Hieman joutuu ehkä säätämään, kun yöllä lämpötila oli alimmillaan -1. Päivällä sitten aurinko paistaa ja lämpötila +9. Laitoin siis 21 ja kahdessa makkarissa on nyt mittarit mitä voi joskus seurata. Etelän puolella oleva makkari on 21.6. Toisessa haasteellisemmassa makkarissa on 20.0.
Viime yönä oli ilpin lämpö säädetty 24 ja varmaan sama säätö sitten taas seuraavanakin yönä (alin lämpötila +1).
Haasteellinen makkari siis on tuossa vasemmalla puolella (nyt 20.0 astetta). ILP puhallus on myös vasemmalle, mutta ei varmaan mitään eroa, vaikka olisi puhallus suoraan eteenpäin.
Aloin tässä jo katselemaan uutta pumppua tilalle. Eihän tuon käytöstä mitään tule kun pitää olla koko ajan sammuttamassa ja käynnistämässä uudestaan. Ei todennäköisesti kestäisi tuollaista jumppaa talven yli.
Hieman joutuu ehkä säätämään, kun yöllä lämpötila oli alimmillaan -1. Päivällä sitten aurinko paistaa ja lämpötila +9. Laitoin siis 21 ja kahdessa makkarissa on nyt mittarit mitä voi joskus seurata. Etelän puolella oleva makkari on 21.6. Toisessa haasteellisemmassa makkarissa on 20.0.
Viime yönä oli ilpin lämpö säädetty 24 ja varmaan sama säätö sitten taas seuraavanakin yönä (alin lämpötila +1).
Haasteellinen makkari siis on tuossa vasemmalla puolella (nyt 20.0 astetta). ILP puhallus on myös vasemmalle, mutta ei varmaan mitään eroa, vaikka olisi puhallus suoraan eteenpäin.
Inha lämpö makkarissa tuo 20c, laita jäähdytystä isommalle.
Itsellä yleensä makkarin lämpö 15-18c, saa nukkua peiton alla... Kesällä joutuu toki tinkimään, mutta yli 23c ei silti pysty.
Tällä viikolla näyttää kuluneen keskimäärin noin 6,5 kWh päivässä. Pinta-ala 50-60 m^2 .
Joo, ihan oikeasti en tiedä. Joskus olen tarkkaan mitannut ja laskenut mutta mitä sillä tiedolla tekee. Johonkin olen tehnyt muistiinpanon, mutta piirustuksia ei tietenkään vanhasta hirsimökistä ole tallella tai luultavasti edes koskaan tehty sanan nykyisessä merkityksessä.
Kuluvalla viikolla ei ole katkokäyntiä esiintynyt. Viime viikon alkupuolella vielä oli.
Ulkolämpötila ollut tällaista mitä nyt on varmaan aika laajalti Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Omaa sääasemadataa en juuri nyt teknisen haasteen takia pääse katsomaan. Varmaan pääosin 0-10 vaikka pakkaslukemiakin on aamuöisin mitattu.
Pyyntiä ei kannata edes sanoa koska riippuu ulkolämpötilan lisäksi laitteesta, laitteen kunnosta, asennustavasta, käyttötavasta, mutta Samsung Geo ja 21-23 on ollut asetettuna. Roistomaisten hintojen kohdalla olen pari kertaa jaksaessani laskenut pyyntiä jopa 19. Moisen maltillisen säästötoimen aikana laite tuntuu silti mielellään käyvän minimiteholla, mikä lienee hyvä juttu. Siis paitsi mekaanisesti myös lämpötilojen tästä laskiessa asumismukavuuden ja sähkönkulutuksen puolesta. Vähentää nimittäin säästöt kumoavaa kalliin resistiivisen lämmityksen kytkeytymistä, jos sattuu niin että yrittää epähuomiossa jonain törkyhintapäivänä liikaa säästellä ilpun sähköä ja kauimmainen huone pyrkii jäähtymään. Patterit on toistaiseksi asetettu vain varalle 16 asteeseen, ja nostan asetusta jos meinaa käydä niin että mikään huone oikeasti menee moiseksi igluksi.
