Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Sikatiiker]

Vaikuttaa ihan siltä mitä pakettikonemaailma oli joskus 15 vuotta sitten, halvimmat romut ei toimi yhtään kun windows vie luokkaa 2gigaa/2gigaa muistia ja loput sitten pyörii kovalevyllä, mikä tietysti joku hitain ja surkein. Sitte ihmiset miettii miksei mikää toimi ja tietsikan käyttö on vaikeeta. Noita ravasin "fiksaamassa" ja lähinnä verkkopankkia käyttävälle ihmiselle täysin mahdotonta oli käsittää että uusi kaupasta haettu kone on niin paskaa ettei se ala toimimaan ilman rautamuutoksia. Pitäs olla kriminalisoitua tollasen paskan myynti kun kuitenkin niillä pitäs hoitaa niitä päivittäisiä asioita ilman tietämystä rammeista ja siitä kuinka raskasta jankkia valmistaja on sinne puhelimeen työntäny.

Tämä. Eläkkeelle jäävälle anopille joskus ostettiin läppäriä surffailua ja laskujen maksua varten. Budjetti oli asetettu ja kävimme hakemassa koneen ja ottamassa se käyttöön. Sen jälkeen kuulin vain valituksia siitä, kuinka hidas se kone oli. Yritin ottaa mahdollisimman vähän kantaa niihin valituksiin, koska ymmärrystaso oli se että samalla hinnalla saa tabletin tai älypuhelimen jolla käyttö on sujuvaa ja nopeaa. Ei olisi pitänyt koko läppäriä hänelle ostaa, mutta kun niin kovasti itse pyysi. Varmaan päädyin syylliseksi tähän koneen hitauteen ja rahojen hukkaamiseen hänen mielessään.

 

[kasa]

Itsekin kyllä kaipaisin mahdollisuutta hoitaa asioita, kuten tämä MFA-homma, jollain muulla kuin älypuhelimella. Syynä on digitaalinen detox. Useampikin tuttu on viime aikoina vähentänyt älypuhelimen käyttöä ja joku siirtynyt vanhaan nokialaiseen ihan aivoterveytensä takia. Luurit kun on nykyään niin koukuttavia, että osa ihmisistä on niillä käytännössä koko ajan ja Suomessa ajettiin Nokia-aikoina kännyköiden kattavuus maailman suurimmaksi.

En väitä, että ne sinänsä huonoja laitteita olisivat, mutta eivät välttämättä tee hyvää kaikille. Älypuhelimen pakottaminen on vähän sama kuin että alkoholistille olis lounaalla tarjolla pakollinen viinilasi.

 

[LaDeX]

Itsekin kyllä kaipaisin mahdollisuutta hoitaa asioita, kuten tämä MFA-homma, jollain muulla kuin älypuhelimella. Syynä on digitaalinen detox. Useampikin tuttu on viime aikoina vähentänyt älypuhelimen käyttöä ja joku siirtynyt vanhaan nokialaiseen ihan aivoterveytensä takia. Luurit kun on nykyään niin koukuttavia, että osa ihmisistä on niillä käytännössä koko ajan ja Suomessa ajettiin Nokia-aikoina kännyköiden kattavuus maailman suurimmaksi.

En väitä, että ne sinänsä huonoja laitteita olisivat, mutta eivät välttämättä tee hyvää kaikille. Älypuhelimen pakottaminen on vähän sama kuin että alkoholistille olis lounaalla tarjolla pakollinen viinilasi.

Eihän sinne luuriin ole pakko mitään someja asennella jos niihin uppoaa aikaa enemmän kuin terveellistä.

 

[Paapaa]

Itsekin kyllä kaipaisin mahdollisuutta hoitaa asioita, kuten tämä MFA-homma, jollain muulla kuin älypuhelimella. Syynä on digitaalinen detox.

Jos some on ongelma, niin softat hiiteen kännykästä tai vaikka koko tili pois sieltä somepalvelusta niin ei voi edes kirjautua. Ja alkoholivertaus ei ihan toimi: se älyluurin MFA-softan vaatiminen ei ole mitään Facebookin pakkosyöttöä. Lounaalla siis tarjotaan ihan vaan vettä, ja on jokaisen oma asia jos tilaa tarjoilijalta lasin viiniä kun sellaistakin on saatavilla.

Hyvä jos tiedostaa ongelmansa, mutta kyllä niiden kanssa pitäisi voida elää vaikka se kännykä muun mahdollistaakin.

 

[kasa]

Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta ne joilla on oikeasti ollut joku addiktio, niin tietävät että neuvo: "älä vaan asenna/avaa sitä äppiä" ei välttämättä riitä. Se vaatii sen kylmän kalkkunan. Ei alkoholistinkaan kannata pitää viinapulloa kotonaan.

Some ei tässä ole edes varsinaisesti ollut se ongelma, vaan yleinen nettisurffailu ja keskustelupalstojen ja uutisvirran liiallinen tuijottaminen. Näitä on vaikea blokata älypuhelimesta kokonaan.

 

[samsungaaja]

Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta ne joilla on oikeasti ollut joku addiktio, niin tietävät että neuvo: "älä vaan asenna/avaa sitä äppiä" ei välttämättä riitä. Se vaatii sen kylmän kalkkunan. Ei alkoholistinkaan kannata pitää viinapulloa kotonaan.

Some ei tässä ole edes varsinaisesti ollut se ongelma, vaan yleinen nettisurffailu ja keskustelupalstojen ja uutisvirran liiallinen tuijottaminen. Näitä on vaikea blokata älypuhelimesta kokonaan.

Tavallaan mukavaa ajantappoa somet/iltapaskat, toisaalta hirveää roskaa se sisältö monesti ja kaikki ovat nenä kiinni näissä laitteissa. Itse käytän ikivanhaa älypuhelinta jossa käyttökokemus sen verran lagittava että jotkut signal-viesti ja sähköpostit viitsii tarkistaa about kerran päivässä. Luuri ei ole edes aina mukana kun lähden jonnekin.. Miettinyt aina välillä uuden puhelimen ostoa, sitten muistan että meikähän vastustaa tätä syöpäistä älypuhelinkulttuuria ja kyseisen laitteen joka asiaan pakotusta.

 

[3dfx]

Tämä. Eläkkeelle jäävälle anopille joskus ostettiin läppäriä surffailua ja laskujen maksua varten. Budjetti oli asetettu ja kävimme hakemassa koneen ja ottamassa se käyttöön. Sen jälkeen kuulin vain valituksia siitä, kuinka hidas se kone oli. Yritin ottaa mahdollisimman vähän kantaa niihin valituksiin, koska ymmärrystaso oli se että samalla hinnalla saa tabletin tai älypuhelimen jolla käyttö on sujuvaa ja nopeaa. Ei olisi pitänyt koko läppäriä hänelle ostaa, mutta kun niin kovasti itse pyysi. Varmaan päädyin syylliseksi tähän koneen hitauteen ja rahojen hukkaamiseen hänen mielessään.

DNA jakeli myös joskus tosi kuppasia tabletteja kaupantekijäisiksi, huawei tms. merkkisiä. Käytin sellasta varmaan 10 vuotta mutta jos aattelisi että jonkun sellanen olisi pitänyt käyttää sitä kenellä ymmärrys on lähelle nollaa niin täysi mahdottomuus olisi kyllä ollut tyyliin ekan vuoden jälkeen.

Yhtä seko laite oli ihan jo jonkun hintanenkin lenovon tabletti, missä oli jotain valmistajan kovaestoja esimerkiksi siihen että päivityksiä ei vaan kertakaikkisesti voinut ladata ilman wlan yhteyttä. Ei auttanut vaikka painoi "lataa ilman wlan yhteyttä", kysyi vain uudelleen niin kauan että painoi ettei halua ladata päivitystä. No jos toi on ainut sen talouden laite millä pääsi internettiin niin olipa helppoa ajaa johonkin hesburgeriin lataamaan päiviyksiä... Samaan laitteeseen myös kaikenlaisen perussoftan mm. whats app, lataaminen oli yhtä taistelua kun play kaupasta ei onnistunut juurikaan mikään, koska joku esto, ja kaikki piti ladata jostain nettisivuilta ja toimi hetken kunnes ilmoitti että pitää päivittää. Samaa oli uutissivustojen videoiden kanssa ja vähän kaiken kanssa.

En todella ymmärrä miten nää tietotekniset laitteet saa olla tollanen temmellyskenttä mihin kaikki valmistajat saa söheltää mitä haluaa, kuitenkin on sellanen perustarvike minkä kanssa pitäs nykysin hoitaa asioita...jollon edes perusjuttujen pitäs olla kunnossa.

