvaihtoa hetkellisesti mutta ei tarvitsisi mitään teollista ilmankuivausratkaisua alkaa asentelemaan? Lämmitys tapahtuu tällä hetkellä lattian kautta, ja pitää tämä ensimmäinen talvi seurata josko sinne olisi aiheellista asennuttaa ILP lämmittelemään.
Jos tallissa on kunnon lämmitys ja edes sellainen boomer-iglumainen sisälämpötila, niin ilmankuivausta voi tehdä hyvinkin epäteollisella kuluttajamallisella kompressori-ilmankuivaimella. Tällaistahan ILP-jäähdytetyssä asunnossakin on isojen poikien mukaan kätevä ajaa, koska se ILP ei kuivaa jäähdytyskaudella tarpeeksi. Sitä en tiedä sanoa miten pahasti kosteuden epäpuhdas luonne tallissa vs. huoneisto raiskaa jotain Nils Holgerssonin/motonetin/liiterin ilmankuivainta, ja onko se auttamatta liian pieni.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eGe
Onhan noita sisäänrakennettunakin valmiita pakettaja. Samoin mahdollisen olemassa olevan kotiautomaation avulla verrattain yksinkertainen tehtävä.


Jos tallissa on kunnon lämmitys ja edes sellainen boomer-iglumainen sisälämpötila, niin ilmankuivausta voi tehdä hyvinkin epäteollisella kuluttajamallisella kompressori-ilmankuivaimella. Tällaistahan ILP-jäähdytetyssä asunnossakin on isojen poikien mukaan kätevä ajaa, koska se ILP ei kuivaa jäähdytyskaudella tarpeeksi. Sitä en tiedä sanoa miten pahasti kosteuden epäpuhdas luonne tallissa vs. huoneisto raiskaa jotain Nils Holgerssonin/motonetin/liiterin ilmankuivainta, ja onko se auttamatta liian pieni.
No juu, ehkä tuo ”teollinen” oli hieman kieli poskessa heitetty ilmaus ;) Itsellä lähinnä taka-ajatuksena, että 24m2 pikkukopissa ei haluaisi yhtään ylimääräistä vekotinta pyörimään tilantukkeeksi, jos ilmankin saa homman onnistumaan. Ensi kuun puolella pääsee muuttamaan ja silloin pällistelemään tarkemmin tilannetta.

Älyanturiviritelmätkään eivät ole mitenkään poissuljettuja, pidemmän päälle ehkä jopa toivottuja ideoita. Saattaa vaan alkuun olla sen verran muutakin puuhasteltavaa, että tuollainen tyhmä ratkaisu riittäisi alkuun myös ihan hyvin.
 
Ei noita kuivaimia missään olohuoneessa tms. voi pyöritellä (melu). Autotallin lisäksi alapohjiin, vinteille, kellareihin tai vaikka komeroihin lätkäkamojen kuivuuseen (moni ostanu satkun pikku-Trotecin komeroon) tai kylppäriin pyykinkuivuuseen tms. (jos ei älyä kuivausrumpua omistaa vaikka vuokra-asunnon tilan takia, itte ostin yhen kuivaimen kerrostaloasujalta, joka oli pyykit kuivatellu... oli muuten pestävä se laite ku lamellivälit ihan täynnä pölyä/nukkaa). Autotalliolosuhteissa jos ei mitään puusepänverstasta pidä, niin huoltovapaita on / eipä edes suodattimet liastu, ainakin Troteceissa menee liat viemäriin veden mukana.

Tollanen TTK 100 S kuivaa lumisenkin auton muutamassa tunnissa viileässä autotallissa vs. pelkillä autotallin lämmityksillä ja ilmanvaihdolla on vielä aamullakin auto ja lattiat litimärkiä. Märästä ilmasta se absoluuttisen vesigrammamäärän erotuskyky täysin eri planeetalta ku ILPillä, mikä kuivailee välttävästi vasta sitten kun sisällä on kuuma eli ei talven autotalliskenaario ellei pidä tallia kuumana.

Lämpöpumppufoorumilla voi käydä tutustumassa asiaan tarkemmin.
 
Daikin on yksi vanhimmista valmistajista; perustettu 1924. Daikinilla on yli 55 vuoden kokemus lämpöpumpputekniikan kehitystyöstä. Moni valmistaja käyttää heidän kompressoreita, lämmönsiirtäjiä ja kylmäaineita.
 
