Ei silloin ollut niin tarkkaa ikärajojen kanssa. Alkoissa oltiin tarkkoja iästä, mutta muuten ikärajoitukset olivat häilyviä.
Nämä ovat tosiaan tainneet kadota huvipuistoistakin. Helsingissä ilmeisesti oli ihan oikea yleisölle avoin pelihalli ainakin ennen pandemiaa. Tampereella on ollut enemmän museon tapainen johon pääsee lähinnä yksityistilaisuuden järjestämällä pelaamaan. Jossain päin Suomea kuvittelisin myös olevan flipperihalli, mutta arcadehalleja ei ehkä enää yhtään.
Kolikkopelit olisivat tosiaan varmaan vaatineet tuntuvaa tuotekehitystä, jotta olisivat voineet säilyä relevantteina. Niiden pitäisi pystyä tarjoamaan jotain sellaista ekstraa, mitä ei kotona pääse helposti kokemaan.
Näinpä tietysti, ei se missään miestenlehdessä ollutkaan, vaikka samantapainen artikkeli.
Videopornon historiasta Suomessa olenkin lukenut jostain historiikkia. Muistaakseni se oli ensin jollain tavalla järjestelmän ulkopuolella, koska virallisesti julkaistava elokuvaviihde ylipäänsä kulki poliisivaltion sensuurikoneiston läpi eikä jonkun kulmakaupan tiskin alta vuokraus ollut ykköstehtävä koppalakeille. Jossain vaiheessa kyylät heräsivät ja alkoivat vainota alan liikkeitä lujemmin. Jonkinlainen erillinen täyskieltokin taisi syntyä ja jatkua kuolleena kirjaimena aika pitkään?
En ollut kovin ahkera Alkon tuotteiden käyttäjä, keskityin pussikaljaan jota sai kaupasta, mutta hämärä muistikuva on, että tuolloin 1987 Forssan Alko olisi ollut vielä ns. tiskimyymälä. Alkoon ei menty hyllyjen väliin ihailemaan pullojen etikettejä kuin ruokakaupassa, vaan etukäteen piti tietää mitä ostaa ja ne ostokset pyydettiin myyjältä. Eli Alkossa oli vain pitkä tiski ja tiskin takana olevalle myyjälle sanottiin mitä ja monta putelia haluaa, täti keräili tilauksen ja ostos maksettiin sitten siinä. Vaikeimmin lausuttaville viineille oli olemassa jonkinlainen alkon tuoteluettelo-lirpakelehtinen.
Tuohan juontaa vuonna 1988 voimaan astuneeseen videolakiin, joka kielsi KAIKKI K-18 videokasetit. Raaka väkivaltaviihde ja kova porno oli siis kokonaan kielletty, videokaseteilla. Ei kuitenkaan televisiossa eikä elokuvateattereissa, mutta televisiossa näitä ei muutenkaan esitetty. Paitsi ulkomaisilla taivaskanavilla..
Tuota kutsutaan "palvelumyymäläksi", ja samalla periaatteella kaupat ylipäätään ovat perinteisesti toimineet, ennen kuin joskus 1950-luvun lopulla tuli myös "valintamyymälöitä" eli "itsepalvelumyymälöitä".Täytin 18 vuotta 1987 ja olin silloin laivalla pubissa odottamassa viisarien vaihtumista syntymäpäivän puolelle, että sain laillisesti tilata lonkeron. No tasan kello 24 tietysti tein tiauksen, kysyttiin paperit ja tarjoilija tokaisikin että kovin on tuoreet paperit
Videoiden vuokraus oli 1980-luvulla kallista lystiä. Mielikuva että R-kioskilla leffat taisivat maksaa 20-29 markkaa vuorokauden vuokralta. Varmaan ansiotasoon ja inflaatioon suhteuteutettuna suunnilleen saman verran olisi euroissa nykyään. Kioskilla oli luokkaa muutama sata VHS-leffaa. Vanhat leffat saattoivat maksaa 20 markkaa vuorokaudelta ja TOP10 uutuudet sen 29 markkaa. Sinne kun Kioskille meni lauantaina iltapäivällä vaikka vuokraamaan jotain leffaa niin TOP10 uutuusleffoista oli ehkä kahta leffaa hyllyssä (niitä paskimpia) ja muut TOP kympin kahdeksan leffanimikettä oli vuokrattu loppuun jokainen kappale.
Sugoi pelihalli oli/on malmilla.Nämä ovat tosiaan tainneet kadota huvipuistoistakin. Helsingissä ilmeisesti oli ihan oikea yleisölle avoin pelihalli ainakin ennen pandemiaa. Tampereella on ollut enemmän museon tapainen johon pääsee lähinnä yksityistilaisuuden järjestämällä pelaamaan. Jossain päin Suomea kuvittelisin myös olevan flipperihalli, mutta arcadehalleja ei ehkä enää yhtään.
