Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Antw]

No ehkä yleistykseksi enempi. Mutta ainakin allekirjoittaneella päänsärky poistui samalla kun vajaa parikymmentä vuotta sitten pääsi CRT-putkista kokonaan eroon niin kotona kuin töissä. Yhdistettynä tähän tuo 60Hz selvästi välkkyvä kuva varmasti syövytti mielleyhtymän. Toki en mä niitä ikoskaan oikeasti 60Hz ajanut vaan mallista riippuen jollain 85.100 Hz tasolla.

85-100 Hz oli jo uudempien/kalliimpien näyttöjen lukemia. 60 Hz SVGA-kuvatila oli ihan tyypillinen edullisimmissa 14-15" näytöissä vielä 90-luvun lopullakin.

 

[love_doctor]

85-100 Hz oli jo uudempien/kalliimpien näyttöjen lukemia. 60 Hz SVGA-kuvatila oli ihan tyypillinen edullisimmissa 14-15" näytöissä vielä 90-luvun lopullakin.

Näinpä. Meillä ainakin mentiin hinnat alkaen -malleissa ja muistaakseni vasta Windows 98SE:n aikoihin tuli eka 17" näyttö, jossa oli budjettiluokassa 85 Hz maksimi. Sitä ennen oli 72-75 Hz riippuen näyttömoodista. Tosin näyttiksestä tai näytöstä johtuen se oli vaan matalilla resoluutioilla ja 800x600 taisi olla jo 60 Hz, 1024x768 sitten 43 Hz ja ehkä vielä lomitettuna. Uudemmissa putkissa sitten tuntui jo ihan älyttömältä, että sai 100 Hz tai ylikin. Näillekin löytyi järkevää käyttöä kun Nvidian Geforce DDR:n mukana tuli 3d-lasit, jotka "puolittivat" taajuuden per linssi. Esim. Quake 2 ja Geforce DDR alkoi taas valuttaa silmiä 3d-lasien kanssa, jos taajuus oli alle 150 tai 120 Hz, en tarkkaan muista.

En tiedä, mikä ihmeen meemi tuosta kuvaputkien välkkymisestä on tullut. Ei niissä mitään välkkymistä tapahdu, jos niitä käytetään sillä virkistystaajuudella, jolle kyseinen putki on tarkoitettu. Kuitenkin tietyt ihmiset sitä välkkymistä joka paikassa julistavat.

Mulla ainakin alkoi silmät vuotaa ja mahdollisesti ryppyjä kehittymään kun piti pinnistellä kuvaputkinäytön kanssa. Ekassa litteässä ei ollut ehkä yhtä syviä sävyjä kuin kuvaputkessa, mutta sitä kuvaa oli miellyttävää katsella, kun se oli täysin välkkymätön. Tuo ongelma oli mahdollisesti vaan halvoissa näytöissä, koska esim. koulujen ja virastojen koneissa Nokiat ja Eizot ja muut oli ihan hyviä.

Noissa omissa budjettinäytöissä (CRT) oli kolme merkittävää ongelmaa aina. Eka oli näytön kirkkaus. Uuden näytön kun osti, laitoin kontrastin täysille ja kirkkauden johonkin 50-60 %:iin. Esim. Abuse-peli oli sellainen, että sen kalibroimiseksi budjettinäytön sai uutenakin pistää melkein täysille kirkkaudenkin osalta. Tietenkin kun näyttö kului, se tummeni koko ajan lisää. Käytetyllä näytöllä ko. pelin pelaaminen oli jo tuskaa. Kuvaa litistämällä sai vähän lisää elinaikaa putkelle. Tähän tuli asteittain parannusta ja viimeisenä kun käytin jotain Sonyn 24" serri-Trinitronia, niin siinä oli jo säätövaraa yli tarpeiden.

Toinen oli toi hertsiluku. Silmät särkivät ja valuttivat kyyneliä kun käytti jotain muuta kuin 320x200-resoluutiota ja dos-pelejä. Mulla on hämärä muistikuva, että DOS + DJGPP + Rhide ja 80x30-resoluutio sitä kautta oli toinen suht. käyttökelpoinen moodi.

Ja kolmas oli näyttöjen kuvan muodon säädöt. Budjettinäytöissä oli paljon vähemmän säätöjä ylipäänsä ja kuvan johonkin reunaan saattoi jäädä muotovääristymä ihan keskellekin kuvaa. Oli esim. tyyny- ja tynnyrivääristymän korjaimet ja pystysuuntaan venytys. Tämä siihen aikaan kun ei ollut valikoita vaan joka säätimelle oma analogirulla. Näillä ei saanut kuvan sivuja suoraksi koko alalta.

Kyllä litteissäkin ongelmia on ollut. Esim. mun eka litteä 15" halusi kohdentaa automaattisesti kuvan aina näyttötilan vaihtumisen jälkeen. Sitten jos kuvan yläreunassa oli mustaa, se kohdensi kuvan ekaan ei-mustaan pikseliin. Sai koko ajan manuaalisesti korjata tätä kohdistusta kun osa kuvasta leikkautui pois. Tätä samaa oli myöhemminkin litteissä näytöissä VGA-liittimellä, muttei yhtä pahana. DVI:llä tietenkin toimi ilman ongelmia.

 

[pulatunnus]

Kuvaputkilla, kuten myös loisteputkilla, loisteaineen nopeus vaikuttaa välkkymiseen myös. Hitaampi näyttö ei välky pienemmälläkään virkistystaajuudella. Toisaalta sitten hyvin hitaalla loisteaineella esiintyy häntimistä. Mikään kiveen kirjoitettu sääntö tuo ei siis tosiaankaan ole, että 60 hertsin virkistystaajuudella näyttö välkkyisi, vaikka suurella osalla uudemmista CRT-näytöistä se kyllä pitääkin paikkansa.

En tiedä, mikä ihmeen meemi tuosta kuvaputkien välkkymisestä on tullut. Ei niissä mitään välkkymistä tapahdu, jos niitä käytetään sillä virkistystaajuudella, jolle kyseinen putki on tarkoitettu. Kuitenkin tietyt ihmiset sitä välkkymistä joka paikassa julistavat.

Se hitaus / välkkyminen oli pitkään kompromissi, kun tuli tarve vähentää sitä häntimistä, niin seurasi se välkkyminen , kunnes sitten päästiin sellaiseen suorituskykyyn, taajuuksiin että harvempi erotti.

Ymmärtääkseni kovasti yksilökohtaista, mutta kovasti myös työskentelystä riippuuvaista, eli jos työskenteli paperin ym kanssa, eikä suoraan kokoajan tujottanut, niin välkkymistä koettiin enemmän. Tuohon aikaa oli toki niitä lositeputkiakin, no nykyään LED valoja.

Toki tämä lähti uutisesta jossa speksataan 480hz, 240 hz virkitstyksiä, ja CRT aikaan verrattuna noita ilmeisesti voi ajaa vilkkumatta elokuva teateri taajuuksiilla.

 

[Paapaa]

Onhan littunäytöissä vielä nykyäänkin surkea kontrasti ja värikylläisyys kuvaputkiin verrattuna.

