Eutanasia vastatuulessa eduskunnassa, asiantuntijat torjuvat kansalaisaloitteen – ”Kun kuoleman tuottaminen tulee hyväksyttäväksi, sitä käytetään”
Eduskunnan kuulemat asiantuntijat korostivat, että puutteellinen saattohoito on saatava kuntoon tasapuolisesti koko maassa.
Eutanasia-kansalaisaloitteen tekijöiden edustajat Ilkka Taipale (vas.), Henrik Lax, Osmo Soininvaara ja Iiro Viinanen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa Eutanasia-aloitteesta. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Olli Pohjanpalo HS
Julkaistu: 9.11. 12:58 , Päivitetty: 9.11. 13:23
EDUSKUNNAN sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaina terveydenhuollon asiantuntijoilta voimakasta kritiikkiä eutanasian eli armokuoleman sallimista kohtaan.
Asiantuntijat korostivat, että puutteellinen saattohoito on saatava kuntoon tasapuolisesti koko maassa.
”Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, kuinka paljon on tapauksia, joiden ainoaksi keinoksi jää elämän lopettaminen”, sanoi Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori
Jaana Hallamaa.
”Nykyhetkellä eivät täyty edellytykset, että potilaat saisivat kaiken mahdollisen hoidon, koska palliatiivinen hoito ei ole tasavertaisesti saatavissa. Jos eutanasia nyt laillistettaisiin, se tulisi korvaamaan puutteellista saattohoitoa”, sanoi Hyksin ylilääkäri, palliatiivisen lääketieteen professori
Tiina Saarto.
Palliatiivinen hoito on oireita lievittävää hoitoa parantumattomasti sairaiden osalta.
KANSALAISALOITE eutanasian laillistamiseksi luovutettiin eduskunnalle helmikuussa, kun se oli kerännyt yli 60 000 nimeä. Kansalaisaloitteet voivat päästä eduskunnan käsiteltäväksi, jos ne keräävät vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tuen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä on laatia mietintö siitä, miten eduskunta suhtautuu eutanasian sallimiseen. Elämän ja kuoleman kysymys asettaa kansanedustajat vaikean päätöksen eteen.
Eutanasia-asiassa edustajilla on toki oikeus äänestää omantunnon mukaan ilman ryhmäpäätöksiä. Valiokunta jatkaa vielä kuulemisia, joten esityksen valmistuminen menee ensi vuoden puolelle.
Kun eduskunta täysistunnossaan keväällä aloitti aloitteen käsittelyn, yhteinen tahto oli, että saattohoitoa pitää parantaa joko nykyisiä lakeja muuttamalla tai säätämällä uusi saattohoitolaki.
Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on joulukuussa julkaisemassa suosituksen, jossa kuvataan osaamis- ja laatukriteerit sekä toimenpiteet palliatiivisen ja saattohoidon yhtenäistämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi.
Toimeenpanoon myönnettiin määräraha budjettiriihessä vuosille 2018 ja 2019.
EUTANASIAN hyväksyminen eduskunnassa näyttää torstaisen kuulemisen jälkeen entistä epätodennäköisemmältä. Kansalaisten tahto on toisenlainen. Keväällä tehdyssä Helsingin Sanomien gallupissa kolme neljäsosaa kansalaisista kannatti eutanasiaa.
Kansalaisaloitteen taustalla on viisi entistä kansanedustajaa;
Esko Seppänen,
Iiro Viinanen,
Ilkka Taipale,
Osmo Soininvaara ja
Henrik Lax. Heidän mukaansa kuolevalla on oikeus itse määrätä elämänsä päättymisestä.
Professorit Hallamaa ja Saarto näkivät, että itsemääräämisoikeus ei ole yksiselitteinen käsite, koska päätökseen elämän lopettamisesta vaikuttaa myös yhteisö esimerkiksi taakkana olemisen tunteen kautta.
”Itsemääräämistahto on sosiaalisesti määräytynyt, ei individualistinen tahto”, sanoi Hallamaa. ”Itsemääräämisoikeus ei ole muut perusoikeudet syrjäyttävä oikeus. Ei kaikkein keskeisimmästä oikeudesta, oikeudesta elämään voi luopua.”
Saarron mukaan niissä maissa, joissa eutanasia on sallittu, eutanasiatapauksia perustellaan lisääntyvästi itsemääräämisoikeudella. ”Kun kuoleman tuottaminen tulee hyväksyttäväksi, sitä käytetään joko itse tuotettuna tai toisten tuottamana”, hän sanoi.
”Jos surmaaminen voi tapahtua yhteiskunnallisen päätöksen jälkeen, sitten puhutaan vain perusteista ja niitä tulee koko ajan lisää. Puutteellista saattohoitoa ei saa korvata eutanasialla”, Saarto sanoi.
KANSALAISALOITTEEN mukaan eutanasiaan voitaisiin turvautua, jos potilaalla on sietämättömiä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida hyvänkään saatto- tai palliatiivisen hoidon avulla lievittää.
Lisäksi eutanasiaa toivovan potilaan tulisi sairastaa kuolemaan johtavaa tautia, jonka parantumisesta ei olisi toivoa. Hänen täytyisi olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen, ja hänen tulisi itse esittää pyyntö eutanasiasta.
Henrik Lax sanoi valiokunnalle torstaina, että oma tahto on armokuolemassa oleellinen ja tiukat ehdot ehkäisevät lain käyttämistä väärin.
”Kansanedustajien olisi tunnustettava se tosiasia, että paraskaan saattohoito ei pysty kipuja kokonaan estämään. Ja miettikää, onko kiellon voimassa pitäminen armollista vai armotonta”, Lax vetosi valiokunnan jäseniin.
”Mikä arvo annetaan ihmisen tahdolle hänen elämänsä vaikeimmassa valinnassa?”