Miksi pitäisi kiinnostaa käykö kone katkokäyntiä? Tähdellisempiäkin murheita on kuin kytätä lämmityslaitteita ja mikromanageroida niitä.
Jos lämpöpumppua käyttää energiansäästötarkoituksessa, niin sillä katkokäynnillä on merkitystä. Harvoin COP alle 1 menee, mutta kyllä varsinkin liian isolla koneella se on mahdollista.
 
Eilen nostin lämpöjä 16.5 asteesta 22 asteeseen (130 neliötä). On kyllä erittäin tehokas tuo Daikin Perfera 40 N. Aikaa en huomannut katsoa, kun en ollut edes paikalla. Tarveohjaus tietysti kokonaan pois päältä. Kun aiemmin oli tarveohjaus minimissään, eli 40%. Nyt on automaatilla. Toki pihalla 8 astetta lämmintäkin, mikä nostaa tehoja.

Daikin on vielä uusi ja puhdas, niin sekin auttaa, sekä taisi olla isoin kompressori mitä noita löytyy?


Asentaja muuten meinasi, että Mitsu LN35 pulallinrumpu voi olla pölystä osittain tukkeentunut ja siksi tietenkin laitteen teho laskee. Täällä toisella talolla siis 5v LN35. Pitäisi tarkistaakin se pulallinrumpu joskus. Eli laitan vaikka sammuksiin, kun läpät on auki asennossa. Siis turvakytkimestä.

Edit:
Daikinin näyttämä sähkönkulutus.

Screenshot_2024-10-26-12-15-08-89_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Kesän viilennyksellä ei kertynyt kondenssivettä käytännössä lainkaan, mutta nyt on pitänyt jo pari kertaa palju tyhjentää, kun lämmitysmoodi ollut syyskuusta päällä.
 
Kesän viilennyksellä ei kertynyt kondenssivettä käytännössä lainkaan, mutta nyt on pitänyt jo pari kertaa palju tyhjentää, kun lämmitysmoodi ollut syyskuusta päällä.
Tänään sai tyhjentää Mitsu LN35 paljun joka oli täynnä. Samoin myös toisen talon Daikin P 40 N palju joka oli myös täynnä.

Molemmat siis tyhjennetty viimeksi eilen. Näillä keleillä aika hyvin kertyy tuota vettä.
 
Tänään sai tyhjentää Mitsu LN35 paljun joka oli täynnä. Samoin myös toisen talon Daikin P 40 N palju joka oli myös täynnä.

Molemmat siis tyhjennetty viimeksi eilen. Näillä keleillä aika hyvin kertyy tuota vettä.
Katselin eilen nurtsia ajaessa, että on P40:n alla oleva 60 litran laastipalju melkein täynnä. Melkoisesti siis tiputtelee vettä ulkoyksikön kennosta kaiken aikaa.
 
140 neliöinen vanha (ei erityisen energiatehokas) okt suoralla sähkölämmityksellä. Pattereiden termostaatit on toki äly-ohjattuja. Kolme kerrosta (alin entinen autotallikerros, joka on muunnettu asuinkäyttöön, sis. saunatilat). Ajatuksena olisi laittaa jokaiseen kerrokseen ilmalämpöpumppu ja lämmittää pitkälti niillä. Mielellään niin, että voisi optimoida / automatisoida niitä. Mitäs nykyään kannattaa laittaa? Samantehoisia/laisia kaikki?

Edit: Myös takka löytyy, ja sitä olisi tarkoitus pitää lämpimänä kotonaollessa talvisin.
 
Kesän viilennyksellä ei kertynyt kondenssivettä käytännössä lainkaan, mutta nyt on pitänyt jo pari kertaa palju tyhjentää, kun lämmitysmoodi ollut syyskuusta päällä.
Oho... itselläni tuli tyyliin 10l päivässä. Ainakin kuumimpina päivinä.
 
Kesän viilennyksellä ei kertynyt kondenssivettä käytännössä lainkaan, mutta nyt on pitänyt jo pari kertaa palju tyhjentää, kun lämmitysmoodi ollut syyskuusta päällä.
Minulle on ihan uusi juttu oman ilpin ylläpito, mutta kuluneena kesänä taisi olla yleisestikin sään takia tavallista vähäisempää sisäyksikön kondensio. Oma ei juuri letkusta päästänyt kuin satunnaisesti. Viilennystarvekin oli pieni. Hukkasin jo kesän datasta lämmityksen ja viilennyksen jakoa, mutta veikkaan että viilennykseen ei mennyt juuri yli 100 kWh.