Sulla on ehkä vain paskoja littunäyttöjä. OLED ja myös FALD mahdollistavat "äärettömän" kontrastin. Ja paljon korkeamman kirkkauden jos käytössä kunnon HDR-näyttö. CRT jää kauas taakse.

värikylläisyys kuvaputkiin verrattuna

En tiedä, mitä tarkoitat "värikylläisyydessä". mutta LCD-näyttöihin saa laajemman gamutin kuin CRT-näyttöihin. Eli tuokaan ei pidä paikkaansa.

Jos ei nyt herran vuonna 2023 enää haikailla tuollaista paskateknologiaa kuin kuvaputkinäyttö LCD-näytöt ovat olleen tietokoneen käytössä yksi parhaimmista teknologisista harppauksista niin monella tavalla.

 

[Paapaa]

Mitähän ihmettä mahdat tarkoittaa "äärettömällä" kontrastilla?

Sitä mitä staattisella kontrastilla yleensä tarkoitetaan. Kirkaimman ja tummimman sävyn krikkauden suhdetta. Kun mustan luminanssi on lähellä nollaa, nousee staattinen konrtasti hyvin korkeaksi.

FALD ei oikein paranna värikontrastia mitenkään, mutta alueellista kirkkautta se voi jollain tasolla parantaa, kuitenkin lisäten näytön monimutkaisuutta ja hintaa samalla merkittävästi

FALD parantaa kontrastia ja mahdollistaa mustan musta ja korkean maksimikirkkauden. Se on littunäyttöjen tekniikka ja taas kerran et tiennyt mistä puhut kun väitit, että CRT-näytöissä olisi parempi kontrasti kuin littunäytöissä. Taas vääristelyä. Kuten sanoin: sulla on ollut vain paskoja näyttöjä. Älä yleistä.

Eihän HDR liity varsinaisesti näyttötekniikkaan mitenkään

No liittyy se sillä tavalla, että HDR-näyttöjen odotettaan kykenevän tiettyyn kirkkauteen ja kontrastiin, jotta ne täyttävät eri HDR-standardeja.

Ei LCD-näyttö ole siinä lähellekään kuvaputken veroinen.

Wide Gamut -LCD-näytöt mahdollistavat CRT-näyttöä paljon laajemman gamutin. Kun tämä yhdistetään korkeampaan kirkkauteen, on tilanne juuri päinvastainen kuin mitä väität.

 

[Copper]

Mitähän ihmettä mahdat tarkoittaa "äärettömällä" kontrastilla?

OLED-näytöissä on ainakin se ongelma muihin näyttötyyppeihin verrattuna, että kuva palaa niihin kovin herkästi kiinni ja paljon käytetyt pikselit himmenevät nopeasti. En tiedä, miten paljon parempi tai huonompi kontrasti uudessa OLED-näytössä on verrattuna kuvaputkeen. Paljon pöhinää aiheen ympärillä kuuluu olevan, mutta kuvaputkinäytöillä on silti vakiintunut käyttäjäkuntansa, joka ei ole uusista näyttötekniikoista vakuuttunut. FALD ei oikein paranna värikontrastia mitenkään, mutta alueellista kirkkautta se voi jollain tasolla parantaa, kuitenkin lisäten näytön monimutkaisuutta ja hintaa samalla merkittävästi.

Eihän HDR liity varsinaisesti näyttötekniikkaan mitenkään, vaan signaalin käsittelyyn. Ei se paranna näyttötekniikan rajallisuutta.

Värikylläisyydellä tarkoitan sitä, miten räikeinä näyttö pystyy värit esittämään. Ei LCD-näyttö ole siinä lähellekään kuvaputken veroinen.

Se nyt ei yllättänyt, että sinä vihaat kuvaputkinäyttöjä ja haluat hävittää ne.

EDIT: Pikaisen googletuksen perusteella kuvaputkia kyllä pidetään yhä edelleenkin kontrastin kannalta parempina kuin OLED-näyttöjä.

Töissä aikoinaan tuli mitattua ja säädettyä plasma/LCD-telkkareita. Tulipa siinä mielenkiinnosta kokeiltua useampikin CRT-monitori. CRT:n musta ja valkoinen + kaikki värit siitä väliltä, oli aivan "paskaa". 100% full white, oli useimmiten mittarin mukaan enemmän kusen keltaiseen kallellaan. Kun tehtaalta tullut halppis LCD oli sentään 99,999% valkoinen. Sen kyllä myönnän että mustan taso ei LCD:lla ole paras. OLED tosin korjaa tätä koko ajan.

Ja sitten kun kuitenkin epäilet, että olen käyttänyt väärää mittaria. Niin CRT:t mitattiin Konica Minolta CA-100:lla. Muut sitten CA-310, ja myöhemmin tuli vielä käyttöön CA-410.

Edit: 90 lopussa kun aloittelin alalla. Wanha huoltoukko ohjeisti tekemään kaikille putkille demagnetoinnin. Vuosia kun ovat samassa paikassa, niin maan magneettikenttä hiljalleen magnetoi hilaverkon. Joka sitten vääristää/taittaa katodisäteen kulkua --> värit vituillaan jne.
Edit2: Telkkareiden/monitorien oma dema ei yleensä ollut riittävä. Tosin monessakin monitorissa oli nappi tai valikoiden kautta mahdollisuus laittaa dema erikseen päälle.

 

[Sonic Empire]

FALD ei paranna värikylläisyyttä eikä littunäyttö oikein pääse sen kanssakaan kuvaputkinäytön veroiseksi kontrastiltaan. Kuvaputkinäytössä yksittäinenkin pikseli pystyy olemaan huomattavan kirkas ympäröiviin pikseleihin verrattuna. Esimerkiksi yksittäinen valkoisinta mahdollista valkoista väriä esittävä pikseli pystyy olemaan kokonaan mustien pikselien ympäröimänä ja se kirkkausero on huomattava verrattuna littunäyttöihin. LCD-näytöt ovat kaikkein heikoimmilla tuossa siitä syystä, että se näyttötekniikka ei itsessään ole itsevalaiseva, toisin kuin CRT ja OLED.

HDR liittyy edelleenkin vain signaalinkäsittelyyn, eikä se paranna näyttötekniikan rajoitteita. HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta. Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja.

LCD-näyttö ei pärjää värikylläisyydessä CRT:lle mitenkään. OLED voi sille ehkä vetää vertoja ainakin lähitulevaisuudessa, mutta ongelmana ledien kanssa on kuitenkin se, että siniset ledit on helpompi tehdä kirkkaammiksi kuin punaiset ja vihreät ledit.


Värien kokeminen on paljolti suhteellista. Aurinkokin on oikeasti sininen, mutta näyttää kuitenkin päivänvalon valaistuskirkkaudessa keltaiselta. Autojen halogeenivalot näyttävät päivänvalossa keltaisilta, mutta pimeässä valkoisilta tai lähes sinertäviltä. Valkoisen ei siis tarvitse olla värilämpötilaltaan oikeasti valkoista, jotta se näyttää valkoiselta.

Voi myös olla, ettei mittari antanut oikeita mittaustuloksia. CRT-näyttö kuitenkin välkkyy aina jonkin verran silmille näkymättömästi ja se voi vääristää mittausta.

Tiedeyhteisö on eri mieltä kanssasi että aurinko olisi sininen.