 

[3dfx]

Itsekin kyllä kaipaisin mahdollisuutta hoitaa asioita, kuten tämä MFA-homma, jollain muulla kuin älypuhelimella. Syynä on digitaalinen detox. Useampikin tuttu on viime aikoina vähentänyt älypuhelimen käyttöä ja joku siirtynyt vanhaan nokialaiseen ihan aivoterveytensä takia. Luurit kun on nykyään niin koukuttavia, että osa ihmisistä on niillä käytännössä koko ajan ja Suomessa ajettiin Nokia-aikoina kännyköiden kattavuus maailman suurimmaksi.

En väitä, että ne sinänsä huonoja laitteita olisivat, mutta eivät välttämättä tee hyvää kaikille. Älypuhelimen pakottaminen on vähän sama kuin että alkoholistille olis lounaalla tarjolla pakollinen viinilasi.

Ite hoisin noita blue stacks- emulaattorilla ennen kun oli älyluuria. Nyt pari kuukautta älyluuria käyttäneenä se melko vastenmielinen käyttökokemus kosketusnäyttöineen kyllä pitää huolen ettei tule käytettyä juurikaan ylimääräistä.

 

[love_doctor]

Itsekin kyllä kaipaisin mahdollisuutta hoitaa asioita, kuten tämä MFA-homma, jollain muulla kuin älypuhelimella. Syynä on digitaalinen detox. Useampikin tuttu on viime aikoina vähentänyt älypuhelimen käyttöä ja joku siirtynyt vanhaan nokialaiseen ihan aivoterveytensä takia. Luurit kun on nykyään niin koukuttavia, että osa ihmisistä on niillä käytännössä koko ajan ja Suomessa ajettiin Nokia-aikoina kännyköiden kattavuus maailman suurimmaksi.

En väitä, että ne sinänsä huonoja laitteita olisivat, mutta eivät välttämättä tee hyvää kaikille. Älypuhelimen pakottaminen on vähän sama kuin että alkoholistille olis lounaalla tarjolla pakollinen viinilasi.

Kokeilin muuten tuon Sompin videossa näkyvän QR-koodin kanssa tuota Aegis-ohjelmaa ja se ilmoitti ettei tue Microsoftin MFA:ta. Tukea ei ole ja asiaa on avattu tuolla mutta ratkaisu ei välttämättä toimi ko. oppilaitoksessa. Eli puhelimelle tarvii monta MFA-appsia kun jokaisella on omansa.

Ylipäänsä tuossa Aegiksessakin ongelma on, että ei haluta tukea työpöytäkäyttöä. Jos virallinen taho ei halua tukea, jonkun oman viritelmän tekeminen PC:lle on jatkuvaa kilpajuoksua ja vittuilua alkup. tekijöiltä, jos selvittelee yhteensopivuutta. Tavallaan ymmärrettävää tuen näkökulmasta, jos on vaan harrastelijaprojekti, mutta tuon issuen vastauksen voi tosiaan nähdä älypuhelimen pakottamiseksi omalta osaltaan tässä. Tällaisissa perusasioissa olisi kätevä jos tuki olisi yhtään laajempaa.

 

[jad]

Kokeilin muuten tuon Sompin videossa näkyvän QR-koodin kanssa tuota Aegis-ohjelmaa ja se ilmoitti ettei tue Microsoftin MFA:ta. Tukea ei ole ja asiaa on avattu tuolla mutta ratkaisu ei välttämättä toimi ko. oppilaitoksessa. Eli puhelimelle tarvii monta MFA-appsia kun jokaisella on omansa.

Ylipäänsä tuossa Aegiksessakin ongelma on, että ei haluta tukea työpöytäkäyttöä. Jos virallinen taho ei halua tukea, jonkun oman viritelmän tekeminen PC:lle on jatkuvaa kilpajuoksua ja vittuilua alkup. tekijöiltä, jos selvittelee yhteensopivuutta. Tavallaan ymmärrettävää tuen näkökulmasta, jos on vaan harrastelijaprojekti, mutta tuon issuen vastauksen voi tosiaan nähdä älypuhelimen pakottamiseksi omalta osaltaan tässä. Tällaisissa perusasioissa olisi kätevä jos tuki olisi yhtään laajempaa.

Niin, tuo Aegishan on ihan perus TOTP autentikaattori. Löytyyhän näitä vastaavia työpöydällekin. Esim. KeepassXC. Kai se on organisaation asetuksista kiinni sallitaanko TOTP MFA vai vaaditaanko nimenomaan MS. Omalla työpaikalla ainakin Aegis (ja muutkin TOTP autentikaattorit) toimii MS:n rinnalla. Erohan noissa on se, että MS autentikaattoriin tulee push-notifikaationa kysely kun olet kirjautumassa. Ja jos ei ole MS käytössä, niin sitten perinteinen kuusinumeroinen TOTP koodi pitää nakuttaa käsipelillä.

 

[Themadesuja]

Itse töissä asensin tuon MS Authenticatorin ihan windowsissa pyörivän android-emulaattorin päälle. Sellaisen, jossa on Google Play -tuki ettei tarvitse joka päivitystä käsin asentaa. Työn puolesta on kyllä älyluurikin, mutta se ei ole aina välttämättä kätten ulottuvilla, esimerkiksi jos asiakaskohteessa jalkaudun läppärin kanssa "kentälle" ja pitääkin nopeasti jotain katsoa sähköpostista tai kysyä Teamsissa kollegalta.

Ja joskus tulee oltua etänä työkoneeseen kiinni jostain muualta, ja en todellakaan ole roudaamassa älypuhelimia esim. lomalle mukaan. Läppäri sen sijaan on aina mukana, jos en ole pöytäkoneen välittömässä läheisyydessä. Eli itselle tuo Authenticator oli parempi uudistus, kun nyt ei tarvitse olla fyysistä pääsyä puhelimelle vaan netin kautta saa nuo varmistukset kuitattua.

 

[pulatunnus]

Niissä tulee jo uutena tehdasasetuksilla mainoksia push notifikaatioina. Ainakin Microsoftin Swiftkey-näppäimistöä

Vilases ko softan asetukset ja softaa koskevat ilmoitusasetukset. Veikkaan että kyse ko ohjelman ilmoituksista.

erinäisiä Huawein palveluita mainostaa. En tiedä, mikä ohjelma sitä tekee.

Jos Huawein puhelin, niin jos kyse ilmoituksista niin tsekkaan ohjelmien ilmoitus asetukset mikä niitä ilmoituksia sinulle antaa.


Oletan että joku vanha Google Android.

Jos menee vaikeaisi niin kysesse joltain opiskelukaverilta apua.

 

[love_doctor]

Se, että ei aleta sallimaan ziljoonaa eri tapaa tehdä asioita vain asennevammaisten opiskelijoiden nirsouden tai typerien periaatteiden takia ei ole mitään "ei haluta etteivät nämä valmistu"-salaliittoilua. Vaan se on sitä, että niiden ziljoonan muun tavan salliminen/tukeminen teettäisi koululle lisätöitä ja lisäkustannuksia.

Se koulu nimenomaan haluaa päästä niistä hankalista tapauksista eroon, koska niistä eroon pääseminen helpottaa kaikkien työtä siellä koulun hallinnossa yms.
Ja helpoin tapa päästä siitä hakalasta tapauksesta eroon on antaa se tutkinto käteen, joten välillä näiden asennevammaisten hankalien tapausten asennevammasekoilua katsotaan läpi sormien ja päästetään ne valmistumaan vaikka asioita jää sen asennevamman takia tekemättä.

Nykyään voisi sanoa, että asiat on olleet niinkin hyvin, että kouluissa on pärjännyt täydellisen hyvin viime vuosina avoimen lähdekoodin nörttiohjelmilla. Jos miettii ihan lukiosta alkaen, Abitti on Linux-pohjainen. HY:llä on oma Cubbli-distro ja ainakin yliopistoissa it-opinnoissa monen muunkin oppilaitoksen ohjelmat ovat toimineet avoimilla ja ilmaisilla alustoilla ja ohjelmissa on ollut valinnanvaraa. Alustoista Zoom, Teams, Moodle, ViLLE, TIM, Aplus, Peppi, Sisu, maili, Discord, Slack, VPN:t, Office 365, Google workspace, Overleaf, Gitlab jne. ovat toimineet avoimen koodin käyttiksillä ja selaimillakin. VirtualBox, QEMU, Docker, Git, Java, VS Code, IDEA ja muut tyypilliset paikalliset devausohjelmat ovat toimineet myös. Monet formaatit ovat myös muuttuneet patenttivapaiksi ja H.264-patenteilla ei ole koskaan isommin kiusattu taviksia. Myös LibreOfficella voi tehdä opinnäytetyöt ja esseet eikä kukaan ikinä saa tietää, että teit "väärällä" ohjelmalla, kun formaattilistasta voi valita docx:n tai pdf:n odt:n sijaan.