Nyt taas on hyvän aikaa lämmitetty kostean ulkoilman vallitessa(ilman absoluuttinen kosteussisältö vielä hurja vs. mitä tulevilla pikkupakkasilla) ja vettä riittää. Varmaan noin kaksi rakennuspaljullista sitä on tullut, mutta tyhjennän aina muistaessa ja ohi kulkiessa jottei tarvitse riehua painavien juttujen kanssa. Maanrakennus sen verran epäasiallisessa teossa ettei kehtaa kivijalan viereen kumota.
Tänään sai tyhjentää Mitsu LN35 paljun joka oli täynnä. Samoin myös toisen talon Daikin P 40 N palju joka oli myös täynnä.

Molemmat siis tyhjennetty viimeksi eilen. Näillä keleillä aika hyvin kertyy tuota vettä.
Tuo onkin jo melkoinen saavutus, selittynee edellisen viestisi kuvaamilla toimilla. Paljonkohan enimmillään ulkoyksikkö tiivistää vettä vuorokaudessa?
 
Minulle on ihan uusi juttu oman ilpin ylläpito, mutta kuluneena kesänä taisi olla yleisestikin sään takia tavallista vähäisempää sisäyksikön kondensio. Oma ei juuri letkusta päästänyt kuin satunnaisesti. Viilennystarvekin oli pieni. Hukkasin jo kesän datasta lämmityksen ja viilennyksen jakoa, mutta veikkaan että viilennykseen ei mennyt juuri yli 100 kWh.
Kovin tapauskohtaista tämä, täällä Shelly laski kesäkauden viilennykseen menneen 595 kWh ja vettä kyllä tuli varsin reippaasti. Kerrostalokolmio pk-seudulla.
 
Nyt en ole enää talolla, mutta tuo yksi säätö jäi kokeilematta. Taitaa olla kumminkin aika turha?

Daikin ei varmaan osaa lukea säätietoja mitenkään? Esim ylilämmittää hieman ennakkoon, jos tuleekin kova pakkanen?

Edit:
Tohtii varmaan jo suositella E-P:n Lämpötekniikka yritystä (lasku vasta tulossa). Jos siis Daikin tai Toshiba asentajaa etsiskelee.

Screenshot_2024-10-21-20-04-55-83_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
Piti muuten sanoa, ettei vanhemmissa ole äpissä takkatoimintoa, eikä tätä kompensointia. Maistuisi täälläkin.
 
Eilen nostin lämpöjä 16.5 asteesta 22 asteeseen (130 neliötä). On kyllä erittäin tehokas tuo Daikin Perfera 40 N. Aikaa en huomannut katsoa, kun en ollut edes paikalla. Tarveohjaus tietysti kokonaan pois päältä. Kun aiemmin oli tarveohjaus minimissään, eli 40%. Nyt on automaatilla. Toki pihalla 8 astetta lämmintäkin, mikä nostaa tehoja.

Daikin on vielä uusi ja puhdas, niin sekin auttaa, sekä taisi olla isoin kompressori mitä noita löytyy?


Asentaja muuten meinasi, että Mitsu LN35 pulallinrumpu voi olla pölystä osittain tukkeentunut ja siksi tietenkin laitteen teho laskee. Täällä toisella talolla siis 5v LN35. Pitäisi tarkistaakin se pulallinrumpu joskus. Eli laitan vaikka sammuksiin, kun läpät on auki asennossa. Siis turvakytkimestä.

Edit:
Daikinin näyttämä sähkönkulutus.

Screenshot_2024-10-26-12-15-08-89_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
mulle tuli kesämökille 130 m2 samanlainen pumppu ja siellä lämmityskulut 2009 asennettuun fujiin verrrattuna tippui aivan vitusti. nyt menee 5kw päivä ja pysyy 16 asteessa koko torppa :) olen Daikiniin tyytyväinen ja äppi on satakertaa parempi kuin mitsussa.,..
 