What Color do YOU think the Sun is?

What is the color of the sun?

The color of the sun is white. The sun emits all colors of the rainbow in approximately equal amounts and we call this combination white. That is w...

www.wtamu.edu

Aurinko on valkoinen.

 

[Copper]

Värien kokeminen on paljolti suhteellista. Aurinkokin on oikeasti sininen, mutta näyttää kuitenkin päivänvalon valaistuskirkkaudessa keltaiselta. Autojen halogeenivalot näyttävät päivänvalossa keltaisilta, mutta pimeässä valkoisilta tai lähes sinertäviltä. Valkoisen ei siis tarvitse olla värilämpötilaltaan oikeasti valkoista, jotta se näyttää valkoiselta.

Voi myös olla, ettei mittari antanut oikeita mittaustuloksia. CRT-näyttö kuitenkin välkkyy aina jonkin verran silmille näkymättömästi ja se voi vääristää mittausta.

Jep jep. Meinaat että CRT-monitorien mittaukseen käytettävä mittari antaa virheellisiä mittauksia? Tarvii varmaan laittaa tehtaalle viestiä, että io-bbs:ssä on parempaa tietoa.

Sille en sitten voi mitään, jos sun silmät näkee kusenvalkoisen valkoisena. Varmaan <3000K valotkin on "valkoista" sulle? Itse kyllä valkaan vähintään >4000K lamput, jossa haluan valkoista.

 

[JCSH]

Auringon värilämpötila on noin 5900, mitä itse pidän sinisenä. No joka tapauksessa ei se kyllä valkoiseltakaan päivänvalossa näytä.

Aurinko lähettää eniten sini-vihreää valoa, mutta se myös lähettää kaikkia muitakin näkyvän valon aallonpituuksia lähes yhtä paljon, joten ihmisen silmään se on valkoinen. Siis avaruudessa.
Maanpinnalla taaskin Auringon valo menee sinne kellertävään suuntaan, kerta ilmakehä suodattaa pois lyhyitä taajuuksia enemmän kuin pitkiä. Jonka seurauksena taivas on sininen ja Aurinko kellertävä.

Mutta se kai riittävästi fysiikan oppituntia tähän ketjuun?

 

[pulatunnus]

OLED-näytöissä on ainakin se ongelma muihin näyttötyyppeihin verrattuna, että kuva palaa niihin kovin herkästi kiinni ja paljon käytetyt pikselit himmenevät nopeasti.

Muistuttaa joo kuvaputkia. OLED pohjaisilla voi pikselit olla vuorotellan kirkas/pimeä, CRTllä herkemmin vuotaa.

EDIT: Pikaisen googletuksen perusteella kuvaputkia kyllä pidetään yhä edelleenkin kontrastin kannalta parempina kuin OLED-näyttöjä.

OLED termillä voi toki kikkailla, mutta jos puhutaan sen sukuisista niin kannattaa etsiä sitten niitä OLED sukuisia näyttöjä jotka kaipaamasi ominaisuuden suhteen , ja tämän päivän artikkeleita.
Aiemmin, kun OLED tekniikoilla kirkkaudet oli vaatimattomampia niin kontrastin mittaustavat ei olleet sen eduksi, esim jos sitä mustaa arvosti, niin ei paljoa lohduttanut jos CRT llä sai vaikka kuinka kirkkaan pisteen, mutta se jose musta kärjistäen enemmän vaaleen harmaata.

Mutta jos jollain on käyttökohde missä kuvaputki tarjoaa hyvä ominaisuudet ja on siitä valmismaksamaan, niin siitä vaan. Onhan ne varsin poikkeuksellisia ja en nopeasti löytänyt ajantaistaista artikkellia missä olisi sovelluskohteita joihin valitti CRT. Jotain mielikuvituksella keksin, mutta nekin menee ohi aiheen.

 

[JCSH]

Wikipedian mukaan "Daylight has a spectrum similar to that of a black body with a correlated color temperature of 6500 K (D65 viewing standard) or 5500 K (daylight-balanced photographic film standard). "

Ilmakehä ei siis päivällä siinä määrin suodata pois lyhyempiä aallonpituuksia, että asialla olisi merkitystä. Kyllä se auringonvalon värilämpötila edelleenkään ei edes maasta katsottuna mene tuonne keltaisen puolelle tai lähellekään sitä. Auringon näkeminen keltaisena johtuu vain värien kokemisen suhteellisuudesta.

”Daylight” on vähän eri asia, kuin että minkä väriseltä Aurinko näyttää maanpinnalla. Jos katsot Aurinkoa kohti ilmakehässä, niin se Aurinko näyttää kellertävältä. Juurikin siksi, että ne lyhyemmät aallonpituudet suodattuvat pois. Tai tarkemmin ottaen ne sirottuvat, jonka seurauksena taivas on sininen.
Päivänvalo on taaskin eri asia, koska päivänvalossa yhdistyy se suoraan Auringosta tuleva valo ja ilmakehästä heijastuva Auringon valo. Se ilmakehästä heijastuva Auringon valo sisältää etenkin sitä sinistä valoa, kerta se on se mikä helpoiten sirottuu. Tuon takia esimerkiksi lumi näyttää varjossa erittäin sinertävältä, kun taaskin suorassa päivänvalossa aikalailla täysin valkoiselta. Kerta suorassa päivänvalossa yhdistyy se Auringosta suoraan tuleva valo siihen ilmakehästä heijastuvaan valoon.

 

[Collusion]

Kun puhutaan värikylläisyydestä, olisi samalla hyvä täsmentää, minkä signaalitason värejä tarkoitetaan.

LCD-tekniikalla on ongelmia aivan tummimpien värien toistamisessa tarpeeksi kylläisinä. Tämä johtuu LCD-paneelien suhteellisen heikosta kontrastista ja siitä, kuinka sininen väri alkaa dominoida lähellä paneelin natiivimustaa. FALD-tekniikalla tilannetta voidaan parantaa hiukan, mutta siinäkin tapauksessa joudutaan tekemään kompromissi kontrastin ja värikylläisyyden välillä.

WRGB-pikselirakenteeseen pohjautuvilla OLED-näytöillä on puolestaan ongelmia toistaa kirkkaimpia värejä tarpeeksi kylläisinä HDR-materiaalilla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valkoisen alipikselin sytyttäminen laskee värikylläisyyttä poikkeuksetta.

Kontrastin ja väriavaruuden osalta (W)RGB-oled on ykköstekniikka. CRT:ssä on omat ongelmansa, kuten kontrastia heikentävät kuvaputken sisäiset heijastukset, ongelmallinen gamma-käyrä sekä nykymittapuulla rajoittunut maksimikirkkaus ja väriavaruus.

 

[Collusion]

HDR liittyy edelleenkin vain signaalinkäsittelyyn, eikä se paranna näyttötekniikan rajoitteita. HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta. Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja.

Tämä kappale kertoo sen, että et ilmiselvästi ymmärrä, mitä HDR:llä tarkoitetaan.

"HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta."

Väärin - standardin mukaiseksi säädetty HDR-näyttö toistaa signaalin sellaisena kun se on tallennettu - voit käytännössä tallentaa SDR-materiaalia HDR-formaattiin niin, että alkuperäinen SDR-materiaali sekä HDR:ksi konvertoitu materiaali näyttävät identtisiltä.

"Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja."

Väärin, sillä HDR-näyttö pyrkii lähtökohtaisesti aina maksimoimaan näytettävän kuvan kirkkauden. Toki käytettävästä paneeliteknologiasta johtuen näyttölaite voi joutua leikkaamaan valkoisen kirkkautta, jolloin myös harmaata sävyä joudutaan tummentamaan, mutta tällä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä itse HDR-signaalin kanssa.

 

[Paapaa]

LCD-näyttö ei pärjää värikylläisyydessä CRT:lle mitenkään.

Tämäkin on taas ihan satuilua. CRT-näytöt tuottavat pienemmän gamutin kuin modernit littunäytöt. Et saa millään CRT näytöllä yhtä kirkkaita ja voimakkaita värejä uusilla näytöillä.

LCD Screens with certain LED or wide-gamut CCFL backlights yield a more comprehensive gamut than CRTs.

Gamut - Wikipedia

en.wikipedia.org

Höpinäsi kontrastista ovat pielessä vaikka ei edes tarkastella OLEDiä, jossa on käytännössä ääretön kontrasti.Tavallinenkin LCD päihittää CRT:n kun huomioidaan käytännön katseluolosuhteet:

In the presence of typical viewing flare, the ratio black to white luminance for the CRT falls to 16 : 1, whereas the corresponding ratio for the LCD remains significantly higher at 209 : 1.

OLED ja hyvä FALD-näyttö teurastaa CRT:n miten tahtoo. Höpinäsi väreistä ei pidä paikkaansa:

The “absolute” CRT gamut is almost entirely contained inside the LCD gamut and quite small in comparison.

https://www.hajim.rochester.edu/ece/sites/gsharma/papers/lcdvscrtprocieee.pdf

Hämmentävää, miten saat yhteen viestiin niin monta virhettä. Ja sama toistuu viestistä toiseen. Voisit joskus ottaa asioista selvää ennen kuin lähetät tänne viestejä. Jatkuvasti saa ihmiset korjata noita väärinkäsityksiäsi.

 

[Paapaa]

Jotain täydellisen hämmentävää, että joku saa spinnattua faktat päässään 180 astetta ympäri ja haikailee kuvaputkinäyttöjä vuonna 2024. Ilmeisesti käsitys littunäyttöjen kyvyistä on jäänyt jonnekin 2000-luvun alun TN-paskojen tasolle.

 

[Timo 2]

Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omia vertailuja. Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.

Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omat tutkimukset. Kyllä kunnon litteä vain on ylivertainen faktojen osalta ja sopii hyvin arkijärkeen.

Niin ja koronarokotteista saa syövän ja mikrosirun.

 

[Paapaa]

Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.

Ei ole. Eikä tuon toistaminen tee väärästä väitteestäsi yhtään sen todempaa. Uudet OLED-monitorit pieksevät kuvaputkea oikeastaan ihan kaikessa mahdollisessa ja isolla kaulalla, oli kyse tarkkuudesta, väreistä, kirkkaudesta, kontrastista, näytön koosta, virkistystaajuudesta, painosta, liikkuvan kuvan häntimisestä, kuvan välkynnästä, kuvan muodosta, monitorin äänettömyydestä, sähkönkulutuksesta jne. Kuvaputkinäytöt eivät ole/ollet immuuneja edes kuvan kiinnipalamiselle, (tosin taitaa vaatia pidemmän ajan kuin OLED:illä ainakin ilman kuvanpalamisestoja). En osaa sanoa, miten tuorein sukupuolvi käyttäytyy tuon suhteen. Oma 2017 ostettu OLED-TV on täysin uudenveroinen tuossa suhteessa.

MacBookini mini-LED-näyttö varsin tiheällä FALD:illa pieksee sekin kaikella tavalla CRTt ja boonuksena ei kuva pala kiinni. Kirkkautta löytyy mahtavat 1600 nitsiä parhaimmillaan, josta CRT:llä saa vain uneksia. CRT:n kirkkaus on murto-osa tuosta.

Mut juu, toista vaan virheellisiä väitteitäsi. Täällä ne aina onneksi ammutaan alas.

 

[LaDeX]

Ainoa syy käyttää kuvaputkea nykyaikana on retropelaaminen. Kaikessa muussa käytössä modernit näytöt pieksee mennen tullen.

 

[P.a.s.i]

Tästä ketjusta on tullut yksi legendojen joukkoon .
Jota voi muistella kuten esim murosta modeemin ylikellotuksesta
Ei mulla muuta jatkakaa

 

[Timo 2]

Saatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Itse en ainakaan kovin hyvin saa. Kokeilin katsella tuota sivua kahdella eri kuvaputkinäytöllä ja nuo vasemmanpuoleisen kehyksen linkitkin ovat oikein helposti luettavissa kuvaputkella.

Kuten myös omalla s23 puhelimella.

 

[a-p]

Tuo nyt ei ole edes mahdollistakaan. Näyttötekniikka asettaa aina rajoituksia.

Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omia vertailuja. Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.

Mitä tässä paasaamista on tullut seurattua jo tovin, niin joskus se asioiden vaikeus voi olla itsestä johtuvaa. Sitä on sopeuduttava muutoksiin, joita tulee vastaan vuosien aikana.

Teknologia kehittyy ja toiminta tehostuu. Kuvitella, että joskus aikanaan kirjotettiin tekstiä kirjoituskoneella tai siirrettiin dataa lerpuille. Ei noihin aikoihin kovin moni tosissaan kaipaa, enintään nostalgian takia.

Miten paljon olet todellisuudessa työskennellyt nykyaikaisten laitteiden tai teknologioiden kanssa?

Robotiikka, automaatio, sekä tekoäly ovat teknologioita, jotka tulevat entistä laajemmin käyttöön.

Nykyaikana on olemassa monia duuneja, joissa ei työntekijän tarvitse rasittaa itseään. Automaatio ja robotit hoitavat fyysiset hommat, jolloin se säästää palkkakustannuksia ja tuo tehokkuutta sekä tarkkuutta.

Ihminen on se heikoin lenkki. Ihminen väsyy, häiriintyy, tuntee tunteita. Se automaatio toimii 24/7/365 ilman, että automaatio hermostuu tai väsyy.

Tällöin vain tarvitsee muutamia ihmisiä valvomaan hommaa. Mikäli ihminen tekee kymmenen kappaletta tuotteita kahdeksassa tunnissa ja automaatio tekee niitä tuhat samassa ajassa, niin se yksittäisen tuotteen kustannus laskee huomattavasti.

Automaatio tekee tarkempaa jälkeä, koska se noudattaa vain annettuja ohjeita. Ihmiseltä se ei onnistu.

 

[Frankie]

Ei mitään ongelmaa. Tosin sivusto vastaa niin hitaasti, että ensin tulee virheilmoitus.

 

[Timo 2]

Onko siinä LCD-näyttöpaneeli? Nuo minun littunäytöt taitavat edustaa LCD-tekniikkaa. Kiinnostaisi tietää, saako tuosta OLED-näytöllä yhtä hyvin selvän kuin kuvaputkella.