Moni nykyinen veeti ei muista sitä, että avoimen koodin käyttö on aina ollut pientä askartelua ja vääntämistä ja kokonaisuutena tilanne on parantunut huomattavasti. Työnkulku on myös mennyt niin, että jos joku on halunnut pärjätä Linuxilla, on pitänyt itse selvittää, miten se tapahtuu. Ei virallisilta tahoilta ole saanut tukea vaikkapa mailiohjelman asetusten säätöön tai johonkin asx-tiedostojen parserointiin ja poro-koodekkien asentamiseen omaan mplayeriinsä. Esim. yliopistoissa hallinto on yksi persereikä, jonka elämäntehtävä on kaikkien muiden työtehon romahduttaminen. Hallinto on silleen tasapuolinen, että se tunnistaa opiskelijoiden lisäksi myös professorien ja keskiryhmän työtavoista ja ohjelmista toimivat käytännöt ja suunnittelee niiden korvaamiset resurssiensa puitteissa. /humör

Tuota MS:n autentikaattorin käyttöä voi hiukan kritisoida siitä, jos se ei ole yhteensopiva avointen vaihtoehtojen kanssa. Joku toinen oppilaitos sallisi geneerisen autentikaattorin (esim. Aegis) käytön. Ylipäänsä MFA:lla voi varmasti pilata monet aiemmin sujuvasti toimivat käytännöt, jos ohjelmissa on kiireessä kyhätyt integraatiot ja koodeja saa jatkuvasti syöttää eri systeemien kirjautumissivuihin ilman mitään tietoa toimivasta SSO:sta.

 

[asddsa]

Onko jossain nuo mikkisoftan M365 palvelut konfiguroitu niin, että ainoa vaihtoehto 2FA käyttöön on tuo microsoft authenticator sovellus? Oman kokemuksen mukaan siihen kyllä käy mikä tahansa RFC 6238 mukainen TOTP autentikaattori (esim. Google authenticator, ja lukuisat muut). Ja sama useimmissa muissakin palveluissa.

 

[Heikki_H]

Onko jossain nuo mikkisoftan M365 palvelut konfiguroitu niin, että ainoa vaihtoehto 2FA käyttöön on tuo microsoft authenticator sovellus? Oman kokemuksen mukaan siihen kyllä käy mikä tahansa RFC 6238 mukainen TOTP autentikaattori (esim. Google authenticator, ja lukuisat muut). Ja sama useimmissa muissakin palveluissa.

Kyllä mä ainakin käytän M365 juttuja ihan sujuvasti Authyllä autentikoiden. Authylle muutenkin iso peukku, kun saa tokeneista backupin pilveen eikä haittaa vaikka puhelin hajoaa tai muuten vaan hankkii uuden.

 

[LaDeX]

Onko jossain nuo mikkisoftan M365 palvelut konfiguroitu niin, että ainoa vaihtoehto 2FA käyttöön on tuo microsoft authenticator sovellus? Oman kokemuksen mukaan siihen kyllä käy mikä tahansa RFC 6238 mukainen TOTP autentikaattori (esim. Google authenticator, ja lukuisat muut). Ja sama useimmissa muissakin palveluissa.

Kyllä on. Tällöin Microsoft autentikaattorissa se toimii niin että tietokoneen ruudulla sulle tulee kaksinumeroinen numero joka pitää kirjoittaa sinne autentikaattoriin aukeavaan ilmoitukseen ja antaa sormenjälki.

 

[love_doctor]

Onko jossain nuo mikkisoftan M365 palvelut konfiguroitu niin, että ainoa vaihtoehto 2FA käyttöön on tuo microsoft authenticator sovellus? Oman kokemuksen mukaan siihen kyllä käy mikä tahansa RFC 6238 mukainen TOTP autentikaattori (esim. Google authenticator, ja lukuisat muut). Ja sama useimmissa muissakin palveluissa.

Kirjoitin jo yllä, että kokeilin skannata Sompin videon qr-koodin Aegis authenticatorilla ja se ilmoitti perään dialogilla, että ei ole yhteensopivaa formaattia. Tuossa antamassani linkissä oli workaround, mutta se kai vaati että ylläpitäjä pistää käyttäjältä hetkeksi pois päältä autentikaatiotavan eli ei kovin skaalautuva.

 

[Kautium]

Onko jossain nuo mikkisoftan M365 palvelut konfiguroitu niin, että ainoa vaihtoehto 2FA käyttöön on tuo microsoft authenticator sovellus? Oman kokemuksen mukaan siihen kyllä käy mikä tahansa RFC 6238 mukainen TOTP autentikaattori (esim. Google authenticator, ja lukuisat muut). Ja sama useimmissa muissakin palveluissa.

Sen voi organisaatio itse päättää. Useimmissa menetelmiä ei ole rajattu (paitsi korkeintaan se turvaton sms), mutta toisaalta kyllä sitä monessa paikasta käytetään myös niin, että sallitaan tietoturvasyistä vain tietty tai tietyt menetelmät.

Henkilökohtaisesti en jaksa TOTP-koodien naputtelua kuin siellä missä ei ole muuta vaihtoehtoa, joten MS Authenticator on ykkösvalinta.

 

[asddsa]

Sen voi organisaatio itse päättää. Useimmissa menetelmiä ei ole rajattu (paitsi korkeintaan se turvaton sms), mutta toisaalta kyllä sitä monessa paikasta käytetään myös niin, että sallitaan tietoturvasyistä vain tietty tai tietyt menetelmät.

Henkilökohtaisesti en jaksa TOTP-koodien naputtelua kuin siellä missä ei ole muuta vaihtoehtoa, joten MS Authenticator on ykkösvalinta.

Minä taas käytän mielelläni nimenomaan tuota TOTP:ta, ja kuulostaa vähän hölmöltä jos se on jossain estetty. Tuossa on se etu, että se on nimenomaan standardi, ja mikä tahansa tuon RFC 6238 mukainen autentikaattori toimii. Ei tarvi asennelle jotain ylimääräisiä kilkkeitä kaikkia eri palveluita varten.

Itse näen sen ylipäätään ongelmallisena, jos joitain asioita ei kertakaikkiaan ole mahdollista tehdä ilman joko Android tai iOS laitetta. Ihan ensinnäkin siksi, että tuo antaa aivan kohtuuttomasti valtaa parille jättifirmalle. Toki koulu saa kai viime kädessä itse päättää, että mitä siellä opiskelu vaatii, ja ne joille kyseiset vaatimukset eivät sovi eivät sitten varmaan yksinkertaisesti vain opiskele siellä.

 

[Kautium]

Minä taas käytän mielelläni nimenomaan tuota TOTP:ta, ja kuulostaa vähän hölmöltä jos se on jossain estetty. Tuossa on se etu, että se on nimenomaan standardi, ja mikä tahansa tuon RFC 6238 mukainen autentikaattori toimii. Ei tarvi asennelle jotain ylimääräisiä kilkkeitä kaikkia eri palveluita varten.

Minulla on kaikki palvelut siellä MS Authenticatorissa (varmaan jotain 30 eri palvelua, joista ehkä 20 käyttää pelkkä TOTP-koodia. Voisin käyttää jotain muutakin (ja parissa palvelussa pakotetusti käytänkin), mutta käytän tuota ensisijaisesti siksi, kun se on erityisesti MS-palveluihin kirjauduttaessa kätevämpi, kuin pitkien koodisarjojen kanssa ährääminen. Siinä on omat puutteensa ja mm. varmistusten suhteen se on kökkö, mutta silti se on ollut kokonaisuutena mielestäni paras.

Joissakin organisaatioissa on tosiaan tietoturvan vuoksi sallittu vain joidenkin tunnettujen ja testattujen 2FA-menetelmien/sovellusten käyttö. Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät välttämättä kelpuuta tuota MS authentikaattoriakaan.

Itse näen sen ylipäätään ongelmallisena, jos joitain asioita ei kertakaikkiaan ole mahdollista tehdä ilman joko Android tai iOS laitetta. Ihan ensinnäkin siksi, että tuo antaa aivan kohtuuttomasti valtaa parille jättifirmalle. Toki koulu saa kai viime kädessä itse päättää, että mitä siellä opiskelu vaatii, ja ne joille kyseiset vaatimukset eivät sovi eivät sitten varmaan yksinkertaisesti vain opiskele siellä.

Se menee juuri niin, että organisaatio saa päättää mikä on heille parasta. Jos ei se kelpaa, niin sitten pitää mennä jonnekin muualle. Nykypäivän tietoturvaympäristö on sellainen, ettei voida hoitaa asioita ideologia edellä.