Saa siihen Onectaan suomenkielenkin. Vai tykkäätkö muuten käyttää englantia?
Oppo Find X7 Ultra puhelin on englanninkielinen. En löytänyt sovelluksesta mahdollisuutta vaihtaa suomeksi. Toisella puhelimella kyllä näkyy Daikin suomeksi, niin voi siitä luntata, jos sanat hukassa :)


Daikin sovelluksesta laskin, että Cop olisi 4.74. Ja tuotettu lämpö 109kWh. Tämä viikko siis.

Perjantaina oli se lämpötilan nosto 16.6 asteesta 22 asteeseen, niin Daikin otti hieman enemmän tehoa. Silloin 10.2kWh sähköä. Mutta nuo on toki vain laskennallisia. Huoneistoala 155 neliötä. Lämmitettävä ala 130 neliötä, 1981. Pesuhuoneessa olisi lattialämmitys sähköllä, mutta ei ole päällä. Muutto tulee vasta joskus kun ehtii.

Nyt Daikin lämmittää 16 astetta. Puhallus täysillä ja autom. tarveohjaus. Takkatoiminto päällä. Ei ole toki takkaa nyt käytetty. Sisälämpö 18.2 astetta, kosteus 52%. Eli näyttäisi ehkä sellaisen 2 astetta ylilämmittävän.

Screenshot_2024-10-27-09-10-42-87_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Mitsun LN35 ja ulkolämpötila 2 C. Onko normaalia, että kestää ~5 min, ennen kuin sisäyksikkö alkaa puhaltamaan lämmintä? Käynnistyksen jälkeen sisäyksikkö lähes mykkä nuo ensimmäiset minuutit, eli ei juuri minkäänlaista puhallusta, vaikka puhaltimen nopeus valittu täysille. Kone kyllä herää ~5 min odottelun jälkeen ja alkaa puhaltamaan lämmintä normaalisti halutulla nopeudella…

Ei ole tullut hetkeen lämmitettyä pumpulla, joten en muista yhtään onko tuo normaalia käytöstä vai ei. :btooth:
 
Mitsun LN35 ja ulkolämpötila 2 C. Onko normaalia, että kestää ~5 min, ennen kuin sisäyksikkö alkaa puhaltamaan lämmintä? Käynnistyksen jälkeen sisäyksikkö lähes mykkä nuo ensimmäiset minuutit, eli ei juuri minkäänlaista puhallusta, vaikka puhaltimen nopeus valittu täysille. Kone kyllä herää ~5 min odottelun jälkeen ja alkaa puhaltamaan lämmintä normaalisti halutulla nopeudella…

Ei ole tullut hetkeen lämmitettyä pumpulla, joten en muista yhtään onko tuo normaalia käytöstä vai ei. :btooth:
Eiköhän tuo ole normaalia. Ulkoyksikön kompura käynnistyy ja kylmäaineet alkaa kiertää, meneehän siinä hetki ennen kuin prosessi saadaan kunnolla toimintaan ja sisäyksikölle lämpöä. Kone ei turhaan puhaltele jos ilma olisi kuitenkin vielä viileää, tosin 5 minuuttia on varmaan vähän varman päälle laitettu aika.
 
Eiköhän tuo ole normaalia. Ulkoyksikön kompura käynnistyy ja kylmäaineet alkaa kiertää, meneehän siinä hetki ennen kuin prosessi saadaan kunnolla toimintaan ja sisäyksikölle lämpöä. Kone ei turhaan puhaltele jos ilma olisi kuitenkin vielä viileää, tosin 5 minuuttia on varmaan vähän varman päälle laitettu aika.
En vain muista ihan moista viivettä + samanlainen viive tulee, jos ILP:in sammuttaa ja sitten käynnistää uudelleen… Nyt käytin pyynnön alle huonelämpötilan -> lämmön puhaltaminen loppui -> nostin lämpötilan reilusti yli huonelämpötilan ja taas odotellaan sisäyksikön heräämistä…
 
Mitsun LN35 ja ulkolämpötila 2 C. Onko normaalia, että kestää ~5 min, ennen kuin sisäyksikkö alkaa puhaltamaan lämmintä? Käynnistyksen jälkeen sisäyksikkö lähes mykkä nuo ensimmäiset minuutit, eli ei juuri minkäänlaista puhallusta, vaikka puhaltimen nopeus valittu täysille. Kone kyllä herää ~5 min odottelun jälkeen ja alkaa puhaltamaan lämmintä normaalisti halutulla nopeudella…

Ei ole tullut hetkeen lämmitettyä pumpulla, joten en muista yhtään onko tuo normaalia käytöstä vai ei. :btooth:
Talolla on sama Mitsu LN35. On se normaalia. Se on tavallaan katkokäynnin ongelma samalla, että kun kompressori käynnistyy, niin riittävän iso paine täytyy olla, että sisälle saadaan lämpöä.