Mulla on puhelimessa amoled näyttö

Uudelleenohjausilmoitus

Lisäksi avasin juuri pääkoneen ips näytöllä, eikä mitään ongelmaa.

 

[Paapaa]

aatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Saan selvää kaikillä näytöillä. Tosin, tuollaisen sinisen käyttäminen tekstin värinä on typerää, se tuottaa liian pienen kontrastin saavutettavuuden näköulmasta mustalla taustavärillä. 2.23 : 1 on liian alhainen kontrasti. Normitekstillä saisi olla ainakin luokkaa 5:1.

 

[Frankie]

Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.

Pistin kontrastit tappiin, meni suorastaan karmeaksi näyttö.

 

[Paapaa]

Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille

Sinulla on monta paskaa näyttöä, ja tästä johtuen kuvittelet, että ne edustavat moderneja näyttöjä. Tämä on ihan tyypillinen argumentointivirhe, jota toistat ketjussa sivulta toiseen.

 

[Sonic Empire]

Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.

Hanki parempi näyttö. Sivusta, vaikka ihan karmeaa paskaa ovatkin, saa ihan hyvin selvää tällä HP E233 näytöllä.

 

[Frankie]

Keskimääräiset käytössä olevat toimistonäytöt taitavat nykyään olla vielä aika paljon huonompia kuin nämä minun näytöt.

No sitten sun näytöt on säädetty päin prinkkalaa. Tää läppäri on tehdasasetuksissa eikä ole mitään ongelmaa tuon sivuston kanssa.

 

[Paapaa]

No sitten sun näytöt on säädetty päin prinkkalaa.

Ja siis noilla oksennussivuilla on tekstin kontrasti turhan alhainen. Jos tekstin kontrasti on pieni, sen kontrastin kuuluukin näyttää alhaiselta kun sitä katsoo kalibroidulla monitorilla. Monitorin ei kuulu paikata paskasti tehdyn nettisivun virheitä.

Saan toki tekstistä selvän, mutta sivun ongelmaa se ei poista.

 

[Frankie]

Saan toki tekstistä selvän, mutta sivun ongelmaa se ei poista.

Kauneus on toki katsojan silmässä enkä sinänsä kenenkään harrastesivujen designia halua arvostella. Mutta tuo värimaailma on ehkä hiukan eksoottinen.

 

[Kingofflies]

Keskimääräiset käytössä olevat toimistonäytöt taitavat nykyään olla vielä aika paljon huonompia kuin nämä minun näytöt.

Minä taas väitän yhtä hyvillä perusteluilla, että ei ole.

 

[love_doctor]

Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.

Jos ei huomioida heijastusta ja katselukulmia, ei sillä ole väliä mikä se näyttötekniikka on. Jos litteän värintoistokyky on riittävän hyvä ja värit kalibroitu, niin sen saa näyttämään ihan yhtä kelvolliselta kuin hyvällä kuvaputkella. Halvoissa ja vanhoissa litteissä ei pääse edes 100% sRGB-värimaailmaan. Vanhoissa vielä käyttötunnit vaikuttavat taustavalon maksimikirkkauteen. Kuluminen toki pätee kaikkiin näihin näyttöteknologioihin. Olen omien näyttöjen kalibroinnissa huomannut vielä, että ledivalaistuissa litteissä OSD:n kautta säädittävissä olevat RGB-komponenttien suhdeluvut vaihtelevat epälineaarisesti eri kirkkaustasoilla. Eli jos näyttö alkaa olla tiensä päässä, värejä ei oikein meinaa saada kohdilleen ellei softapuolella tee rajuja muunnoksia.

Jotain täydellisen hämmentävää, että joku saa spinnattua faktat päässään 180 astetta ympäri ja haikailee kuvaputkinäyttöjä vuonna 2024. Ilmeisesti käsitys littunäyttöjen kyvyistä on jäänyt jonnekin 2000-luvun alun TN-paskojen tasolle.

Valitettavasti käytettyjen ja halpojen uusien näyttöjen markkinoilla on vielä noita 6-bittisiä (tai 6+2 bittiä) TN-paneeleita, joissa voi olla ongelmia katselukulmien kanssa ja maksiminitsitkin alle 300. Geizhalsista katoin pikaisesti, että 152 eri TN-paneelia on vielä myynnissä, joka on hiukan vajaa 6% kaikista myytävistä malleista. Alle 200 euron näytöissä osuus kasvaa jo noin 8%:iin ja alle 150 euron malleissa mennään 9%:iin. Kun tähän huomioi tori.fi-näytöt, niin köyhien riesana on aika paljon paskoja monitoreja.

Esim. itsellä on vielä Dellin 2713HM käytössä ja käyttötunteja joku 28 000 h. Kun sen jossain vaiheessa pistää myyntiin / pois annettavaksi, tuskin on hirveä nautinto enää editoida sillä 48-bittisiä Adobe RGB RAW-kuvia jostain tulevaisuuden 500 megapikselin medium format -kamerasta.

 

[Paapaa]

Jos litteän värintoistokyky on riittävän hyvä ja värit kalibroitu, niin sen saa näyttämään ihan yhtä kelvolliselta kuin hyvällä kuvaputkella.

Ei, vaan hyvän littunäytön saa näyttämään joka tavalla paremmalta kuin mihin parhaat CRTt pystyivät. Laadukasta CRT:tä ei saa millään tavalla edes lähelle laadukkaan OLED-näytön kuvaa. CRT on ikivanha ja kaikin puolin vanhentunut ja hyvin rajoittunut näyttötekniikka. Siksi niitä ei kukaan halua ostaa, eikä niitä ainakaan kuluttajille ole myyty pitkään aikaan.

Iso osa uusista tietokonenäytöistä on tehdaskalibroituja, joten myös väritoisto on ilman kalibrointilaitteistoa tarkkaa. Ei kannata ostaa ikivanhaa paskaa näyttöä kun tarjolla on oikeasti hyviäkin.

 

[love_doctor]

Ei, vaan hyvän littunäytön saa näyttämään joka tavalla paremmalta kuin mihin parhaat CRTt pystyivät. Laadukasta CRT:tä ei saa millään tavalla edes lähelle laadukkaan OLED-näytön kuvaa. CRT on ikivanha ja kaikin puolin vanhentunut ja hyvin rajoittunut näyttötekniikka. Siksi niitä ei kukaan halua ostaa, eikä niitä ainakaan kuluttajille ole myyty pitkään aikaan.

Iso osa uusista tietokonenäytöistä on tehdaskalibroituja, joten myös väritoisto on ilman kalibrointilaitteistoa tarkkaa. Ei kannata ostaa ikivanhaa paskaa näyttöä kun tarjolla on oikeasti hyviäkin.

Tarkoitin tässä epäyhtälömuodossa sitä, että uudella saa ihan yhtä kelvollista kuvaa (ellei parempaakin). En uskalla sanoa enempää kuvaputkista, kun en ole niitä käyttänyt melkein 20 vuoteen.