 

[samsungaaja]

Helsingin kaupunkiin kohdistuneen tietomurron mahdolliset kohderyhmät laajentuneet selvitystyön edetessä

Helsingin kaupunkiin 30. huhtikuuta kohdistuneen tietomurron selvitystyön edetessä on ilmennyt, että tekijä on saattanut saada haltuunsa aiemmin arvioitua laajemmin tietoja kasvatuksen ja koulutuksen palveluja käyttäneistä henkilöistä. Tietomurron mahdollisina kohteina olevien henkilöiden...

www.hel.fi

Poliisi tutkii ajoneuvorekisterin ja positiivisen luottotietorekisteristerin tietojen väärinkäyttöä

poliisi.fi

Mitä mieltä näistä kaikenlaisista (digi)rekistereistä joista sitten tietoja murroissa päätyy ties minne.. Tätä positiivista luottorekisteriäkään en muistanut olevan olemassa, tulipa sekin sitten tsekattua. Tuostakaan ei paljoa kyselty haluanko tietojani kyseiseen rekisteriin.. No ehkä kyseisen rekisterin olemassaolo on hyväkin jos saa jonkin hälytyksen itselleen luottotietokyselyistä, mene ja tiedä. Ovatkohan nämä useat erilliset rekisterit pienempi vai suurempi tietoturvauhka kuin "kaikki yhdessä korissa" (digilompakko).

 

[Juha Kokkonen]

Täällä olisi sitten jälleen syytä keskittyä ketjun aiheessa pysymiseen, mm. Android-puhelimien yleinen toiminta tai yleinen koulutus/yhteiskuntakeskustelu ei sitä ole. Henkilökohtaisuudet ja toisista käyttäjistä keskustelu ei ole myöskään edelleenkään sallittua ja salaliittoteorioille on foorumilla oma paikkansa.

 

[vitalift]

Minä voin yrittää tuoda ketjua takaisin raiteille.
Nyt on ollut paljon viime aikoina juttua siitä, että koululaitos on tuhottu ja lapset ei osaa enää kirjoittaa eikä lukea. Oli iltap*skassa juttu, jossa käytiin läpi tätä kirjoittamista ja kuinka mm. kaunokirjoituksen lopettaminenkin vihdoin alettiin tajuta virheeksi. Ratkaisuakin jutun tyyppi ehdotti: digitaalisia kyniä voisi hankkia lapsille.

En tiedä, milloin tämä digitalisaatio saadaan haltuun järkevällä tavalla. Meillä oli 90-luvulla 1 lyijykynä ja pyyhekumi, joka saatiin aina lukuvuodessa. En muista saiko aina syksyllä ja tammikuussa uuden vai mentiinkö samalla setillä läpi vuoden. Tarkkoja oltiin, ettei kaapista hakenut uutta (näihinkö digijuttuihin ne meidän velkarahat on uponneet ja nyt ollaan koko maa pississä?). Digihommat on hieno juttu ja mahdollistaa aivan mielettömän paljon positiivisiakin asioita, mutta jos minä saisin päättää, niin kouluista vietäisiin kaikki opetus 90-luvun tapoihin takaisin ja digihommat hoituisi atk-tunneilla. Näin se meilläkin alkoi ja veikkaisin, että kuulun viimeisiin sukupolviin, jotka sai oikeasti hyvän peruskoulutuksen ja pisa-tuloksien huippuvuosia vieteltiin meidän aikoihin.

Lapsia ei ole rakennettu tähän digitaalisuuden viidakkoon, huolettaa tämä homma. Voisin saarnata näistä vaikka kuinka paljon, mutta jätetään se toiseen kertaan. (Ja jos joku kaunokirjoitusta vastustaa: Idea ei ole opetella kaunokirjoitusta. Idea on opetella hienomotorisia taitoja, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä,tarkkuutta, käden ja silmien yhteistyötä..kaikki niitä taitoja, joita lapsille kouluissa pitäisikin opettaa. Sivutuotoksena saadaan nättiä käsialaa.)

edit: paraskin puhuja näiden kirjoitusvirheiden määrän perusteella, mutta laitan väsymyksen piikkiin.

 

[LaDeX]

Minä voin yrittää tuoda ketjua takaisin raiteille.
Nyt on ollut paljon viime aikoina juttua siitä, että koululaitos on tuhottu ja lapset ei osaa enää kirjoittaa eikä lukea. Oli iltap*skassa juttu, jossa käytiin läpi tätä kirjoittamista ja kuinka mm. kaunokirjoituksen lopettaminenkin vihdoin alettiin tajuta virheeksi. Ratkaisuakin jutun tyyppi ehdotti: digitaalisia kyniä voisi hankkia lapsille.

En tiedä, milloin tämä digitalisaatio saadaan haltuun järkevällä tavalla. Meillä oli 90-luvulla 1 lyijykynä ja pyyhekumi, joka saatiin aina lukuvuodessa. En muista saiko aina syksyllä ja tammikuussa uuden vai mentiinkö samalla setillä läpi vuoden. Tarkkoja oltiin, ettei kaapista hakenut uutta (näihinkö digijuttuihin ne meidän velkarahat on uponneet ja nyt ollaan koko maa pississä?). Digihommat on hieno juttu ja mahdollistaa aivan mielettömän paljon positiivisiakin asioita, mutta jos minä saisin päättää, niin kouluista vietäisiin kaikki opetus 90-luvun tapoihin takaisin ja digihommat hoituisi atk-tunneilla. Näin se meilläkin alkoi ja veikkaisin, että kuulun viimeisiin sukupolviin, jotka sai oikeasti hyvän peruskoulutuksen ja pisa-tuloksien huippuvuosia vieteltiin meidän aikoihin.

Lapsia ei ole rakennettu tähän digitaalisuuden viidakkoon, huolettaa tämä homma. Voisin saarnata näistä vaikka kuinka paljon, mutta jätetään se toiseen kertaan. (Ja jos joku kaunokirjoitusta vastustaa: Idea ei ole opetella kaunokirjoitusta. Idea on opetella hienomotorisia taitoja, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä,tarkkuutta, käden ja silmien yhteistyötä..kaikki niitä taitoja, joita lapsille kouluissa pitäisikin opettaa. Sivutuotoksena saadaan nättiä käsialaa.)

Muuten samaa mieltä paitsi tuo kaunokirjoituksen kanssa härvääminen. Siitä ei ole mitään iloa ja täysin lukukelvotonta tekstiä. Hyvällä tuurilla ihminen saa omista koukeroistaan selvää mutta ei toisen.

 

[vitalift]

Muuten samaa mieltä paitsi tuo kaunokirjoituksen kanssa härvääminen. Siitä ei ole mitään iloa ja täysin lukukelvotonta tekstiä. Hyvällä tuurilla ihminen saa omista koukeroistaan selvää mutta ei toisen.

On harmi homma,että et koe siitä iloa. Itse tykkäsin niistä kauno-opetteluista. Oma käsiala on toki aika paljon sotkuisempi näin vanhempana verrattuna vaikkapa lukio-aikoihin, mutta kirjoitan käytännössä kaunon+tekstauksen yhdistelmää. Se on nopeinta. Äidinkielenkirjoituksetkin piti hoitaa siistillä kaunolla.

 

[Kingofflies]

Se Microsoft Authenticatorin pakottaminen johtui Microsoftin kirjautumisjärjestelmässä olevasta bugista*. Vaikka ylläpitonäkymässä näkyi minulla olevan jo tekstiviestivarmennus päällä, niin se jostain syystä silti yritti pakottaa minua asentamaan Microsoft Authenticatorin, mutta korjautui kun täppää käytti pois päältä.

Enää on rikki vain Moodlen kurssinäkymä ja Reppuun kirjautuminen, joka toimii yhä kuten aiemmassa videossani. Täytyy kerätä vähän jaksamista noiden selvittelyyn.

*Tietenkään ei voi tietää, onko kyse kuitenkin jostain ihan tarkoituksellisesta toiminnasta, joka on vain naamioitu bugiksi. Sellainenkaan ei suljetun koodin ja pilvipalveluiden maailmassa ole ennennäkemätöntä.

Onkohan nämäkään digitalisaation hyviä ja huonoja puolia? Vai olisko taas niin, että kaikki ikävä kasautuu samalle tyypille, ihan ilman omaa syytä?

 

[Tonnin Seteli]

Muuten samaa mieltä paitsi tuo kaunokirjoituksen kanssa härvääminen. Siitä ei ole mitään iloa ja täysin lukukelvotonta tekstiä. Hyvällä tuurilla ihminen saa omista koukeroistaan selvää mutta ei toisen.

On harmi homma,että et koe siitä iloa. Itse tykkäsin niistä kauno-opetteluista. Oma käsiala on toki aika paljon sotkuisempi näin vanhempana verrattuna vaikkapa lukio-aikoihin, mutta kirjoitan käytännössä kaunon+tekstauksen yhdistelmää. Se on nopeinta. Äidinkielenkirjoituksetkin piti hoitaa siistillä kaunolla.

