Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Hassusti kaikki valvonta on näemmä pahasta, koska pöhinä ja pikkuhitlerit.
Itsehän sanoisin, että kaikki tarpeeton valvonta on pahasta. Ja siihen tarpeettoman valvonnan puolelle lipsahdetaan hyvin helposti kun se teknologia sen mahdollistaa. Valvotaan nyt vaan ihan vähän koska syyt ja jotain saattaa joskus tapahtua jos ei valvota. Varmaan jokaisessa taloyhtiössä, jossa on otettu käyttöön esim. Iloq, on niitä pikkuhitlereitä valvomassa muiden menemisiä.

Etenkin isoissa työpaikoissa tunnutaan suhtautuvan melko hälläväliä -asenteella organisaation suorittamaa valvontaa kohtaan. Se, että organisaatiolla on kyky valvoa ihmisten menemisiä ei tarkoita, että se saa sitä kaikissa tilanteissa tehdä.
 
Jono muodostui siksi, että noita portteja oli vain se yksi, ja kukaan ei saanut mennä ruokalaan kulkematta portin läpi.
Sanoit, että siinä portilla meni 10s per oppilas. Jos tuo mukamas aiheutti jonkin poikkeukselisen pullonkaulan, kun samaan aikaan portin toisella puolella olevalla yhdellä ja ainoalla linjastolla olisi ollut läpimenokykyä merkittävästi enemmän, niin se tarkoittaisi samalla, että jokainen oppilas olisi saanut kerättyä linjastolta ruokansa alle kymmenessä sekunnissa. Nämä sun jutut ovat kyllä yksi toisensa jälkeen säälittävämpiä yrityksiä trollata keksityillä ongelmilla.

Edit.
Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa heti kun ensimmäinen alkaa arpomaan että mitähän ruokaa sitä ottaisi tai keräämään salaattia lautaselle kurkunpala kerrallaan tai voitelemaan leipää jne. Ja näitähän riittä, joten ongelma vaan kertaantuu. 10s ei riitä normitumpelolle per vaihe. En siis tarkoittanut, että kaikki vaiheet on hoidettu 10 sekunnissa. Väitän, että se "pikkuhitlereiden" vittuillessaan asentama seurantaportti ei mitenkään voi aiheuttaa jonoa yhden ruokailulinjaston tapauksessa, vaan syy jonoon on jossakin muualla. Eli keksitty ongelma, joka yritetään taas tällaisella ihmeellisellä aasinsillalla muuttaa digitalisaation syyksi.

Jos joku ulkopuolinen käy jossain ammattikoulun ruokalassa luvatta syömässä, niin minusta se on kyllä sen verran pieni ongelma, ettei nyt sellaisen takia pitäisi alkaa pitämään kirjaa kaikkien luvallisesti syömässä käyvien liikkumisista. Kaikenlaisten vapauden ja yksityisyyden vähenemiseen johtavien toimien kuitenkin pitäisi aina olla suhteessa siihen haittaan, jota niillä torjutaan.
En tarkoittanut tuota ruokalaa ainoana paikkana. Se oli vastine tähän sinun viimeisimpään foliohattuyleistykseen: "Jostain syystä minusta vain vaikuttaa siltä, että näitä digitaalitekniikan mukanaan tuomia "mahdollisuuksia" hyvinkin usein hyödynnetään vain siihen, että niillä pyritään seuraamaan ihmisten liikkumista tavalla tai toisella reaaliajassa. Varsinkin koulujen ja muiden julkisorganisaatioiden hallinnon keskijohtoportaat sitten pesiytyvät täyteen pikkuhitlereitä, jotka haluavat sellaista teknologiaa pakottaa joka paikkaan kustannuksista välittämättä."
 
Viimeksi muokattu:
Sanoit, että siinä portilla meni 10s per oppilas. Jos tuo mukamas aiheutti jonkin poikkeukselisen pullonkaulan, kun samaan aikaan portin toisella puolella olevalla yhdellä ja ainoalla linjastolla olisi ollut läpimenokykyä merkittävästi enemmän, niin se tarkoittaisi samalla, että jokainen oppilas olisi saanut kerättyä linjastolta ruokansa alle kymmenessä sekunnissa.

Eikä tarkoita.

Ruokalinjasto on liukuhihna. SIinä tekee monta ihmistä eri asioita yhtä aikaa.

Läpimenokyky on se, kuinka kauan yksi ihminen viipyy yhdessä liukuhihnavaiheessa

Jos linjasto on suunniteltu järkevästi, 10sek ei ole mikään ongelma yhdelle liukuhihnavaiheelle.

Siihen, että ottaa lautasen ei mene 10 sekuntia.

Siihen, että ottaa veitsen ja haarukan ei mene kymmentä sekuntia.

Siihen, että täyttää vesilasin ei mene kymmentä sekuntia.

jne.

Yhteen liukuhihnavaiheeseen menee tyypillisesti yli 10sek vain jos linjasto on suunniteltu typerästi ja siellä tehdään monta toimintoa samassa liukuhihnavaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Uskoisin, että digitalisaatio parantaa merkittävästi useimpien toimistotöiden tuottavuutta, mutta toisaalta huonontaa merkittävästi esimerkiksi metsätöiden ja vastaavanlaisten suoraan uutta arvoa tuottavien töiden tuottavuutta.
Kikkailetko nyt termeillä vai mikä tuossa on ajatus.
Metsänhoidossa digitaalisuus todellä tärkeää ja hyödyllistä, ja jos mietit ihan metsurien tehtäviä, korjuu lokistiittaakka. Toki se iso harppaus tapahtunut koneellistumisen myötä, mutta digitalisaatio on sen jälkeen ollut se touhua tehostava tekiä.

Itsehän sanoisin, että kaikki tarpeeton valvonta on pahasta. Ja siihen tarpeettoman valvonnan puolelle lipsahdetaan hyvin helposti kun se teknologia sen mahdollistaa. Valvotaan nyt vaan ihan vähän koska syyt ja jotain saattaa joskus tapahtua jos ei valvota. Varmaan jokaisessa taloyhtiössä, jossa on otettu käyttöön esim. Iloq, on niitä pikkuhitlereitä valvomassa muiden menemisiä.
Tuossa tarinassa kannattaa olla lähdekriittinen, ja osa oli ihan suoraan arvailuja.

Mutta siinä olen samaa mieltä että digitalisoinnin yhteydessä pitää, tai pitäisi miettiä ettei kerätä, luoda tarpeetonta dataa, nimenomaan yksityisyyden kustannuksella. Se voi olla ihan hyvä että oppilaitos ruokailussa valvotaan sitä että syöjät ovat siihen oikeutettuja, oikeastaan aletaan lähestyä sitä että velvollisuus valvoa. Kuvalitu lahiluettava kortti ja portti kuullostaa ihan tehokkaalta ratkaisuilta, säästää työvoimatarvetta. ilmeisesti samalla halittu jounoutumista itse ruokalassa

Palvelun järjestämiseen tärkeätä että tiedetään ruokailijoiden määrä, digitalisaatio mahdollistaa sen tiedon hyödyntämisen , palvelun parantamisen, ruuanriittävyyden/hävikin optimointia jne. Mutta tarviiko tietää henkilöntietoja, saati tarviiko niitä talentaa. ja jos tarve, niin digitalisaation haitat tulee siinä että niitä voidaan käyttään tehokkaasti muuhunkin, ei toivottoon.

