Hullu 80 -luku

[qwertyu]

Pitääkö paikkansa?

Ei silloin ollut niin tarkkaa ikärajojen kanssa. Alkoissa oltiin tarkkoja iästä, mutta muuten ikärajoitukset olivat häilyviä.

Kävin R-kioskilla hiljattain ja kyllä siellä oli muutamaa erilaista pornolehteä kaupan. En katsonut tarkemmin että oliko suomalaisia, ainakin jotain englanninkielisiä oli.

 

[Tonnin Seteli]

Suomen Kolikkopelihallit (Japanissa vaimon kodin vieressä on vieläkin)

Nämä ovat tosiaan tainneet kadota huvipuistoistakin. Helsingissä ilmeisesti oli ihan oikea yleisölle avoin pelihalli ainakin ennen pandemiaa. Tampereella on ollut enemmän museon tapainen johon pääsee lähinnä yksityistilaisuuden järjestämällä pelaamaan. Jossain päin Suomea kuvittelisin myös olevan flipperihalli, mutta arcadehalleja ei ehkä enää yhtään.

Eihän se mikään ihme ole. Aika on ajanut moisesta ohi nuorison mainstream-harrastuksena kuten videovuokraamoista. Retroilua, kertaelämys tai hyvin kapea alakulttuurijuttu, siis perinteisin konein.

Tavallaan tämän ajan inkarnaatiossa olen pari kertaa käynyt, ja VR-laitteilla konsepti voisi ollakin elinkelpoinen taas hetken ilman korrepaniikkivuosia. Jyrkkä ehkä. Toki hupi tulee pakosta hintasuojatuksi ainakin parhailla katutason julkisivuliikepaikoilla, ja teollisuusalueen kellariin ei kukaan tule. Ja pääsee porukkapelejä kotoakin käsin pelaamaan siinä vaiheessa kun kaikilla on omat, nykyään kun on tämä kirottu Internet.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eihän se mikään ihme ole. Aika on ajanut moisesta ohi nuorison mainstream-harrastuksena kuten videovuokraamoista. Retroilua, kertaelämys tai hyvin kapea alakulttuurijuttu, siis perinteisin konein.

Kolikkopelit olisivat tosiaan varmaan vaatineet tuntuvaa tuotekehitystä, jotta olisivat voineet säilyä relevantteina. Niiden pitäisi pystyä tarjoamaan jotain sellaista ekstraa, mitä ei kotona pääse helposti kokemaan.

Toisaalta elokuvateatterit pärjäävät yhä edelleen hieman järjenvastaisesti. Kai siinä joku logiikka on.

 

[Tonnin Seteli]

Eikös toi ollut ihan Hymy-lehdessä... 15-vuotiaan tytön kanssa piehtaroi alasti kuvassa.

Myöhemmin näköjään on selitelty, että se olikin oikeasti 18-vuotias. Uskokoon ken tahtoo.

Näinpä tietysti, ei se missään miestenlehdessä ollutkaan, vaikka samantapainen artikkeli.

Ja olisihan se tietysti mahdollista, että ikää olisi shokeeraamistarkoituksessa valehdeltu alaspäinkin erilaisen ajan hengen vallitessa.

Mutta tosiaan 1980-luvulla kaikki porno oli aika tasapuolisesti paheksuttua, eli erilaiset "erikoisuudet" eivät välttämättä sillä tavalla nousseet valokeilaan muita pahempina. Videoporno oli laissa kielletty kautta linjan, joten lapo ei kai sitten ollut juuri sen kummempi juttu kuin mikään muukaan porno, jos vähän liioitellaan. Ainakaan aiheesta ei juuri koskaan puhuttu missään mun käsittääkseni.

Videopornon historiasta Suomessa olenkin lukenut jostain historiikkia. Muistaakseni se oli ensin jollain tavalla järjestelmän ulkopuolella, koska virallisesti julkaistava elokuvaviihde ylipäänsä kulki poliisivaltion sensuurikoneiston läpi eikä jonkun kulmakaupan tiskin alta vuokraus ollut ykköstehtävä koppalakeille. Jossain vaiheessa kyylät heräsivät ja alkoivat vainota alan liikkeitä lujemmin. Jonkinlainen erillinen täyskieltokin taisi syntyä ja jatkua kuolleena kirjaimena aika pitkään?

 

[PotilasK]

Täytin 18 vuotta 1987 ja olin silloin laivalla pubissa odottamassa viisarien vaihtumista syntymäpäivän puolelle, että sain laillisesti tilata lonkeron. No tasan kello 24 tietysti tein tiauksen, kysyttiin paperit ja tarjoilija tokaisikin että kovin on tuoreet paperit En ollut kovin ahkera Alkon tuotteiden käyttäjä, keskityin pussikaljaan jota sai kaupasta, mutta hämärä muistikuva on, että tuolloin 1987 Forssan Alko olisi ollut vielä ns. tiskimyymälä. Alkoon ei menty hyllyjen väliin ihailemaan pullojen etikettejä kuin ruokakaupassa, vaan etukäteen piti tietää mitä ostaa ja ne ostokset pyydettiin myyjältä. Eli Alkossa oli vain pitkä tiski ja tiskin takana olevalle myyjälle sanottiin mitä ja monta putelia haluaa, täti keräili tilauksen ja ostos maksettiin sitten siinä. Vaikeimmin lausuttaville viineille oli olemassa jonkinlainen alkon tuoteluettelo-lirpakelehtinen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Videopornon historiasta Suomessa olenkin lukenut jostain historiikkia. Muistaakseni se oli ensin jollain tavalla järjestelmän ulkopuolella, koska virallisesti julkaistava elokuvaviihde ylipäänsä kulki poliisivaltion sensuurikoneiston läpi eikä jonkun kulmakaupan tiskin alta vuokraus ollut ykköstehtävä koppalakeille. Jossain vaiheessa kyylät heräsivät ja alkoivat vainota alan liikkeitä lujemmin. Jonkinlainen erillinen täyskieltokin taisi syntyä ja jatkua kuolleena kirjaimena aika pitkään?

Tuohan juontaa vuonna 1988 voimaan astuneeseen videolakiin, joka kielsi KAIKKI K-18 videokasetit. Raaka väkivaltaviihde ja kova porno oli siis kokonaan kielletty, videokaseteilla. Ei kuitenkaan televisiossa eikä elokuvateattereissa, mutta televisiossa näitä ei muutenkaan esitetty. Paitsi ulkomaisilla taivaskanavilla..

Täytin 18 vuotta 1987 ja olin silloin laivalla pubissa odottamassa viisarien vaihtumista syntymäpäivän puolelle, että sain laillisesti tilata lonkeron. No tasan kello 24 tietysti tein tiauksen, kysyttiin paperit ja tarjoilija tokaisikin että kovin on tuoreet paperit En ollut kovin ahkera Alkon tuotteiden käyttäjä, keskityin pussikaljaan jota sai kaupasta, mutta hämärä muistikuva on, että tuolloin 1987 Forssan Alko olisi ollut vielä ns. tiskimyymälä. Alkoon ei menty hyllyjen väliin ihailemaan pullojen etikettejä kuin ruokakaupassa, vaan etukäteen piti tietää mitä ostaa ja ne ostokset pyydettiin myyjältä. Eli Alkossa oli vain pitkä tiski ja tiskin takana olevalle myyjälle sanottiin mitä ja monta putelia haluaa, täti keräili tilauksen ja ostos maksettiin sitten siinä. Vaikeimmin lausuttaville viineille oli olemassa jonkinlainen alkon tuoteluettelo-lirpakelehtinen.