MH lämpötila, Aqara 1000mm korkeudella noin 22 C. OH lämpötila 300 mm korkeudella patterissa. Ilpun mittaushan on myös turha viitteellinen tieto, mutta jotain 22-23 se katonrajasta huutelee.
E: Ai niin ja KPH lattialämmitys on toki aina päällä. Pidän moisen suurinta mahdollista vaikutusta ilpun kulutukseen olemattoman pienenä.
Nää on niitä yksilöeroja. 15-18 asteen lämpötilassa nukkuminen normaalilla kalustettujen huoneiden yöpymisvarustuksellani(alasti tai Aku Ankka) on jo aika ikävää ja vaatii hyvin paksua peittoa, menee hiki&pierumarinoinniksi.
Sähkölämmitteisellä petauspatjalla toki tavallaan ihan kiva yhdistelmä, mutta se ei ole täysin ongelmatonta.
Tällä viikolla näyttää kuluneen keskimäärin noin 6,5 kWh päivässä. Pinta-ala 50-60 m^2 .
Joo, ihan oikeasti en tiedä. Joskus olen tarkkaan mitannut ja laskenut mutta mitä sillä tiedolla tekee. Johonkin olen tehnyt muistiinpanon, mutta piirustuksia ei tietenkään vanhasta hirsimökistä ole tallella tai luultavasti edes koskaan tehty sanan nykyisessä merkityksessä.
Kuluvalla viikolla ei ole katkokäyntiä esiintynyt. Viime viikon alkupuolella vielä oli.
Ulkolämpötila ollut tällaista mitä nyt on varmaan aika laajalti Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Omaa sääasemadataa en juuri nyt teknisen haasteen takia pääse katsomaan. Varmaan pääosin 0-10 vaikka pakkaslukemiakin on aamuöisin mitattu.
Pyyntiä ei kannata edes sanoa koska riippuu ulkolämpötilan lisäksi laitteesta, laitteen kunnosta, asennustavasta, käyttötavasta, mutta Samsung Geo ja 21-23 on ollut asetettuna. Roistomaisten hintojen kohdalla olen pari kertaa jaksaessani laskenut pyyntiä jopa 19. Moisen maltillisen säästötoimen aikana laite tuntuu silti mielellään käyvän minimiteholla, mikä lienee hyvä juttu. Siis paitsi mekaanisesti myös lämpötilojen tästä laskiessa asumismukavuuden ja sähkönkulutuksen puolesta. Vähentää nimittäin säästöt kumoavaa kalliin resistiivisen lämmityksen kytkeytymistä, jos sattuu niin että yrittää epähuomiossa jonain törkyhintapäivänä liikaa säästellä ilpun sähköä ja kauimmainen huone pyrkii jäähtymään. Patterit on toistaiseksi asetettu vain varalle 16 asteeseen, ja nostan asetusta jos meinaa käydä niin että mikään huone oikeasti menee moiseksi igluksi.
MH lämpötila, Aqara 1000mm korkeudella noin 22 C. OH lämpötila 300 mm korkeudella patterissa. Ilpun mittaushan on myös turha viitteellinen tieto, mutta jotain 22-23 se katonrajasta huutelee.
E: Ai niin ja KPH lattialämmitys on toki aina päällä. Pidän moisen suurinta mahdollista vaikutusta ilpun kulutukseen olemattoman pienenä.
Nää on niitä yksilöeroja. 15-18 asteen lämpötilassa nukkuminen normaalilla kalustettujen huoneiden yöpymisvarustuksellani(alasti tai Aku Ankka) on jo aika ikävää ja vaatii hyvin paksua peittoa, menee hiki&pierumarinoinniksi.
Sähkölämmitteisellä petauspatjalla toki tavallaan ihan kiva yhdistelmä, mutta se ei ole täysin ongelmatonta.
Menee taas ohi aiheen, mutta kuka nyt nukkuu enemmissä vaatteissa kuin kalsareissa? Niin minäkin, tai sitten ilman.
Silloin se 15c normi peiton kanssa on oikein hyvä lämpö. Lämpöisemmässä tarvitsee siirtyä osittain peiton ulkopuolelle...