Se on toki hieno taito siinä missä tanssi tai moottorisahalla karhujen veistäminen. Nykyinen liikadigitalisaation kaaos ei kuitenkaan ole kiinni kaunokirjoituksen skippaamisesta.

Minullehan kävi sillä tavalla hauskasti että joka koulussa paikassa käytettiin heti alkuvaiheen tolppakirjainluettamisen jälkeen kaunokirjoitusta. Väitän että tekstaaminen skipattiin maininnalla "näinkin voi tehdä, mutta tää on vaan painotuotteiden lukemista varten". Siispä jouduin ihan itse totuttelemaan normaaliin käsinkirjoitukseen joskus noin lukioikäisenä.

Sehän vasta hienoa olisikin jos käsinkirjoitus opetellaan väkisin jollain piirtolaudoilla. Jeesus mikä idea. Onko se joka paikan tulosteina täyttävä paperi niin pelottavaa, jos joku kehtaakin koskea sitä kynällä?

 

[Hyrava]

Se on toki hieno taito siinä missä tanssi tai moottorisahalla karhujen veistäminen. Nykyinen liikadigitalisaation kaaos ei kuitenkaan ole kiinni kaunokirjoituksen skippaamisesta.

Minullehan kävi sillä tavalla hauskasti että joka koulussa paikassa käytettiin heti alkuvaiheen tolppakirjainluettamisen jälkeen kaunokirjoitusta. Väitän että tekstaaminen skipattiin maininnalla "näinkin voi tehdä, mutta tää on vaan painotuotteiden lukemista varten". Siispä jouduin ihan itse totuttelemaan normaaliin käsinkirjoitukseen joskus noin lukioikäisenä.

Sehän vasta hienoa olisikin jos käsinkirjoitus opetellaan väkisin jollain piirtolaudoilla. Jeesus mikä idea. Onko se joka paikan tulosteina täyttävä paperi niin pelottavaa, jos joku kehtaakin koskea sitä kynällä?

Itsekin pidin tuota kaunokirjoitusta aika turhana, tekstauksen opettelu olisi ollut mielestäni paljon fiksumpaa. Itselläni tuo turha kaunokirjoituksen opettelu kyllä aiheutti sen, että oma käsiala on sellaista "hepreaa" ettei kukaan muu ota siitä mitään tolkkua. Duunikaverit ovatkin joskus vittuilleet että mitä salausta mä mun muistiinpanoissa käytän. Joskus on tullut tuohon todettua "AES256" tms

Liika digitalisaation tuputtaminen jo ala-asteella mielestäni tyhmentää ihmisiä, esimerkiksi tiedän nykyään useampiakin ihmisiä jotka eivät osaa päässä tai paperilla laskea yhtään mitään ja sitten luottavat siihen laskimen antamaan tulokseen vaikka olisivat vahingossa näppäilleet laskutoimituksen väärin. Ei siis osata yhtään arvioida mitä kokoluokkaa vastauksen pitäisi olla eikä sen oikeellisuutta. Itse ainakin monesti lasken asioita päässä jo ihan senkin takia että monesti en tarvitse tarkkaa vastausta mutta riittävän hyvän arvion nopeasti.

Kyllä niitä laskimia ja tietokoneita voi laskemiseen ja kirjoittamiseen mielestäni käyttää mutta ensin olisi hyvä osata kirjoittaa ja laskea ilman apuvälineitä. Keskittyminenkin varmaan olisi parempaa kun koko ajan ei naputeltaisi tietokonetta, tablettia, kännykkää tai laskinta vaan käytettäisiin kynää ja paperia. Ja ainakin itse tunnun oppivan monia asioita paljon paremmin kynää ja paperia käyttämällä vaikka muuten käytänkin paljon tietokonetta ja kännykkää.

 

[djmake]

Minullehan kävi sillä tavalla hauskasti että joka koulussa paikassa käytettiin heti alkuvaiheen tolppakirjainluettamisen jälkeen kaunokirjoitusta. Väitän että tekstaaminen skipattiin maininnalla "näinkin voi tehdä, mutta tää on vaan painotuotteiden lukemista varten". Siispä jouduin ihan itse totuttelemaan normaaliin käsinkirjoitukseen joskus noin lukioikäisenä.

Sehän vasta hienoa olisikin jos käsinkirjoitus opetellaan väkisin jollain piirtolaudoilla. Jeesus mikä idea. Onko se joka paikan tulosteina täyttävä paperi niin pelottavaa, jos joku kehtaakin koskea sitä kynällä?

Sama juttu tuon alun osalta. Syy ei toki ollut digitalisaation mutta kelvollinen esimerkki, miten vaihtoehtoina tuntuu oleva ääripäät. Samaistun myös @Hyrava kirjoittamaan, salattua on omakin käsiala.

Tuossa jälkimmäisessä toitkin kuitenkin sen toisenkin ääripään esille. Käsin kirjoittamisen taito heikkenee koko ajan kun entistä enemmän läppäriä, tablettia, puhelinta. Käsin kirjoittamisen tarve ei kuitenkaan ainakaan vielä ole katoamassa.
Paperi voidaan toki korvata monissa kohdin sähköisillä välineillä mutta omasta mielestäni paperi ja mustekynä tulisi pitää kouluissa. Opettaa ajattelemaan seuraavaa sanaa pidemmälle kun korjaaminen on vaikeaa ja virheet jäävät näkyviin.

Liika digitalisaation tuputtaminen jo ala-asteella mielestäni tyhmentää ihmisiä, esimerkiksi tiedän nykyään useampiakin ihmisiä jotka eivät osaa päässä tai paperilla laskea yhtään mitään ja sitten luottavat siihen laskimen antamaan tulokseen vaikka olisivat vahingossa näppäilleet laskutoimituksen väärin. Ei siis osata yhtään arvioida mitä kokoluokkaa vastauksen pitäisi olla eikä sen oikeellisuutta. Itse ainakin monesti lasken asioita päässä jo ihan senkin takia että monesti en tarvitse tarkkaa vastausta mutta riittävän hyvän arvion nopeasti.

Kyllä niitä laskimia ja tietokoneita voi laskemiseen ja kirjoittamiseen mielestäni käyttää mutta ensin olisi hyvä osata kirjoittaa ja laskea ilman apuvälineitä. Keskittyminenkin varmaan olisi parempaa kun koko ajan ei naputeltaisi tietokonetta, tablettia, kännykkää tai laskinta vaan käytettäisiin kynää ja paperia. Ja ainakin itse tunnun oppivan monia asioita paljon paremmin kynää ja paperia käyttämällä vaikka muuten käytänkin paljon tietokonetta ja kännykkää.

Tässä on todella helppo olla samaa mieltä niin hyvässä kuin pahassakin. Digitalisaatio on tuonut koulumaailmaankin paljon edistystä ja mahdollisuuksia mutta liikakäyttö on pahasta.

Varsinkin tuo päässälaskutaidon ja suuruusluokkien arvioimisen puute tulee jatkuvasti vastaan. Alamäki alkoi jo hyvän aikaa sitten mutta nyt voi puhua romahduksesta. Kun saadaan vielä tekoäly mukaan, oikea osaaminen katoaa entistä varmemmin.

 

[3dfx]

Nyt on ollut paljon viime aikoina juttua siitä, että koululaitos on tuhottu ja lapset ei osaa enää kirjoittaa eikä lukea. Oli iltap*skassa juttu, jossa käytiin läpi tätä kirjoittamista ja kuinka mm. kaunokirjoituksen lopettaminenkin vihdoin alettiin tajuta virheeksi. Ratkaisuakin jutun tyyppi ehdotti: digitaalisia kyniä voisi hankkia lapsille.

Pitäisi varmaan jotenkin mitata niitä tosiasiallisia digitaitoja. Omasta mielestäni vaikka kuinka puhutaan diginatiiveista, niin mun nähdäkseni taidot on todella surkeita kun pitäisi jotain tuottavaa tehdä eikä katsoa tiktokkia, facebookkia tms. Esimerkiksi tiedonhakutaidot on jotain aivan käsittämättömän surkeaa, kuten mediakritiikkikin. Ei ymmärretä miten wikipedia toimii, ja miten sieltä pitää katsoa lähdeviite jos sitä käyttää. Ei osata käyttää yhtään tekstinkäsittelyohjelmaa ja kirjoittaminen on luokkaa 2 sormi järjestelmä.

Joskus aikaisemmin oli ATK-Ajokortti 1 ja 2 nimisiä kursseja mitä CVhenkin monet laittoivat osoitukseksi siitä että saa koneen päälle ja wordin auki, epäilen että keskiverto 9 luokkalainen ei osaisi niitä alkeistaitoja mitä noissa opeteltiin.

Esim. tuo on surkeaa "digitaalisuutta", että koulussa on tabletteja PC- koneiden sijaan, sillä työelämässä dominoiva vaihtoehto edelleen on PC, ja kaikki älylaitteet toimii vain lisänä. Lisäksi tablettien ja luurien käyttöä opitaan luonnostaan kun jokaisella sellainen on kotona ja jopa itsellä. Nykyisin kun on jopa kotitalouksia, missä ei PC- konetta ole, joten sieltäkään ei "luonnostaan" tule sitä oppia kuten n. 15 vuotta sitten kun 90% oli PC kotona. Tää voi lisätä eriarvoistumistakin, sillä niissä talouksissa on PC, missä tehdään jotain työtä tietokoneella ja yleensä tietokoneen käyttö liittyy johonkin tietotyöhön, yritystoimintaan tai vastaavaan.

Nämä omia havaintoja aiheesta, mitkä ei välttämättä ole mitään faktapohjaisia vaan enemmänkin kokemus.

 

[pulatunnus]

Itsekin pidin tuota kaunokirjoitusta aika turhana, tekstauksen opettelu olisi ollut mielestäni paljon fiksumpaa. Itselläni tuo turha kaunokirjoituksen opettelu kyllä aiheutti sen, että oma käsiala on sellaista "hepreaa" ettei kukaan muu ota siitä mitään tolkkua. Duunikaverit ovatkin joskus vittuilleet että mitä salausta mä mun muistiinpanoissa käytän. Joskus on tullut tuohon todettua "AES256" tms

Kaunokirjoitusta ei tarvi tekstin paperille kirjoittamiseen, sen takia sitä ei kannata opettaa.
Mutta monet väittäneet (joillain ollut tutkimusviitteitä) että siitä on valtavasti hyötyä muuten kehitykselle. Se sitten mietittävä onko ajankäytöltä tehokasta, vai olisiko jokin muuasia tehokkaampi (koko ikäluokalle).

"digikynä" onko se sitten parempi vai huonompi, en usko että se ainakaan konservatiivisille menee heittämällä läpi. ja onko se kaunokirjoitus ainoa saati parastapa. Joissain kulttuureissa jotain sivellin juttuja (Japani) ja sitä pidetään kovasti tärkeänä, jos siihen uskotaan niin ehkä se lyijykynä ja kumi ei ole se ainoa oikea. voisiko digikynässä olla enemmän, jos siis kuvitellaan että kehitetään onnistuneet ratkaisut.

Jos samalla ei ole tarkoitus kasvattaa kurinalaista turhalta tuntuvaa tehtävää kyseenaloistamatonta kykyä, niin "digikynä" voisi tarjota mahdollisuuksia.

 

[Francis Ford Mondeo]

AMK:ssa digitalisointi on mennyt ihan väärin siinä vaiheessa, kun koneinsinööriopetuksen painopiste on liukunut tiettyjen opetuksessa (ja väitetysti myös työelämässä) käytettyjen (suljetun lähdekoodin) ohjelmien käytön opetukseen. Oikeastihan opetuksen painopisteen tietysti PITÄISI olla niissä koneteknisissä asioissa, joita sinne on alun perinkin tultu opiskelemaan, ja joita voi sitten soveltaa työelämässä parhaaksi katsomallaan tavalla. Koulusta pitäisi voida valmistua käyttämättä yhtäkään maksullista tai suljetun lähdekoodin tietokoneohjelmaa.

En näe ongelmana sitä, että koneinsinööriopetuksessa käytetään samoja kaupallisia sovelluksia, mihin tuore koneinsinööri törmää vaikkapa työllistyessään yksityiselle sektorille suunnittelijaksi.

 

[LaDeX]

Digiopetus koulussa on sinällään ehdottoman kannatettava asia, mutta tässä vaiheessa kokemus on jo selvästi näyttänyt sen, että vanhojen oppiaineiden oppimistuloksia ei saada parannettua itse opetuksen digitalisoinnilla, vaan oppimistuloksilla ja digitalisaation asteella näyttää olevan käänteinen korrelaatio. Digiopetus pitäisi tapahtua ATK-tunnilla ja ATK-opetusta ylipäätään pitäisi lisätä.

Tämä pätkä taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen jossain asiassa samaa mieltä. Onko nykykouluissa edes enää ATK-tunteja? Vaikuttaa ainakin siltä että työelämään tulee kokoajan ihmisiä jotka ei ole koskaan aiemmin PC:tä käyttänyt.

 

[JCSH]

Koulun tehtävä on opettaa tarvittavat taidot, jotta sitä työtä pystyy tekemään joko yrittäjänä tai työsopimuksella.

Juu, ja juuri tuon takia on tärkeää, että siellä koulussa käytetään niitä samoja ohjelmistoja, joihin törmää sitten siellä työelämässä. Toki on mahdotonta kattaa kaikkia vaihtoehtoja, mutta hyvä lähtökohta on ottaa ainakin se suurimman markkinaosuuden softa ja mennä sillä. Ehkä sitten jos järkevää, niin se markkina kakkonen ja kolmonenkin.

 

[Kingofflies]

Kelan teknisestä tuesta tuli jälleen vastaus viestiini:



Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että ongelmaa ei edes yritetä korjata. Vaikuttaa myös vähän siltä, että viestiäni ei ymmärretty kokonaisuudessaan. Selaimeenhan tuo ei millään tavalla edes liity.

Laskujen maksamisestakin on tullut pitkä prosessi. OP:n verkkopankin laskujen vahvistussivu näytti taas kokonaisen päivän ajan virheilmoitusta Seuraavana päivänä palvelu kuitenkin toimi taas oikein.

Nykyään on jatkuvaa säätämistä sen kanssa, että mitä selainta pitää mihinkin sivuun käyttää - joskus nämä vaativat Firefoxin uusimman version, joskus taas eivät toimi sillä vaan pitää olla joku vanhempi versio, joskus taas Seamonkey toimii paremmin. Jos sivut tehtäisiin yksinkertaisesti perus-HTML:llä, niin tällaisia ongelmia ei olisi.


Kyllä se on ongelma. Julkisrahoitteisen koulun tehtävä ei ole opettaa jonkun tietyn yrityksen työntekokulttuuria. Koulun tehtävä on opettaa tarvittavat taidot, jotta sitä työtä pystyy tekemään joko yrittäjänä tai työsopimuksella.

Jos opetus ei ole neutraalia näiden asioiden suhteen, niin silloin se on epäsuoraa yritystukea sille yritykselle, jonka tuotantokulttuuria kohti opetus on biasoitunutta.

Tämähän ei varmaan voi olla totta eihän?:

"Palvelumme on suunniteltu toimivaksi kaikilla yleisimmillä selaimilla (Firefox, Chrome, Edge, Safari), emmekä ole saaneet ilmoituksia vastaavanlaisesta käyttäytymisestä muilta asiakkailtamme. Kelan verkkosivut toimivat yleisimmillä laitteilla, selaimilla ja niiden mobiiliversioilla. Myös osa vanhemmista mobiililaitteista toimii kunhan käytössä on joku yleisimmistä mobiiliselaimista (Firefox, Chrome, Edge, Safari).

Kela.fi:n verkkosivuilla tehdään säännöllisesti saavutettavuustestausta ja saavutettavuusarviointeja, joiden perusteella saavutettavuutta tarkkaillaan ja pyritään kehittämään."

Voin kertoa, että Kela ja muut vastaavankokoiset firmat käytettävyyssuunnitellun lisäksi tekee myös käytettävyystestauksen. Joten todennäköisesti vika löytyy sielä oman koneen päästä.Mitäs jos kone on joutunut jollekin mustalle listalle kun ne virukset ja oma TCP/IP -pino siellä hääräilee? Ihan mahdoton ajatus? Etenkin kun tosiaan täällä foorumilla ei muut raportoi vastaavaa, eikä Kelakaan ole saanut vikaraportteja muilta?

Viittasit tuossa TCP SYN viesteihin. Oletkohan taas leikkinyt Nmapin kanssa? Sellainen (jostain kumman syystä) saattaa aiheuttaa helposti blacklistille joutumisen...

edit vielä: Ole tyytyväinen, että pääset Kelan landing pagelle asti sentään

 

[JCSH]

Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että ongelmaa ei edes yritetä korjata. Vaikuttaa myös vähän siltä, että viestiäni ei ymmärretty kokonaisuudessaan. Selaimeenhan tuo ei millään tavalla edes liity.

Juu, ei edes yritetä korjata. Koska todennäköisesti olet ainoa henkilö Suomessa, joka törmää kyseiseen pulmaan, niin Kelalla ei todellakaan ole aikaa tai resursseja alkaa debuggaamaan jotain, jonka syy on todennäköisesti sun puolella, ei heidän järjestelmissä.

 

[LaDeX]

Kyllä taas haiskahtaa todellakin siltä että jos hakee kaupasta ihan minkä tahansa reitittimen ja tietokoneen ja asentaa siihen jonkun mainituista selaimista eikä ala tekemään mitään ihme virityksiä niin mainittuja ongelmia ei vain millään saa toistettua. Eli vika on taas kerran Sompin omissa purkkavirityksissä.