Tuota kutsutaan "palvelumyymäläksi", ja samalla periaatteella kaupat ylipäätään ovat perinteisesti toimineet, ennen kuin joskus 1950-luvun lopulla tuli myös "valintamyymälöitä" eli "itsepalvelumyymälöitä".

 

[Lucas]

80-Luvulla nuoret käyttäytyi paremmin.
Kolmio Tripit oli hienoja. Saisipa takaisin...
Scorpions ja Iron Maiden albumit.
VHS nauhurit ja videovuokraamot. 10-35mk vrk

Videoiden vuokraus oli 1980-luvulla kallista lystiä. Mielikuva että R-kioskilla leffat taisivat maksaa 20-29 markkaa vuorokauden vuokralta. Varmaan ansiotasoon ja inflaatioon suhteuteutettuna suunnilleen saman verran olisi euroissa nykyään. Kioskilla oli luokkaa muutama sata VHS-leffaa. Vanhat leffat saattoivat maksaa 20 markkaa vuorokaudelta ja TOP10 uutuudet sen 29 markkaa. Sinne kun Kioskille meni lauantaina iltapäivällä vaikka vuokraamaan jotain leffaa niin TOP10 uutuusleffoista oli ehkä kahta leffaa hyllyssä (niitä paskimpia) ja muut TOP kympin kahdeksan leffanimikettä oli vuokrattu loppuun jokainen kappale.

Vuokralapussa oli kellonaika mihin aikaan ne piti palauttaa seuraavana päivänä viimeistään. Tai sitten meni sakkoa jos ei palauttanut ajoissa. Siitäkin taisi tulla sakkoa jos leffaa ei oltu kelattu alkuun kun sen palautti.

Tuolla rahalla sai sitten 1980-luvun loppupuoliskolla niitä paskaksi sensuroitua K16 versioita leffoista.

Nykyajan jonneilla voisi olla sulattelemista kun leffojen katselu olisi edelleen yhtä työlästä ja kallista.

Televisiossa leffatarjonta oli sellaista, että kaksi kertaa viikossa taisi tulla joku elokuva telkkarista. Maanantaisin tuli joku maikkarin leffa Yle 1 tai Yle 2 kanavalta. Se oli yleensä joku puolisen kymmentä vuotta vanha kassamagneetti. Joskus vanhempikin. Sitten lauantai iltana Yleltä tuli joku lauantai illan leffa. Muistaakseni esimerkiksi westernejä näyttivät. Siinä oli television englannin kieliset elokuvat viikolta. Kolmoskanava sitten räjäytti tarjonnan kun sen tullessa alkoi esittää joka ilta jonkun Hollywood leffan.

 

[petepeluri]

Nämä ovat tosiaan tainneet kadota huvipuistoistakin. Helsingissä ilmeisesti oli ihan oikea yleisölle avoin pelihalli ainakin ennen pandemiaa. Tampereella on ollut enemmän museon tapainen johon pääsee lähinnä yksityistilaisuuden järjestämällä pelaamaan. Jossain päin Suomea kuvittelisin myös olevan flipperihalli, mutta arcadehalleja ei ehkä enää yhtään.

Eihän se mikään ihme ole. Aika on ajanut moisesta ohi nuorison mainstream-harrastuksena kuten videovuokraamoista. Retroilua, kertaelämys tai hyvin kapea alakulttuurijuttu, siis perinteisin konein.

Tavallaan tämän ajan inkarnaatiossa olen pari kertaa käynyt, ja VR-laitteilla konsepti voisi ollakin elinkelpoinen taas hetken ilman korrepaniikkivuosia. Jyrkkä ehkä. Toki hupi tulee pakosta hintasuojatuksi ainakin parhailla katutason julkisivuliikepaikoilla, ja teollisuusalueen kellariin ei kukaan tule. Ja pääsee porukkapelejä kotoakin käsin pelaamaan siinä vaiheessa kun kaikilla on omat, nykyään kun on tämä kirottu Internet.

Sugoi pelihalli oli/on malmilla.

 

[Centteri]

80 -luvulla ei kaikilla ollut edes nauhureita vaan Ärrältä sai vuokrattua laitteen vuorokaudeksi.
Hintaa en muista, olisiko ollut 10mk.

 

[Lucas]

80 -luvulla ei kaikilla ollut edes nauhureita vaan Ärrältä sai vuokrattua laitteen vuorokaudeksi.
Hintaa en muista, olisiko ollut 10mk.

Oiskohan ne VHS nauhurit maksaneet 1980-luvun puolivälissä luokkaa 4000 markkaa. Suunnilleen saman mikä oli normaalin duunarin kuukauden palkka.

28 tuuman karvalakkimallin väriteevee taisi maksaa saman verran siihen aikaan eli kuukausipalkan verran.

Nykyään kuukausipalkalla taitaa saada jonkun 75 tuumaisen OLED-telkkarin malliston huipulta ja kahden viikon palkalla saa varmaan jonkun perustason 84 tuumaisen LCD-ruudun.

 

[Erkki_erikeepperi]

Videoiden vuokraus oli 1980-luvulla kallista lystiä. Mielikuva että R-kioskilla leffat taisivat maksaa 20-29 markkaa vuorokauden vuokralta. Varmaan ansiotasoon ja inflaatioon suhteuteutettuna suunnilleen saman verran olisi euroissa nykyään.

Rahanarvolaskurin mukaan 29 markkaa vuonna 1985 on nykyrahassa 9,81 euroa.

Eli ei nyt sentään 1:1 mene...

Paljonkohan leffaliput maksoi tuolloin? Nykyään varmaan alkaen 10 euroa, normaalisti enemmänkin, joten voihan tätä siihenkin suhteuttaa.

Lisäksi sitä videokasettia saattoi katsoa useampi henkilö kerrallaan (tai eri aikaan)..

 

[Lucas]

Rahanarvolaskurin mukaan 29 markkaa vuonna 1985 on nykyrahassa 9,81 euroa.

Eli ei nyt sentään 1:1 mene...

Paljonkohan leffaliput maksoi tuolloin? Nykyään varmaan alkaen 10 euroa, normaalisti enemmänkin, joten voihan tätä siihenkin suhteuttaa.

Lisäksi sitä videokasettia saattoi katsoa useampi henkilö kerrallaan (tai eri aikaan)..

Rahanarvolaskuri ei anna oikein hyvää käsitystä siitä, että mitä joku maksanut vaikka silloin 34 vuotta sitten vuonna 1985. Reaaliansiot ovat varmaan yli tuplaantuneet sen jälkeen. Paremman käsityksen saa kun suhteuttaa ne hinnat sen ajan palkkoihin.

Vaatteekin olivat sen verran kalliita siihen aikaan suhteessa palkkoihin varsinkin, että osa ompeli arkivaatteita itse sen vuoksi että sillä säästi rahaa ja sukkiakin parsittiin korjata. Nykyään kukaan ei sellaista tee ainakaan rahan säästämisen vuoksi.

Puolen litran kossupullo taisi maksaa 1980-luvun puolivälin jälkeen luokkaa 80 markkaa. Se oli monta kertaa nykyistä kalliimpi hinta ansiotasoon suhteutettuna.