Remppatalolla sitten Daikin ja kyllä varmaan samoin toimii sekin. Mutta se nyt käy jatkuvasti muutenkin.
 
Talolla on sama Mitsu LN35. On se normaalia. Se on tavallaan katkokäynnin ongelma samalla, että kun kompressori käynnistyy, niin riittävän iso paine täytyy olla, että sisälle saadaan lämpöä.

Remppatalolla sitten Daikin ja kyllä varmaan samoin toimii sekin. Mutta se nyt käy jatkuvasti muutenkin.
Tänään aamulla oman Perfera 40:n kompura lähti käyntiin klo 9:00 ja ruuvitagin perusteella puhallus alkoi noin 9:03 eli kyllä sekin hetken tuossa miettii.
 
kyllä se viive on aivan normaalia, ja vissiin jopa isonee mitä isompi ero on sisällä ja ulkona, eikä ole sisäyksikön odottelua, vaan ulko, kun joutuu ensin tekeen töitä että pääsee siihen tilanteeseen et sisällä voi alkaa tuuppaan haluttua lämpöä.
käytännössä siis sama ko talvipakkasella ilman esilämmitystä haluisit heti auton sisälle lämpöä. odotettava se on tovi että alkaa tulee vaikka kuinka laittais jo puhallukset täysille, nyt vaan sisäyksikkö hoitaa automaattisesti ettei anna eka sitä kylmää sinne, vaan odottaa kiltisti, et pihakaveri o lämmennyt. eihän mikään ole salamana kylmää/kuumaa ei ees lämpöpatteri/toho heti puhalla kuumaa vaikka lämpenevätkin nopeasti kyllä
 
Minä taidan olla vain liian hätäinen + muistikuvat viime talvelta varmaan vääristyneet tai jotain. :btooth:

Kiitoksia vastauksista! :tup:
 
Minä taidan olla vain liian hätäinen + muistikuvat viime talvelta varmaan vääristyneet tai jotain. :btooth:

Kiitoksia vastauksista! :tup:
likaisuus, aineiden heikkeneminen tms toki voi kans kasvattaa ko aikaa, et siinämielessä on se viimevuonna saattanut olla nopeampi, tai si et vaan ole just niin ihan seurannut sillon kokosykliä alusta, vaan mennyt "sivukorvalla"
 
Moni puhuu Shellyllä mittailuista. Onko se siis esim. tämä: Shelly Plug S MTR Gen3 - valkoinen 2500W energiaa mittaava ohjelmoitava WiFi-älypistorasia

Mitä sillä voi ja kannattaa tehdä? Seurata ILP:n sähkönkulutusta?

Mitä tuo myyjän varoituslause "Ei sovellu ulkoasennukseen tai kosteisiin tiloihin. Laitteen käyttöohjeen mukaan lisäksi "Do not plug in any direct plug-in equipment in the device. Examples of direct plug-in equipment include plug-in transformers, battery rechargers, etc." (suomennamme tämän heti kun saamme valmistajalta selvityksen lauseen merkityksestä)." tarkoittaa?

Voiko laittaa ILP:n ja pistorasian väliin, vai voiko se esim. rikkoa ILP:n tms.? Vai onko "Ameriikan" vastuuvapauslause ilman todellista riskiä?
 
Viimeksi muokattu:
En vain muista ihan moista viivettä + samanlainen viive tulee, jos ILP:in sammuttaa ja sitten käynnistää uudelleen… Nyt käytin pyynnön alle huonelämpötilan -> lämmön puhaltaminen loppui -> nostin lämpötilan reilusti yli huonelämpötilan ja taas odotellaan sisäyksikön heräämistä…
Herää lähinnä kysymys, miksi välillä sammuttelet ja käynnistelet pumppua, jos sen on tarkoitus toimia lämmönlähteenä ko. tilassa? Myöskään pyyntiasetukseen ei lähtökohtaiseari pitäisi olla tarvetta koskea enää sen jälkeen, kun asetukset on kerran säädetty kuntoon. Näin ilppejä tulisi käyttää, eli jatkuvasti päällä, oli kyse siten viilennyksestä tai lämmityksestä. Se kone itsessään osaa kyllä säädellä toimintaansa ja mukautua eri tilanteisiin, käyttäjän omasta toistuvasta on/off -veivaamisesta ja muista asetusten renklaamisesta on lähinnä vain haittaa toiminnalle (ja hyötysuhteelle)
 
Uuden Daikinin pohjapellissä on 32mm viemäröintiliitin sulatusvesille. Sadevesikaivo on alle metrin päässä, niin ajattelin vedet johtaa sinne. Mukana tuli 250cm sulanapitokaapeli. Mutta jos johdan vedet vain kuppiin, niin nehän jäätyy, eli työnnettävä letku metrin verran sadevesiviemäriin. 32mm vahvistettu letkuhan ei sinne taivu, mutta 16mm menisi ok. Ei vain löydy osia, joilla tuo viemäröintiliitin muuttuisi 16mm letkukaraksi. Vai löytyykö?
 
Uuden Daikinin pohjapellissä on 32mm viemäröintiliitin sulatusvesille. Sadevesikaivo on alle metrin päässä, niin ajattelin vedet johtaa sinne. Mukana tuli 250cm sulanapitokaapeli. Mutta jos johdan vedet vain kuppiin, niin nehän jäätyy, eli työnnettävä letku metrin verran sadevesiviemäriin. 32mm vahvistettu letkuhan ei sinne taivu, mutta 16mm menisi ok. Ei vain löydy osia, joilla tuo viemäröintiliitin muuttuisi 16mm letkukaraksi. Vai löytyykö?
voihan siihen laittaa vaikka 5cm 32mm putkea si letkukara16/32.. maksavat jonkun 5-8€ varmaan.. tai jos 3d tulostin ni äkkiä ko piiretty ja tulostettu, joskin toki si vois samointein piirtää adapterin suoraan muuttamaan sen 32 lähdön, ko ees painetta tarvee kestää eikä olla kovin tiivis ko ohjaa vaan valuvaa vettä
 
Herää lähinnä kysymys, miksi välillä sammuttelet ja käynnistelet pumppua, jos sen on tarkoitus toimia lämmönlähteenä ko. tilassa? Myöskään pyyntiasetukseen ei lähtökohtaiseari pitäisi olla tarvetta koskea enää sen jälkeen, kun asetukset on kerran säädetty kuntoon. Näin ilppejä tulisi käyttää, eli jatkuvasti päällä, oli kyse siten viilennyksestä tai lämmityksestä. Se kone itsessään osaa kyllä säädellä toimintaansa ja mukautua eri tilanteisiin, käyttäjän omasta toistuvasta on/off -veivaamisesta ja muista asetusten renklaamisesta on lähinnä vain haittaa toiminnalle (ja hyötysuhteelle)
Totta tämä, mutta sähkönkulutuksen kannalta ei ihan niin yksiselitteinen jos sitä priorisoi. Itsellä pilp asunto ja näillä lokakuun ~toistaiseksi lämpöasteilla (pilp ei käytä vielä vastuksia) ilpin laittaminen päälle tarkoittaa isonpaa kwh kulutusta vuorokaudessa. Eli vielä edullisempaa pitää tuo pois päältä, kunhan lämmöt pysyy asunnossa ja vielä ainakin pysyneet. Saa nähdä kun menee tuohon alle 5c päivät.
 
voihan siihen laittaa vaikka 5cm 32mm putkea si letkukara16/32.. maksavat jonkun 5-8€ varmaan.. tai jos 3d tulostin ni äkkiä ko piiretty ja tulostettu, joskin toki si vois samointein piirtää adapterin suoraan muuttamaan sen 32 lähdön, ko ees painetta tarvee kestää eikä olla kovin tiivis ko ohjaa vaan valuvaa vettä
Kävin kaikki K-Raudan ja Puuilon hyllyt läpi, eikä tuollaista muunnoskaraa löytynyt. Tulostimestakin tulee vain paperia pihalle...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 968
Viestejä
4 544 411
Jäsenet
74 902
Uusin jäsen
Sachalexander

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom