Kannattaa ehkä lukea toi mun aiempi pitkä postaus taiteesta, adaptaatioista yms.Ja muuttumisella tarkoitat että ne ostetaan ja isketää modernia politiikkaa sinne sekaan.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan jos joku kirjoittaa afrikkalaista fantasiaa, tuskin kellään muullakaan.
Ja tällä ei ole kyllä mitään tekemistä minkään identiteettien kanssa. Ihmiset tykkää kirjoista ja haluavat nähdä ne valkokankaalla ja sitten aktivistit pistävät sinne omaa paskaansa sekaan ja ovat yleensä vielä koko sarja/leffa on muutenkin paska.
Aika epämääräinen on rasismin raja.
Voi siis tykätä maailmasta jossa eri etnisyyksillä on taustat ja ovat eri alueilta, mutta sitten jos vähänkään miettii toista maailmaa katsoessaan että miksiköhän tämän Frodon naapuri on musta että mistäköhän hän on kontuun muuttanut, ja sitte vielä jos kehtaa ihmetellä että mitä vittua, kun selviääkin että kyseessä olikin ohjaajan poliittinen päätös muuttaa osa hobiteista mustiksi, niin hypätään pakkomielteen puolelle.
Minusta ne pakkomielteet on ihan siellä tekijöiden päässä, kun pitää alkaa ihonvärejä muuttelemaan.
Taidehan ei ole mitään paikallaan pysyvää, ja aika harvan taiteilijan tavoitteena on toisintaa jotain aiemmin tehtyä, edes silloin kun lähdemateriaalina käytetään jotain aiempaa taideteosta. Taide on myös aina kiinni ajassaan, se kommentoi tahtomattaankin omaa aikaansa ja peilaa sen arvoja. Elokuva, etenkin Hollywood-elokuva, on suuresta koneistostaan johtuen aika konservatiivista ja hitaasti ajan henkeen mukautuvaa. Toki joillekin sekin tuntuu olevan ihan liian vauhdikasta. Silloin suosittelisin esim oopperan pariin siirtymistä. Siellä mikään ei pääsääntöisesti muutu yhtään mihinkään, vaikka erikoistehosteet paranevatkin.