 

[Erkki_erikeepperi]

Rahanarvolaskuri ei anna oikein hyvää käsitystä siitä, että mitä joku maksanut vaikka silloin 34 vuotta sitten vuonna 1985. Reaaliansiot ovat varmaan yli tuplaantuneet sen jälkeen. Paremman käsityksen saa kun suhteuttaa ne hinnat sen ajan palkkoihin.

Vaatteekin olivat sen verran kalliita siihen aikaan suhteessa palkkoihin varsinkin, että osa ompeli arkivaatteita itse sen vuoksi että sillä säästi rahaa ja sukkiakin parsittiin korjata. Nykyään kukaan ei sellaista tee ainakaan rahan säästämisen vuoksi.

Puolen litran kossupullo taisi maksaa 1980-luvun puolivälin jälkeen luokkaa 80 markkaa. Se oli monta kertaa nykyistä kalliimpi hinta ansiotasoon suhteutettuna.

Pikaisen tutkinnan mukaan palkansaajien keskiansio vuonna 1985 on ollut noin 1000 euroa ja tänä päivänä reilut 3000, joten aika hyvin toi kyllä täsmää tuohon rahanarvolaskuriin.

Vaatteet on tietenkin olleet kalliimpia kuin nyt, koska aasialainen tehotuotanto ei vielä silloin ollut sellainen "juttu" kuin nykyään, ja sama pätee tietysti moneen muuhunkin tuotteeseen, elektroniikkaan tietysti...

Leffanvuokraus on kuitenkin enemmänkin palvelu kuin tuote.

Kossun hinta puolestaan on ihan verotuksesta kiinni.

 

[Centteri]

Pikaisen tutkinnan mukaan palkansaajien keskiansio vuonna 1985 on ollut noin 1000 euroa ja tänä päivänä reilut 3000, joten aika hyvin toi kyllä täsmää tuohon rahanarvolaskuriin.

Vaatteet on tietenkin olleet kalliimpia kuin nyt, koska aasialainen tehotuotanto ei vielä silloin ollut sellainen "juttu" kuin nykyään, ja sama pätee tietysti moneen muuhunkin tuotteeseen.

Leffanvuokraus on kuitenkin enemmänkin palvelu kuin tuote.

Olin 1985 atk -operattorina. Palkka oli noin 5 500mk.

 

[Mikkos]

TVstä kun puhe niin toisaalta sitä haikeana muistelee aikaa kuntelkkarista tuli juuri maanataisin joku ensi-ilta leffa niin sitä odotteli jo monta viikkoa aikaisemmin. Sitten kun se tuli niin nauhurit ja systeemit valmiiks kun ei tienny millon tulee seuraavaks. Samoin vielä ysärillä oli vaikka Salaiset Kansiot mitä odotteli joka tiistai kieli pitkällä uutta jaksoa. Ne oli simppelin elämän kohokohtia.

Nykyään telkasta tulee pelkkää haistapaskaa ja sama leffa tulee aina 5-6 kertaa viikossa ja parikymmentä kertaa vuoden aikana. Sarjoista näytetään pelkkiä uusintoja ihan random aikoihin ja kun uusi kausi tulee niin se lähetetään jonain helvetin maratoonina kolmen jakson putkina neljänä päivänä viikossa ja sitten taas vanhojen uusintoja.

Netflixin ku hommasin joulukuussa niin sen jälkeen en ole sekuntiakaan tähän päivään mennessä normitelkkua katellu.

 

[Kobbi]

Tais 87 olla ainoostaan Bensowin alko valintamyymälä (Helsingissä)

 

[PotilasK]

Nyt tämä keskustelu alkoi herättämään sellaisia fiiliksiä että marssin varastoon ja tutkin mitä hyllyjen kätköistä voisi löytyä 80-luvulta. Jotenkin jännitys, retro-fiilikset ja paluu menneisyyteen ovat käsin kosketeltavissa. Ei mitään muistikuvia mitä tuo ruskea pahvilaatikko Amiga 500:n lisäksi sisältää..

 

[Lucas]

Pikaisen tutkinnan mukaan palkansaajien keskiansio vuonna 1985 on ollut noin 1000 euroa ja tänä päivänä reilut 3000, joten aika hyvin toi kyllä täsmää tuohon rahanarvolaskuriin.

Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.

Lähteet Palkka – Wikipedia ja

Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin

Jos otetaan huomioon osa-aikatyötä tekevät, suomalaisten palkansaajien mediaaniansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa.

www.apu.fi

Valuuttamuuntajan mukaan 973 euroa on 5785,20 markkaa.

Sitten taas tuo markkamäärä vuodelta 1985 tekee 1889,00 euroa.

Rahanarvolaskin

apps.rahamuseo.fi

Eli ne palkat ovat about tuplaantuneet reaaliarvoissa vuodesta 1985 tähän päivään. Hintataso esimerkiksi ruuissa, autoissa, vaatteissa ja tekniikassa oli myös sen verran kallis vuonna 1985, että elintaso on nykyään korkeampi mitä sillä rahalla saa romua. Asuntojen osalta hinnat lienevät suunnilleen samat suhteessa palkkatasoon nykyäänkin.

 

[oongee]

80-lukua itähelsinkiläisessä lähiössä:

• Metsissä asui majoissaan puliukkoja, jotka hankkivat elantonsa dyykkaamalla pulloja ja muuta hyödyllistä tavaraa talojen roskiksista.
• Me lapset etsimme roskiksista pornolehtiä. Erillisten paperiroskisten tultua homma helpottui huomattavasti.
• Kaukolämpö levisi, vanhat talo- ja kaupunginosakohtaiset lämmityslaitokset korvattiin kaukolämpöputkilla. Joka paikassa oli kadut ja pihat auki kun putkia vedettiin.
• Liiman haistelu ja imppaaminen oli ilmeisesti yleinen tapa päihtyä. Näistä varoiteltiin koulussa.
• Poliisiasemia oli melkein jokaisessa kaupunginosassa.
• Kaikki yläaste-ikäiset tiesivät, missä kaupoissa ei oltu turhan tarkkoja keskikaljan ikärajoissa.
• Jos koulussa käyttäytyi huonosti, opettaja soitti kotiin ja uhkasi tarkkailuluokalle eli tarkkikselle siirtämisellä.
• Rahaa sai ansaittua keräämällä pulloja ja viemällä niitä lähikauppaan.

IT-maailmaa 80-luvulla:

• Palvelinkäyttöjärjestelminä oli lukuisia erilaisia UNIX-variantteja (jotka olivat yleensä AT&T UNIX System V- tai BSD-pohjaisia) ja VAX/VMS.
• Em. palvelimia käytettiin tyhmällä päätteellä (VT-100 jne) tai kotimikrossa ajettavan terminaali-emulaattorin avulla sarjakaapelin, modeemiyhteyden tai pakettivälitteisen X.25-verkon kautta. Näiden päätteiden resoluutio oli 80x24 merkkiä.
• Koti- ja toimistokoneissa oli käyttöjärjestelmänä aiemmin CP/M ja myöhemmin MS-DOS. Lisäksi oli lukuisa joukko erilaisia enemmän peli- ja harrastuskäyttöön tarkoitettuja ensin 8-bittisiä ja myöhemmin 16-bittisiä kotimikroja, joita tässä ketjussa on käsitelty jo paljon.
• Ennen internettiä keskustelut käytiin ja tiedostoja ladattiin purkeista eli BBS:istä, jonne soitettiin V.21, V.22, V.22bis tai Vadic-modeemilla (300/1200/2400 bps). Purkkien puhelinnumeroita saadakseen piti hankkia jostain purkkilista.
• Purkeissa oli ASCII-taidetta, eli ASCII-merkeistä muodostettuja kuvia. Pornokuviakin oli ladattavissa ASCII-taiteena ja sellaisen saattoi tulostaa paperille. GIF-formaatti keksittiin vuosikymmenen loppupuolella ja siitä tuli yleisesti hyväksytty standardimuoto, joka korvasi joukon aiemmin käytössä olleita proprietary-rasteriformaatteja.
• Internet tuli vuosikymmenen loppupuolella joihinkin valtion laitoksiin ja korkeakouluihin. Sinne ei ollut tavallisella ihmisellä pääsyä.
• Sähköpostia lähettiin lukusilla kilpailevilla tavoilla järjestelmien välillä:
  • UNIX-järjestelmissä oli yleisesti käytössä UUCP-tyyppiset bang-path osoitteet, joissa ilmaistiin koko mailinvälityspolku lähettävältä koneelta vastaanottavalle koneelle. Muille mailiosoitetta ilmoittaessa aloitettiin polku jostain yleisesti tunnetusta palvelimesta, kuten Euroopassa vaikka "mcvax" tai globaalisti "uunet", esim: ..{uunet!}mcvax!santra!clinet!oongee
  • FidoNetissä postia lähetettiin käyttämällä vastaanottajan nimeä ja FidoNetin numeerista osoitetta, esim: Etunimi Sukunimi (2:504/123). Zone 2 oli Eurooppa, Suomessa oli kaksi kilpailevaa verkkoa numeroiltaan 504 ja 515 ja kauttaviivan jälkeinen numero yksilöi noden kyseisessä verkossa.
  • Telco-maailma yritti "pakottaa" kaikkia käyttämään X.400-mallista sähköpostia, josta saivat rahastettua, jonka osoitteet olivat tämän näköisiä: C=fi;ADMD=fumail;O=funet;S=Sukunimi;G=Etunimi;
  • Vähitellen nykyisen malliset domain-osoitteet alkoivat yleistyä.
• Maan- ja maailmanlaajuisina keskustelualustoina oli FidoNetin Echomail sekä UUCP- ja internet-puolella USENET News.
• Vuosikymmenen lopulla Oululainen Jarkko Oikarinen kehitti internetin päällä toimivan pikaviestimen eli IRC:n.

 

[cl0]

-keskuslukitus oli harvinaista herkkua, joten hätäisimmät saivat odottaa pitkiä sekunteja, kunnes oman oven nuppi lopulta nostettiin

Itsellä oli 1988 Ford Orion jossa oli keskuslukitus ja tuohan oli vain Escortin porrasperämalli, eli aika tavallinen auto. En ole ihan varma saiko tuohon jo ABS - jarrut, mulla oli muistikuva että olisi saanut.

 

[cl0]

Olen niin nuori, että mulla ei ole mitään kokemusta työnhausta ennen 2010 lukua, mutta onko tällaista oikeasti ollut joskus tai onko edelleen jossain?

Olen kuullut noin monien eläkeläisten sanovan. Ei muuta kuin yläasteen jälkeen töihin kun pääsi ihan peruskoulutuksella.
Olen lukenut että ennen sai polttaa tupakkaa missä vain, taisi myös astmakohtaukset olla yleisiä kun tupakansavu ja astma ei ole hyvä yhdistelmä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.

Lähteet Palkka – Wikipedia ja

Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin

Jos otetaan huomioon osa-aikatyötä tekevät, suomalaisten palkansaajien mediaaniansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa.

www.apu.fi

Valuuttamuuntajan mukaan 973 euroa on 5785,20 markkaa.

Sitten taas tuo markkamäärä vuodelta 1985 tekee 1889,00 euroa.

Rahanarvolaskin

apps.rahamuseo.fi

Eli ne palkat ovat about tuplaantuneet reaaliarvoissa vuodesta 1985 tähän päivään. Hintataso esimerkiksi ruuissa, autoissa, vaatteissa ja tekniikassa oli myös sen verran kallis vuonna 1985, että elintaso on nykyään korkeampi mitä sillä rahalla saa romua. Asuntojen osalta hinnat lienevät suunnilleen samat suhteessa palkkatasoon nykyäänkin.

Nykyajan keskipalkka taitaa olla vähän suhteellinen käsite, koska tehdään enemmän osa-aikatöitä, työttömiä ja eläkeläisiä on enemmän ja tuloerot lienee suuremmat.

Sanoisin, että 3000 euroa kuvaa tilannetta paremmin kuin 3600 euroa. Mediaanipalkka onkin juuri tuota luokkaa.

Näin ollen reaaliansiot olisi kasvaneet noin kolmanneksen vuodesta 85.

 

[Kobbi]

Kuulemma joskus 80-luvulla tuollainen kevyt... no, nykykäsityksen mukaan lapo, oli alan lehdiksi saakka vain yksi erikoisuus, jota ei sen kummemmin ihmetelty. Tietysti ihmeteltiin siinä missä vanhoja naisia, läskipornoa, neekerisihmisiä tai homostelua, mutta ei juuri enempää.

Pitääkö paikkansa?

Erotiikkalehtisukupolvea nuorempana ylipäänsäkin mielikuvat 80-luvun jutuista herättävät hilpeyttä. Erilaiset puskarunkkarit, puhelinrunkkarit sun muut ovat pääosin kadonnutta kansanperinnettä eikä pornolehtiäkään taida enää juuri kioskeilla olla. Iltapäivälehdistäkin seksipuhelinmarjatat ovat kadonneet naurattamasta. Sen ajan pornofilmitkin ovat todella kämäisiä. Vanhoja lehtiä en juuri ole edes nähnyt muita kuin kuuluisan Kallen runkkaamisen SM-jutun ja Jörnin mustasta alaikäisestä vosusta kertovan leikkeen.

Tannskassa oli tavaraa... siis lehtii

 

[Mikkos]

Tannskassa oli tavaraa... siis lehti

"Danish vintage"

 

[Bertta]

Olen kuullut noin monien eläkeläisten sanovan. Ei muuta kuin yläasteen jälkeen töihin kun pääsi ihan peruskoulutuksella.
Olen lukenut että ennen sai polttaa tupakkaa missä vain, taisi myös astmakohtaukset olla yleisiä kun tupakansavu ja astma ei ole hyvä yhdistelmä.

Noin vuonna 1990 tarvitsin lukiolaisena töitä. Soitin talofirmaan, josta kysyttiin melkein ennen kuin ehdin esitellä itseäni, että pääsenkö huomenna tulemaan. Kasasin sitten joidenkin raukkojen taloelementtejä tietämättä asiasta mitään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Noin vuonna 1990 tarvitsin lukiolaisena töitä. Soitin talofirmaan, josta kysyttiin melkein ennen kuin ehdin esitellä itseäni, että pääsenkö huomenna tulemaan. Kasasin sitten joidenkin raukkojen taloelementtejä tietämättä asiasta mitään.

Kesällä 1991 oli kesätöiden saaminen vähän nihkeämpää...

 

[Centteri]

Kesällä 1991 oli kesätöiden saaminen vähän nihkeämpää...

Totta. Lama alkoi 89 ja siinä taisi mennä useampi vuosi ennen kuin Nokia auttoi suomen ylös suosta.

 

[Kobbi]

Totta. Lama alkoi 89 ja siinä taisi mennä useampi vuosi ennen kuin Nokia auttoi suomen ylös suosta.

Kuka olikaan Nokian pääjohtaja silloin?

 

[Erkki_erikeepperi]

Totta. Lama alkoi 89 ja siinä taisi mennä useampi vuosi ennen kuin Nokia auttoi suomen ylös suosta.

Lama alkoi 1990 ja täysillä kai iski 1991-93...

 

[juhaa]

Kuka olikaan Nokian pääjohtaja silloin?

Kairamon jälkeinen eli Vuorilehto

 

[Ylimaisteri]

Itse en muista niin paljoa kasarista kun olin vielä vaipoissa sen alkupuolen.
Kasarin loppu ja ysärin alku on kuitenkin muistissa.
Isä vuokrasi Bud Spencer ja Terence Hill-elokuvat jostain huoltamolta perjantaina, niin ne tarvitsi palauttaa sitten vasta maanantaina.
Voi katsoa elokuvat pariin kertaan viikonloppuna.

Mutta yleensäkin ilmapiiri oli paljon parempi. Ei turhasta valittamista, itkemistä vähemmistöistä, rasismista, ilmastosta tai patriarkaatista.
Silloin kun ihmisillä oli niitä oikeitakin ongelmia murehdittavina.
Neukkulan pelko oli kai vahvana, mutta itse en tuosta muista mitään.

Toki vapaa-ajan aktiviteetit oli harvemmassa. Silloin kasarin lopulla ja ysärin alussa pelattiin paskalla Nintendolla ja katottiin niitä paria kanavaa telkkarissa.
Mutta silloin hengailtiin kavereiden kanssa ja lankapuhelin oli kovassa käytössä. Fillarilla mentiin kaverin luo 2-3km päähän ilman soittoa vain kysymään "voitko oleen?"
Jos tuli negatiivinen vastaus, niin sitten fillaroitiin kotiin.
Mutta tuolloin ei tiennyt paremmasta, ja aika onnellista lapsuutta tuli elettyä ainakin itse.

Kotiruoka oli toki hyvää, mutta näin jälkeen päin aatelleen ei tulisi mieleenikään palata mihinkään 80-lukulaiseen keittiöön.
Kotiruuassa ja perinteisissä suomalaisissa ruuiassa ei ole mitään vikaa, mutta tässä iän karttuessa on alkanut arvostaa ruuan monimuotoisuutta ja mausteita.
Ja laajaa ruokakulttuuria voi harrastaa ilman monikulttuurista yhteiskuntaa, netti on kaikkien saatavilla.

Jos tuon ajan ilmapiirin voisi jotenkin yhdistää tähän 2020-luvun tietoyhteiskuntaan niin unelma olisi siinä.

 

[Mikkos]

Nakkikioskit. Ihan perinteiset nakkikioskit josta sain kunnon höyrylihiksiä kahella nakilla ja kaikilla mausteilla. Suomeksi.
Ei ainakaan omalla paikkakunnalla noita enää ole. Pelkkiä karvaranteiden bulkkirafloja. Sinällään mehmetin elintarvike on kyllä ihan jees vetää yöjalkaan, mutta kaipaan aikaa jolloin talvella värjöteltiin pihalla jonossa odottamassa omaa vuoroa että sai porilaisen ja lihapiirakan.

 

[jake styles]

Paljonkohan leffaliput maksoi tuolloin? Nykyään varmaan alkaen 10 euroa, normaalisti enemmänkin, joten voihan tätä siihenkin suhteuttaa.

En ole itse 80~luvulla varmaan montaa lippua vielä ostanut, mutta muistelisin että markka-ajan lopussa ne oli 30-40 markan välillä.

Löytyi kuitenkin tuollainen lehtimainos vuodelta 1988, ja tuon mukaan liput ovat maksaneet 15-20 markkaa. Tosin Oulussa, etelämpänä on voinut olla jonkinmoinen lisä.
Lehtimainos

 

[Bertta]

Mutta yleensäkin ilmapiiri oli paljon parempi. Ei turhasta valittamista, itkemistä vähemmistöistä, rasismista, ilmastosta tai patriarkaatista.
Silloin kun ihmisillä oli niitä oikeitakin ongelmia murehdittavina.

Toisaalta välillä tuntui, että on vain ajankysymys milloin kaikki kuolevat Neuvostoliiton ja USA:n välisessä ydinsodassa. Sitä ennen olivat kuitenkin metsät kuolemassa happosateisiin. Jostain syystä metsiin ja samalla meidän lasten päälle sumutettiin vesakkomyrkkyjä lentokoneista ikään kuin varmistamaan ekologista tuhoa elleivät happosateet siihen riitä.

 

[petepeluri]

Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.

Lähteet Palkka – Wikipedia ja

Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin

Jos otetaan huomioon osa-aikatyötä tekevät, suomalaisten palkansaajien mediaaniansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa.

www.apu.fi

Valuuttamuuntajan mukaan 973 euroa on 5785,20 markkaa.

Sitten taas tuo markkamäärä vuodelta 1985 tekee 1889,00 euroa.

Rahanarvolaskin

apps.rahamuseo.fi

Eli ne palkat ovat about tuplaantuneet reaaliarvoissa vuodesta 1985 tähän päivään. Hintataso esimerkiksi ruuissa, autoissa, vaatteissa ja tekniikassa oli myös sen verran kallis vuonna 1985, että elintaso on nykyään korkeampi mitä sillä rahalla saa romua. Asuntojen osalta hinnat lienevät suunnilleen samat suhteessa palkkatasoon nykyäänkin.

Asuminen on kallistunut. Vuonna 80 keskituloisen palkka x 56kk riitti 70m2 asuntoon, 2020 vaati pk-seudulla 78kk.

 

[Myrkky]

Nakkikioskit. Ihan perinteiset nakkikioskit josta sain kunnon höyrylihiksiä kahella nakilla ja kaikilla mausteilla. Suomeksi.
Ei ainakaan omalla paikkakunnalla noita enää ole. Pelkkiä karvaranteiden bulkkirafloja. Sinällään mehmetin elintarvike on kyllä ihan jees vetää yöjalkaan, mutta kaipaan aikaa jolloin talvella värjöteltiin pihalla jonossa odottamassa omaa vuoroa että sai porilaisen ja lihapiirakan.

Täälläpä löytyy vielä parikin paikkaa mistä saa ihan oikeaa snagari ruokaa.

 

[Ylimaisteri]

Asuminen on kallistunut. Vuonna 80 keskituloisen palkka x 56kk riitti 70m2 asuntoon, 2020 vaati pk-seudulla 78kk.

Asuminen ja eläminen on jostain syystä kallistunut aivan saatanasti.
Omat vanhemmat silloin 70-80-luvlulla rakensi omakotitalon tänne landelle kahteen kertaan perus duunarin palkalla.
Pankista sai lainaa jos halusi, nykyään saa tosiaan mennä hattu kourassa anelemaan että saa edes jotain lainaa vaikka on vakituiset tulot.
Pääomaa pitää olla 20% asunnon hinnasta jos lainaa mielii.

Lainaa myönnetään nykyään vain ihmisille, jotka eivät sitä lainaa tarvitse.
Itse onneksi anoin sen lainan ennen tätä 2009-2010 tantumaa.

 

[Rällä-Källä]

Itsellä oli 1988 Ford Orion jossa oli keskuslukitus ja tuohan oli vain Escortin porrasperämalli, eli aika tavallinen auto. En ole ihan varma saiko tuohon jo ABS - jarrut, mulla oli muistikuva että olisi saanut.