Oppilaitoksissa on vuosikymmeniä kerättä tiedot oppilaiden läsnäolosta, usein tuntikohtaisesti, missä tilassa jne. kerättyt muitakin merkintöjä, joten syömässä käynnin merkkaaminen ei ole se juttu, vaan se että digitalisaatio mahdollistaa sen tiedontehokkaan käytön, jos aiemmin oli enemmänkin kyse siitä että kukaan ei viitsi kaivella tietoja, joka itsessään toimi "suojana", digitalisaation myötä pitää erikseen rakentaa ne rajoitteet, esteet.
 
Eikä tarkoita.

Ruokalinjasto on liukuhihna. SIinä tekee monta ihmistä eri asioita yhtä aikaa.

Läpimenokyky on se, kuinka kauan yksi ihminen viipyy yhdessä liukuhihnavaiheessa

Jos linjasto on suunniteltu järkevästi, 10sek ei ole mikään ongelma yhdelle liukuhihnavaiheelle.

Siihen, että ottaa lautasen ei mene 10 sekuntia.

Siihen, että ottaa veitsen ja haarukan ei mene kymmentä sekuntia.

Siihen, että täyttää vesilasin ei mene kymmentä sekuntia.

jne.

Yhteen liukuhihnavaiheeseen menee tyypillisesti yli 10sek vain jos linjasto on suunniteltu typerästi ja siellä tehdään monta toimintoa samassa liukuhihnavaiheessa.
Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa tasan siinä vaiheessa, kun ensimmäinen alkaa arpomaan ruokaa lautaselle tai keräämään salaattia tai voitelemaan leipää jne. 10s ei riitä normitumpelolla per vaihe. Kirjoitin huonosti, mutta tuota tietenkin tarkoitin, en sitä että kaikki vaiheet on hoidettu 10 sekunnissa.

Viimeksi eilen vierailin yhdessä oppilaitoksessa, jossa oli 50 metrin hyvin hitaasti etenevä jono ruokalassa ja käytössä oli kuitenkin 4 linjastoa ilman mitään portteja.

Mutta sovitaan nyt sitten, että Sompin tarina oli värittämätön totuus ja että jonon ainoa syy oli siinä portissa ja että se oli vain täysin turha seurannan väline.
 
Viimeksi muokattu:
Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa tasan siinä vaiheessa, kun ensimmäinen alkaa arpomaan ruokaa lautaselle tai keräämään salaattia tai voitelemaan leipää jne. 10s ei riitä normitumpelolla per vaihe.

Mutta sovitaan nyt sitten, että Sompin tarina oli värittämätön totuus ja että jonon ainoa syy oli siinä portissa ja että se oli vain täysin turha seurannan väline.
Hkulta ei kommentoinut Sompin väitettä, vaan liukihihnamallia (joka toki voidaan sössiä)


Tarinaan kannattaa muuten olla lähdekriittinen, keskiasteen ruokailu jossa sisään jonottamiseen menisi säännöllisesti puolituntia, ei oikein kuullosta uskottavalta. vai onko noissa tunti tai pidemmät ajat varattu ruokailuuun.

Se taasen ei ole ennenkuulumatonta että ensimmäinen piste (tässä tuo portti) toimii asiakasvirran ohjauksessa "annostelussa" (eli sillä hallitaaan sitä ettei myöhemissä pisteissä liikaa ruuhkaa, linjasto, pöydät, astiakeräys jne).
 
Tässäkin puhutaan asioista, jotka on 25-30 vuotta vanhoja.
Ennen ATK oli hieno ja iloinen asia. Mitä tämän päivän digitalisaatio on?

Tottakai ensimmäisenä digitalisoituivat työt joissa oli saatavissa isoimmat hyödyt, eli sellaiset joissa pääasiassa pyöriteltiin tietoa paperilla. Nyt sitten raavitaan jo enemmän tai vähemmän kattilan pohjaa ja digitalisoidaan palveluita joiden digitalisoinnin hyödyt on marginaalisempia, tai joidenkin osapuolten osalta jopa kyseenalaisia.

Mutta vaikka jossain sitä hyötyä syntyisikin, niin jos sen mukana katoavat kohtalaisen tuottavuuden työpaikat ja siirtävät sen jengin vielä huonomman tuottavuuden työpaikkoihin niin nettohyöty voi olla nolla.

Jostain syystä hyvin harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että bruttokansantuote on oikeastaan aika huono mittari, koska se ei ota huomioon, onko se tuotettu arvonlisä varsinaisesti mitään kovin konkreettista. Nyt on viime aikoina paljon pöhisty mm. siitä, että tuulivoima ja muu "vihreä energia"

Tuo on aivan virheellinen lähtökohta. Tosiasiassa palvelun tai tuotteen rahassa mitattu hinta on ainoa käyttökelpoinen ja lähes objektiivinen mittari sille mikä sen arvo on. Millään muulla mittarilla ei voida järkevästi vertailla asiaa, johon vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä. Konkreettisuus on täysin sivuseikka.
 
Tottakai ensimmäisenä digitalisoituivat työt joissa oli saatavissa isoimmat hyödyt, eli sellaiset joissa pääasiassa pyöriteltiin tietoa paperilla. Nyt sitten raavitaan jo enemmän tai vähemmän kattilan pohjaa ja digitalisoidaan palveluita joiden digitalisoinnin hyödyt on marginaalisempia, tai joidenkin osapuolten osalta jopa kyseenalaisia.
Niinpä. Isot hyödyt on ammennettu kotiin vuosikymmeniä sitten ilman, että kenenkään on tarvinnut painostaa tai pakottaa mitään.

Onkin kummallista, että digitalisaatio nähdään julkisessa keskustelussa uutena asiana, jota pitäisi "edistää".

Mutta vaikka jossain sitä hyötyä syntyisikin, niin jos sen mukana katoavat kohtalaisen tuottavuuden työpaikat ja siirtävät sen jengin vielä huonomman tuottavuuden työpaikkoihin niin nettohyöty voi olla nolla.
Vaikutukset voivat kääntyä hyvinkin negatiivisiksi, jos ihmiset alkavat nähdä pakkodigitalisaation jonkin sortin fasismina, pyrkimyksenä viedä ihmisten vapaus ja yksityisyydensuoja ja alistaa kaikki totaaliseen digikontrolliin. Pikkuhitleröinnin sijasta ehtaa isohitleröintiä.
 
Tuossa viime vuonna kävin pitkästä aikaa opiskelijaruokalassa. Siellä oli itsepalvelukassa.
Tuli äkkiä muistoja mieleen 20 vuoden takaa. Tuolloinkin se oli hirvittävän hidasta maksaminen, kun useimmilla oli kortit ja silloiset maksupäätteet olivat hitaita. Aina välillä kävi tuuri, ja toisen kassan maksupääte oli rikki, jolloin käteistä käyttämällä pääsi lyhyeen jonoon joka lyheni rivakasti. Itse yleensä maksoin 2+1 kolikoilla, joita vartavasten hain pankista pötkölöittäin kun en muutoin käteistä käyttänyt.

Nyt tuolla itsepalvelukassalla, yhdellä henkilöllä kesti ehkä hieman vajaa minuutin se nysvääminen. Ennen ehkä 20-30 sekuntia.
En päässyt tarpeeksi lähelle nähdäkseni mikä siinä prosessissa on niin hidasta. Uskomatonta touhua.