Uusi ei silti aina ole parempi. Esim. minulla on tuossa yksi Benqin litteä, jossa väriavaruus menee hiukan yli sRGB:n ja sitä ei saa vakioitua menusta 100% sRGB-moodiin. Värit ovat ihan liian ylikylläisiä ja vaikka editoisi ihan harrastevalokuvia ilman RAW-prosessointia, niin kuvat voivat näyttää aika paljon latteammilta kun joku muu katsoo niitä asianmukaisesti kalibroidulla näytöllä.

 

[Collusion]

Fakta nyt vain on, että itsevalaisevana näyttötekniikkana kuvaputki on luonnostaan aika vahvoilla kontrastissa verrattuna muihin näyttötekniikkoihin, ja myös väritoisto hyvillä kuvaputkilla on ihan oikeasti hyvä. Minusta tuossa on tapahtunut sellainen muutos, että kuvaputkiaikana ihan paskimmissa Goldstarin halpisnäytöissäkin oli sentään kunnollinen kontrasti ja kirkkaat värit, mutta nykyään jotenkin hyväksytään se, että jopa keskihintaisissa LCD-näytöissä molemmat ominaisuudet ovat ala-arvoisella tasolla. Kun aiemmin lisärahalla sai korkeintaan säännöllisemmän muotoisen kuvan, isomman resoluution ja tasaisemman näyttöpinnan, niin nykyään keskivertonäyttö ei näytä edes kelvollista kuvaa enää.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

Oikeasti - milloin olet viimeksi käynyt näöntarkastuksessa?

 

[love_doctor]

Fakta nyt vain on, että itsevalaisevana näyttötekniikkana kuvaputki on luonnostaan aika vahvoilla kontrastissa verrattuna muihin näyttötekniikkoihin, ja myös väritoisto hyvillä kuvaputkilla on ihan oikeasti hyvä.

Ei ole. Katso nyt vaikka tämä kooste. Tuossa on linkki CRT:n kontrastin kohdalla Sonyn GDM-FW900 -monitoriin ja sivulla 14 mainitaan mitatuksi kontrastisuhteeksi 309:1 pimeässä huoneessa. Voit ihan vapaasti etsiä yhdenkin esimerkin, jossa on paljon korkeampi mitattu kontrasti - tuota Sonyn näyttöä on kuvattu mm. sanoin "this was probably the ultimate CRT display", joten montaa parempaa ei ehkä löydy. CRT:n hilan pinnoite ja sen heijastumat vaikuttavat maksimikontrastiin. Vaikka teoriassa kontrasti voisi olla ääretön, se ei käytännössä ole. Näytön johto ja näytönohjaimen DAC:t vaikutttavat myös tähän. Myös tyypillisessä käyttötilassa on taustavalo, joten kontrasti laskee. Elokuvahuoneissa käytetään lähes poikkeuksetta videotykkejä tai todella isoja paneeleja.

VA-paneelien osalta puhutaan lähtökohtaisesti yli 1000:1 (staattisesta) kontrastista. Samsung Odyssey Ark 2nd Gen., 54.6":n kohdalla luvataan staattisen kontrastin olevan miljoona.

Minusta tuossa on tapahtunut sellainen muutos, että kuvaputkiaikana ihan paskimmissa Goldstarin halpisnäytöissäkin oli sentään kunnollinen kontrasti ja kirkkaat värit, mutta nykyään jotenkin hyväksytään se, että jopa keskihintaisissa LCD-näytöissä molemmat ominaisuudet ovat ala-arvoisella tasolla. Kun aiemmin lisärahalla sai korkeintaan säännöllisemmän muotoisen kuvan, isomman resoluution ja tasaisemman näyttöpinnan, niin nykyään keskivertonäyttö ei näytä edes kelvollista kuvaa enää.

Voisit määritellä, mikä on kunnollinen kirkkaustaso. 300 cd/m2 tasolla löytyy geizhalsista alkaen 89 euroa näyttöjä. Jos haluat vielä 1000:1 kontrastin tai isomman mukaan, niin hintataso on alkaen 350 euroa. Suomessa ehkä saa maksaa vähän ekstraa. Näkisin itse näin, kun tyypillisesti käytän näyttöä yli 30 000 tuntia tai kunnes se hajoaa, 350 euroakaan ei ole paljon mitään näytöstä. Se että silmät vetisenä katsoo välkkyvää kuvaputkea sai itselle riittää noin 16 vuoden jälkeen.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

Sinne on ehkä hankittu TN/IPS-paneeli kun VA olisi parempi toimistokäyttöön, ellei puhuta kuvamedian kanssa puuhaavista.

 

[leffo]

Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.

Mietin hetken aikaa.

Ei näitä kyllä tietääkseni kuulukaan säätää "täysille". Vain kaikkein halvimmat ovat sopivan kirkkaita täysillä, muut ovat tyypillisesti liian kirkkaita. Samaten kontrasti liian kovalle säädettynä mielestäni "polttaa" sävyjä jolloin eri värit sulautuu(eivät ole eroteltavissa).

Ulkomuistista CRT näytöillä kontrastisäätö oli selvästi erillinen. Kun LCD näytöillä kontrastin nosto myös nostaa kirkkautta. Tai ainakin valoisuutta.

Nuo perussäädöt on tarkoitus asettaa kohdalleen, osin mieltymysten mukaisesti, säätökuvalla. Sulla on varmaan myös haasteena näytönohjain joka ei tuota digitaalista kuvasignaalia.

Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

En ole oikein nähnyt tälläistä vihaa. Juuri kukaan vaan ei enää fanita tekniikkaa jonka yksilöt ovat vähintään 10, useimmat 15-20+ vuotta vanhoja.

 

[pulatunnus]

Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

Vihasta en tiedä, ei se ole vihaa jos kukaan ei keksi kuputkinäytölle mitään käytännön etua tänäpäivänä. saati että keksisi käyttökohteen missä se olisi parempivalinta. Aiemmin yritin käyttää mielikuvitusta ja jotain väkinäistä sain keksittyä mutta ei kyllä osu mitenkään käsiteltyjen ominaisuuksien tontille/käyttökohteisiin.

Sitten sen pitäisi olla sellainen käyttökohde jossa oltaisiin halukkaita siitä vielä maksamaa.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

En tiedä millaisissa ymppäristöissä katsellut ja koska ei ole ollut verokkia missä säädöt kohdillaan, niin kerrotun perusteella tulee mieleen että aika kuultaa muistoja. Tosin tuo teksti esimerkki, missä muilla ei ollut ongelmaa saada tekstistä selvää, oli sitten säädelty, tai ihan random näyttöä, niin tässä ei olla niinkään näyttötekniikka ongelman äärellä. vaan jotain muuta haastetta.

Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

Kuvaputkiaikaa eläneet voivat enemminkin kokea jonkinlaista retrorakkautta.

 

[Hyrava]

Itselleni tulee oikeastaan kaksi tapausta mieleen milloin perinteinen kuvaputki on parempi kuin littunäyttö. Toinen on retrokoneilla pelaaminen, tulee sitä aikakauden fiilistä mukaan siitä kuvaputken kuvasta. Toinen on pienet valvontakameroiden säätömonitorit, ainakin vielä pari vuotta sitten pienet, kaulassa roikotettavat mallit joissa oli LCD-näyttö olivat vaan surkeita ja niillä ei vaan saanut niin helposti säädettyä kuvaa yhtä hyväksi kuin (mustavalko)kuvaputkimallilla. En sitten tiedä onko noissakin parin viime vuoden aikana tapahtunut kehitystä.