Fordillahan oli noihin aikoihin alemman hintatason malleissa (ainakin Escort) mekaanisesti toteutettu versio lukkiutumattomista jarruista. Taisi olla lisävaruste ja keksintö häipyi vähin äänin markkinoilta, ihan syystäkin.

 

[Hyrava]

Pankista sai lainaa jos halusi, nykyään saa tosiaan mennä hattu kourassa anelemaan että saa edes jotain lainaa vaikka on vakituiset tulot.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Itse sain aikanaan lainaa ihan pyytämällä haluamani määrän ja nykyäänkin oma pankki vielä ainakin vuosi-pari sitten oikein kyseli haluaisinko ottaa vaikka jotain remonttilainaa kun olen asunut niin pitkään samassa osoitteessa, olisivat heti antaneet ties kuinka paljon. Asustelen siis Uudellamaalla ja on vakituinen duuni eli aikalailla vakaat tulot. En sitten tiedä vaikuttaako se että on kiltisti maksellut lainanlyhenyksiä noin 20v ja alkaa laina kohta loppua, haluaisivatko sen takia antaa lisää lainaa että saisivat edes jotain minimaalisia korkotuloja...

 

[Kyntta]

Asuminen ja eläminen on jostain syystä kallistunut aivan saatanasti.
Omat vanhemmat silloin 70-80-luvlulla rakensi omakotitalon tänne landelle kahteen kertaan perus duunarin palkalla.
Pankista sai lainaa jos halusi, nykyään saa tosiaan mennä hattu kourassa anelemaan että saa edes jotain lainaa vaikka on vakituiset tulot.
Pääomaa pitää olla 20% asunnon hinnasta jos lainaa mielii.

Lainaa myönnetään nykyään vain ihmisille, jotka eivät sitä lainaa tarvitse.
Itse onneksi anoin sen lainan ennen tätä 2009-2010 tantumaa.

Aika helposti lainaa saa kyllä. Odotin vain, että 6kk koeaika loppuu tein hakemuksen ja sain lainan. Omaa rahaa piti olla vain 5% asunnon hinnasta, näin ensiasunnon ostajana.

 

[Ylimaisteri]

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Itse sain aikanaan lainaa ihan pyytämällä haluamani määrän ja nykyäänkin oma pankki vielä ainakin vuosi-pari sitten oikein kyseli haluaisinko ottaa vaikka jotain remonttilainaa kun olen asunut niin pitkään samassa osoitteessa, olisivat heti antaneet ties kuinka paljon. Asustelen siis Uudellamaalla ja on vakituinen duuni eli aikalailla vakaat tulot. En sitten tiedä vaikuttaako se että on kiltisti maksellut lainanlyhenyksiä noin 20v ja alkaa laina kohta loppua, haluaisivatko sen takia antaa lisää lainaa että saisivat edes jotain minimaalisia korkotuloja...

Täälläpäin piti parista pankista hakea lainaa 10 vuotta sitten.
Vaihdoin pankkia ihan tuon takia kun omasta pankista ei saanut asuntolainaa.

 

[Tonnin Seteli]

Itsellä oli 1988 Ford Orion jossa oli keskuslukitus ja tuohan oli vain Escortin porrasperämalli, eli aika tavallinen auto. En ole ihan varma saiko tuohon jo ABS - jarrut, mulla oli muistikuva että olisi saanut.

Paha mennä sanomaan. Olisiko puhtaasti mutulla kuitenkin saanut vasta seuraavan mallin Orioniin, tai noihin aikoihin isompaan hoppaan.

Olihan Orionissa paremmin varusteita kuin perus Eskossa, mutta yhtä ankea perustason halpisauto se silti oli. Mä olisin jälki- ja näsäviisaana jonnena tuossa kohtaa säästänyt nuokin rahat parempaan autoon ja/tai ajanut Datsunilla. Tuolla aikakaudella kun pikku Fordin eduksi ei voinut sanoa edes sitä, että siinä olisi hyvä ajotuntuma.

 

[TommiZeliard]

Itsellä oli 1988 Ford Orion jossa oli keskuslukitus ja tuohan oli vain Escortin porrasperämalli, eli aika tavallinen auto. En ole ihan varma saiko tuohon jo ABS - jarrut, mulla oli muistikuva että olisi saanut.

Toki keskuslukitus löytyi 80-luvun alkupuolella joistain harvoista kalliista autoista, ja loppupuolella jo ihan tavallisten perheautojen paremmin varustelluista malleista, esim. Escort Laser tai Opel Vectra 2.0i GL(S) -88. Vectran CD-varustetasoon kuuluivat myös ABS:t. Omegassakin oli, tosin nekin olivat todella hitaasti ryskyttäviä vs. nykyiset.

Jos kuitenkin tarkastellaan koko kyseistä vuosikymmentä, niin keskuslukitus oli silloin kuten sanoin, harvinaista herkkua. Nupin nousemisen odottelu oli normi.


Pieni kertomus vuodelta -89. Isällä oli tuollainen Vectra 2.0i GLS -88, jonka perään ajoi TM:nkin huonojarruiseksi mittaama Audi 100 (~50 m) kakkostiellä Salkolan kohdalla. Vectran kori vääntyi niin, että etupää oli muutaman sentin sivussa suhteessa takapäähän. Vetokoukulla oli osuutensa vääntymiseen. Auto oli vuotta aiemmin ostettu uutena 138 000 markalla, mutta vääntymisen takia isä halusi myydä sen pois. Lapista saapui lentäen mies, joka osti auton latomalla meillä kotona pöydälle 120 000 markkaa pelkkinä Chydeniuksina. Nipun paksuus oli tiukkaan puristettuna 12 mm. Silloin opin yhden setelin olevan 0,1 mm paksu. Isä oli varoittanut auton olevan koriltaan kiero, johon lappilainen totesi: "Ei haittaa, minä oon niin kiero mies itekin, että sittenhän se menee suoraan, kiäh kiäh!". Mies halusi juuri tuollaisen Vectran, koska parilitraisessa oli hyvin vääntöä ja siihen aikaan todella pitkä 5. vaihde (40 km/h@1000 rpm) sekä huippuluokan ilmanvastuskerroin (Cw 0,29), minkä ansiosta maantiekulutus oli erittäin pieni (Lapin pitkät etäisyydet...). Myös GLS-varusteet ja koukku olivat juuri sitä mitä hän haki.

 

[valurauta]

1980-luvun lopulla tullut NICAM stereoääni televisiossa oli todella laadukas. 14-bittinen kvantisointi ja 32 kilohertzin näytteeottotaajuus. Olihan se pakattu häviöllisesti 10 bitin kaistalle lähetyksen ajaksi, mutta dynamiikka on tyypillisellä musiikilla ja puheohjelmilla sellainen että sillä ei ole mitään merkitystä. Väittäisin että esimerkiksi kohinaa pakatessa sen laatu oli parempi mitä nykyisillä mp3 pakkauksilla.

Kun muistaa, että toinen 80-luvun kuluttajateknologia oli CD-levyt, niin on vähän yllättävää joutua toteamaan, että 80-luvulla äänentoisto saavutti jonkinlaisen laatuhuippunsa. 80-luvulla CD:t pyrittiin tekemään akustisesti niin hyviksi kuin suinkin oli mahdollista, mikä käytännössä tarkoitti usein ihan törkeän laadukasta ääntä. 80-90-luvulla myös kuluttajat olivat valmiita panostamaan paljonkin siihen, että saivat nauttia virheetömästä musiikkielämyksestä. Tällä vuosituhannella sen sijaan äänen pakkaaminen ja helppous on kävellyt laadun yli ja kuluttajatason hifi-äänentoisto on melkein kuollut. Poppia kuunnellaan youtubesta ja sen kuulee.

Televisiossakin näkyi vuosikymmenen alkupuolella vain kaksi tv-kanavaa. Esimerkiksi puoli yhdeksän tv-uutiset piti lähettää molemmilla kanavilla yhtä aikaa, ettei ihmiset voisi katsoa telkkarista mitään muuta kuin Yleisradion valtiollista propagandaa.

Jos asui länsirajan lähellä, oli suurta rikkautta, kun TV:stä näkyi myös Ruotsin kanavat. Tuolloin suomalaistaustaiset oli yksi merkittävimmistä siirtolaisryhmistä Ruotsissa, ellei merkittävin, ja tämä näkyi myös laajana SVT:n suomenkielisten ohjelmien tarjontana.

1980-luvun alkupuolella paska haisi kaupungeissa. Esimerkiksi sellu- ja paperitehtaat haisivat aina samalla tavalla kuin nykyään pahimpien käyntihäiröiden aikana. Kaupungin puistoihin ajoivat myös säännöllisesti kananpaskaa nurmikot täyteen. Paskan haju oli sen jälkeen viikkoja melkoinen puistoissa. Samoin petroliautot haisivat aika tavalla. Toki ne bensa-autotkin haisivat eri tavalla kuin nykyautot kun palamistapahtuma ei ollut niin puhdas kuin nykyään ja varmaan melkoisesti palamattomia hiilivetyjäkin tuli pakoputkista kun autojen kaasuttimet eivät olleet oikein säädöissään.

Muistan kuulleeni, että Valkeakoskelta ei kannata ostaa käytettyä autoa ellei halua kemikaalien syövyttämää ruostekasaa,
Toisaalta, olihan se kiva, kun Oulun tehtailta tuli monivärisiä savuja, eikä vain pelkkää tylsän harmaata.

 

[Romuvarasto]

Luulin, että tuo on yhä ihan normaalia. Toki murtohidastetut kassakaapit tai rahakuljetukset ovat normi vähänkin isommissa kaupoissa tai isomman ketjun liikkeiden takahuoneessa (käsittääkseni esim. ärrällä), mutta onhan niitä muitakin paikkoja joissa vielä käsitellään käteistä. Ei siitä niin kauan ole, kun olen viimeksi vienyt taksilla kyypparin pubin sulkemisajan jälkeen yösäilön .

joo, niin kauan kun käteisellä voi maksaa. Joku vaan kyseli noista pankkikorttien mankeloinneista: ne laput vietiin pankkiin ja vasta siellä velotettiin ostajan tililtä ja siirrettiin myyjän tilille.

jOssain vaiheessa sitten tuli maksupäätteet ja reaaliaika.

Luulisin että kirjanpitovelvolliselta yrittäjältä ei kysellä käteisistä. Vain jos joku nobody kiikuttaa isomman summan joutuu vähän raportoimaan.
Joskus neukkulan hajottua harmaata rahaa oli markkinoilla miljarditolkulla eikä korkoja kyselty, mutta aika harva niihin rahoihin ryhtyi ja silloinen rahoitustarkastuskin aika pian rupesi edellyttämään että loppuasiakas tiedetään.

JOs tuo raportointi ärsyttää niin valuuttasäännöstelyn aikaan piti vähäinenkin ulkomaanvaluutta anoa Suomen Pankilta. Normi turistivaluuttamäärät sai suoraan kouraan ja hakemus käsiteltiin jälkeenpäin, mutta muistan että eräältä tunnetulta laulajalta jäi Rolls Royce ostamatta kun Suomen Pankki ei halunnut niin ison puntamäärän menevän yleellisyystuotteeseen.

 

[valurauta]

Toisaalta välillä tuntui, että on vain ajankysymys milloin kaikki kuolevat Neuvostoliiton ja USA:n välisessä ydinsodassa. Sitä ennen olivat kuitenkin metsät kuolemassa happosateisiin.

Tämä on vähän näkökohta, mikä nykyään on unohtunut. Etenkin 80-luvun alkupuoli oli kylmän sodan kylmintä aikaa, jolloin yhtäällä Reagan rakenteli tähtien sotaa ja toisaalla, itärajan takana oli tilanne, jolloin ei tiennyt miten siellä asiat otetaan. Kun Brezhnev kuoli, alkoi suuren epävarmuuden aika, jolloin dementoituneita kalkkiksia marssitettiin toinen toisensa perään Neuvostoliiton keulakuviksi. Gorbatshov toi sitten uuden ajan glasnosteineen - mikä johtikin idän romahdukseen.

Toinen end-of-the-world-teema oli öljyn loppuminen. Tunnetut öljyvarat olivat loppumassa viimeistään ennen vuosituhannen vaihdetta ja aiheuttamassa länsimaisen yhteiskunnan romahduksen. Vielä tällä vuosituhannella julistettiin Peak Oil'ia ja sen tuhovaikutuksia. Tällä rintamalla on ollut aika hiljaista viime vuodet. Mitähän sinne kuuluu nykyään?

 

[Erkki_erikeepperi]

Tämä on vähän näkökohta, mikä nykyään on unohtunut. Etenkin 80-luvun alkupuoli oli kylmän sodan kylmintä aikaa, jolloin yhtäällä Reagan rakenteli tähtien sotaa ja toisaalla, itärajan takana oli tilanne, jolloin ei tiennyt miten siellä asiat otetaan. Kun Brezhnev kuoli, alkoi suuren epävarmuuden aika, jolloin dementoituneita kalkkiksia marssitettiin toinen toisensa perään Neuvostoliiton keulakuviksi. Gorbatshov toi sitten uuden ajan glasnosteineen - mikä johtikin idän romahdukseen.

Toinen end-of-the-world-teema oli öljyn loppuminen. Tunnetut öljyvarat olivat loppumassa viimeistään ennen vuosituhannen vaihdetta ja aiheuttamassa länsimaisen yhteiskunnan romahduksen. Vielä tällä vuosituhannella julistettiin Peak Oil'ia ja sen tuhovaikutuksia. Tällä rintamalla on ollut aika hiljaista viime vuodet. Mitähän sinne kuuluu nykyään?

Öljyn loppuminen taisi kyllä olla enemmänkin "juttu" 1970-luvun alussa (öljykriisi)...

Sen jälkeen on toki vähän väliä julistettu uhkakuvia, että kohta varmaan öljy loppuu. En kyllä muista, että tämä olisi erityisesti 1980-luvun juttu ollut kuitenkaan.

Sen sijaan otsoonikerroksen puhkeaminen oli 1980-luvun juttu, se oli vähän kuin sen ajan "ilmastonmuutoskriisi", joka oli onneksi helposti korjattavissa...

 

[PornReindeer]

Kolikkopelit olisivat tosiaan varmaan vaatineet tuntuvaa tuotekehitystä, jotta olisivat voineet säilyä relevantteina. Niiden pitäisi pystyä tarjoamaan jotain sellaista ekstraa, mitä ei kotona pääse helposti kokemaan.

Toisaalta elokuvateatterit pärjäävät yhä edelleen hieman järjenvastaisesti. Kai siinä joku logiikka on.

Jos uutuuspelitkin olisivat sellaisia "ekat 4kk vain kolikkopeleinä" niin kai tuolla jotain arcadea pyörittäisi
Koronan jälkeen onkin mielenkiintoista nähdä miten teatterit toipuu vai jääkö välitön home release vakiotoiminnaksi jatkossakin...

On tuo telkkaritarjontakin muuttunut, kasarin lopulla Helsingistä korpeen muuttaneeni vasta myöhemmin tajusi miksi katsoi niitä nauhoitettuja VHS:ia puhki kun eihän niitä sarjoja tullut telkkarista. En tiedä oliko asiat paljoa paremmin myöhemminkään, Nelonenkin jäi ysärillä pitkälti näkemättä, muistan miten Pulkkista katsottiin VHS:lta edelleen ihan kuin kymmenen vuotta aikaisemmin piirrettyjä...

Kasarin alussa syntyneenä ehkä se ysäri on enemmän muistoissa...

1980-luvun alkupuolella paska haisi kaupungeissa. Esimerkiksi sellu- ja paperitehtaat haisivat aina samalla tavalla kuin nykyään pahimpien käyntihäiröiden aikana.

Kyllä sitä tiesi milloin tehdas ohitettiin, toki koko ajan puhtaampaan on menty. 80-luku ei ollut sinänsä pahaa aikaa kun vertaa pari vuosikymmentä vanhempiin tarinoihin kun tehtaan lähikylä oli pahimmillaan kuin tiheässä sumussa hajusta puhumattakaan...

 

[Tonnin Seteli]

Toisaalta välillä tuntui, että on vain ajankysymys milloin kaikki kuolevat Neuvostoliiton ja USA:n välisessä ydinsodassa. Sitä ennen olivat kuitenkin metsät kuolemassa happosateisiin. Jostain syystä metsiin ja samalla meidän lasten päälle sumutettiin vesakkomyrkkyjä lentokoneista ikään kuin varmistamaan ekologista tuhoa elleivät happosateet siihen riitä.

Yhden ajan tiedostamisilmiöhän tuokin, ja hiukan turhaa touhua ja laajassa umpimähkäisessä käytössä huonoa metsätalouttahan se oli. Hassua on myrkytysten yhdistäminen happosateisiin, mutta eniten kiinnittäisin huomiota kaikenlaisiin Agent Orange -urbaanilegendoihin. Joka ajalla on omat mikroaaltouunin, matkapuhelinten, videopelien sun muun pelkonsa. Jollain pitää tyydyttää pelkäämisen tarvetta, joukkoon kuulumisen tarvetta ja tietysti kieltämisen tarvetta, ja saahan aktivistina teinipimppiä. No, tuossa oli sentään ihan järkevääkin huolenaihetta mukana, vaikka oikeastihan siinä pohjimmiltaan vihattiin viidakkoa myrkyttäviä imperialistisikoja, jotka ovat ulottaneet sorkkansa Metsähallituksenkin touhuihin, kun NL ei ole vielä ymmärtänyt miehittää Suomea.

On silti myös jännittävän ristiriitaista, että tuosta lässytettiin aikana, jolloin tupakointi oli melkeinpä sosiaalinen pakko myös lasten aikana, freonien käyttö oli mitä sattuu länsimaissakin, asbestia tungettiin joka paikkaan ja ajettiin lyijyllisellä bensalla - bensalla, jonka älyllisesti vammauttamia tuohon aikaan eläneet tilastollisesti ovat... olemme. Pellollekin painettiin niin maan pirusti myrk * kasvinsuojelua joista osa oli nykyisin tai jo 90-luvulla ankarasti kiellettyä myrkkyä, niiden levittämistä ei niin säädelty kuten nykyään, maajussi olisi nauranut hengityssuojaimelle(eikä ollut ihan kaikilla mitään kunnon ilmanvaihtohyttiä joka jo ilman mitään suodatuskykyä auttaa valovuosia), myrkyn iholle joutumisen kanssa ei ollut niin justiinsa jne.

Toki lentolevitystä metsiin voi nähdä tänäkin päivänä ja palvelua kaupitellaan myös yksityisille metsänomistajille, mutta ruosteisten kalsarien välttämiseen auttaa tieto, että se mahdollisesti harvinaiseen tilanteeseen joutuessa päälle putoava tuote ei tänä päivänä ole Agent Orange tai sinappikaasua tai edes suhteellisen harmiton kasvimyrkky vaan lannoitetta, joka ei ole Substralia tai tuhkaa kummempaa.

*Niin, silloin puhuttiin myrkystä. Mistä tuleekin mieleen, että noin laajemmin erilainen saastuttaminen, sotkeminen ja ympäristön paskominen venäläisittäin taisi olla 80-luvulla vielä huudossa ja/tai hyssytelty. Onko jänniä hyviä kokemusasiantuntijahavaintoja? Tietysti perustasolla käsitän että syrjäseuduilla juntimmissa tapauksissa vaarallisia jätteitä vielä haudattiin liiterin taakse ja moottoriöljyä kaadettiin maahan, mutta rasvaiset jutut kiinnostavat.

 

[Tonnin Seteli]

Nykyajan keskipalkka taitaa olla vähän suhteellinen käsite, koska tehdään enemmän osa-aikatöitä, työttömiä ja eläkeläisiä on enemmän ja tuloerot lienee suuremmat.

Sanoisin, että 3000 euroa kuvaa tilannetta paremmin kuin 3600 euroa. Mediaanipalkka onkin juuri tuota luokkaa.

Näin ollen reaaliansiot olisi kasvaneet noin kolmanneksen vuodesta 85.

Reaaliansioiden jälkeen pitää vielä miettiä kulutusvaraa "disposable income" ja ylellisyysasioiden hintaa. 80-luvulla oli isojen poikien kertoman mukaan perusmenoissa paljon suurempi vaihtelu. Sopivassa työpaikassa saattoi saada epäsuorana etuna sen verran edullisen vuokrakämpän, että vuokra oli kuitattu päivän parin palkalla. Siinä yhtälössä pienelläkin palkalla rällää jo kovasti, jos ei tavoittele hienoa autoa.

joo, niin kauan kun käteisellä voi maksaa. Joku vaan kyseli noista pankkikorttien mankeloinneista: ne laput vietiin pankkiin ja vasta siellä velotettiin ostajan tililtä ja siirrettiin myyjän tilille.

jOssain vaiheessa sitten tuli maksupäätteet ja reaaliaika.

Mankelin valtakaudesta kesti reaaliaikaan(siis tuossa tositteiden toimittamismielessä) aika kauan. Siitä ei ole kovinkaan monta vuotta, kun kassaa sulkiessa ajoin maksujen siirron, jolloin vasta maksupäätteen muisti ladattiin pankkiin. Toki reaaliaikainen yhteys Electronia ja satunnaisia tarkistuksia varten on ollut iät ajat, mutta enin osa maksuista meni vasta koontiajona päivän päätteeksi.

Luulisin että kirjanpitovelvolliselta yrittäjältä ei kysellä käteisistä. Vain jos joku nobody kiikuttaa isomman summan joutuu vähän raportoimaan.

Kyllä kysellään ainakin jos sitä käteistä yksityistilille tallettaa. Eikä toiminimiyrittäjällä välttämättä muunlaisia tilejä olekaan, vaikka olisi omat firmaa ja kotitaloutta varten.

Edit: niin joo, jos on "kirjanpitovelvollinen" juridisesti, mutta kun yleensähän normaalit yrittäjät eivät ole sillai kovin laajasti. Tästä kaikesta huolimatta tietysti mihinkään OY:n tilille ei talletella tällaisia kytättäviä käteisiä.