Tuon Sompin mainitsema 10 sekuntia jossain portissa tuntuu liioittelulta. Mutta nyt kun mietin asiaa tuohon suhteutettuna, ei välttämättä ollenkaan.
 
Tuon Sompin mainitsema 10 sekuntia jossain portissa tuntuu liioittelulta. Mutta nyt kun mietin asiaa tuohon suhteutettuna, ei välttämättä ollenkaan.
En minäkään epäile, etteikö joku saisi siinä suhmuroitua 10 sekuntia. Kyse olikin siitä, että onko sillä mitään merkitystä sen ruokalan linjaston vieläkin hitaamman etenemisen kanssa.
 
En minäkään epäile, etteikö joku saisi siinä suhmuroitua 10 sekuntia. Kyse olikin siitä, että onko sillä mitään merkitystä sen ruokalan linjaston vieläkin hitaamman etenemisen kanssa.
Jep, kyllä se linjasto hitailee enemmän kuin sen 10 sekunnin verran. Ja vielä jos joku ruokalaji loppuu ja henkilökunta käy laittamassa uuden astian sitä niin siinä menee jo helposti puoli minuuttia kun jono seisoo. Ja juoma-automaatti joskus pykii että antaakin painalluksella vain ruokalusikallisen nestettä ja sitten kun painaa toisen kerran niin taas on yli 10s per piste saatu kulutettua. Ja tuohon kun ottaa vielä huomioon sen kun joku miettii "otanko tänään nyt perunaa vai riisiä" niin äkkiä noista kumuloituu puolesta minuutista pariin minuuttiin viivettä helposti.
 
Huvittavaa. Kirjoittaa tori.fi hakuun sanan "vene", niin tulee jotain ihan paskaa. Kai tämä on nykyaikaa. :p

Siis ei ainakaan mitään veneilyyn liittyvää..
 
Huvittavaa. Kirjoittaa tori.fi hakuun sanan "vene", niin tulee jotain ihan paskaa. Kai tämä on nykyaikaa. :p

Siis ei ainakaan mitään veneilyyn liittyvää..
No mutta eihän tämäkään ole millään tavalla digitalisaation vika. Valititko 90-luvulla mainospaperituotannon ongelmista, jos joku oli laittanut Keltainen pörssi -lehteen ilmoituksen väärälle osastolle, tai jos avasit sivun väärästä kohdasta?

Testasin tuota muuten itse juuri ja hakusanalla "vene" tulee ainakin minulle ihan järkevällä tavalla kaikkia tuotteita, joissa tuo sana esiintyy. Poikkeuksena kovalla rahalla hakutulosten kärkeen ostetut "Paalupaikka"-logolla varustetut ilmoitukset, joita näyttää olevan yksi per sivu ja siinä voi olla vaikka perseensuristin.

Joku voi haluta löytää tuolla hakusanalla soutuveneitä ja toinen vene-aiheisia taideteoksia, mutta on lähinnä hakijan ongelma, jos pahastutaan tuloksista jotka vastaavat hakua. Siellä palvelussa on niitä kategorioitakin, joita kannattaa hyödyntää. Tämän enempää ei Tori-palvelun ongelmista kannata täällä puida, kun eivät tänne kuulu.

Tällaisia tuloksia tulee minulle (mukana on veneen muotoinen lasikulho, kasa venetrailereita ja pari taulua, joissa myös on tuo sana mainittu):

1726864218772.png
 
Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Usein ihmettelen, miten hankalaa joillekkin ihmisille on ottaa jonotuslappu. Siitä kosketusnäytöstä kun vain painaisi, mitä asia koskee. Mutta ei. Joillekkin ihmisille ei vain ole, edes perus lukutaitoa, ja ymmärtämistä suotu.
 
Jep, kyllä se linjasto hitailee enemmän kuin sen 10 sekunnin verran. Ja vielä jos joku ruokalaji loppuu ja henkilökunta käy laittamassa uuden astian sitä niin siinä menee jo helposti puoli minuuttia kun jono seisoo. Ja juoma-automaatti joskus pykii että antaakin painalluksella vain ruokalusikallisen nestettä ja sitten kun painaa toisen kerran niin taas on yli 10s per piste saatu kulutettua. Ja tuohon kun ottaa vielä huomioon sen kun joku miettii "otanko tänään nyt perunaa vai riisiä" niin äkkiä noista kumuloituu puolesta minuutista pariin minuuttiin viivettä helposti.

Lähes kymmenen vuotta armeijasta on aikaa ja päässä on edelleen lauseet "Ja jono liitää, hopi hopi.", "Mitä nopeemmin, Sitä Nopeemmin", "Ei härvätä", "Ruoka räjähtää lautaselle", "Sipisee Sipisee".

Siviilissä tulee ihan liikaa vastaan tapauksia, jotka jäävät arpomaan linjastolle ja koko homma tahmaa.

Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.
 
Lähes kymmenen vuotta armeijasta on aikaa ja päässä on edelleen lauseet "Ja jono liitää, hopi hopi.", "Mitä nopeemmin, Sitä Nopeemmin", "Ei härvätä", "Ruoka räjähtää lautaselle", "Sipisee Sipisee".

Siviilissä tulee ihan liikaa vastaan tapauksia, jotka jäävät arpomaan linjastolle ja koko homma tahmaa.

Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.
Mahdollisuuksien mukaan jään arpomaan 10-20sek ajaksi linjastolle, jotta saan jonkun kihisemään raimon valtaan.
 
Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia.

Pääosin, koska ne tietorakentaan siellä ohjelman sisällä on paljon monimutkaisempia eikä siellä välttämättä ole mitään yhtä paikkaa mistä sitä hakua tehdä.

Lisäksi:

* Monien vähän vanhempien ohjelmointikielten standardikirjastojen valmiit merkkijonohakufunktiot ei toimi UTF-8-tekstille
* Niiden diakriittisten merkkien yms. eliminointi ja käsittely oikein ei usein ole niin simppeliä.

Esimerkkinä turkin i- ja I-kirjaimet.

Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Höpöhöpö. Google tuntuu olevan moniin muihin hakukoneisiin nähden ylivoimainen, ongelma vaan on, että jos haet asioita, joita juuri kukaan muu ei hae, mutta joille on samannimisiä mutta täysin eri asiaa tarkoittavia kaimoja olemassa, niin google ei osaa lukea ajatuksiasi, että mitä niistä tarkoitat, ja tarjoaa niitä, mitä suurin osa ihmisitä kaipaa.

Erityisesti, jos jätät loggaamatta sisään googleen että google ei voi customoida palveluitasi sinulle.
 
Jos Googlella etsii nykyään vaikka jotain DOS-spesifisiä juttuja, niin kaikki hakutulokset koskevat Windowsin Powershelliä, koska ilmeisesti hakualgoritmi ajattelee, että DOS == Powershell. Sama asia tapahtuu, jos hakee mitä tahansa Linux-spesifisiä juttuja. Oikeastaan hakualgoritmi näyttää nykyään jotenkin assosioivan ihan minkä tahansa komentorivin jotenkin Windowsin Powershelliin. Samantapaista virheellistä assosiointia se tekee muutenkin aika paljon.
Tässä on kyse noiden sivustojen omasta hakukoneoptimoinnista joilla he saavat ne DOS-käyttäjät omille sivuilleen, joten enemmänkin voisi syyttää niitä DOS-tietosivuja huonosta optimoinnista jos eivät pääse noiden epärelevanttien sivujen edelle hakutuloksissa. Ei siellä Googlelle kukaan manuaalisesti noita sorttaa oikeaan järjestykseen käsin.
 
Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.
Vedät tässä nyt melkoisesti mutkia suoraksi. "Eihän siinä tarvitse muuta kuin.." joopa joo.
Todellisuudessa, jotta hakutoiminnosta saadaan edes välttävällä tasolla hyödyllinen, ei tuollainen "yksinkertainen merkkijonohaku" todellakaan riitä.

Ihan peruskysymyksiä ovat esim: haetaanko kokonaisia vai osittaisia sanoja? Mistä tekstistä haetaan? Annetaanko haettavan sisällön otsikoille enemmän painoarvoa kuin leipätekstille? Entä taivutusmuodot ja synonyymit? Millä perusteella hakutulokset pisteytetään ja hakutulokset järjestetään? Homma menee jo tuossa vaiheessa selvästi monimutkaisemmaksi, kuin viestissäsi annat ymmärtää, ja tuo on vasta ihan alkua.

Puhun tässä nyt itse lähinnä jonkun sivuston/palvelun sisäisestä hausta, joten universaali ja eri sivustoilta/lähteistä tietoa hakeva Google-haku ei ole tällaiseen tietenkään verrattavissa, mutta sen algoritmit vasta monimutkaisia ovatkin. En ole samaa mieltä siitä, että "palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään." Huomioitko kenties, että tulosten kärjessä on sponsoroidut Ads-mainokset, jotka eivät samalla tavalla liity orgaanisiin hakutuloksiin, jotka alkavat vasta vähän alempana? Pelkkä avainsana ei myöskään ole nykyään ainoana hakukriteerina tuloksissa, vaan tuloksissa pyritään näyttämään ensimmäisenä ne relevanteimmat tulokset, jotka ovat todella monen muuttujan summa.
 
Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.
Jos nyt puhutaan aikuisten ruokaulista, ei mistään intti touhusta, niin ei siellä välttämättä tari/kuulu liittää, ja erittäin iso merkitys on sillä linjaston toteutuksella miten sujuvasti se annoksen keräily sujuu.
Linjaston suunnittelussa voi olla eritavoitteita, jotka ei aina asiakkaan tavoitteiden mukaisia, mistä sitten seuraa sitä että touhu on hidasta.
Osassa linjastoja se suunnittelu on ollut olematonta ja tai toteutusta ohjannut muut tekiät kuin se sujuvuus, asiakaslähtöisyys.

Ja kuten aiemmin mainittu, niin joku on voinut miettiä isompaa kokonaisuutta, mihin kuuluu tärkeänä osa se näennäisesti suunniteltu pullonkaula johonkin kohtaan.


Edit, miten tämä kuuluu digitalisaatio ketjuun (*, joku saa etsiä paremman ketjun.


(*
Digitalisaation avulla toimijat ovat voineet kehittää, optimoida ruokaloiden toimintaa mukaan lukien niiden läpäisykykyä. Se tuonut , tai ainakin mahdollistanut harppauksia kehityksessä. Mutta tästä huolimatta, etsikää joku parempi ketju.
 
Toimii. Merkistö ei vaikuta tavujonojen vertailuihin sinänsä mitään, vaan ongelmana on vain lähinnä se, että UTF-8:ssa merkkijonon muunnos tietokoneen ymmärtämästä muodosta ihmisen ymmärtämään muotoon on häviöllinen prosessi. Jos kuitenkin diakriittiset merkit on joka tapauksessa tarkoitus eliminoida, niin asialla ei suomen kielen aakkoston kanssa ole merkitystä.

Ei todellakaan toimi oikein kun vastaan tulee muitakin kuin alkuperäisistä ASCIIsta löytyviä merkkejä.

Jos haetaan vaikka merkkijonoa "A0" (numeroarvot 65 ja 48), ja meillä on UTF-8-tekstiä mutta hakutoiminto käsittelee sitä ASCIIna, se löytää mätchin tästä kaikista sellaisista merkkijonoista, joissa on yli 8-bittinen kirjain jossa viimeinen tavu on numeroarvoltaan 65 ja sitä seuraa "0".

Tällä ei ole mitään tekemistä minkään diakriittisten merkkien kanssa, vaan sen kanssa, että ASCIIta käsittelevä rutiini ei ymmärrä, missä UTF8-merkkijonossa menee kirjainten rajat.
 
Vedät tässä nyt melkoisesti mutkia suoraksi.

Kuten hän aina vetää ja yleensä taivuttaa ne väärään suuntaan. Haku on kaikkea muuta kuin triviaali asia saada toimimaan kuten käyttäjä toivoo ja odottaa. Varsinkin kun niitä toiveita ja odotuksia on monia ja toiveet keskenään ristiriitaisia. Eikä vain käyttäjällä, vaan myös palvelun tarjoajalla. Listasit monta hyvää asiaa ja erikseen voisi mainita typot: yksi haluaa järkeviä tuloksia vaikka kirjoittaa "banani", toinen ei halua. Käyttäjä odottaa myös näkevänsä relevantteja tuloksia vaikkei tarkalleen tiedä, miten tuotenimi pitää kirjoittaa. Kun haen "kaurakerma", odotan näkeväni kaurapohjaisia kermankorvikkeita, vaikka tyypillinen tuotenimi on "kauraruoka" tai nimessä ei ole lainkaan sanaa "kaura" tai "kerma". Esim. k-ruoka.fi näyttää silti järkeviä tuotteita. Suurin osa käyttäjistä toivoo muuta kuin tyhjää hakujoukkoa ja siksi haun on oltava älykkäämpi kuin vain tarkan merkkijonon etsimistä otsikosta tai kuvauksesta tai jostain.

Lisäksi käyttäjällä ja palveluntarjoajalla voi olla risteäviä toiveita siitä, mitä tuloksia näytetään ja miten. Ja missään näistä ei ole kyse ohjelmoijasta tai tämän kompetenssista, vaan yksinkertaisesti siitä, että hyvää hakuun ei ole mitään yhtä objektiivista vastausta ja hyvän haun tekeminen on usein pitkä iteratiivinen prosessi, joka voi vielä muuttua kun käyttäjien preferenssit ja odotukset muuttuvat.

Ja lisäksi: tää ei taas kerran taida liittyä paskan vertaa digitalisaatioon, vaan taas vingutaan kun sivusto toimii eri tavalla kuin yksi käyttäjä haluaa. Sille on omakin ketjunsa. Ennen ei ollut hakua, vaan tuotteet etsittiin ihan itse hyllyistä tai tarjouslehdistä. Kaikki on senkin suhteen vitusti paremmin.
 
Menee kyllä melkoisen hifistelyn puolelle. Minulla on omalla abandonware-sivustollani ihan C:llä kirjoitettu merkkijonohaku, joka hakee tiedostojen nimistä. Mitään muuta käsittelyä se ei merkkijonoille tee kuin muuttaa isot kirjaimet pieniksi. Useimmiten tuollainen haku on ihan "riittävän hyvä" ja toimii sekä löytää sen, mitä oltiin hakemassakin. Ja joka tapauksessa se on äärettömän paljon hyödyllisempi kuin joku pöhisijöiden tekemä haku, joka ei toimi ollenkaan.
Puhut nyt ilmeisesti jostain yksinkertaisesta tiedostolistauksen sisältävästä tietokannasta, joka on ihan eri asia, kuin kokonainen sivusto, jossa haku kohdistetaan esim. vapaamuotoiseen tekstisisältöön, ja hakutuloksille pitäisi muodostaa relevanssit. Se, ettei sellaisen toteuttaminen onnistu niin yksinkertaisesti kuin väität, ei ole mitään "pöhinää", vaan vaatii oikeasti paljon asioita jotka ottaa huomioon, jotta hakutuloksista saadaan jollakin tapaa järkeviä.
 