Käytännössä kaikissa muissa tapauksissa olen kyllä litteiden näyttöjen puolella, ovat kevyempiä ja helpommin sijoitettavia, kuva on hyvä eikä ole kaikenlaisia kummallisia tynnyri- sun muita vääristymiä jne.

 

[null]

Olishan se kieltämättä upeaa, jos tossa työpöydällä olisi 32 tuumainen kuvaputkinäyttö.

 

[Paapaa]

Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

Kukaan täällä ei vihaa kuvaputkia, vaan sinun jatkuvaa valheiden levittämistä, joita jokainen muu kirjoittaja saa jatkuvasti korjata. Ja vaikka väitteesi lukemattomia kertoja osoitetaan valheiksi, niin jatkat niiden toistamista kuin papukaija.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

Kaikessa naurettavuudessaan tämä kommentti on melkoinen rimanalistus ja taas totuus on juuri päinvastainen kuin mitä täällä väität. Valaistu toimistotila on juuri sellainen, jossa kuvaputkinäytön kontrasti romahtaa verrattuna uudempiin tekniikoihin. Tätäkään et tiennyt, joten selitän sen. CRT-näytössä kontrasti romahtaa valaistussa tilassa, sillä loisteaine heijastaa huoneen valoa. Musta ei ole mustaa. Tämän lisäksi CRT-näytön kontrasti riippuu näytettävästä kuvasta, sillä kirkkaat kohdat aiheuttava sisäisiä heijastuksia, jotka vuotavat tummiin alueisiin.

Tässä esim. Sonyn kontrasti romahtaa pimeässä huoneessa 75:1:een kun sillä näytetään shakkikuviota. Tämä siitä huolimatta, että optimikuvalla pimeässä huoneessa päästään jopa 17000:1 kontrastiin. Kun tuohon lisätään päälle toimistotilan valaistus, päästään lukemiin esim. 20:1, joille myös annoin lähteen jo aiemmassa viestissä. Ja jota et toki viitsinyt lukea. Tässäkin OLED on kaikella tavalla parempi. Kirkkaampi, mustempi ja laajempi gamut. Sitäkään et taas kerran tiennyt.

Shakkikuvio: Display Technology Shoot-Out Part I (huom, 20v vanha artikkeli. Ei kerro mitään littunäyttöjen nykyisistä ominaisuuksista. Mutta kertoo CRT-näyttöjen ominaisuuksista.)
Todellinen kontrasti: https://www.hajim.rochester.edu/ece/sites/gsharma/papers/lcdvscrtprocieee.pdf

 

[love_doctor]

Wikipediaan nyt voi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa, eikä olisi ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään asia, joka siellä on väärin. Väitän kyllä edelleen, että melkein missä tahansa kuvaputkessa on huomattavasti suurempi kontrasti kuin mihin mikään LCD-tekniikkaa käyttävä littunäyttö edes teoriassa voi pystyä.

Tässä oli nyt kyse siitä National Technology Alliance National Information Display Laboratoryn paperista. Voi vittu mitä argumentointia. Siellä on porukka tehnyt 59-sivuisen raportin näytön ominaisuuksista ja raportti muuttuu paskapaperiksi kun joku 19 vuotta myöhemmin linkkaa sen Wikipediaan? Sinä kumoat tämän ihan vaan mutulla.

 

[Paapaa]

Väitän kyllä edelleen, että melkein missä tahansa kuvaputkessa on huomattavasti suurempi kontrasti kuin mihin mikään LCD-tekniikkaa käyttävä littunäyttö edes teoriassa voi pystyä.

Niin ne maalitolpat siirtyvät Jos unohdetaan OLED ja FALD -littunäytöt, niin CRT näytössä on optimisisällöllä ja pilkkopimeässä huoneessa parempi kontrasti kuin esim. IPS tai VA-näytössä. Tämä etu katoaa valaistussa huoneessa tai jos kuvassa on kirkkaita kohtia. Lisäksi CRT ei pääse yhtä kirkkaaseen kuvaan kuin edulliset LCD:t. Puhumattakaan vähän paremmista HDR-näytöistä, kuten tämä jota itse tuijotan. Mikään CRT ei pääse 1600 nitsin kirkkauteen.

Ja väreissä CRT häviää ihan mille tahansa laadukkaammalle LCD-näytöllä. Yksikään kuvankäsittelyä tekevä ammattilainen ei CRT-näytöllä silmiään paskoisi.

 

[love_doctor]

Niin ne maalitolpat siirtyvät Jos unohdetaan OLED ja FALD -littunäytöt, niin CRT näytössä on optimisisällöllä ja pilkkopimeässä huoneessa parempi kontrasti kuin esim. IPS tai VA-näytössä. Tämä etu katoaa valaistussa huoneessa tai jos kuvassa on kirkkaita kohtia. Lisäksi CRT ei pääse yhtä kirkkaaseen kuvaan kuin edulliset LCD:t. Puhumattakaan vähän paremmista HDR-näytöistä, kuten tämä jota itse tuijotan. Mikään CRT ei pääse 1600 nitsin kirkkauteen.

Eikä tarvi montaa vuotta mennä taaksepäin kun CRT-näytöissä oli kuvaputken pinta harmaa eikä musta. Salon elektroniikkamuseossa on pitkät rivit kuvaputkia, joissa perustilassa taustan väri on keskiharmaa. CRT:n teoreettinen ääretön kontrasti hajoaa käsiin jo siitä, kun näytöllä on yksi valaistu pikseli, kun siitä säteilee pikselin viereen hilaan heijastumien kautta ja voidaan mitata äärellinen kontrasti. Tämä on samaa luokkaa kusetus kun tietokoneiden kaiuttimet ysärillä, joissa oli 10 000 PMPO-wattia kahdella AA-patterilla toimivasta vahvistimesta. Tai halpojen nykynäyttöjen hurjat dynaamiset kontrastilukemat, joilla ei ole mitään tekemistä näytön hyvyyden kanssa.

Uskoisin, että nykyään teoriassa pystyttäisiinkin tekemään melko hyvä kuvaputki, jos tarkkuusvalmistettaisiin osia ja käytettäisiin jotain äärimmäisen mustia nanopinnotteita. Varmaan myös hila voitaisiin tarkkuusvalmistaa jollain nanoputkitekniikalla ja jos näyttöön tuotaisiin DACit ja muut niin päästäisiin uusiin ulottuvuuksiin laadussa verrattuna vanhoihin näyttöihin. Mutta eihän tällaisia tehdä ainakaan kuluttajamarkkinoille. Meillä on enää ikäloppuja serrilaitteita.

 

[pulatunnus]

Yksi kuvaputken merkittävä etu on myös se, että se kykenee näyttämään myös nimellisresoluutiotansa pienemmät resoluutiot ilman, että pikseleistä tulee eri kokoisia.

Joskus, aika jolloin litty näyttöjen kuvapisteet oli isoja, ja kyvykkyys skaalata oli mikä oli, niin CRT pehmetä vesiväri pisteet saatto tuntua paremmalta. Toki jos silloin ajoi sillä tarkkuudella mihin näyttö oli suunniteltu, niin ne ei tuota ongelmaa, eikä välkyntää.

Tänäpäivänä näyttöjen tuuma tarkkuus on katseluetäisyyksillä ja muu kyvykkyys sillä tasolla että tuota ei ole aikoihin mainittu, (toki keskustellaan eri littu näyttöjen välisistä eroista,) Näyttöjä pystytään siis tekemään silmikko näytöistä sadan tai useamman metrin päästä katseltaviin. Puolijohde näytöt tulleet kameroihinkin.

 

[Collusion]

Kontrastista puhuttaessa kannattaisi samalla täsmentää, millä tavalla ja millaisissa olosuhteissa kontrasti on mitattu. Natiivikontrasti saadaan selville mittaamalla täysin valkoisen ja täysin mustan testikuvan kirkkaus peräjälkeen. Ansi-kontrasti saadaan mittaamalla valkoisen ja mustan kirkkaus samasta testikuvassa, niin että molempiä sävyjä on kuvassa yhtä paljon ja keskimääräinen kuvan kirkkaus on 50 %.

LCD-näytön kannalta ei ole juurikaan väliä, puhutaanko natiivi- vai ansi-kontrastista: IPS-tyylisten paneelien natiivikontrasti on 1000:1 ja VA-tyylisten n. 3000:1 tietämillä ja ansi-kontrasti voidaan usein todeta hieman matalammaksi vain mittaamalla se siihen soveltuvalla testikuviolla. Samalla tavalla useimmat mattapintaiset LCD-näytöt kestävät kohtuullisen hyvin hajavaloa, ilman että kuvan kontrasti kärsii heti merkittävästi.

CRT-näytöllä tilanne on varsin erilainen. Jos ajatellaan, että parhaiten mittautuvat ja oikein kalibroidut mallit yltävät yli 10000:1 natiivikontrastisuhteeseen, on niiden ansi-kontrasti tätä merkittävästi huonompi ollen luokkaa 200-300:1. Ja jos monitoria ei katsota täysin pimeässä tilassa, kuva alkaa kärsimään heijastuksista melko nopeasti kontrastin heikentyessä.

Voin kuitenkin kuvitella, että pimeässä huoneessa ja sopivalla materiaalilla, kuten esimerkiksi elokuvia katsottaessa, CRT-näytön kuva voi todellakin näyttää parempikontrastiselta kuin perinteisen LCD-monitorin. Mutta toimistokäytössä ja perinteistä tietokoneen käyttöliittymää katsottaessa tilanne on varmasti päinvastainen.

 

[pulatunnus]

Uskoisin, että nykyään teoriassa pystyttäisiinkin tekemään melko hyvä kuvaputki, jos tarkkuusvalmistettaisiin osia ja käytettäisiin jotain äärimmäisen mustia nanopinnotteita. Varmaan myös hila voitaisiin tarkkuusvalmistaa jollain nanoputkitekniikalla ja jos näyttöön tuotaisiin DACit ja muut niin päästäisiin uusiin ulottuvuuksiin laadussa verrattuna vanhoihin näyttöihin. Mutta eihän tällaisia tehdä ainakaan kuluttajamarkkinoille. Meillä on enää ikäloppuja serrilaitteita.

Aiemmin kyseltiin että mikä on se käyttökohde jossa CRT pesisi, uskon myös että tänäpäivänä voitaisiin tehdä paljon parempia putkia kuin aikanaan, mutta olen myös sitä mieltä että jos tekniikalla olisi jotain oikeaa kysyntää, niin niitä myös tehtäisiin.
Kuluttajamarkkinoilla jo vanhankin tekniikan putket ajaisi jo ihan hinnan takia ulos markkinoilta, ja onhan niissä niin paljon haittapuolia ettei ne kävisi kaupaksi vaikka olisivat selkeästi halvempia kuin nyky vaihtoehdot.

 

[love_doctor]

Tänäpäivänä näyttöjen tuuma tarkkuus on katseluetäisyyksillä ja muu kyvykkyys sillä tasolla että tuota ei ole aikoihin mainittu, (toki keskustellaan eri littu näyttöjen välisistä eroista,) Näyttöjä pystytään siis tekemään silmikko näytöistä sadan tai useamman metrin päästä katseltaviin. Puolijohde näytöt tulleet kameroihinkin.

Nykyään kolme tyypillistä peruskokoa esim. pöytäkoneissa on 1080p ja 21", 1440p ja 24-27" ja 4k ja 27-32" -- tai sitten joku leveämpi ja korkeampi versio suunnilleen samalla pikselitiheydellä. Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140. Lisäksi digikuvalla saa toiseen suuntaan tehtyä vielä pientä säätöä alipikselitasolla. Näissä on aika paljon korkeampi tarkkuus kuin shadow mask -tekniikalla olleissa kuvaputkissa, joissa yhden hilan pisteen valaisu aktivoi viereisiäkin. Lisäksi nyt prosessointiteho on kasvanut niin että työpöydän kuvaa voidaan skaalata muutenkin kuin kokonaisluvuilla. Nuoremmat polvet eivät varmaan ole kuulleetkaan näyttötilan vaihdosta.

 

[TheMeII]

Nykyään kolme tyypillistä peruskokoa esim. pöytäkoneissa on 1080p ja 21", 1440p ja 24-27" ja 4k ja 27-32" -- tai sitten joku leveämpi ja korkeampi versio suunnilleen samalla pikselitiheydellä. Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140. Lisäksi digikuvalla saa toiseen suuntaan tehtyä vielä pientä säätöä alipikselitasolla. Näissä on aika paljon korkeampi tarkkuus kuin shadow mask -tekniikalla olleissa kuvaputkissa, joissa yhden hilan pisteen valaisu aktivoi viereisiäkin. Lisäksi nyt prosessointiteho on kasvanut niin että työpöydän kuvaa voidaan skaalata muutenkin kuin kokonaisluvuilla. Nuoremmat polvet eivät varmaan ole kuulleetkaan näyttötilan vaihdosta.

Ihan uutena on myynnissä 27" 1080p joka on jossain 80-82ppi luokassa riippuen mikä se tuumakoko tarkasti on mutta se on varmaan pahinta mitä nykyään käytetään

 

[Paapaa]

Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140

Ja esim. näissä MacBookeissa ollaan jo lähellä ns. retina-tarkkuuksia kun PPI on 254. Ei voinut CRT:llä kuin uneksia tällaisesta tarkkuudesta. Näillä tarkkuuksilla kuvan skaalaaminen helpottuu ja aliasointiongelmat alkavat kadota. macOS taitaa rendata kuvan ensin paljon korkeammalla resolla ja sitten skaalaa alas käyttäjän haluamaan viertuaaliseen resoon. Näytön tarkkuuden ansiosta kaikki näyttää silti hyvältä.

Ja kyllä, olen nähnyt ja käyttänyt vuosien varrella useita CRT-putkia. Niitä käytettiin, koska parempaa ei ollut tarjolla. Aluksi pelattiin ihan vain telkkarilla. Sitten tarkemmilla kuvaputkilla. Nyt niitä ei käytetä, koska littunäytöt ovat menneet niistä ohi jo vuosikausia sitten niin monin tavoin.