Haasteellinen makkari siis on tuossa vasemmalla puolella (nyt 20.0 astetta). ILP puhallus on myös vasemmalle, mutta ei varmaan mitään eroa, vaikka olisi puhallus suoraan eteenpäin.
Mulla on sähköpattereiden sulakkeet alhaalla. Talvella kun oikeasti kylmää on pyynti 30c ja puhallus täysillä. Lopun lämmitän puulla.
Nytkin on ilpissä pyynti 30c, kun on halpaa sähköä, muun ajan tästä vuorokaudesta on pyynti ollut 16c.
Mikä idea on tuota pyyntiä venkslata edes takaisin? Vai pyritkö saavuttamaan 30 asteen sisälämmön? Se ideahan olisi pitää pyynti koko ajan samalla tasolla, sillä, joka itseä miellyttää huonelämpönä, ja ilppi sitten huolehtii lopusta ja pyrkii saavuttamaan/ylläpitämään tämän lämpötilan. Sillä, mikä on ulkolämpötila, ei ole pyynnin kannalta merkitystä.
Ihan sama asia, kuin autonkin automaatti-ilmastoinnissa. Ei siihen pyyntiin tarvitse koskea käytännössä juuri ikinä. On kyllä ihmisiä, jotka kuvittelevat auton lämpiävän talvella nopeammin, kun säätävät pyynnin täysille...
En voi vastata toisen puolesta, mutta yksi syy olisi ylilämmittää yhtä huonetta jotta loput asunnosta saavat enemmän pumpun lämpöä.
Toinen syy voisi olla pumpun anturin sijainti ja ilman virtaukset sisällä. Ilman kerrostuessa katon rajassa voi lämpötila laskea liian vähän jotta laite pyytäisi lisää ja lämpötila lattian rajassa tai metrin korkeudessa pysyisi vakiona.
Joku siis toimii kuvaillulla tavalla, mutta ei ymmärtämättömyyttään vaan koska maailma ei ole täydellinen. Hyvä alku olisi, jos ilpuissa olisi langaton anturiyksikkö tai pari järkevään paikkaan asennettavaksi. Idea ei olekaan uusi. Eikös aikanaan ollut jonkin verran ilpuja jotka mittasivat huonelämpötilaa kaukosäätimestä? Tämäkin tietysti edellyttää ettei sitä kapulaa säilytä missä tahansa.
Itsellä alkoi lämmityskäytölle siirtymisen jälkeen pitää vuoden vanha RW25 täysin samanlaista ääntä kuin linkin postauksessa #8 hieman vaimeampana, ei vielä häiritse elämää mutta kuuluu sisäyksikön läheisyydessä.
En ole jaksanut tuonne foorumille rekisteröityä joten täältä ennen yhteydenottoa asennusliikkeeseen kyselen, onko muilla ollut vastaavia tapauksia? Erikoinen vika kun ollut toisessa mallissa jo kymmenen vuotta sitten ja edelleen löytyy samaa.
Laitan oman jutun jatkoksi että soitin asennusliikkeeseen, epäili johtuvan lämpölaajenemisesta tms. kun ollaan siirrytty lämmityskauteen ja sanoi äänen todennäköisesti häviävän hetken päästä. Niinhän se teki, nyt ei kuulu nitinöitä.
Mikä idea on tuota pyyntiä venkslata edes takaisin? Vai pyritkö saavuttamaan 30 asteen sisälämmön? Se ideahan olisi pitää pyynti koko ajan samalla tasolla, sillä, joka itseä miellyttää huonelämpönä, ja ilppi sitten huolehtii lopusta ja pyrkii saavuttamaan/ylläpitämään tämän lämpötilan. Sillä, mikä on ulkolämpötila, ei ole pyynnin kannalta merkitystä.
Ihan sama asia, kuin autonkin automaatti-ilmastoinnissa. Ei siihen pyyntiin tarvitse koskea käytännössä juuri ikinä. On kyllä ihmisiä, jotka kuvittelevat auton lämpiävän talvella nopeammin, kun säätävät pyynnin täysille...
Meillä olkkarissa quiet moodilla monesti ja puhaltaa 26-28 asteista. Hyvin leviää lämpö kämppään. Toinen vaihtoehto ajaa 22-23 asteista kovemmalla puhalluksella samalla lopputuloksella mutta äänekkäämpänä.