Eihän se mikään ihme ole. Aika on ajanut moisesta ohi nuorison mainstream-harrastuksena kuten videovuokraamoista. Retroilua, kertaelämys tai hyvin kapea alakulttuurijuttu, siis perinteisin konein.
Tavallaan tämän ajan inkarnaatiossa olen pari kertaa käynyt, ja VR-laitteilla konsepti voisi ollakin elinkelpoinen taas hetken ilman korrepaniikkivuosia. Jyrkkä ehkä. Toki hupi tulee pakosta hintasuojatuksi ainakin parhailla katutason julkisivuliikepaikoilla, ja teollisuusalueen kellariin ei kukaan tule. Ja pääsee porukkapelejä kotoakin käsin pelaamaan siinä vaiheessa kun kaikilla on omat, nykyään kun on tämä kirottu Internet.
Oiskohan ne VHS nauhurit maksaneet 1980-luvun puolivälissä luokkaa 4000 markkaa. Suunnilleen saman mikä oli normaalin duunarin kuukauden palkka.
Rahanarvolaskurin mukaan 29 markkaa vuonna 1985 on nykyrahassa 9,81 euroa.
Rahanarvolaskuri ei anna oikein hyvää käsitystä siitä, että mitä joku maksanut vaikka silloin 34 vuotta sitten vuonna 1985. Reaaliansiot ovat varmaan yli tuplaantuneet sen jälkeen. Paremman käsityksen saa kun suhteuttaa ne hinnat sen ajan palkkoihin.
Pikaisen tutkinnan mukaan palkansaajien keskiansio vuonna 1985 on ollut noin 1000 euroa ja tänä päivänä reilut 3000, joten aika hyvin toi kyllä täsmää tuohon rahanarvolaskuriin.
Olin 1985 atk -operattorina. Palkka oli noin 5 500mk.
Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.
www.apu.fi
Itsellä oli 1988 Ford Orion jossa oli keskuslukitus ja tuohan oli vain Escortin porrasperämalli, eli aika tavallinen auto. En ole ihan varma saiko tuohon jo ABS - jarrut, mulla oli muistikuva että olisi saanut.
Olen kuullut noin monien eläkeläisten sanovan. Ei muuta kuin yläasteen jälkeen töihin kun pääsi ihan peruskoulutuksella.
Nykyajan keskipalkka taitaa olla vähän suhteellinen käsite, koska tehdään enemmän osa-aikatöitä, työttömiä ja eläkeläisiä on enemmän ja tuloerot lienee suuremmat.Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.
Lähteet Palkka – Wikipedia ja
Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin
Jos otetaan huomioon osa-aikatyötä tekevät, suomalaisten palkansaajien mediaaniansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa.
Valuuttamuuntajan mukaan 973 euroa on 5785,20 markkaa.
Sitten taas tuo markkamäärä vuodelta 1985 tekee 1889,00 euroa.
Rahanarvolaskin
apps.rahamuseo.fi
Eli ne palkat ovat about tuplaantuneet reaaliarvoissa vuodesta 1985 tähän päivään. Hintataso esimerkiksi ruuissa, autoissa, vaatteissa ja tekniikassa oli myös sen verran kallis vuonna 1985, että elintaso on nykyään korkeampi mitä sillä rahalla saa romua. Asuntojen osalta hinnat lienevät suunnilleen samat suhteessa palkkatasoon nykyäänkin.
Tannskassa oli tavaraa... siis lehtii
"Danish vintage"
Noin vuonna 1990 tarvitsin lukiolaisena töitä. Soitin talofirmaan, josta kysyttiin melkein ennen kuin ehdin esitellä itseäni, että pääsenkö huomenna tulemaan. Kasasin sitten joidenkin raukkojen taloelementtejä tietämättä asiasta mitään.
Kesällä 1991 oli kesätöiden saaminen vähän nihkeämpää...
Totta. Lama alkoi 89 ja siinä taisi mennä useampi vuosi ennen kuin Nokia auttoi suomen ylös suosta.Kesällä 1991 oli kesätöiden saaminen vähän nihkeämpää...
Kuka olikaan Nokian pääjohtaja silloin?
Lama alkoi 1990 ja täysillä kai iski 1991-93...
Kairamon jälkeinen eli Vuorilehto
En ole itse 80~luvulla varmaan montaa lippua vielä ostanut, mutta muistelisin että markka-ajan lopussa ne oli 30-40 markan välillä.
Toisaalta välillä tuntui, että on vain ajankysymys milloin kaikki kuolevat Neuvostoliiton ja USA:n välisessä ydinsodassa. Sitä ennen olivat kuitenkin metsät kuolemassa happosateisiin. Jostain syystä metsiin ja samalla meidän lasten päälle sumutettiin vesakkomyrkkyjä lentokoneista ikään kuin varmistamaan ekologista tuhoa elleivät happosateet siihen riitä.
Asuminen on kallistunut. Vuonna 80 keskituloisen palkka x 56kk riitti 70m2 asuntoon, 2020 vaati pk-seudulla 78kk.Keskipalkka oli 1985 vuonna 973 euroa ja 2020 vuonna 3600 euroa.
Lähteet Palkka – Wikipedia ja
Suomalainen ansaitsee keskimäärin reilut 3 700 euroa kuukaudessa – Silti puolet palkansaajista tienaa kuukaudessa vain vähän yli 3 000 euroa tai vähemmänkin
Jos otetaan huomioon osa-aikatyötä tekevät, suomalaisten palkansaajien mediaaniansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa.
Valuuttamuuntajan mukaan 973 euroa on 5785,20 markkaa.
Sitten taas tuo markkamäärä vuodelta 1985 tekee 1889,00 euroa.
Rahanarvolaskin
Eli ne palkat ovat about tuplaantuneet reaaliarvoissa vuodesta 1985 tähän päivään. Hintataso esimerkiksi ruuissa, autoissa, vaatteissa ja tekniikassa oli myös sen verran kallis vuonna 1985, että elintaso on nykyään korkeampi mitä sillä rahalla saa romua. Asuntojen osalta hinnat lienevät suunnilleen samat suhteessa palkkatasoon nykyäänkin.
Täälläpä löytyy vielä parikin paikkaa mistä saa ihan oikeaa snagari ruokaa.
Asuminen ja eläminen on jostain syystä kallistunut aivan saatanasti.
Fordillahan oli noihin aikoihin alemman hintatason malleissa (ainakin Escort) mekaanisesti toteutettu versio lukkiutumattomista jarruista. Taisi olla lisävaruste ja keksintö häipyi vähin äänin markkinoilta, ihan syystäkin.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Itse sain aikanaan lainaa ihan pyytämällä haluamani määrän ja nykyäänkin oma pankki vielä ainakin vuosi-pari sitten oikein kyseli haluaisinko ottaa vaikka jotain remonttilainaa kun olen asunut niin pitkään samassa osoitteessa, olisivat heti antaneet ties kuinka paljon. Asustelen siis Uudellamaalla ja on vakituinen duuni eli aikalailla vakaat tulot. En sitten tiedä vaikuttaako se että on kiltisti maksellut lainanlyhenyksiä noin 20v ja alkaa laina kohta loppua, haluaisivatko sen takia antaa lisää lainaa että saisivat edes jotain minimaalisia korkotuloja...
Aika helposti lainaa saa kyllä. Odotin vain, että 6kk koeaika loppuu tein hakemuksen ja sain lainan. Omaa rahaa piti olla vain 5% asunnon hinnasta, näin ensiasunnon ostajana.
Täälläpäin piti parista pankista hakea lainaa 10 vuotta sitten.
Paha mennä sanomaan. Olisiko puhtaasti mutulla kuitenkin saanut vasta seuraavan mallin Orioniin, tai noihin aikoihin isompaan hoppaan.
Tuolla aikakaudella kun pikku Fordin eduksi ei voinut sanoa edes sitä, että siinä olisi hyvä ajotuntuma.Toki keskuslukitus löytyi 80-luvun alkupuolella joistain harvoista kalliista autoista, ja loppupuolella jo ihan tavallisten perheautojen paremmin varustelluista malleista, esim. Escort Laser tai Opel Vectra 2.0i GL(S) -88. Vectran CD-varustetasoon kuuluivat myös ABS:t. Omegassakin oli, tosin nekin olivat todella hitaasti ryskyttäviä vs. nykyiset.
Kun muistaa, että toinen 80-luvun kuluttajateknologia oli CD-levyt, niin on vähän yllättävää joutua toteamaan, että 80-luvulla äänentoisto saavutti jonkinlaisen laatuhuippunsa. 80-luvulla CD:t pyrittiin tekemään akustisesti niin hyviksi kuin suinkin oli mahdollista, mikä käytännössä tarkoitti usein ihan törkeän laadukasta ääntä. 80-90-luvulla myös kuluttajat olivat valmiita panostamaan paljonkin siihen, että saivat nauttia virheetömästä musiikkielämyksestä. Tällä vuosituhannella sen sijaan äänen pakkaaminen ja helppous on kävellyt laadun yli ja kuluttajatason hifi-äänentoisto on melkein kuollut. Poppia kuunnellaan youtubesta ja sen kuulee.
Jos asui länsirajan lähellä, oli suurta rikkautta, kun TV:stä näkyi myös Ruotsin kanavat. Tuolloin suomalaistaustaiset oli yksi merkittävimmistä siirtolaisryhmistä Ruotsissa, ellei merkittävin, ja tämä näkyi myös laajana SVT:n suomenkielisten ohjelmien tarjontana.
Muistan kuulleeni, että Valkeakoskelta ei kannata ostaa käytettyä autoa ellei halua kemikaalien syövyttämää ruostekasaa,
joo, niin kauan kun käteisellä voi maksaa. Joku vaan kyseli noista pankkikorttien mankeloinneista: ne laput vietiin pankkiin ja vasta siellä velotettiin ostajan tililtä ja siirrettiin myyjän tilille.
Tämä on vähän näkökohta, mikä nykyään on unohtunut. Etenkin 80-luvun alkupuoli oli kylmän sodan kylmintä aikaa, jolloin yhtäällä Reagan rakenteli tähtien sotaa ja toisaalla, itärajan takana oli tilanne, jolloin ei tiennyt miten siellä asiat otetaan. Kun Brezhnev kuoli, alkoi suuren epävarmuuden aika, jolloin dementoituneita kalkkiksia marssitettiin toinen toisensa perään Neuvostoliiton keulakuviksi. Gorbatshov toi sitten uuden ajan glasnosteineen - mikä johtikin idän romahdukseen.
Öljyn loppuminen taisi kyllä olla enemmänkin "juttu" 1970-luvun alussa (öljykriisi)...
Jos uutuuspelitkin olisivat sellaisia "ekat 4kk vain kolikkopeleinä" niin kai tuolla jotain arcadea pyörittäisi
Kyllä sitä tiesi milloin tehdas ohitettiin, toki koko ajan puhtaampaan on menty. 80-luku ei ollut sinänsä pahaa aikaa kun vertaa pari vuosikymmentä vanhempiin tarinoihin kun tehtaan lähikylä oli pahimmillaan kuin tiheässä sumussa hajusta puhumattakaan...
Yhden ajan tiedostamisilmiöhän tuokin, ja hiukan turhaa touhua ja laajassa umpimähkäisessä käytössä huonoa metsätalouttahan se oli. Hassua on myrkytysten yhdistäminen happosateisiin, mutta eniten kiinnittäisin huomiota kaikenlaisiin Agent Orange -urbaanilegendoihin. Joka ajalla on omat mikroaaltouunin, matkapuhelinten, videopelien sun muun pelkonsa. Jollain pitää tyydyttää pelkäämisen tarvetta, joukkoon kuulumisen tarvetta ja tietysti kieltämisen tarvetta, ja saahan aktivistina teinipimppiä. No, tuossa oli sentään ihan järkevääkin huolenaihetta mukana, vaikka oikeastihan siinä pohjimmiltaan vihattiin viidakkoa myrkyttäviä imperialistisikoja, jotka ovat ulottaneet sorkkansa Metsähallituksenkin touhuihin, kun NL ei ole vielä ymmärtänyt miehittää Suomea.
Reaaliansioiden jälkeen pitää vielä miettiä kulutusvaraa "disposable income" ja ylellisyysasioiden hintaa. 80-luvulla oli isojen poikien kertoman mukaan perusmenoissa paljon suurempi vaihtelu. Sopivassa työpaikassa saattoi saada epäsuorana etuna sen verran edullisen vuokrakämpän, että vuokra oli kuitattu päivän parin palkalla. Siinä yhtälössä pienelläkin palkalla rällää jo kovasti, jos ei tavoittele hienoa autoa.
Mankelin valtakaudesta kesti reaaliaikaan(siis tuossa tositteiden toimittamismielessä) aika kauan. Siitä ei ole kovinkaan monta vuotta, kun kassaa sulkiessa ajoin maksujen siirron, jolloin vasta maksupäätteen muisti ladattiin pankkiin. Toki reaaliaikainen yhteys Electronia ja satunnaisia tarkistuksia varten on ollut iät ajat, mutta enin osa maksuista meni vasta koontiajona päivän päätteeksi.
Kyllä kysellään ainakin jos sitä käteistä yksityistilille tallettaa. Eikä toiminimiyrittäjällä välttämättä muunlaisia tilejä olekaan, vaikka olisi omat firmaa ja kotitaloutta varten.