Taitaa mennä merkistökeskusteluksi. Jatkoin merkistö ketjuun

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Jos ja kun ei haeta joka tarkkaa merkkijonoa, vaan jotain muuta, asioita, niin ei se ihan helppoakaan ole. ja oleellinen asia myös esittää se hakutulos.

Tyypillinen vaikea paikka on ns verkkokaupat, ja mitä enemmän nimikkeitä niin sitä vaikeampaa. Tilannetat ei helpota se että jos kaupalla paljon tavarantoimittajia, päämiehiä , niin niiltä ei saa hakemiseen liittyen hyvää dataa, tai edes kohtuullista. Tilannetta ei helpota että monissa tuoteryhmissä nimikkeiden elinkaari on lyhyt, termit kirjavia jne.

Vielä vaikeampaa on jossain avoimessa verkkokauppa paikassa/alustassa missä markkinoi useat toimijat, tai jopa yksityiset. jolloin vielä epämääräisemät tiedot tuotteesta.

Digitalisaatio, AI kehittyminen vienyt toki hakua "alaa" hurjasti eteenpäin, kehittyneet ja osaavat tekijät eivät tarkoita että hakutulosten esittäminen olis pelkästään asiakaslähtöistä, vaan ihan muut motiivit.

Merkistöön siirsin sen takia että lähdit toteutustapohtiin merkkien haulla, merkkijonojen haulla.

Haluttujen hakutulosten löytämiseksi ja niiden esittämiseksi on merkitystä isoilla kirjaimilla, mitä merkkijonon ympärillä, ja varsinkin jos ei ole unicodemerkistöä niin myös miettiä ne vaihtoehdot miten jokin tietty merkki on haettavaan tietokantaan/tidostoon tallenettu, ja noin yleisemmin millä eri tavoin sitä eri sisällön luojat ovat kirjoittaneet.

Lisäksi ne merkkijonon ympärillä olevat merkit. Tämä siis johdattelu siihen että jos käytettävässä ympäristössä ei ole kehittyneitä hakuominaisuuksia niin siinä jää kovasti tehtävää koodarille. pelkästään löytää ne halutut esiintymät, jonka jälkeen sitten pitäisi valita mitä esittää ja miten.


Toimii. Merkistö ei vaikuta tavujonojen vertailuihin sinänsä mitään, vaan ongelmana on vain lähinnä se, että UTF-8:ssa merkkijonon muunnos tietokoneen ymmärtämästä muodosta ihmisen ymmärtämään muotoon on häviöllinen prosessi. Jos kuitenkin diakriittiset merkit on joka tapauksessa tarkoitus eliminoida, niin asialla ei suomen kielen aakkoston kanssa ole merkitystä.

Diakriittisten merkkien eliminointi nimenomaan UTF-8:ssa on varsin simppeliä. Diakriittiset merkit tulevat kokonaan omana kirjainmerkkinä varsinaisen perusmerkin jälkeen ja ne voi vain yksinkertaisesti jättää kokonaan huomiotta. On olemassa erikoistapauksia, joissa diakriittinen merkki on kiinteänä osana itse peruskirjainta, mutta niistä on kyllä varmasti olemassa valmiita muunnostaulukoita, joilla sen saa muunnettua perusmerkkiä vastaavaksi ASCII-merkiksi.

Varsinkaan suomalaisen aakkoston kanssa ei pitäisi oikeasti tulla mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia jotain merkkijonohakua tehdessä. :D
Jos mennään UTFllä niin ääkköset varmaan löytyy, ASCIIlla ei edes ole.

Jos haetaan ihmisen tuottamasta vapaasta sisällöstä, niin lähtökohta on että siellä on erilaisia tapoja ilmaista sama asia, ja sitten kirjoitus ja termivirheitä.
 
Esimerkiksi joku verkkokaupan tuotehaku vastaa täysin tuota tiedostolistauksesta hakua.
No ei vastaa. Tuotteilla voi olla nimi, leipäteksti, kuvaus, brändi, kategoria ja tuloksilla tuntematon määrä tuoteattribuutteja.

Jossain isossa verkkokaupassa olisi aika historiallisen paska toteutus jos on vaan hakuboksi josta saat tuloksena kasan lajittelemattomia tuotteita ilman mitään mekanismia jälkisuodattaa sitä tulosjoukkoa esim. brändin, kategorian, hintahaarukan ja mahdollisten tuoteattribuuttien perusteella.
 
Puhut nyt ilmeisesti jostain yksinkertaisesta tiedostolistauksen sisältävästä tietokannasta, joka on ihan eri asia, kuin kokonainen sivusto

Ja myös terminaaliin on saatavilla nykyään sumeita hakumoottoreita jotka löytävät relevantin kohteen vaikka et muista tarkkaa nimeä. Tai voit hypätä usein käyttämääsi hakemistoon muualta kunhan muistat nimestä hiukkasen. Tuolla säästää paljon aikaa suurimmassa osassa tapauksia. Ja miksi? Koska haku ei ole vain typerä alimerkkijonon etsijä ja koska se palvelun kehittäjätaho ei mennytkään sieltä missä aita on matalin vaan oikeasti pyrkii näyttämään relevantteja hakutuloksia käyttäjälle. Triviaalin haun tekeminen on triviaalia, ja se ei ole se mitä suurin osa käyttäjistä nykyään haluaa.

Jatkot laitan toiseen ketjuun koska tää on ihan puhdasta off-topicia.
 
Ei ole kyse hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimoinnilla on tietysti tarkoitus nostaa sitä omaa sivustoa hakutuloksissa ylemmäs, mutta ei sen sivuston pitäisi ylipäätään sisältyä niihin hakutuloksiin, jos hakukoneen käyttäjä hakee jotain ihan muuta.
Onko sulla nyt esimerkki siitä erityisestä DOS liittyvästä hausta, joka tuottaa vain hakutuloksia liittyen powershelliin ?

Hakukoneoptimointia käytetään väärin ihan tarkoituksella, eli jotkin tahot yrittää saada tietoisesti sivustonsa nousemaa sellaisissa hakutuloksissa mihin sivuston ei edes tarkoitus tarjota vastasuta/tietoa/hyötyä.

Kaiken "huonon" takana ei ole aina tuommoinen, vaan sivusto voi olla laajalle joukolla ihan hyvä tulos kyseisellä haku rimpsulla, joten on ihan tarkoituksen mukaista nostaa sen näkyvyyttä ylös.

Pitkänlinja Google haun käyttäjälle tuottaa ärtymystä se että omat hakutavat on jostain yli 10v takaa, jolloin oli voi pieni promillen murto-osa (en tarkistanut faktoja) niitä lähteitä, ehkä hyviäkin omaan tarpeeseen, ja tapa hakea sopeutu siihen mailmaan. Nyt ne voi olla jopa kuolleita, ja tilalle on sitten miljardit sivut mistä hakukoneet pitäisi arpoa mitä joku historiaton käyttäjä etsii. (ja sitä siis sotkee massiivinen hakukone optimointi)
 
Eikös unicode-merkkien UTF-8-esityksessä kuitenkin jokaisen tavun numeroarvo ole aina yli 127, siis etumerkkibitti on 1? Eihän tuollaista ongelmaa pitäisi silloin pystyä tulemaan vastaan.

Merkistökeskustelu kiellettiin aiemmin ja sille perustettiin oma lanka toisaalle. Mutta kyllä, kaikki useampitavuiset enkoodaukset ovat yli 127'n eli sinne ei tule vahingossa osumia.
 
Ei mitään relevansseja tarvita, jos käyttäjällä on aivot päässä ja hakutuloksia on vähemmän kuin satoja. Ei tarvitse tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.
Kaikki mitä tähän liittyen sanot, kielii siitä ettet tiedä asiasta yhtään mitään, kunhan jauhat jauhamisen ilosta :D

Esimerkiksi joku verkkokaupan tuotehaku vastaa täysin tuota tiedostolistauksesta hakua.
No ei todellakaan vastaa. Kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta, enkä edes jaksa alkaa sitä tässä nyt sen tarkemmin avaamaan. Useimmat tämän asian kyllä ymmärtävät, varsinkin heistä jotka näiden verkkokauppojen tekniikan kanssa ovat tekemisissä.

Esimerkiksi hakusanalla "vaijeri" pitäisi löytyä mm. tuote nimeltään "vaijerin kuori", mutta valitettavasti esimerkiksi IKH:n verkkokaupan haku ei toimi noin.
Se, että nostat yhden huonosti toimivan esimerkin ei liity mitenkään siihen, mistä tässä oikeastaan ollaan keskusteltu. Pelkkä "yksinkertainen hakusanahaku" ei riitä hyvän hakutoiminnon toteuttamiseen verkkokaupassa.
Tärkeintä olisi, että se haku ylipäätään vittu toimisi. Kaikenlainen hifistely on sitten toissijaista ja ne hifistelyominaisuudet pitäisi myös saada käyttäjänä tarvittaessa jotenkin pois päältä, jotta niistä ei olisi haittaa.
Juuri tämänhän siinä on tavoitteena. Mutta ei käyttäjän tarvitse tietää mitä "hifistelyä" siellä haun konepellin alla tapahtuu. Toisin kuin väität, hakutulosten järjestäminen relevanssiuden mukaan on käyttökokemuksen ja halutun tuotteen (nyt jos vaikka siitä verkkokaupasta puhutaan) kannalta ensisijaisen tärkeää.

Verkkokaupassa saattaa olla satoja, tuhansia, tai kymmeniä tuhansia tuotteita, ja tuommoinen "merkkijonohaku" (hitto että tämä jo terminä jotenkin huvittavan alkeellisen kuuloinen nykypäivänä) palauttaisi lähinnä helvetin pitkän listan tuotteista, joiden tuotenimistä, tuotekuvauksista ym. kentistä on löytynyt osittainen merkkijonohaku (jos se oli oikein kirjoitettu), ja lista olisi korkeintaan jossain aakkosjärjestyksessä. Ei palvele ketään.

Oikeasti hyvin toteutettu haku osaa hakusanan perusteella päätellä, mitä käyttäjä tarkoittaa. Ja tässä on nykyään kovaa vauhtia yleistynyt ja tulee yleistymään AI:n käyttö, joka tulee parantamaan eri hakutoimintoja tarkkuudellaan nykyisestä huimasti. Siinä tämmöiset "merkkijonohaulla" toteutetut palvelut jäävät äkkiä syrjään, kun käyttävät turhautuvat 90/2000 -luvun tyyliin toteutetun oldskool-haun paskuuteen.
 
Tuotteiden hakuun voisin sanoa yhden sivun joku oli huonosti toteutettu LVI tukkuri dahlin sivuilla jos yritit hakea sanoilla 'pönttö", "wc pönttö", "wc-istuin" jne ei tullut hatulokseksi sitä porsliinista valta-istuinta vaan kaikkea muuta. koska tuote oli nimellä "wc-laite".

ja s-kaupan sivuilla oli aluksi. "Coka cola" hakusanalla sai vain perus kokiksen. zeroa tai jotain muuta varianttia hakiessa olisi pitänyt tietää tarkka tuotenimen kirjoitusasu katalogissa. Onneksi nyttemmin ovat korjanneet systeemit paremmin toimiviksi.

Google haku kyllä välillä ärsyttää kun haen tarkalla tuotetkoodilla jotain osaa niin saan suurimmaksi osaksi sponsoroituna jotain muuta ihan eri valmistajan osaa. Eli tuloksia millä en tee yhtään mitään. Vaikka kuinka olisi sponsoroitu niin valmistajan x tuote ei sovi valmistajan y laitteeseen.
 
Se tulosjoukko on kuitenkin parempi suodattaa etukäteen kuin jälkikäteen. Tehostaa itse hakuakin paljon, kun haetaan pienemmästä joukosta.
Mitähän tälläkin tarkoitat?
Hakualgoritmin tehtävä on nimenomaan "suodattaa" ja järjestää tulokset siihen muotoon, jonka uskotaan olevan käyttäjälle huödyllisin.

Eiköhän @kaarlos tarkoittanut juuri sitä samanlaista tulosmöhköä, jota aiemmassa viestistissäni kuvasin, ja joka olisi juuri tällaisen antiikkisen merkkijonohaun seuraus.
 
Niin? Sitten vain haetaan noista kaikista, tai annetaan vaikka käyttäjän päättää checkboxeilla, mistä haetaan. Se itse hakufunktion toteutus ei kuitenkaan eroa mitenkään tiedostonimihausta.

Ainiin, eli haku siis näyttää ihan hakukentän yhteydessä checkboxit Amazonissa mitä niistä ~tuhansista kategorioista ja varmaan sadoista tuhansista eri tuoteattribuuteista löytyy? Kuulostaa kieltämättä nopealta käyttää.

Tässä nyt ihan käytettävyyden nimissä tavataan mennä siihen suuntaan, että sen ensimmäisen haun tekeminen on mahdollisimman kitkatonta (== pelkkä hakukenttä) ja sen tehdyn haun myötä saat sivutetun tulosjoukon mukana metadataa joka kuvaa hakuun sisältyvät tuoteattribuutit, kategoriat sekä hinta-rangen jolla voit tarkentaa hakua ja nämä päivittyvät sitä mukaa kun tiukennat niitä kriteereitä.