 

[Francis Ford Mondeo]

Kyllä se on ongelma. Julkisrahoitteisen koulun tehtävä ei ole opettaa jonkun tietyn yrityksen työntekokulttuuria. Koulun tehtävä on opettaa tarvittavat taidot, jotta sitä työtä pystyy tekemään joko yrittäjänä tai työsopimuksella.

Jos opetus ei ole neutraalia näiden asioiden suhteen, niin silloin se on epäsuoraa yritystukea sille yritykselle, jonka tuotantokulttuuria kohti opetus on biasoitunutta.

Kieltämättä tässä alkaa argumentit loppumaan kesken. Oletko aidosti noin pihalla työelämästä vai trollaatko?

 

[Paapaa]

Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että ongelmaa ei edes yritetä korjata.

Vaikea Kelan työntekijöiden tai konsulttien on korjata ongelmaa, joka selvästi on sinun käyttämissäsi laitteissa tai ohjelmissa tai liittymässä. Kelan sivut toimivat ongelmitta niin Windowsissa, macOS:ssa kuin Andoidissakin kun äsken taas kokeilin. Kokeilepa kirjautua vaikka kirjaston koneella seuraavan kerran jos omat koneet tai ohjelmat ovat yhä edelleen niin solmussa ettei edes Kelan sivut toimi kunnolla. Kela jos kuka haluaa että saavutettavuus ja selaintuki on mahdollisimman laajaa, sillä kyse on palvelusta joka kattaa ihan koko kansan kirjon. Tämähän käytiin jo joulukuussakin läpi. Ja myös Seamonkey-selain toimi ihan hyvin.

Kannattaa ehkä kokeilla sellaista outside the box -ajattelua välillä: jos ongelmia on jatkuvasti vain ja ainoastaan sinulla, eikä kellään muulla ja Kelakin kertoo ettei kukaan muu ole vastaavista ongelmista raportoinut, niin EHKÄ, ehkä se ongelma ei olekaan Kelan päädyssä, vaan sinun.

 

[3dfx]

Kyllä se on ongelma. Julkisrahoitteisen koulun tehtävä ei ole opettaa jonkun tietyn yrityksen työntekokulttuuria. Koulun tehtävä on opettaa tarvittavat taidot, jotta sitä työtä pystyy tekemään joko yrittäjänä tai työsopimuksella.

Jos opetus ei ole neutraalia näiden asioiden suhteen, niin silloin se on epäsuoraa yritystukea sille yritykselle, jonka tuotantokulttuuria kohti opetus on biasoitunutta.

Se on ammattikorkeakoulu eli amiksen jatke ja sen kuuluukin olla biasoitunutta koska opetus on työelämä, eikä teoriaorientoitunutta kuten vaikka yliopistossa. Työelämäorientoitunut opetus on siis luonnollisesti biasoitunutta (tai pitäisi olla) niitä asioita kohti mitä työelämässä käytetään.

 

[3dfx]

Juu, ei edes yritetä korjata. Koska todennäköisesti olet ainoa henkilö Suomessa, joka törmää kyseiseen pulmaan, niin Kelalla ei todellakaan ole aikaa tai resursseja alkaa debuggaamaan jotain, jonka syy on todennäköisesti sun puolella, ei heidän järjestelmissä.

Oli kyse mistä hyvänsä, Kelan palvelut eivät todellakaan saa olla sivuston käyttäjän digiosaamisesta tai laitteistosta kiinni. Jos Kelan sivuille ei pääse joku käyttäjä laitteistonsa tai taitojen vuoksi, se on kyllä automaattisesti Kelan vika ja se palvelu pitää sille käyttäjälle saada sitten jotain toista polkua pisin, esim. Kelan toimistoasioinnilla. Tätä ei oikein ole tässä digitaalisaatiossa otettu huomioon kun on jatkuvasti vähennetty vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia. Esim. joskus kun oli asiaa Kelaan ja menin kylälle siihen konttoriin missä lukee kissan kokosilla kirjaimilla KELA, niin siellä lukitun oven takana kyllä ihmisiä pyöri ja kulki edestakasin, ongelma vaan on että toimistoon ei voinut mennä asioimaan, eikä sinne voinut edes soittaa koska heillä ei ollut puhelinta. Hoida siinä sitten asioita...

 

[asddsa]

Minä ainakin käytin aina koulussa kaunokirjoitusta, koska se oli aivan ylivoimaisesti nopeampi tapa kirjoittaa kuin tekstaus.

Kouluissa olisi syytä palata takaisin kynän, paperin ja oikeiden oppikirjojen käyttöön:

Osassa tutkimuksia on päädytty siihen tulokseen, että digitalisaatio heikentää oppimistuloksia. Pitäisikö kouluissa kaivaa taas kynät esiin ja piirtää ja kirjoittaa enemmän, kun sen tiedetään vahvistavan aivoja?
– Kynällä kirjoittaminen on motorisesti paljon aktivoivampaa. Muistiinpanot ovat hyvä esimerkki siitä, että luovuus on tärkeää myös muistamisen kannalta. Parhaat muistiinpanot ovat käsintehdyt, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.
– Kädentaidot ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Tutkimuksissa nähdään yhteyksiä kädentaitojen ja matemaattisten taitojen välillä. Kirjoittamis- ja lukutaito ovat myös yhteydessä toisiinsa. Eli kyllä tarvitaan sitä motorista harjaantumista älykkyyden ja oppimiskyvyn kehittämiseen, Huotilainen lisää.

Kynällä kirjoittaminen vähentyy kouluissa – aivotutkija muistuttaa: "Parhaat muistiinpanot ovat käsintehdyt"

Suomalaisissa kouluissa suuri osa oppimateriaalista on nykyisin tietokoneella. Tietokoneella myös kirjoitetaan paljon ja tehdään läksyjä.

www.mtvuutiset.fi

 

[hkultala]

Edelleenkään tässä ei ole mitään minun "omia viritelmiä", vaikka Paapaa kovasti tahtoisikin uskoa niin. Käytössä on Firefox 125.0.3 ilman mitään muita plugareita kuin uBlock Origin

Jospa nyt vaikka aloittaisit sillä, että poistaisit tuon ublock originin.

, ja linux-kernelin versio on 6.6.30. Tuota ongelmaa on kuitenkin ollut jo aika monella kerneliversiolla ja selainversiolla ja myös muilla selaimilla kuin Firefoxilla.

Onko niissä kaikissa muissakin selaimissa ollut jotain ylimääräisiä pluginneja?

Onhan tuo mahdollista, mutta silloinhan vika on edelleenkin siellä Kelan palvelinten päässä. Mistä viruksista puhut?

Niistä, mitä netistä leviää koneeseen kun muinaisessa Linux-distribuutiossa pitää auki kaiken maailman palveluita.

Linux malware - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[JCSH]

Ja se, että sivulla, jolla saavutettavuuden pitäisi olla hyvin korkealla oleva prioriteetti, tehdään JavaScriptillä jopa perustoiminnallisuudet kuten etusivun navigointipalkki, kertoo siitä, ettei saavutettavuutta ole oikeasti mietitty juuri ollenkaan saati testaustakaan tehty. Kyllähän tuollainen nyt testauksessa huomattaisiin, jos testattaisiin edes perusasiat kuten esim. sivun toimiminen ilman JavaScriptiä, jonka testaaminen kuuluu normaalisti saavutettavuusselvitykseenkin. Mutta tuon teknisen tuen antaman vastauksen perusteella kyllä vaikuttaa siltä, ettei siellä edes ymmärretä näitä asioita.

Tuo JavaScriptin ylikäyttö on siitäkin mielenkiintoinen asia, että se ei synny vahingossa. Ne etusivun navilinkit voisi aivan hyvin tehdä käyttäen HTML:n ankkuritagia, jonka pitäisi muutenkin tulla jokaisella webdevaajalla selkärangasta tavallista linkkiä tehdessä. Mutta jostain syystä siihen kuitenkin käytetään JavaScriptiä - miksi? Se JavaScriptillä tehty navipalkki ei sitten välttämättä toimi esim. näkövammaisten selaimissa oikein, eikä kyllä oikeastaan näytä toimivan edes SeaMonkeyssäkään, kun tuossa on vieläpä jostain syystä käytetty melko uutta JavaScriptiä.