Lisäksi lattiattermarit ja patterit ylilämmittää kun sähkön hinta alittaa vuorokauden keskiarvon.
Mikä idea on tuota pyyntiä venkslata edes takaisin? Vai pyritkö saavuttamaan 30 asteen sisälämmön? Se ideahan olisi pitää pyynti koko ajan samalla tasolla, sillä, joka itseä miellyttää huonelämpönä, ja ilppi sitten huolehtii lopusta ja pyrkii saavuttamaan/ylläpitämään tämän lämpötilan. Sillä, mikä on ulkolämpötila, ei ole pyynnin kannalta merkitystä.
Ihan sama asia, kuin autonkin automaatti-ilmastoinnissa. Ei siihen pyyntiin tarvitse koskea käytännössä juuri ikinä. On kyllä ihmisiä, jotka kuvittelevat auton lämpiävän talvella nopeammin, kun säätävät pyynnin täysille...
Eipä sitä muuten juuri tule vaihdettua, mutta kovilla pakkasilla siitä loppuu teho lämmittää koko taloa. Kun pyynti on 30c pysyy puhallus täysillä ja pumppu tekee kokoajan täysillä töitä.
Jos pyynti 22 se saa äkkiä pumpun ympäristön siihen 22 ja alkaa toimimaan osateholla.
Eipä sitä muuten juuri tule vaihdettua, mutta kovilla pakkasilla siitä loppuu teho lämmittää koko taloa. Kun pyynti on 30c pysyy puhallus täysillä ja pumppu tekee kokoajan täysillä töitä.
Jos pyynti 22 se saa äkkiä pumpun ympäristön siihen 22 ja alkaa toimimaan osateholla.
Vähän epäilen omaa 5 vuoden ikäistä Mitsu LN35 ilpin toimivuutta. Kerran jouduttu lisäämään kylmäainetta.
Ulkona +5. ILP säädetty 24 ja sisällä 22.2. Täytyy huomenna tutkia siellä kourun alla piilossa olevat putkiliitokset, että voiko niissä olla jotain mistä vuotaisi?
Edit:
Nyt muutin siivekkeet vasemmalle, niin huonelämpötila nousikin nopeasti 23 asteeseen, siis ilp näyttämä. Voi siis johtua noista säästöistä, joita tänään muuttelin.
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Pilppi vakiolla, ilppiin haet sopivan asetuksen.. ja kun käytät takkaa molemmat pilp ja ilp hyötyy ja alkavat lepää enempi mutta ilppi myös siirtää takaan lämpöä samalla paremmin, ja pilp saa poistoilmasta helpommin kuumaa aikaseks.. näin minä tekisin
Ilmalämpöpumpun uusiminen mielessä, kun nykyinen yli 12 vuotta vanha Mitsubishi FH25 on jäänyt ehkä vähän "pieneksi". FH25 hommattu kun talossa oli noin 100m2, nyt laajennuksen jälkeen 150m2.
Daikin Perfera N 40 mallia täällä näköjään suositeltiin kun muutamia sivuja lueskelin taaksepäin?
Tuo nykyinen Mitsu kyllä vielä toimii, eli ei mikään kauhea hoppu ole ostaa uutta. Kannattaisiko tuo ajella loppuun vai ostaa hyvissä ajoin uusi?
En ole kauheasti näiden spekseihin perehtynyt, mutta onko tässä yli 10 vuodessa tapahtunut jotain mullistavaa näissä vehkeissä? Eli onko uudemmat laitteet energiatehokkaampia tms...?
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Pilpin lämpökäyrää alaspäin --> enemmän työtä Ilp ja lattia pysyy silti lämpimänä, koska Ilp hoitaa lämmittämisen ja lattialämmitys pitää lattian jalalle lämpimänä.
Pilpin lämpökäyrää alaspäin --> enemmän työtä Ilp ja lattia pysyy silti lämpimänä, koska Ilp hoitaa lämmittämisen ja lattialämmitys pitää lattian jalalle lämpimänä.