Nojoo, ei kyllä millään tavalla kuulu tänne kuten Paapaa ylempänä mainitsi. Nämä haut on analogiaikana tehty Elloksen kuvastoista joissa toki nuorna poikana hakualgoritmit tapaavat vielä jämähtää sinne naisten alusvaatekuvastoon.
 
muistan kuinka kirjastossa oli joskus 90 luvulla tietokoneita (päätteitä?) joilla pystyi hakemaan teoksia. Yksivärinen pieni näyttö, käyttöliittymä tekstipohjainen ja pelkällä näppäimistöllä. PIti muistaa merkkirajoitukset ja tähdet** kun haki sanan osalla ja kaikkea muuta. Mutta sillä löysi oikeasti asioita kunhan sitä osasi käyttää. :comp2:

Sitten jossain vaiheessa tilalle tuli web-pohjainen haku jolla löytyi huonommin ja esimerkiksi teoksen hyllypaikan löytääkseen joutui klikkailemaan sieltä ja täältä ja hyvä jos löysi. :dead:
 
muistan kuinka kirjastossa oli joskus 90 luvulla tietokoneita (päätteitä?) joilla pystyi hakemaan teoksia. Yksivärinen pieni näyttö, käyttöliittymä tekstipohjainen ja pelkällä näppäimistöllä. PIti muistaa merkkirajoitukset ja tähdet** kun haki sanan osalla ja kaikkea muuta. Mutta sillä löysi oikeasti asioita kunhan sitä osasi käyttää. :comp2:

Sitten jossain vaiheessa tilalle tuli web-pohjainen haku jolla löytyi huonommin ja esimerkiksi teoksen hyllypaikan löytääkseen joutui klikkailemaan sieltä ja täältä ja hyvä jos löysi. :dead:
Jotain tämän kaltaisia kapistuksia? T: juniori, joka ei ole koskaan päässyt tuollaisiin edes kajoamaan

 
Jotain tämän kaltaisia kapistuksia? T: juniori, joka ei ole koskaan päässyt tuollaisiin edes kajoamaan
Ainakin Turun suunnalla Suomessa nuo ekat digitalisaation tuomat itsepalvelupäätteet olivat DOS-pohjaisia perus-PC-koneita ja niissä oli sellainen sinipohjainen Turbo Vision -tyylinen käyttöliittymä. Samoja oli myös kirjaston henkilökunnalla käytössä. Joskus 2000-luvun puolella sitten Vaski-kirjastoissa ja vastaavissa siirryttiin Windows-pohjaisiin.
 
Ennen digitalisaatiota oli kyllä paljon paremmin kun ei tarvinnut murehtia hakumoottereiden puutteista ja syntaksista.

Sai vaan rauhassa kävellä pitkin kaupan käytäviä etsien tuotetta, ehkäpä jopa kysyä myyjältä, ja jos tuotetta ei löytynyt niin voi aina kävellä seuraavaan kauppaan ihmettelemään jospa sieltä löytyisi. Sadepäivänä ehkä arvoin kauppojen nimiä Keltaisista Sivuista, ja lankapuhelimella soittaen koitin kuvailla osaa jonka oikeaa nimeä en tiennyt.

Näin ne hommat hoitui varsin tehokkaasti, ennen kun digitaalisaatio ja hakukoneet pilasivat tämänkin.
 
Esimerkiksi hakusanalla "vaijeri" pitäisi löytyä mm. tuote nimeltään "vaijerin kuori", mutta valitettavasti esimerkiksi IKH:n verkkokaupan haku ei toimi noin.
IKH haku näyttää olevan juurikin sellainen että se hakee haettua merkkijonoa tuote tiedoista, ja esittää ne sitten jossain järjestyksessä.

Vaijeri siis tuntuu löytävän ison määrä tuotteita joissa on peräkanaan merkit vaijeri jossa kentässä. ja esittää ne sitten käyttäjällä jossain järjestyksessä, oletuksena ilmeisesti "osuvuus" vaikuttaa sen verran sekalaiselta että on varmaan se järjestys missä ne tulostuu ilman järjestely, saati jotain älykkäämpää.

Älykkäämmät algortimit, vai AI , niin voisi löytää myös tuotteita joiden löytämiseen käyttäjä ei ole osannut tarkkaa haku fraasia kirjoittaa.

Tosin jos uniikki ensikertalainen käyttäjä tuolee suoraan kotisivun URLilla, niin "vaijeri" hakusanasta ei voi kovin personoitua kehittää, jos kirjoittaa lainausmerkeillä "vaijeri" niin vanhempi koodari opimoija tarjoaa ensimmäisen perus vaijeria metritavarana.

Googlen hakukone löytää sieltä vaijerin suojuksia, eli Google osas löytää.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
Se on kyllä ehdottomasti yksi tämän "digitalisaation" huonoja puolia, että usein saat kaupan päälle kaikenlaista datankeruuta ja vakoilua yms., johon et välttämättä loppukäyttäjänä voi vaikuttaa mitenkään muuten kuin jättäytymällä kokonaan ulkopuolella. Nykyään melkeinpä vaatii jotain Richard Stallman tyylistä munkkimaista elämää, jos haluaa ettei itsestä kerätä dataa joka päätyy ties minne.
 
Tämä on taas niitä hetkiä, kun ei harmita tippaakaan, ettei omasta, 32-tuumaisesta Samsungista, jota muutenkin käytän tietokoneen kaverina 99% vuodesta, löydy mitään älyominaisuuksia tai jota ei ylipäätään pysty edes yhdistämään intrnetiin millään tavoin. Tietysti kyllä tuostakin varmaan ennen pitkää aika jättää, mutta se nyt ei ole tämän hetken murhe.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen. Ominaisuus on toki hieman kyseenalainen ja kuulostaa varsinkin tuon artikkelin tapaan ilmaistuna hurjalta, mutta kuten siinä sanotaan, se on olemassa kohdennettua mainontaa varten ja se on myös kytkettävissä pois päältä. En tiedä mitä tuossa tarkoitettiin sillä, että "asetukset sitä varten ovat huomattavan monimutkaiset", mutta vaikuttaa toimittajan omalta höpinältä. Itse paperissa vedetään mutkat suoraksi ja oletetaan ilman mitään tutkimusta, että pääsääntöisesti kaikki käyttävät televisioitaan kirjautuneena (LIn, eli "logged in") ja mainostusasetukset päällä (OIn, eli "opted in"), joka taas on mielestäni vähän hassu oletus, kun ainakin itse disabloin tällaiset ensimmäisenä.

"LIn-OIn likely represents the most common configuration in the wild, since smart TV users need to be logged in (e.g., LG TVs require login for app downloads) and opted in (default option when setting up the TV) to access most of its functionalities."

Alla kuva LG:n television asetusvalikosta, jossa tuo on parin klikkauksen takana:

1727536145535.png
 
Viimeksi muokattu:
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen. Ominaisuus on toki hieman kyseenalainen ja kuulostaa varsinkin tuon artikkelin tapaan ilmaistuna hurjalta, mutta kuten siinä sanotaan, se on olemassa kohdennettua mainontaa varten ja se on myös kytkettävissä pois päältä. En tiedä mitä tuossa tarkoitettiin sillä, että "asetukset sitä varten ovat huomattavan monimutkaiset", mutta vaikuttaa toimittajan omalta höpinältä. Itse paperissa vedetään mutkat suoraksi ja oletetaan ilman mitään tutkimusta, että pääsääntöisesti kaikki käyttävät televisioitaan kirjautuneena (LIn, eli "logged in") ja mainostusasetukset päällä (OIn, eli "opted in"), joka taas on mielestäni vähän hassu oletus, kun ainakin itse disabloin tällaiset ensimmäisenä.

"LIn-OIn likely represents the most common configuration in the wild, since smart TV users need to be logged in (e.g., LG TVs require login for app downloads) and opted in (default option when setting up the TV) to access most of its functionalities."

Alla kuva LG:n television asetusvalikosta, jossa tuo on parin klikkauksen takana:
Tuo oma summaus oli hieman mutkia suoraksi vetävä, mutta siis linkkaamassasi artikkelissakin sanotaan, että ACR-datan sormenjäljet lähetetään valmistajalle. Näiden algoritmeissa sormenjälkeä verrataan tietokantaa vasten ja se varsinainen analysointi tehdään siis etäkoneella kuten Shazaminkin tapauksessa, ei paikallisesti. Oma televisio on vaan passiivinen urkintalaite ja sisältää jonkin käyttöliittymäosan suosituksille / mainoksille. Eihän television sisällä riittäisi mitenkään tallennustila vertaamaan nähtyä kaikkeen maailman sisältöön ellei uusissa televisioissa olisi useita teratavuja tallennustilaa näihin tarkoituksiin. Digivideon/äänen sormenjälkialgorimit pystyvät aika korkealla varmuudella tunnistamaan mitä katsot. Esim. lapsipornon torjunta mainitaan yhtenä käyttötapana. Kun data lähtee ulospäin omasta kodista, on ihan mahdoton arvioida, mihin kaikkialle se päätyy. Tässä pitää vaan luottaa valmistajaan. Miten paljon valmistajaan voi luottaa, jos data kulkee esim. Kiinaan?
 
Tuo oma summaus oli hieman mutkia suoraksi vetävä, mutta siis linkkaamassasi artikkelissakin sanotaan, että ACR-datan sormenjäljet lähetetään valmistajalle. Näiden algoritmeissa sormenjälkeä verrataan tietokantaa vasten ja se varsinainen analysointi tehdään siis etäkoneella kuten Shazaminkin tapauksessa.
Niinhän minä tuossa juuri kirjoitin. Kuten myös sen, että ominaisuuden voi ottaa pois päältä.
 
Niinhän minä tuossa juuri kirjoitin. Kuten myös sen, että ominaisuuden voi ottaa pois päältä.
Ok, lauseen voi lukea kahdella tavalla:

"Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten."

1) analysointi paikallista, kohdennetun mainonnan osalta ei oteta kantaa onko se paikallista
2) analysoinnin paikkaa ei määritellä, kohdennettu mainonta tapahtuu paikallisesti TV:llä

Minusta tässä yksityisyyden kannalta varsinkin on oleellista, onko analysointi paikallista vai ei. Toinen ongelma liittyy siihen, että valinnan tarjoaminen valikossa ei välttämättä johda siihen, että sormenjälkiä ei lähetetä. Se voi poistaa mainosten näyttämisen, mutta lapsipornon torjujia ja kiinalaisia yrityksiä kiinnostaa erityisen kovasti nähdä, mitä teet laitteillasi. Tämä on hiukan ongelmallinen kehitys, kun kuluttajalla ainut keino on turvautua siihen, että viranomaiset esim. pistotarkistuksilla analysoivat laitteiden liikennettä. Laitteissa on täysi valmius vakoilla ja vuotaa tietoa koska tahansa. Kun tuo systeemi on paikallaan, ei vaadi kuin yhden bitin kääntämisen niin tieto lähtee ulos. Sen bitin voi kääntää vaikka hakkeri, joka samalla voi ainakin teoriassa ohjata sormenjäljet kulkemaan omalle palvelimelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ok, lauseen voi lukea kahdella tavalla:

"Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten."
Älä viitsi, sehän jatkui näin:
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen.
Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
 
Älä viitsi, sehän jatkui näin:

Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
Tarkoitin, että ongelma on enemmän se, että markkinoilla on lukuisia muitakin valmistajia, joiden toimintaa on hankalampi valvoa kuin kaikkein tunnetuimpia valmistajia. Mainitsin mm. Kiinan tuossa ja LG ja Samsung ovat korealaisia. Laitteita voi myös tilata ulkomailta.

Oma logiikka ketjun kannalta oli se, että digitalisaatio etenee -> kustannussyistä yms. televisioihin tulee näytettävää sisällön seurantaa -> käyttäjän on hyvä tiedostaa nuo TV:n asetukset ja niiden oletukset ja mahdollisesti jättää TV kytkemättä tai säätää palomuuria. Tämä on sikäli täysin uusi toimintamalli, että perinteinen TV on täysin passiivinen vastaanotin, mikäli et käytä tilauspalveluita. Nyt uudet televisiot aktiivisesti juoruavat käyttötavasta ulospäin. Periaatteessa asioista, jotka eivät kuulu vittuakaan noille tahoille.

Jos tuo toimintaperiaate yleisellä tasolla hyväksytään, se väistämättä johtaa siihen että laitteiden toimintaa pitää alkaa valvoa kuluttajien etujen takaamiseksi. Jos valvontaa ei ole, noista voi tulla täysi villi länsi. Televisioistahan julkaistaan eri alueille kustomoituja malleja, joihin voidaan ladata eri firmikset ja tehdä laitteista esim. IP-osoitteen mukaan säätyviä. Toisaalta jos olet joku johtava firma, jossa tehdään innovaatioita niin luultavasti teet omat riskianalyysit siitä, luotatko tällaisiin ominaisuuksiin. Myös jos harrastat lapoa, en kyllä luottaisi lainkaan siihen etteivät nämä juoruaisi poliisille.
 
Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
Hahhah, Maalaisjärjellä voisi sanoa, että tuo "uhka" ei ole koskaan estänyt mitään.
 
Ennen digitalisaatiota oli kyllä paljon paremmin kun ei tarvinnut murehtia hakumoottereiden puutteista ja syntaksista.

Sai vaan rauhassa kävellä pitkin kaupan käytäviä etsien tuotetta, ehkäpä jopa kysyä myyjältä, ja jos tuotetta ei löytynyt niin voi aina kävellä seuraavaan kauppaan ihmettelemään jospa sieltä löytyisi. Sadepäivänä ehkä arvoin kauppojen nimiä Keltaisista Sivuista, ja lankapuhelimella soittaen koitin kuvailla osaa jonka oikeaa nimeä en tiennyt.

Näin ne hommat hoitui varsin tehokkaasti, ennen kun digitaalisaatio ja hakukoneet pilasivat tämänkin.
Tai ajo 2km ja sai tuotteen paikalliselta huoltsikalta tai rautakaupasta hyllystä vs. nykypäivä kun jonkun huoltoasema tason perustarpeen vuoksi pitää ajaa 50km johonkin markettiin ja silti perustarvetta ei ole. Itse en ainakaan osaa käyttää noita nettihakuja niin että jotain löytäisin. Googlenkin kanssa menee nykysin sormi suuhun jos pitäs löytää muuta kuin mainoksia. Tiedä sitten olenko itse kalkkeutunut vai haut muuttuneet.

Ratkasuna mulla on, että kotona pitää olla älyttömät varastot kaikenlaista, mikä sekin aika ankeaa.
 
Tai ajo 2km ja sai tuotteen paikalliselta huoltsikalta tai rautakaupasta hyllystä vs. nykypäivä kun jonkun huoltoasema tason perustarpeen vuoksi pitää ajaa 50km johonkin markettiin ja silti perustarvetta ei ole. Itse en ainakaan osaa käyttää noita nettihakuja niin että jotain löytäisin. Googlenkin kanssa menee nykysin sormi suuhun jos pitäs löytää muuta kuin mainoksia. Tiedä sitten olenko itse kalkkeutunut vai haut muuttuneet.

Ratkasuna mulla on, että kotona pitää olla älyttömät varastot kaikenlaista, mikä sekin aika ankeaa.
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
 
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
Joo. Nykysin saa oikeastaan kaikkea, mutta sen kaiken tuleminen vaan kestää päivästä pariin viikkoon. Se iso valikoima ei auta niissä tilanteissa kun pitäs saada heti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 299
Viestejä
4 741 884
Jäsenet
77 314
Uusin jäsen
Lukrula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom