Ilmalämpöpumput eli ILPit

🙋‍♂️

Reklamoin omista Premium+ 25:sta juuri asennusliikkeelle. Ans kattoo mitä tapahtuu.

Jos Toshibaa on joku ostamassa, niin kannattanee laittaa joko Polar 35 tai Premium+ 35. Olen tämän aiemminkin tänne kirjoittanut, mutta toistetaanpa: Toshibaa kannattaa mielestäni harkita vain, jos puhallusnopeuden pysyvyys haluttuna/valittuna on sellainen ominaisuus, jota aidosti tarvitsee. Muuten Daikinia seinälle.
Jaa miks vaan 35? Eikös se 25 vs 35 pidä valita tilan ja tarpeen mukaisesti...
 
RW-sarja varmasti ihan hyvä vaihtoehto. Nyt kai uudet 35:set suostuvat lämmittämään myös, kun ulkolämpötila tippuu alle -20c?
Mitsun takkatoiminnosta/circulatorista löytyy forumeilta vaihtelevia kokemuksia. Ilmeisesti himmailee puhallusnopeutta.
Sen näkkeepi kun tulee ne yli - 20 pakkaset. Ainakin on korjattu.
Itse otin circulatorin pois käytöstä, kun puhaltelee viileää niskaan sitte välillä (sijaittee olohuoneessa)
 
RW-sarja varmasti ihan hyvä vaihtoehto. Nyt kai uudet 35:set suostuvat lämmittämään myös, kun ulkolämpötila tippuu alle -20c?
Mitsun takkatoiminnosta/circulatorista löytyy forumeilta vaihtelevia kokemuksia. Ilmeisesti himmailee puhallusnopeutta.
Eiköhän tuo ole riittävän hyvä. Jos se takkatoiminto edes vähän liikuttaa ilmaa niin riittää kyllä. Maanantaina pitäisi olla seinässä kiinni niin pitää alkaa heti seurailemaan miten pelaa.
 
Kyllä käyttäjäkokemukset puoltaa Daikinia aika vahvasti.
Tämäpä se.

Kannattaa lukaista lämpöpumppuforumilta merkki- ja mallikohtaisia keskusteluita.

Ei esim. Mitsun RW-sarjan pumput todellakaan huono valinta ole, mutta mikään ei varsinaisesti myöskään puolla sen valintaa, jos vaikkapa Daikinin Perferoihin vertailee.
 
Kaikki ne porisee ja huokailee ja naksuu ja vaikka mitä. 3 eri merkkiä täällä ilppejä ja samanlaisia ovat. Kannattaa sijoittaa muualle kuin makkariin jos häiritsee.

Itse hankin juuri väsähtäneen 20v vanhan mitsun tilalle olohuoneeseen Daikin Perferan. Kunnon pakkaskokemuksia ei ole vielä mutta ilmeisesti nämä eivät tee samanlaista typerää jatkuvaa sulattamista -20C kuin mitsut.

Daikinin sisäyksikkö on muuten huomattavasti laadukkaamman tuntuista muovia kuin Mitsubishi tai Panasonic.
 
Tämä koskee enemmän pilpiä kuin ilpiä, mutta tässä kun yritän miettiä ilpin ja pilpin mahdollisimman tehokasta yhteiskäyttöä, niin osaako kukaan sanoa näkeeköhän jostain missä vaiheessa pilp (Nibe F750) ottaa sähkövastukset apuun lämmitykseen? Tuo kai olisi näin maallikkojärjellä se hetki, kun kannattaisi ruuvata ilp:in tehoa kovemmalle.
 
Tämä koskee enemmän pilpiä kuin ilpiä, mutta tässä kun yritän miettiä ilpin ja pilpin mahdollisimman tehokasta yhteiskäyttöä, niin osaako kukaan sanoa näkeeköhän jostain missä vaiheessa pilp (Nibe F750) ottaa sähkövastukset apuun lämmitykseen? Tuo kai olisi näin maallikkojärjellä se hetki, kun kannattaisi ruuvata ilp:in tehoa kovemmalle.