Nykyään Javascript on niin laajasti tuettua, että mitään teknologista syytä ei ole jättää sitä pois. Saavutettavuuden voi saavuttaa myös sillä Javascriptillä, eli sekään ei mitenkään estä sen käyttöä.
Vaikka itse en ole mikään webbikoodauksen ekspertti, vaikka sitäkin aina välillä tulee tehtyä töissä, niin oletan, että webbikoodarit toimivat samalla tapaa kuin kaikki muutkin koodarit. Eli valitsevat teknologian sen perusteella, että millä vaatimukset pystytään kattamaan mahdollisimman tehokkaasti. Nykyään webbidevauksessa tuo todella usein tarkoittaa jotain javascript-pohjaista frameworkkiä.

Pikaisella vilkaisulla näyttäisi, että nuo Kelan sivut on tehty next.js:n päälle. Eli kyse ei ole siitä, että tuossa olisi tehty vain nuo etusivun navilinkit JS:llä, vaan tuo koko sivusto on todennäköisesti kirjoitettu Javascriptillä.

 

[JCSH]

Oli kyse mistä hyvänsä, Kelan palvelut eivät todellakaan saa olla sivuston käyttäjän digiosaamisesta tai laitteistosta kiinni. Jos Kelan sivuille ei pääse joku käyttäjä laitteistonsa tai taitojen vuoksi, se on kyllä automaattisesti Kelan vika ja se palvelu pitää sille käyttäjälle saada sitten jotain toista polkua pisin, esim. Kelan toimistoasioinnilla. Tätä ei oikein ole tässä digitaalisaatiossa otettu huomioon kun on jatkuvasti vähennetty vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia. Esim. joskus kun oli asiaa Kelaan ja menin kylälle siihen konttoriin missä lukee kissan kokosilla kirjaimilla KELA, niin siellä lukitun oven takana kyllä ihmisiä pyöri ja kulki edestakasin, ongelma vaan on että toimistoon ei voinut mennä asioimaan, eikä sinne voinut edes soittaa koska heillä ei ollut puhelinta. Hoida siinä sitten asioita...

Kela, kuten muutkin vastaavat tahot, tähtäävät siihen, että ne nettisivut ovat mahdollisimman laajasti toimivat. Se tarkoittaa yleensä kaikkia yleisimpiä selaimia ja kaikkia yleisimpiä käyttöjärjestelmiä. Mutta Kela ei voi mitenkään varmistaa sitä, että ne sivut varmasti toimii jokaisen harrastelijan omalla esoteerisellä virityksellä. Tuo on käytännössä mahdotonta ja siihen pyrkiminenkin olisi helvetin kallista.
Tietääkseni kaikki Kelan palvelut ovat saatavilla sillä toimistoasioinnilla. Eli jos jostain syystä olet onnistunut saamaan koneesi sellaiseen solmuun, että Kelan sivut ei juurikaan sulla toimi, niin sitten voit käydä paikanpäällä. Tai soittaa.
Toki Kelan toimistopalveluverkosto ei ole enää mitä se oli 90-luvulla, kerta valtaosa kaikesta asioinnista nykyään hoituu netissä. Mutta eiköhän sullekin löydy aika sinne Kelan tiskille jos sille on tarvetta.

 

[Kingofflies]

Edelleenkään tässä ei ole mitään minun "omia viritelmiä", vaikka Paapaa kovasti tahtoisikin uskoa niin. Käytössä on Firefox 125.0.3 ilman mitään muita plugareita kuin uBlock Origin, ja linux-kernelin versio on 6.6.30. Tuota ongelmaa on kuitenkin ollut jo aika monella kerneliversiolla ja selainversiolla ja myös muilla selaimilla kuin Firefoxilla.


Onhan tuo mahdollista, mutta silloinhan vika on edelleenkin siellä Kelan palvelinten päässä. Mistä viruksista puhut?

Edelleen, olet ainoa jolla noita ongelmia on ja niistä raportoi..soittaako mitään kelloja?
Koita pitää tarinastasi kiinni: Sullahan oli jotain viruksia, nehän infestoi sun Android-kännykkäsikin, näin ainakin kerroit. Lisäksi sulla oli oma TCP/IP-pino, saattaa olla että siinäkin voisi olla jotain pikku bugeja, jotka selittää..

 

[Heikki_H]

Edelleen, olet ainoa jolla noita ongelmia on ja niistä raportoi..soittaako mitään kelloja?
Koita pitää tarinastasi kiinni: Sullahan oli jotain viruksia, nehän infestoi sun Android-kännykkäsikin, näin ainakin kerroit. Lisäksi sulla oli oma TCP/IP-pino, saattaa olla että siinäkin voisi olla jotain pikku bugeja, jotka selittää..

Varovasti nyt!
Ettei vaan mene vihapuheen puolelle kun edes epäilet, että omat viritelmänsä bugeja sisältäisivät..

 

[Kingofflies]

Sitä on jo kokeiltu, ja se on tässäkin ketjussa käyty useita kertoja läpi. Ei se vaikuta mitään. Miten se edes voisi vaikuttaa, kun vika on selvästi paljon selainta alemmalla tasolla? Palvelinhan lakkaa kokonaan vastailemasta minun tietokoneen lähettämiin paketteihin.


Ei.


Eli siis mitä? Mikä tässä on se "muinainen Linux-distribuutio" ja mitä ovat ne "kaiken maailman palvelut"?

Telnet ja ite omin pikku kätösin taidolla koodattu TCP/IP-pino nyt vaikka alkuun?

 

[Kautium]

Varovasti nyt!
Ettei vaan mene vihapuheen puolelle kun edes epäilet, että omat viritelmänsä bugeja sisältäisivät..

Ihan vaan tiedoksi jos joltakulta meni tämä ohi, niin tosiaan vasta vajaa viikko sitten ko. nimimerkki kertoi aloittavansa tehtailemaan rikosilmoituksia, jos joku kyseenalaistaa virheellisesti hänen vankkumattoman asiantuntijuutensa/osaamisensa. Ei ole tarkoitus keskustella nimimerkistä, mutta mielestäni tuollainen epämääräinen uhkailu on hyvä tuoda esille täälläkin, niin osaa sitten jokainen laittaa paremmin keskustelun sopivaan kontekstiin.

Keskustelua TechBBS-foorumin säännöistä ja moderoinnista

TechBBS-foorumin säännöt löytyvät täältä: Käyttöehdot ja säännöt | TechBBS

bbs.io-tech.fi

 

[Paapaa]

Kela, kuten muutkin vastaavat tahot, tähtäävät siihen, että ne nettisivut ovat mahdollisimman laajasti toimivat. Se tarkoittaa yleensä kaikkia yleisimpiä selaimia ja kaikkia yleisimpiä käyttöjärjestelmiä. Mutta Kela ei voi mitenkään varmistaa sitä, että ne sivut varmasti toimii jokaisen harrastelijan omalla esoteerisellä virityksellä. Tuo on käytännössä mahdotonta ja siihen pyrkiminenkin olisi helvetin kallista.

Näinpä. Kelalla on vahva insentiivi tukea vähän vanhempiakin selaimia ja varmistaa etteivät sivusto hajoa vain siksi että haluttiin ottaa käyttöön joku uusi CSS- tai JS-ominaisuus. Polyfillit ja browserlistit ja @supportit ovat varmasti kovassa käytössä. Ja ihan manuaalinenkin testaus. Siellä on luultavasti analytiikan ansiosta (joka myös käyttää jS:ää) hyvä käsitys, kuinka vanhoilla selaimilla palvelua käytetään ja tukea ei pudoteta heti kun osuus laskee alle prosenttiin. JavaScript- ja HTTPS-vaatimus on tietenkin mukana. Tuo on asia, jota ei ole pitkään aikaan tarvinnut edes miettiä. Tässäkään yksi äänekäs vastustaja ei muuta tilannetta mitenkään. JS on oleellinen osa lähes kaikkien vähänkään interaktiivisten sivustojen toimivuutta, kehitystyökaluja, monitorointityökaluja, eri kirjastoja jne. Nykyään ei ole enää mitään syytä vältellä sitä. Kela on tehnyt ihan järkevän päätöksen tuonkin suhteen: JS-tuki vaaditaan.

IE-tuen Kela on sentään jo tiputtanut. Sekin lopulta varsin helposti perusteltava päätös.

Sullahan oli jotain viruksia, nehän infestoi sun Android-kännykkäsikin, näin ainakin kerroit. Lisäksi sulla oli oma TCP/IP-pino, saattaa olla että siinäkin voisi olla jotain pikku bugeja, jotka selittää..

Tai vaikkapa buginen reititin/modeemi/kytkin jota ei ole päivitetty aikoihin. Sanoisin silti, että jonkun toimimattomien sivujen tai solmussa olevien laitteiden/softien/liittymien ratkominen on tässä ketjussa off-topicia. Tästä on modekin aiemmin maininnut. Tässä mielesäni parempi alue tuolle keskustelulle:

Ongelmat

Ongelmia laitteiden tai ohjelmistojen kanssa? Kysy täällä

bbs.io-tech.fi

Täällä sitten yleisempi keskustelu digitalisaatiosta.