Liikaa ei kannata laskea lämpökäyrää ettei kylppärin lattia jää lämmittämättä. Myös jos makkarin ovia pidetään kiinni öisin niinkuin usein pidetään niin huoneen lämpötila laskee alemmalla käyrällä
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Ja mitä kovemmalla ilpissä on puhallus, sitä energiatehokkaampi se on/sitä enemmän se luovuttaa lämpöä. Itse en tykkää automaatista kun puhallus vaihtelee, olen tehnyt ohjelmat että kun nukutaan/ollaan pois kotoa, ilppi puhaltaa 4/5 tai 5/5 teholla kohti lattiaa, ja klo 7-10 ja klo 16-00 puhallus 3/5 ja vaakatasossa niin ei vedontunnetta tule.
Onko suositella ilppiä pohjoiseen mökkikäyttöön? Ominaisuuksina siis toimivuus sinne -30/35 pakkasasteeseen asti, toimiva etä/wifiohjaus ja ylläpitolämpö. Lämmitettävä tila n. 70m2 ja sähköpatterit backuppina joten pienelläkin pumpulla pärjää.
Liikaa ei kannata laskea lämpökäyrää ettei kylppärin lattia jää lämmittämättä. Myös jos makkarin ovia pidetään kiinni öisin niinkuin usein pidetään niin huoneen lämpötila laskee alemmalla käyrällä
Oletat et on lattialämpö, sitä ei vissiin tiedetä?
Pääasia on et pilpin vastukset ei alkais käydä päällä, ni ennemmin ilppiä isommalle ja useemmin puuta takkaan
Oletat et on lattialämpö, sitä ei vissiin tiedetä?
Pääasia on et pilpin vastukset ei alkais käydä päällä, ni ennemmin ilppiä isommalle ja useemmin puuta takkaan
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Juuh tiedän et paskoo, mut esim mun talossa neropatti keksiny et on pattereiden lämmönlähteenä.. ja 2008 talo...itse osaan omassa kiertää ongelmat, mutta en voi muille mennä sanoo
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Itsellä F470, takka ja nytten uutuutena ILP (eka talvi tulossa)
F470ssa ainakin kannattaa vetää tuloilmanlämpötila alas (esim. väliin 12-18 astetta) ja lisäyksen estoa alemmas. Itsellä menee vastukset päälle kun päivän keskilämpö pakkasella, alennan sitä kun pakkaset alkaa nii aattelin katsoa miten kuinka alas sen voi laittaa.
Ilmalämpöpumpun uusiminen mielessä, kun nykyinen yli 12 vuotta vanha Mitsubishi FH25 on jäänyt ehkä vähän "pieneksi". FH25 hommattu kun talossa oli noin 100m2, nyt laajennuksen jälkeen 150m2.
Daikin Perfera N 40 mallia täällä näköjään suositeltiin kun muutamia sivuja lueskelin taaksepäin?
Tuo nykyinen Mitsu kyllä vielä toimii, eli ei mikään kauhea hoppu ole ostaa uutta. Kannattaisiko tuo ajella loppuun vai ostaa hyvissä ajoin uusi?
En ole kauheasti näiden spekseihin perehtynyt, mutta onko tässä yli 10 vuodessa tapahtunut jotain mullistavaa näissä vehkeissä? Eli onko uudemmat laitteet energiatehokkaampia tms...?
Uudet pumput tuottaa paremmin lämpöä hyvin kylmässä. Vanha saattaa lopettaa lämmittämisen -20C paikkeilla, mutta uudet puhkuu vielä hyvin vaikkei tietysti enää millään huippuhyötysuhteilla. N40 on oikein hyvä valinta uudeksi pumpuksi.
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Miten se paskoo ilmanvaihdon?
Ja oikeestaan muutenkin, mikä siinä niin onnetonta on? Luo energiaa tyhjästä? Ei, luo sitä talteenottamasta huoneenlämmöstä. Itellä on lattialämpö alhaalla ja patterit ylhäällä, mikä mahtais olla se parempi järjestelmä sitten
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Pilp on järkevämpi kuin suorasähkö tekee halvalla käyttövettä ja oikein säädettynä pitää energiankulutuksen matalana vaatii toki rinnalle tukilämmitysmuotoa mielellään kaksi eli ilp+takka. Itsellä Nibe f470 ja ensimmäinen talvi tulossa ilpin kanssa joten pudotin lämpökäyrän 2-2 aiemman 3-2 sijaan. Huonelämpö ollut näin syksyllä 21 ja makkarit n. 20. Katsotaan tarviiko pakkasilla säätää lisää. Ilpin pyyntö 21.
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Täällä on ihan sama tilanne, mutta ajattelin jatkaa nykyisellä varaajalla ja IV-koneella vielä seuraavat 5 vuotta. Katsellaan sitten mitä on tarjolla. Nilan E taitaa olla tällä hetkellä vaihtoehto erillisten laitteiden sijaan. Meillä tuo laitos tulisi sellaiseen paikkaan, että ei paljoa LTO-konetta enempää saisi pitää meteliä, niin näinköhän jatketaan nykyisen kaltaisella setupilla. En ole vielä tuollaista kombi-konetta kuullut kenenkään muun kehuvan kuin myyntimiehen.
Täällä on ihan sama tilanne, mutta ajattelin jatkaa nykyisellä varaajalla ja IV-koneella vielä seuraavat 5 vuotta. Katsellaan sitten mitä on tarjolla. Nilan E taitaa olla tällä hetkellä vaihtoehto erillisten laitteiden sijaan. Meillä tuo laitos tulisi sellaiseen paikkaan, että ei paljoa LTO-konetta enempää saisi pitää meteliä, niin näinköhän jatketaan nykyisen kaltaisella setupilla. En ole vielä tuollaista kombi-konetta kuullut kenenkään muun kehuvan kuin myyntimiehen.
Joo, siis itelläkään ei ole sen enempää käsitystä, että onko noi laitteet yhtä puuta yleensä vai erillisiä värkkejä niin että sijoittelu sille iv-kone yksikölle on vapaampaa, mutta ainakin joku niben laite näytti googlettelulla sellaiselta, että ovat päällekäin. En mäkään tota nyt suorilta ole vaihtamassa, mutta kun tossa alkaa olla iv-kone sen ikäinen, että saa vaihtoa miettiä niin olis hyvä, kun kartoittuisi vähän toi markkina tuohon oheen. Tuo olisi kuitenkin kätevä, jos kämpän ilmanvaihtoon saadaan tolla masiinalla halutessaan pumpattua lämmintä ilmaa sen mitä varaajan lämmitykseen ei mene lämpöä, niin on sitten ilpin tukena toisena lämmönlähteenä ja parempi hyötysuhde kaikkinensa vs nykysetuppi.
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Jos iv-koneessa on jotain vikaa , vaihda se uuteen ja thats it. Älä missään nimessä ota pilppiä tilalle. Kuten @Sir Lancelot yllä hyvin sanoi, jos on ilmalämpöpumppu, jaksaa lämmitellä takkaan plus kummassakaan ei vesikiertoa niin toki tuo pilp siirtää lämpöä sinne, mutta mitään järkeähän ei asiassa lämpöteknisesti ole.
Jos iv-koneessa on jotain vikaa , vaihda se uuteen ja thats it. Älä missään nimessä ota pilppiä tilalle. Kuten @Sir Lancelot yllä hyvin sanoi, jos on ilmalämpöpumppu, jaksaa lämmitellä takkaan plus kummassakaan ei vesikiertoa niin toki tuo pilp siirtää lämpöä sinne, mutta mitään järkeähän ei asiassa lämpöteknisesti ole.
Miten niin ei ole järkeä? Nythän talvella joku n. 20 asteinen sisäilma pakkaskeleillä vaihtuu tyyliin 0 asteiseski tuloilmaksi ja ulos puhallettava ilma on myös selkeästi ulkoilmaa lämpimämpää. Onhan tuossa nyt päivänselvästi järkeä sisäilmasta imeä se lämpö mitä siinä on vs imeä ilpillä yksinomaan sieltä kylmästä ulkoilmasta.
Jos iv kone vikaantuu niin miksi silloin investoisi vanhaan tekniikkaan?
Miten niin ei ole järkeä? Nythän talvella joku n. 20 asteinen sisäilma pakkaskeleillä vaihtuu tyyliin 0 asteiseski tuloilmaksi ja ulos puhallettava ilma on myös selkeästi ulkoilmaa lämpimämpää. Onhan tuossa nyt päivänselvästi järkeä sisäilmasta imeä se lämpö mitä siinä on vs imeä ilpillä yksinomaan sieltä kylmästä ulkoilmasta.
Jos iv kone vikaantuu niin miksi silloin investoisi vanhaan tekniikkaan?
Lämmönvaihtimella varustetussa iv-koneessa on käsittääkseni lähes sama hyötysuhde, kuin PILPssä. On vaan huomattavati halvempi ja tekniikaltaan yksinkertaisempi (eli toimintavarmempi). Kesä aika on ainut, jolloin PILP saa etua, kun sitä voi käyttää käyttöveden lämmitykseen.
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?
Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?
Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?
Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
Yllättävän isoksi tuo on saatu. Ehkä tässä hämää se ajatus siitä, paljonko ilppi siirtää lämpöä suhteessa sähkönkulutukseen, kun sitä ulko ja sisäilmaa on saatavilla ns rajattomasti vs tuollainen keissi missä lämpöpumppua ruokittaisiin ainoastaan tuolla poistoilmalla.
Voin olla väärässä, mutta pilpissä ei hyötysuhde ja lämpökerroin ovat eri asioita. Nibe f470 COP on 3,06 ja kompuran teho 1,9 kW. Eli kompuran tuottaisi lämpökertoimella 5,8 kW edestä lämpöä. Kun taas iv koneella 80% hyötysuhteella 1.9kW lämpöä jäisi talteen 1,5 kW
Kyllä. Käyttöveden lämmitys sähkölläkin on ilmeisesti aika edullista. Takaisinmaksuaika tosiaan pitkä.
"MUH Ilmavan vuosihyötysuhde uutena on ollut 50% luokkaa. Jos tuon tilalle laittaisit vaikka Enervent Salla LTO:n niin vuosihyötysuhde olisi jotain 75-80% luokkaa. Tuolla lähitisi jo kohtalaisesti pois kulutusta.
Käyttöveden lämmitys vie suoralla sähköllä 3-4MWh. Se on loppujenlopuksi aika huono kohde säästää, kun parhaallakin MLP:llä siitä saisi pois ehkä 2-2,5MW pois. Siis pari-kolmesataa säästöä vuodessa.
Jos nykyinen varaaja on 300 litrainen, niin uusi voisi olla esim. 160l tai 200l. Jatkuvalämmitteisenä tuollaiset riittää oikein hyvin normaaliin vedenkulutukseen."
Nyt piti laittaa ihan uutta keskustelua, kun koitin vanhoja kahlata... on niin monenlaista huushollia, että vaikea ottaa selkoa asiaan :) Tekniikkakin on mennyt näissäkin kamppeissa eteenpäin muutamassa vuodessa ja uudet kylmäaineetkin tulleet, joten tuntuu, että tarjolla on jos jonkilaista...
Ei toimivaa LTO -konetta kannata vaihtaa, jos siis rahallisesti ajattelee. IV-koneen vaihto maksaa 2000-3000€ ja jos ilp on pääasiallinen lämmitysmuoto, niin säästö korkeamman hyötysuhteen koneella on luokkaa 1000kWh/vuosi
Ei toimivaa LTO -konetta kannata vaihtaa, jos siis rahallisesti ajattelee. IV-koneen vaihto maksaa 2000-3000€ ja jos ilp on pääasiallinen lämmitysmuoto, niin säästö korkeamman hyötysuhteen koneella on luokkaa 1000kWh/vuosi
Tämäpä se. Eikä toimivaa LVV:jaa myöskään kannata vaihtaa. Tai oikeastaan montaa muutakaan toimivaa laitetta/asiaa.
IV-koneen vaihto voi tulla maksamaan aika paljon enemmänkin kuin 2- 3k€, riippuen itse koneesta, kohteen koosta jne.
Aina koneen vaihto ei myöskään ole ihan plug'n'play -hommaa. Kanavistossa voi olla muutostarpeita tai vaikkapa eristyksissä puutteita, esim. jäteilmakanava kondenssieristämättä. Mikä ei välttämättä haittaa huonommalla hyötysuhteella toimivan koneen kanssa, kun jäteilma ei mene pakkasen puolelle, mutta uudemman koneen kanssa voi mennä helpostikin.
No ei mitään järkeä jos verrataan tuloilman lämmitystä. PILP lämmittää vettä, käyttö ja lämmitys. Eli tuo ilmanvaihtokone ei lämmitä vettä yhtään, jotenkin turha vertailu
No ei mitään järkeä jos verrataan tuloilman lämmitystä. PILP lämmittää vettä, käyttö ja lämmitys. Eli tuo ilmanvaihtokone ei lämmitä vettä yhtään, jotenkin turha vertailu
ja sä kehut konetta jolla vettä ei voi lämmittää? En nyt sano että PILP olisi hyvä käyttöveden lämmitykseen, toki voisi olla hyvä. Saisi todennäköisesti pelkällä kompuralla lämmitettyä läpi vuoden kun säätää kohdilleen.
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Näitä on harmillisen vähän. Suomessa myytävistä edes etäisesti järkevän hintaisista taitaa Multiheater ECO olla suunnilleen ainoa, enkä ole oikein varma saako sitäkään enää mistään. Tuota olen vähän omaan huipparitaloon miettinyt, että jos kierrättäisi nykyisellään huipparin kautta harakoille menevän lämmön tuollaisella pikku-PILPillä käyttöveteen ja kylppärin ja KHH:n lattiaan ja sitten vasta ulos. Sillä ajatuksella siis, että Lähivuosina™ tehtävässä kylppärirempassa vetäisi nykyisten sähkövastusten tilalle kiertovesiputket lattiaan. Tulee vaan äkkiä niin tyyriiksi tuollaiset rajatutkin ratkaisut, että eivät maksa oikein ikinä itseään takaisin.
Maailmalla on noita integroituja PILP/VILP-lämminvesivaraajavirityksiä (eli yksi pömpeli jossa on molemmat) mutta muistelisin, että ne on jollakin tapaa täällä byroslaviassa kiellettyjä.
ja sä kehut konetta jolla vettä ei voi lämmittää? En nyt sano että PILP olisi hyvä käyttöveden lämmitykseen, toki voisi olla hyvä. Saisi todennäköisesti pelkällä kompuralla lämmitettyä läpi vuoden kun säätää kohdilleen.
Näitä on harmillisen vähän. Suomessa myytävistä edes etäisesti järkevän hintaisista taitaa Multiheater ECO olla suunnilleen ainoa, enkä ole oikein varma saako sitäkään enää mistään. Tuota olen vähän omaan huipparitaloon miettinyt, että jos kierrättäisi nykyisellään huipparin kautta harakoille menevän lämmön tuollaisella pikku-PILPillä käyttöveteen ja kylppärin ja KHH:n lattiaan ja sitten vasta ulos. Sillä ajatuksella siis, että Lähivuosina™ tehtävässä kylppärirempassa vetäisi nykyisten sähkövastusten tilalle kiertovesiputket lattiaan. Tulee vaan äkkiä niin tyyriiksi tuollaiset rajatutkin ratkaisut, että eivät maksa oikein ikinä itseään takaisin.
Maailmalla on noita integroituja PILP/VILP-lämminvesivaraajavirityksiä (eli yksi pömpeli jossa on molemmat) mutta muistelisin, että ne on jollakin tapaa täällä byroslaviassa kiellettyjä.
Kesäkuussa aennettu Daikin Perfera N30. Toimii ja käy ja kukkuu mut välillä pienillä puhalluksilla sirittää/tikittää niin et järki menee. Oon katellut sisään et hinkkaako puhallin tms johonkin mutta sen mitä näkee lurkkaan niin ei näy mitään.
Onks kellään ollut samanlaista ja jotain kikkakolmosta tähän? Ajattelin asentajalle laittaa viestiä seuraavaksi et olisko sillä jotain ajatusta. Ei siritä isoilla nopeuksilla ja on tehnyt tätä myös kesällä viilennyksellä sekä puhalluksella, että nyt lämmityksellä.