PILP:hän ottaa vastukset käyttöön kompressorin rinnalle heti kun tarvittavaa energiaa ei saada enää puristettua talon poistoilmasta, joka tapahtuu jo ihan pikkupakkasilla. Niben valikosta näkee kun lisäys on käytössä, jollain niillä info/huoltotiedot välilehdillä. 4.2. käyttötilasta saat myös disabloitua vastukset kokonaan niin voit kokeilla milloin loppuu lämpö

Miksei ILP:iä voi vaan pitää valitsemassaan lämpötilassa niin kauan kuin siinäkin puhti riittää, Nibehän ottaa sen tuottaman lämmön talteen poistoilman kautta ja tällöin kompressori saa pidemmälle tuotettua energiaa?
 
PILP:hän ottaa vastukset käyttöön kompressorin rinnalle heti kun tarvittavaa energiaa ei saada enää puristettua talon poistoilmasta, joka tapahtuu jo ihan pikkupakkasilla. Niben valikosta näkee kun lisäys on käytössä, jollain niillä info/huoltotiedot välilehdillä. 4.2. käyttötilasta saat myös disabloitua vastukset kokonaan niin voit kokeilla milloin loppuu lämpö

Miksei ILP:iä voi vaan pitää valitsemassaan lämpötilassa niin kauan kuin siinäkin puhti riittää, Nibehän ottaa sen tuottaman lämmön talteen poistoilman kautta ja tällöin kompressori saa pidemmälle tuotettua energiaa?
Aivan, täytyypä tutkia vielä valikoita. Lähinnä mietin tällaisia puolikylmiä syyskelejä kuin nyt on ollut. En ole pitänyt ilppiä turhaan päällä (kuluttaahan sekin sähköä) kun sisällä on ollut sopiva lämpötila muutenkin, mutta mietin että jokohan pilpin vastukset ovat jossain tilanteessa aktivoituneet - silloin olisi toki varmaan syytä pitää ilppiäkin päällä.
 
PILP:hän ottaa vastukset käyttöön kompressorin rinnalle heti kun tarvittavaa energiaa ei saada enää puristettua talon poistoilmasta, joka tapahtuu jo ihan pikkupakkasilla. Niben valikosta näkee kun lisäys on käytössä, jollain niillä info/huoltotiedot välilehdillä. 4.2. käyttötilasta saat myös disabloitua vastukset kokonaan niin voit kokeilla milloin loppuu lämpö

Miksei ILP:iä voi vaan pitää valitsemassaan lämpötilassa niin kauan kuin siinäkin puhti riittää, Nibehän ottaa sen tuottaman lämmön talteen poistoilman kautta ja tällöin kompressori saa pidemmälle tuotettua energiaa?
Lainaan suoraan lämpöpumppufoorumilta liki 10v vanhaa viestiä, joka summaa mielestäni vieläkin asioita pilpin ja ilpin yhteiskäytöstä

Lainaus:
Lämpöpumppuprosessien COP:t juurikin toisinpäin ja näitä kannattaa tuijottaa kun yhteiskäyttöä suunnittelee. ILP:n COP laskee kun ulkolämpötila laskee ja vastaavasti COP nousee kun ulkolämpötila nousee. PILP:n kohdalla varsinkin Nibellä COP on suhteellisen vakio ulkolämpötilasta riippumatta. Kokonaan toinen kysymys sitten on, että mihin asti PILP:n antoteho riittää kun sillä täytyy ensinnäkin hoitaa ilmanvaihdosta aiheutuvat häviöt, lämmittää käyttövesi ja sitten olisi vielä tarvetta lämmitellä taloakin. Ulkolämpötilaraja voisi mennä n. +5 ... +10 C paikkeilla, eli tuon alapuolella ei PILP:n kompura enää yksistään kykene hoitamaan edellä mainittuja tehtäviä.

ILP:n ja PILP:n yhteiskäyttö ei siis ole niin yksinkertaista kuin ensi alkuun vaikuttaisi. Esim. pakkasilla kannattaa käyttää molempia, koska PILP:n lämpöpumpun ahtoteho ei riitä, eli ILP tukee eikä haittaa vaikka sen COP onkin pienempi. Sitten kun on lämpimämpää ja ILP:n COP suurempi, niin silti PILP:ä kannattaa käyttää, koska sillä voidaan tehdä käyttövettä. Lisäksi tuloilman lämmitys Nibellä on tietysti järkevämpää sen lämpöpumpulla kuin apuvastuksilla.
Lainaus loppuu.

Sitten taas Niben F750 käyttää aika maltillisesti vastuksia. Meille asuntomme edelliset omistajat väittivät, että pienemmällä sähkönkulutuksella pääsivät pelkällä pilpillä (+kovissa -15 pakkassissa takka) kuin, että molemmat pilp ja ilp päällä. Itse odotan talvea kuumeisesti niin pääsee testaamaan mihin f750 pystyy ja miten kannattaa tulevat talvet edetä. Jos myös vesikiert lattia jonka lämmöt haluaa pitää päällä (niin että lattia tuntuu lämpimältä)niin ilpin kanssa vähän hankalampi saada säästöjä.
 
Sen näkkeepi kun tulee ne yli - 20 pakkaset. Ainakin on korjattu.
Itse otin circulatorin pois käytöstä, kun puhaltelee viileää niskaan sitte välillä (sijaittee olohuoneessa)
Olohuone olisi kyllä viimeinen paikka mihin ilpin suostuisin ottamaan. Itsellä nyt rapun puolivälissä, ääntä ei kuule, eikä puhallusta tunne, vaikka tuossa puhallus aina täysillä.

Toki itse laittaisin pumpun ruokailuhuoneeseen, ja toisen yläkertaan jos olisin rahamies, mutta nyt tuolla yhdellä lämmitää suurimman osan vuotta, ja saa myös yläkerran viileäksi kesällä.

loput ilmaisella puulla.
 
mutta mietin että jokohan pilpin vastukset ovat jossain tilanteessa aktivoituneet - silloin olisi toki varmaan syytä pitää ilppiäkin päällä.
MyUplinkistä näet milloin lisälämmönlähde (sähkövastus) on ollut käytössä. Omassa f470 koneessa se käy läpi vuoden silloin kun tekee jaksotettua käyttöveden korotusta (legionella).

F470 kompura ei ole yhtä tehokas kuin F750 ja tässä omassa F470 tulee raja vastaan noin +1 asteessa, jos myös suihkussa käy. Lisäys ollut itsellä lämmityksessä aktiivinen loka 2023 - huhtikuu 2024.

Itsellä on kolmen ja puolen vuoden aikana kertynyt lisäykselle kerrointa 2660. Lämpöpumppu foorumeilla samanikäisillä F750 on kerroin noin 750. Niin kompura jaksaa niissä paljon paremmin, varmaan useampaan miinusasteeseen.
 
Olohuone olisi kyllä viimeinen paikka mihin ilpin suostuisin ottamaan. Itsellä nyt rapun puolivälissä, ääntä ei kuule, eikä puhallusta tunne, vaikka tuossa puhallus aina täysillä.

Toki itse laittaisin pumpun ruokailuhuoneeseen, ja toisen yläkertaan jos olisin rahamies, mutta nyt tuolla yhdellä lämmitää suurimman osan vuotta, ja saa myös yläkerran viileäksi kesällä.

loput ilmaisella puulla.

Eipä alakerrassa muuta järkevää paikkaa oikein ollut valitettavasti. Tuosta se parhaiten levittää lämpöä, turha sitä johonkin pikku kodinhoitohuoneeseekaa ois laittaa.
Yläkertaan tulee jossain vaiheessa lattiamalli ilppi sitten.
 
1981 talo tuli ostettua eilen (4 makuuhuonetta, 120 neliötä). Panasonic lämmittänyt peruslämpöä, mutta ei ollut mittaria, että olisi tiennyt lähtötilanteen.

Nyt tavoitteena pitää 16 asteen peruslämpöä, kun jotain remppaan ja muutto arviolta vasta 1.12. Toki tuota kosteusprosenttiakin olisi kiva saada mahdollisimman alas lämmittämällä sopivasti. Daikin asennetaan kai maanantaina.

15.8 astetta ja 65% ilmankosteutta näyttää nyt mittari.

Edit:
Panasonicin minimi onkin juuri tuo 16 astetta, kun kokeilin säätää sitä. Sitten vielä matalammat vaihtoehdot 10 ja 8 astetta.

IMG20241018074513.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Olohuone olisi kyllä viimeinen paikka mihin ilpin suostuisin ottamaan.

Eipä alakerrassa muuta järkevää paikkaa oikein ollut valitettavasti. Tuosta se parhaiten levittää lämpöä, turha sitä johonkin pikku kodinhoitohuoneeseekaa ois laittaa.
Eikä ollenkaan huono paikka, meilläkin olohuoneessa ollut aina. Ensin on/off kone 17v ja nyt Perfera. Hiljainen puhkuja ja puhallus ylös niin puhaltaa istujien yli eikä häiritse eikä vedä. Ei käy katkoa, kun iso huone ja ei sokkeloita, lämmittää koko alakerran.
Yläkerran Stylish on makuuhuoneessa, todella hiljainen.
 
Olohuoneessa ollut koska paras paikka tässä talossa. Jos humina ahdistaa niin voihan sen sulkea ja pistää patterit päälle, rahalla siitä selviää.
 
Täytyypä muuten jo ladata Daikin Perfera 40 N ohjekirja valmiiksi ja lukea se läpi. Maanantaiksi sai jo asennuksen sille. Kumminkin ihan vieras ILP, niin löytyy varmaan täysin uusia ominaisuuksiakin. Kun kokemuksia vaan Mitsu LN35 ja RW35 malleista. Ja niissähän on keskenään aivan samat säädöt. Oon kuullut, että jotain lisähienouksia löytyy Daikinista ja parempi puhelin sovellus.
 
Kaukosäädintä tarvitset käytännössä vain takkatilan aktivointiin ja loput sitten Onecta-sovelluksella.
 
Kaukosäädintä tarvitset käytännössä vain takkatilan aktivointiin ja loput sitten Onecta-sovelluksella.
Hyvä. Ohjeissa ei mainittu ollenkaan siitä Daikinin tarveohjauksesta? Mitenhän tarkasti sitä pystyy säätämään? Esim ainakin 75% maksimiteho näkyi jossain. Jos siis Perfera 40 N mallissa se tarveohjaus sattuu olemaan?

Voisikohan rajata maksimitehoa esim 50% tai 25% lukemiin? Ja voiko tarveojauksen laittaa päälle kaukosäätimestä? Vai pelkästään sovelluksesta?
 
Hyvä. Ohjeissa ei mainittu ollenkaan siitä Daikinin tarveohjauksesta? Mitenhän tarkasti sitä pystyy säätämään? Esim ainakin 75% maksimiteho näkyi jossain. Jos siis Perfera 40 N mallissa se tarveohjaus sattuu olemaan?

Voisikohan rajata maksimitehoa esim 50% tai 25% lukemiin? Ja voiko tarveojauksen laittaa päälle kaukosäätimestä? Vai pelkästään sovelluksesta?
Tarveohjaus on vain Onectassa. Se ei ole yksinkertainen "x % täydestä tehosta" vaan rajoittaa tehoa oikeastaan aika paljonkin. 40%:lla omien kokemusten pohjalta käyttää minimiottotehoa eli vähän alle 300 wattia seinästä. 60% ottaa alle 400W. Ajelisin suosiolla asetuksella 95-100% alkuun jos pumppu saa tehdä kunnolla töitä, silloin sen pitäisi kuitenkin hillitä ryntäilyä mutta silti antaa hyvin lämpöä etenkin kun ei ole mikään talvipakkanen. En osaa sanoa, missä se paras hyötysuhde on mutta tarveohjauksen käyttö tuskin sitä ainakaan heikentää kun kone ei pääse käymään äärirajoillaan.
 
Olohuoneessa ollut koska paras paikka tässä talossa. Jos humina ahdistaa niin voihan sen sulkea ja pistää patterit päälle, rahalla siitä selviää.
-meillä kanssa ollut nyt vuoden Toshiba Haori Nordic Design 35 olohuoneessa puhkumassa yleensä nopeudella 4/5 ja ei se kyllä ole häirinnyt tilassa oleskelua eikä töllön katselua
-laitteessa on mielestäni todella hyvä puhelin-äppi (löytyy suoraan takkatilat yms.), joten en ole kaukosäätimeen juurikaan koskenut sen asennuspäivän jälkeen
-äpissä ei tarvitse miettiä että mitä kautta pääsen tekemään eri muutoksia ilppiin kuten "kaken" kanssa joutui pohtimaan

 
Hyvä. Ohjeissa ei mainittu ollenkaan siitä Daikinin tarveohjauksesta? Mitenhän tarkasti sitä pystyy säätämään? Esim ainakin 75% maksimiteho näkyi jossain. Jos siis Perfera 40 N mallissa se tarveohjaus sattuu olemaan?

Voisikohan rajata maksimitehoa esim 50% tai 25% lukemiin? Ja voiko tarveojauksen laittaa päälle kaukosäätimestä? Vai pelkästään sovelluksesta?
Lisäisin vielä Boulderin vastaukseen, että 100% tarveohjaus ei taida myöskään olla 100% tehot, eli kovin kylmällä pitää ottaa pois päältä. Helpolla pääset aluksi automaattisella tarveohjauksella.
 
Turhia kikkailuja tuollaiset tarveohjaukset. Säästyneillä roposilla tuskin ostaa edes olutta.
 
En minä sitä itse säästön takia käytä, vaan laittamaan koneen toimimaan rauhallisemmin ja tasaisemmin.
Jep. Ei "ryntäile" turhaan. Voi siis saada toimimaan juuri tasaisemmin, kun tarveohjaukselle löytyy myös säätö (Daikin).

Voin siis alkuun ainakin kokeilla tuota ja kytkee sitten pois, jos ei huomaakaan siitä mitään hyötyä.
 
Asentajat saivat Daikin Perfera 40 N käyttökuntoon tänään. Ulkoyksikkö tuli jousilla kiinni ja sulanapitokaapeli tuli mukaan (0€). 2440€ ilmeisesti maksoi. 5 vuoden takuun sain rekisteröitymällä.

Ongelmana vaan, että en saa sovellusta nyt toimimaan. Valokuitua ei ole vielä kytketty. Mulla yksi puhelin, jossa sim-korttia ja toinen puhelin, jossa ei ole.

Jotenkin asennusohje ei ole paikkaansa pitävä, kun en löydä sisäyksiköstä mitään nappia? Eikä mitään valojakaan näy?

Daikinin sisäyksikkö tuli sittenkin takkahuoneseen, josta puhaltaa olohuonetta ja eteistä kohti. 11v Panasonic sitten puhaltaa keittiöön ja eteiseen (kunhan sen joskus taas laittaa päälle).

Daikin asentaja muutti asetuksia jotenkin niin, että jäähdytyksellä puhaltaa kokoajan, että kenno pääsee kuivaamaan. Jotain "piilovalikoita" ilmeisesti, jossa olisi noitakin säätöjä?

Edit:
Kauempana olevaan Panasoniciin saisi laittaa jonkun levyn viistosti alle, että ei valuta kaikkia vesiä suoraan seinälle? Joku vanerilevy?

IMG20241021140444.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Taisinkin löytää eri ohjeet, kun otin ohjekirjan vaan "käteen", eli puhelimeen :)

Nyt saattaa olla jonkun mielestä hassusti kaksi ilpiä vierekkäin. Mutta Panasonic voi olla vielä sekin tarpeellinen? Se puhaltaa juuri puuhellan vierestä. Sisäyksiköissä on ainakin vähän kokoeroa.

Edit:

Kaukosäätimestä siis sai Wifi etsimisen päälle. Oli tosi helppo, kun vaan luki ohjeet.

Nyt asentaa jotain ilp päivitystä.

IMG20241021140634.jpg


IMG20241021162114.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kauempana olevaan Panasoniciin saisi laittaa jonkun levyn viistosti alle, että ei valuta kaikkia vesiä suoraan seinälle? Joku vanerilevy?
Mä löysin työpaikalta sellaista taipuisaa muovilevyä, jäät lähtee laakista harjanvarrella kopauttamalla.
 
Mikä aiheutti asennuspaikan muutoksen?
Lähinnä se, että en halunnut ulkoyksikköä tuohon etupihan puolelle kävelyreitin lähelle. Ehkä omasta ja asentajankin mielestä varmaan oli parempi paikka tuo takkahuone. Jos/kun tulee takalla lämmitettyä, niin takan lämpö pitäisi levitä paremmin. Tuossa on koko olohuoneen seinä tiilimuuria.

Vähän pähkäiltiin ihan aluksi paikkaa ja takkahuone tuntui parhaalta, mutta luulin että ei mahdu sinne? Mittailtiin, niin korkeussuunnassa oli kumminkin saman verran asennustilaa.

Nyt sisällä 20 astetta ja Daikinin pyynti vain 16 astetta. Tuntuu puhaltava, eli jonkinlainen takkatoiminto ehkä sittenkin on? Kun ei ole nyt lämmitystarvetta.


Daikinissa tuo "raketin" kuva on varmaan ilmanpuhdistus?

Edit: Puhelin on englanniksi, niin tuo sovellus on myös. Toisella puhelimella näkyy suomeksi.

E2: Asentajan mukaan Toshiba vähän asennusystävällisempi, koska sähköt voi ottaa suoraan sisäyksikölle. Nyt Daikinissa otettiin sähköt sisältä ja vedettiin pihalle ja siitä uudestaan sisälle. Sulake ilmeisesti on ulkoyksikössä.

Screenshot_2024-10-21-17-07-53-13_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mä löysin työpaikalta sellaista taipuisaa muovilevyä, jäät lähtee laakista harjanvarrella kopauttamalla.
Tuo olisi hyvä myös. Tai sitten se viistosti oleva vanerilevy seinää vasten, niin ei tarvitse tehdä mitään jään poistoja? Tuo oli asentajan vinkki.

Daikiniin meinasin sellaista patenttia että tekisi viemäriputkesta poiston vähän kauemmaksi talosta. Toki se sulanapitokaapeli on aika lyhyt. Tuskin oikein hyvin toimii.
 
Nyt en ole enää talolla, mutta tuo yksi säätö jäi kokeilematta. Taitaa olla kumminkin aika turha?

Daikin ei varmaan osaa lukea säätietoja mitenkään? Esim ylilämmittää hieman ennakkoon, jos tuleekin kova pakkanen?

Edit:
Tohtii varmaan jo suositella E-P:n Lämpötekniikka yritystä (lasku vasta tulossa). Jos siis Daikin tai Toshiba asentajaa etsiskelee.

Screenshot_2024-10-21-20-04-55-83_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Viimeksi muokattu:
@jm82 paljoko ikkunan päällä on tilaa kattoon?
Daikin on vähän alle 16cm päässä katosta. Voi olla vähemmän, kuin mitä pitäisi olla?

Mittailtiin tosiaan niin makuuhuoneen oven päällä toisessa päässä taloa olisi ollut yhtä vähän korkeustilaa ja kapeampi asennuspaikka.

Täytyy mittailla tuo ikkunan ja katon väli. Se ei ole nyt missään ylhäällä.
 
-meillä kanssa ollut nyt vuoden Toshiba Haori Nordic Design 35 olohuoneessa puhkumassa yleensä nopeudella 4/5 ja ei se kyllä ole häirinnyt tilassa oleskelua eikä töllön katselua
-laitteessa on mielestäni todella hyvä puhelin-äppi (löytyy suoraan takkatilat yms.), joten en ole kaukosäätimeen juurikaan koskenut sen asennuspäivän jälkeen
-äpissä ei tarvitse miettiä että mitä kautta pääsen tekemään eri muutoksia ilppiin kuten "kaken" kanssa joutui pohtimaan


Mites muuten tuon kanssa, puhaltaako se jatkuvasti jos on lämmitysmoodi käytössä (ei takkatilaa). Eli vaikka tavoitelämpötila on saavutettu tai jopa yli, laitteen sisäyksikkö kierrättää ilmaa (ulkoyksikön ollessa pois päältä)?

Meille tuli mökille tuosta tuon pikkuveli 25 ja siinä tuo sisäyksikön puhallin ei ole lopettanut puhaltamista missään vaiheessa (pyynti esim. 20, sisälämpö 24). Siksi en oikein ymmärrä tuon laitteen takkatilan etua kun ilman takkatilaakin tuntuu kierrättävän ilmaa aktiivisesti jatkuvasti.

Kotona oleva vanha MHI:n ILP taas pistää sisäyksikön lepotilaan jos tavoitelämpötila on saavutettu. Alkaa taas puhkumaan kun lämpötila laskee alle tavoitelämmön.
 
Turhia kikkailuja tuollaiset tarveohjaukset. Säästyneillä roposilla tuskin ostaa edes olutta.

Pienemmissä lämmitettävissä tiloissa (tai sitten isommissakin tiloissa pienemmällä lämmitystarpeella esim. lämmityskauden alussa tai lopussa) erittäin hyvä toiminto. Jos lämmitetään tai viilennetään täydellä teholla, laite alkaa helposti käymään katkokäyntiä. Tarveohjauksella katkokäyntien määrää voi vähentää ja (kuten mainittua) saada myös tasaisempi lämmöntuotto / viilennys.
 
Miksi pitäisi kiinnostaa käykö kone katkokäyntiä? Tähdellisempiäkin murheita on kuin kytätä lämmityslaitteita ja mikromanageroida niitä.
 
Jos kompura kestää kuitenkin 10+ vuotta, niin vedetään se yli.
Miten asumismukavuus paranee?
Ilmeisesti tasaisempi jäähdytys pienellä teholla ja samoin lämmitys. Daikinissa myös tarveohjaukselle on automaattinen säätö, eli silloin ei asetusta tarvitse muutella tai mitenkään testailla. Esim kylmä talvi vs. kevät/syksy, kun lämmitystä tarvitsee vain vähän.

Lueskelin, että ainakin lämpöpumput foorumilla jotkut käyttävät tarveohjausta. Ja ilmeisesti automaatilla saa ilpistä myös täydet tehot, kun manuaali asetus taas rajoittaa maksimitehoa, vaikka asetus olisikin 100%.

Joskushan voi käydä ainakin periaatteessa niin, että ILP lämmittää nopeasti suurella teholla ja sammuu hetkeksi. Eli ainakin periaatteessa asumismukavuus kärsii siitä, kun ei ole tasaista lämpöä saatavilla.

Onkohan muuten missään muussa ilpissä tarveohjausta, vai onko Daikin ainut?

Mitsu LN35 käy ainakin pätkäkäyntiä vielä päivällä, kun silloin ei tarvitse lämmittää ollenkaan. Mitsussa ainakin huomaa sen UY sammumisen, kun SY menee tosi pienelle puhallukselle.
 
Tuossa jo mainitun kompuran keston lisäksi parempi asumismukavuus.
Edellinen Mitsubishi kesti helposti 15 vuotta ilman mitään tarveohjauksia. Invertteri ja termostaatti ovat muuten tarveohjausta. Mutta keräileehän jotkut muurahaisiakin innoissaan.
 
Ilmeisesti tasaisempi jäähdytys pienellä teholla ja samoin lämmitys. Daikinissa myös tarveohjaukselle on automaattinen säätö, eli silloin ei asetusta tarvitse muutella tai mitenkään testailla. Esim kylmä talvi vs. kevät/syksy, kun lämmitystä tarvitsee vain vähän.

Lueskelin, että ainakin lämpöpumput foorumilla jotkut käyttävät tarveohjausta. Ja ilmeisesti automaatilla saa ilpistä myös täydet tehot, kun manuaali asetus taas rajoittaa maksimitehoa, vaikka asetus olisikin 100%.

Joskushan voi käydä ainakin periaatteessa niin, että ILP lämmittää nopeasti suurella teholla ja sammuu hetkeksi. Eli ainakin periaatteessa asumismukavuus kärsii siitä, kun ei ole tasaista lämpöä saatavilla.

Onkohan muuten missään muussa ilpissä tarveohjausta, vai onko Daikin ainut?

Mitsu LN35 käy ainakin pätkäkäyntiä vielä päivällä, kun silloin ei tarvitse lämmittää ollenkaan. Mitsussa ainakin huomaa sen UY sammumisen, kun SY menee tosi pienelle puhallukselle.
Tarveohjauksen automaatti ei tietääkseni anna täyttä tehoa. Se vaan säätää tehoa edellisen päivän tietojen pohjalta ja ei sitten pysy perässä jos säätila muuttuu turhan nopeasti.
 
Tarveohjauksen pointti on siis enemmän siinä, että kone ei esimerkiksi vedä hillitöntä alkukiukkua kun lämmitys aloitetaan tai kun sulatuksen jälkeen otetaan taas lämmitystarvetta kiinni. Omalla kohdalla siitä seurasi helposti tilanne, jossa sisäyksikkö painoi raivolla 5 minuuttia lämpöä tilaan, lämmitti oman ympäristönsä liian lämpimäksi ja päätyi katkolle. Tarveohjauksen kanssa puhaltelee tasaisesti heti alusta lähtien ja lämpö lähtee leviämään tehokkaammin ja ilman taukoja. Sulatusvälit kasvoi samalla selkeästi.
 
Tarveohjauksen pointti on siis enemmän siinä, että kone ei esimerkiksi vedä hillitöntä alkukiukkua kun lämmitys aloitetaan tai kun sulatuksen jälkeen otetaan taas lämmitystarvetta kiinni. Omalla kohdalla siitä seurasi helposti tilanne, jossa sisäyksikkö painoi raivolla 5 minuuttia lämpöä tilaan, lämmitti oman ympäristönsä liian lämpimäksi ja päätyi katkolle. Tarveohjauksen kanssa puhaltelee tasaisesti heti alusta lähtien ja lämpö lähtee leviämään tehokkaammin ja ilman taukoja. Sulatusvälit kasvoi samalla selkeästi.
Daikinissa on muutenkin edistyksellinen "järkevä" sulatus. Saa siis melko pienellä kikkailulla parannettua ilpin toimintaa lisää.

Täällä Mitsu LN35 ja tulevassa nyt vajaan päivän Perfera 40 N. Kiitoksia vaan vinkeistä, kun kolmen Mitsun (joista yksi vanha, + LN35, RW35) tulikin vaihdettua merkkiä! :)

Plussana vielä Daikin 5v takuu, kun rekisteröi ilpin. Asentaja kyllä piti Toshibaa parempana. Mutta se olisi ollut kalliimpi, ilman wifiä ja ilman sulanapitokaapelia. Toshiban joissain malleissa lisäksi sulatusbukia. Jolloin ulkoyksikkö jää pyörimään, mutta lämpöä ei tule ollenkaan sisälle. Ei herättänyt luottamusta Toshibaan.

Joku jo mainitsikin, että Daikinissa on käytetty hyvälaatuista joustavaa muovia. Esim Mitsussa muovi on ihan kovaa, eli jollain lailla erilaista materiaalia?

Mitsu RW25 ja RW35 malleissa taitaa olla hieman Daikinia isompi ulkoyksikkö, josta plussa Mitsulle. Daikinissa myös iso sisäyksikkö, joka on aika pitkä. Mutta muotoilultaan SY on silti ihan tyylikkään pyöreä. Ei siis minusta näytä mitenkään liian isolta.

Edit:
En tiedä missä maassa eri ilpit valmistetaan, mutta asentaja piti hyvänä sitä, että Daikin valmistetaan jossain Euroopassa.
 
Viimeksi muokattu:
Edellinen Mitsubishi kesti helposti 15 vuotta ilman mitään tarveohjauksia. Invertteri ja termostaatti ovat muuten tarveohjausta. Mutta keräileehän jotkut muurahaisiakin innoissaan.
Ei kait siinä, melkein 20v meni kahdella on/off pumpulla ja tyytyväinen oli, kun ei paremmasta tiennyt. Nyt kaksi Daikinia ja tyytyväisyys ja asumismukavuus lisääntynyt huomattavasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 395
Viestejä
4 555 047
Jäsenet
74 961
Uusin jäsen
miirismoi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom