Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
En olisi kyllä tuosta ihan varma. Mun mielestä ne liittyvät automaattisesti vain niihin WLANeihin, mihin ne on joskus liitetty. Ja jos niille sanoo "unohda tämä verkko", niin eivät ne sen jälkeen enää automaattisesti noihinkaan liity.
iPhonet liittyy automaattisesti vain niihin verkkoihin, joihin on liitytty aiemmin ja täpätty "Liity automaattisesti", Sompi taas heittelee vaan löylyä trolli-kiukaalle.
 
iPhonet liittyy automaattisesti vain niihin verkkoihin, joihin on liitytty aiemmin ja täpätty "Liity automaattisesti", Sompi taas heittelee vaan löylyä trolli-kiukaalle.
Muistelisin niiden joskus saaneen kritiikkiä juurikin siitä, että liittyvät automaattisesti salasanattomiin WLAN-verkkoihin hakeakseen päivityksiä.
 
Koska matkalipun ostaminen junasta käteisellä ei enää onnistu, niin junalla ei voi enää matkustaa nousemalla junan kyytiin ja ostamalla matkan konduktööriltä, vaan matka pitää suunnitella etukäteen. Anonyymisti matkustamisesta on tehty mahdotonta.

Entäs jos ostaa lipun R-kioskilta ja maksaa käteisellä? On aika monta vuotta siitä, kun viimeksi ostin lipun ärrältä. Silloin ei tarvinnut sovelluksia, eikä kyselty nimiä. Kai tällainen vaihtoehto vielä on?
 
Eivät liity jos käyttäjä ei niin halua:

Varmaan joku vanhempien iPhonejen juttu sitten. Hyvä jos se on korjattu.

Entäs jos ostaa lipun R-kioskilta ja maksaa käteisellä? On aika monta vuotta siitä, kun viimeksi ostin lipun ärrältä. Silloin ei tarvinnut sovelluksia, eikä kyselty nimiä. Kai tällainen vaihtoehto vielä on?
Jos niin voi tehdä, niin se on sitten varmaan ainoa jäljellä oleva tapa matkustaa junalla anonyymisti. Kovin kätevää se ei kyllä ole siihen verrattuna, että maksaa vain matkasta junassa konduktöörille.
 
Muistelisin niiden joskus saaneen kritiikkiä juurikin siitä, että liittyvät automaattisesti salasanattomiin WLAN-verkkoihin hakeakseen päivityksiä.
Muistele vaan. Mitäs mieltä olet muuten tuosta, vaihda "A" tilalle ajatuksissasi "Sompi" ja "osuuskunnan" tilalle "VR"

"A on vedonnut puuttuvaan motiiviin, mutta tietojärjestelmään tunkeutumiselle ei edellytetä mitään erityistä tarkoitusta. A:n suorittama porttiskannaus soveltuu Korkeimman oikeuden esityksen mukaan tietojärjestelmän murtamiseen. Lyhykäisyydessään Korkein oikeus toteaa A:n syyllistyneen osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen. Juuri skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole uskottavaa, että ohjelmaa olisi käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen."
 
Muistele vaan. Mitäs mieltä olet muuten tuosta, vaihda "A" tilalle ajatuksissasi "Sompi" ja "osuuskunnan" tilalle "VR"

"A on vedonnut puuttuvaan motiiviin, mutta tietojärjestelmään tunkeutumiselle ei edellytetä mitään erityistä tarkoitusta. A:n suorittama porttiskannaus soveltuu Korkeimman oikeuden esityksen mukaan tietojärjestelmän murtamiseen. Lyhykäisyydessään Korkein oikeus toteaa A:n syyllistyneen osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen. Juuri skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole uskottavaa, että ohjelmaa olisi käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen."
Minä en ole tunkeutunut mihinkään eikä tuossa Korkeimman Oikeuden päätöksessä ole mitään järkeä. Tuon perusteella jokainen Windows-käyttäjä muuttuu rikolliseksi avatessaan Verkkoympäristö-ikkunan. Lisäksi rikoksesta tuomitsemiseen ei ole tarvittu edes todistaa rikoksen tapahtuneen, vaan tuomion perusteeksi on riittänyt, että syytetyllä on ollut koneellaan porttiskannaukseen soveltuva tietokoneohjelma. Linux-distrojen mukana tulee yleensä nmap, mutta jokaisella kunnon käyttöjärjestelmällä voi kyllä tehdä porttiskannauksen ilman erikoisohjelmiakin.
 
Minä en ole tunkeutunut mihinkään eikä tuossa Korkeimman Oikeuden päätöksessä ole mitään järkeä. Tuon perusteella jokainen Windows-käyttäjä muuttuu rikolliseksi avatessaan Verkkoympäristö-ikkunan. Lisäksi rikoksesta tuomitsemiseen ei ole tarvittu edes todistaa rikoksen tapahtuneen, vaan tuomion perusteeksi on riittänyt, että syytetyllä on ollut koneellaan porttiskannaukseen soveltuva tietokoneohjelma.
"Korkeimman Oikeuden päätöksessä ole mitään järkeä" :D :D
Voit toki väitellä kko valtuuksia ja järkeä vastaan. Mutta se nyt on korkein oikeusaste, josta paha valittaa.
Ja tuo "Windows verkkoympäristö" -porttiskanni bustattiin jo, se ei todellakaan tee täyttä porttiskannia. Palvelun käyttämien palvelujen discovery on _vähän_ eri asia kuin sun VR avoimessa verkossa tehty porttiskanni. Välillä esität ymmärtäväsi jotain, välillä lauot näin hölmöjä. En Windowsia itse juuri käytä, mutta se levyjako taitaa käyttää porttia 445? Tai jotain muuta yksittäistä porttia.

Se on _vähän_ eri asia kuin tehdä täysi porttiskanni huvin vuoksi (tai ehkä hyökkäykseen sinun tapauksessasi, mistä muut kuin sinä itse voisi tietää). No, ei sun mulle tarvi selitellä. Ehkä joku muu kyselee vielä tästä vielä, tai sitten ei.
 
Kelan sivut toimivat niin Windowsin selaimilla, macOS:n selaimilla ja Androidin selaimella. Kuten aina ennenkin, se ongelma on sinun laitteistossasi ja/tai ohjelmistossasi. Muilla kaikki toimii.
Joo ainoastaan javascript-konsoliin tulee Firefoxilla: "TypeError: navigator.sendBeacon is not a function". Mutta ei vaikuta estävän käyttöä.
 
Tuo minun ongelmahan ei varsinaisesti vaikuta liittyvän selaimeen, vaan vika on paljon matalammalla tasolla. Se palvelin lakkaa kokonaan vastaamasta eikä TCP-sokettien kättely onnistu.
 
Kyllä junassa voi ostaa lipun. Ostat sillä puhelimen appilla tai nettisivuilta. Ei niitä kiinnosta oletko junassa, asemalla, tai kesämökin laiturilla.
En tiedä tänään, mutta ainakin jossain vaiheessa ei voinut ostaa lippua sille vuorolla jonka kyydissä jo oli.
Jos nykyään on mahdollista, niin toki plussaa.

Eikö verkon tietoturvan selvittäminen ole jo riittävän hyvä syy?
Jos skannailet netissä portteje, niin ei kuullosta (internet) verkon tietoturva selvittämiseltä, vaan verkossa olevien laittein skannailulta.
 
Jos R-juna lähtee Tikkurilasta klo 10.00. Ostat lipun 10.01. Tarkastaja tulee 10.02. Niin tarkastusmaksu tulee (teoriassa).

Ja ihan käytännössäkin :D Matkustin kerran ytimestä pasilaan lähijunalla. Juoksin sisään junaan, juna nytkähti liikkeelle, ostin applikaatiolla lipun, sain parin minuutin päästä tarkastusmaksun. Eli kyllä siellä syynätään kellonajat tarkkaan (ja digitaalisuus mahdollistaa senkin, kun kaikki voidaan verrata samaa aikatietoa käyttäen). Eli lippu todella kannattaa ostaa ennen kulkuneuvoon astumista.
 
Joo ainoastaan javascript-konsoliin tulee Firefoxilla: "TypeError: navigator.sendBeacon is not a function". Mutta ei vaikuta estävän käyttöä.

Tuota Beaconia käytetään kun halutaan lähettää analytiikkaeventti silloin kun käyttäjä on navigoimassa esim. kirjautumissivulle pääsivulta. Ilman tuota se lähetys on hankala toteuttaa kun SPA-appis katoaa alta pois. Beacon mahdollistaa sen lähetyksen vaikka käyttäjä on poistunut alkup. sivulta kokonaan.

Tässä tapauksessa villi veikkaus on, että joku ad blocker tai joku muu poistaa tuon funktion navigatorista ja näin estää sen toiminnan. Tms. Sinänsä tuki tuolle Beacon API:lle on ollut selaimissa jo aika pitkään.
 
Jos R-juna lähtee Tikkurilasta klo 10.00. Ostat lipun 10.01. Tarkastaja tulee 10.02. Niin tarkastusmaksu tulee (teoriassa). Koska olet silloin liputta matkustanut.
Prahan paikallisliikenteen appissa lippu pitää ensin ostaa ja sitten aktivoida. Aktivoinnissa käynnistyy parin minuutin laskuri. Nerokkaan yksinkertaista. Ei tarvetta laskeskella mitään minuutteja, eikä selitykset auta.
 
Prahan paikallisliikenteen appissa lippu pitää ensin ostaa ja sitten aktivoida. Aktivoinnissa käynnistyy parin minuutin laskuri. Nerokkaan yksinkertaista. Ei tarvetta laskeskella mitään minuutteja, eikä selitykset auta.

En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
 
En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
No mieti hetki, ehkä se avautuu.

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Muuten olen sitä mieltä, että Lontoon malli on paras. Kortilla pyöröportista sisään ja ulos.
 
En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
Tuo "nerokas" kuullosti hankalalta, sellaiselta missä tulee niitä asiakasmokia. tai sitten ymmärsin kuvauksen väärin.
 
Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Yhä edelleen: mikä tuon laskurin pointti on? Jos ajatus on se, että lippu ei ole voimassa ennen kuin laskuri on laskenut loppuun, niin se samalla tarkoittaa että pariin minuuttiin oston ja aktivoinnin jälkeen lippu ei yhä edelleen ole validi. Ei siis kuulosta kovin hyvältä systeemiltä. Ostat lipun, aktivoit lipun, odottelet N minuuttia pysäkillä ja missaat vuorosi, astut seuraavaan.

Mun käsittääkseni Suomessa ei kenenkään tarvitse manuaalisesti aikaleimoja vertailla. Itse nousin päätepysäkiltä junaan, joten tarkastajan laite näkee suoraan oliko lippu ostttu kun juna nytkähti liikkeelle. Ei ollut -> tarkastusmaksu. En tiedä, miten tuo toimii esim. bussissa ja raitiovaunuissa, mutta nykyään on joka välineessä GPS-seuranta, joten silläkin saadaan aika tarkka aika pysäkiltä lähdölle.

Aukoton systeemi olisi sellainen, että kulkuneuvoon ei edes voisi mennä sisälle ilman voimassa olevaa lippua. Mutta se hidastaa matkantekoa.
 
Kylläpä junalla matkustamisesta on tosiaan tehty vastenmielistä ja hankalaa. En tiennytkään, että paikallisliikenteen käytännöt ovat vielä sadistisempia kuin kaukoliikenteessä.

Päivitin selaimet uusimpiin versioihin, Seamonkeyn versio inkrementoitui 0.0.1:llä uuden version ollessa 2.53.18. Firefoxin versio on nyt 115.6.0esr. Päivityksen myötä Kelan sivut alkoivat toimimaan Seamonkeyllä niin, että etusivua voi päivitellä mielin määrin eikä mitään ongelmia tule. Kuitenkin jos samaa yrittää Firefoxilla, niin sivun lataus jää heti kesken ja palvelin lakkaa taas vastaamasta.
 
@Sompi, voisitko siirtää tuon sinun laite- ja softaongelmakeskustelun esim. tänne:


Nuo ongelmasi eivät liity mitenkään digitalisaatioon. Kaikilla muilla nuo sivut toimivat ihan nätisti, joten kyse on vain sinun omista laitteista tai softista tai niiden säädöistä. Eikä tuolla keskustelulla ole mitään tekemistä digitalisaation kanssa. Ongelmat-alueelle voi perustaa ketjuja, joissa selvitellään tuollaisia asioita. Ehkä joku osaa auttaa solmujesi kanssa.

Kelan sivut toimivat täysin ongelmitta Firefox ESR-versiolla kun testasin macOS:llä.
 
Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.
Minusta kuulostaa aika tyhmältä pakollinen kahden minuutin odotus lipun ostamisen ja junaan nousun välillä.
 
Kylläpä junalla matkustamisesta on tosiaan tehty vastenmielistä ja hankalaa. En tiennytkään, että paikallisliikenteen käytännöt ovat vielä sadistisempia kuin kaukoliikenteessä

Junalla matkustaminen ei ole yhtään vastenmielistä, eikä yhtään hankalaa. Eikä yhtään sadistisia. Siihen pystyvät lapset, vanhukset, kehitysvammaiset, varmasti myös sinäkin. Ostat lipun kännykällä, hyppäät junaan, näytät lipun kännykän ruudulta jos tarkastaja tulee kohdalle. Sovellus kertoo, mikä lippu pitää millekin matkalle ostaa, maksutapoja on monia.

Matkanteko on nykyään nopeampaa kun hitaat lippujenostajat eivät hidasta matkantekoa ostelemalla kuskilta lippuja. Kolikoita kaivavat mammat eivät enää aiheuta joka välissä 1-2 minuutin lisäodottelua. Nykyään lipun voi ostaa koska vain missä vain, toisin kuin aikaisemmin.
 
Tällainen autouutinen tuli taas vastaan, jossa digitalisaatio lisää mahdollisesti kustannuksia merkittävästi:

"Tuulilasiin liitetyn teknologian, kameroiden ja muiden sähköisten silmien yleistyminen tarkoittaa myös sitä, että jatkossa yksikin kiveniskemä voi riittää lasin vaihtoon."

"Asiantuntija uskoo muutoksen vaikuttavan merkittävästi tuulilasien asentamiseen ja korjaamiseen, sillä kameroiden ja auton turvallisuusjärjestelmien kalibroinneista tulee entistäkin elintärkeämpi vaihe huoltoa."

"Kameroissa ja tunnistimissa pienikin heitto voi johtaa siihen, että auton järjestelmät saavat virheellistä tietoa. Se voi ilmetä monin tavoin, lievemmillään siten, että esimerkiksi valoavustin tai sadetunnistin ei toimi totutulla tavalla. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että auto ei tunnista normaaliin tapaan esteitä, muita autoja tai jalankulkijoita eikä osaa hätäjarruttaa. Tai se voi vaikka ohjata itsensä kaistalta ulos"


Eli tulevaisuudessa voi tulla ilman kaskoa ja lasivakuutusta ajaminen aika kalliiksi. Jos vertaa vanhaan autoon esim. vuodelta 2005, johon riittää vaihtaa lasi kerran 10 vuodessa (hinta 150 eur) ja pienet iskemät voi paikata ebaysta saatavalla euron tuubilla. Naarmut voi myös myllyttää pois. Tulevaisuudessa lasin voi joutua vaihtamaan vuosittain ja lämmitetty, häikäisy/uv-suojattu ja kameroilla + projektionäytöillä varustettu lasi voi maksaa vaihtoineen vaikkapa tonnin. Aika hurjalta kuulostaa kyllä, jos kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä ja johtaa esim. kuskin kuolemaan. Mutta kuten aiemmin tuli esille, digitalisaatio on pelkkää voittoa keskimäärin.
 
Sanottiinko tuossa jossain, että kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä jne.? Vai oliko taas omaa lapinlisää näihin juttuihin ja "uhkakuviin"?
 
Kaista-avustin on monessa tapauksessa oikein toimiessaankin hengenvaarallinen keksintö:

Se saattaa myös jäisellä tienpinnalla tehdä yllättäen äkkinäisiä ohjausliikkeitä, joilla voi olla myös kohtalokkaita vaikutuksia.

Ihmettelen kyllä, miten tyhmä on se ihminen, jolle on tullut ensimmäisenä mieleen, että tuollaiset aktiivisesti auton hallintaan puuttuvat teknologiat olisivat jotenkin hyvä idea. Ja nyt niitä vielä pakotetaan liittovaltion tasolla kaikkiin uusiin autoihin, vaikka ne ovat selvästikin todella huono idea.

Digiteknologia nykyautoissa vain lisääntyy, osittain myös EU:n pakottamana, ja useinkaan mitään ei toteuteta niin hyvin kuin voitaisiin: The future is here. And it is stupid
 
digitalisaatio lisää mahdollisesti kustannuksia merkittävästi

No, suurin osa siitä tuulilasista ei ole minkään anturin tai kameran edessä. Eli jos siitä tuulilasin pinta-alasta 3% on antureiden edessä, niin karkeasti 3%:ssa kiveniskemistä edessä voi olla isompi remontti. 97%:ssa tapauksista lasia ei tarvitse vaihtaa.

Eli ehkei nyt panikoida taas tätäkin asiaa.
 
Eli tulevaisuudessa voi tulla ilman kaskoa ja lasivakuutusta ajaminen aika kalliiksi. Jos vertaa vanhaan autoon esim. vuodelta 2005, johon riittää vaihtaa lasi kerran 10 vuodessa (hinta 150 eur) ja pienet iskemät voi paikata ebaysta saatavalla euron tuubilla. Naarmut voi myös myllyttää pois. Tulevaisuudessa lasin voi joutua vaihtamaan vuosittain ja lämmitetty, häikäisy/uv-suojattu ja kameroilla + projektionäytöillä varustettu lasi voi maksaa vaihtoineen vaikkapa tonnin. Aika hurjalta kuulostaa kyllä, jos kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä ja johtaa esim. kuskin kuolemaan. Mutta kuten aiemmin tuli esille, digitalisaatio on pelkkää voittoa keskimäärin.

En nyt aivan pysynyt perässä, että miksi lasi vanhaan autoon vaihdetaan kerran 10 vuodessa ja uuteen autoon vuosittain? Tuleeko vaihtoa vaativia osumia siis niin paljon lisää? Vai aiheuttavatko ne pienetkin, joita voi ebay-tuubilla korjata, vaihdon tulevaisuudessa?

T. Kerran kiveniskemän (luulen että oli itse asiassa nasta) tuulilasiin 20 vuoden aikana saanut.
 
No, suurin osa siitä tuulilasista ei ole minkään anturin tai kameran edessä. Eli jos siitä tuulilasin pinta-alasta 3% on antureiden edessä, niin karkeasti 3%:ssa kiveniskemistä edessä voi olla isompi remontti. 97%:ssa tapauksista lasia ei tarvitse vaihtaa.

Eli ehkei nyt panikoida taas tätäkin asiaa.
Eroa on kuitenkin vanhaan. Olen lukenut, että esim. lämmitetty tuulilasi halkeaa herkemmin iskemistä kuin vanhanaikainen. Eli iskemän vaikutus ei välttämättä jää paikalliseksi.
 
No mieti hetki, ehkä se avautuu.

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Muuten olen sitä mieltä, että Lontoon malli on paras. Kortilla pyöröportista sisään ja ulos.

Tuossa on kyllä riskinä, että joku kompuroi siinä junan rappusilla sen sekuntilaskurin verran, että se juoksee nollaan.

Kaveriporukka tai jengi saattaa tahallisesti hidastella junan rappusilla myös, että viimeisen kaverin laskuri on nollassa. Filmaa, että kaatui ja jalkaan koskee.

Kaikki joutuu sitten tätä odottelemaan.
 
Eroa on kuitenkin vanhaan.

Kun keksimällä keksii ja oikein yrittää, niin kaikessa voi nähdä kamalia peikkoja. Hyvin epätodennäköinen osuma juuri arkaan kohtaan tuulilasia ei nyt ole kovin iso ongelma kun mietitään mitä hyötyjä ne anturit ajamiselle ja turvallisuudelle voivat tuoda. Tai se lasin lämmittäminen näin pohjolassa.
 
Kun keksimällä keksii ja oikein yrittää, niin kaikessa voi nähdä kamalia peikkoja. Hyvin epätodennäköinen osuma juuri arkaan kohtaan tuulilasia ei nyt ole kovin iso ongelma kun mietitään mitä hyötyjä ne anturit ajamiselle ja turvallisuudelle voivat tuoda. Tai se lasin lämmittäminen näin pohjolassa.
Turvallisuus voi parantua, mutta käyttökustannukset nousta. On tämä esimerkiksi vanhoilla edullisilla autoilla ajaville huomattava kustannusten nousu.
 
Ihmettelen kyllä, miten tyhmä on se ihminen, jolle on tullut ensimmäisenä mieleen, että tuollaiset aktiivisesti auton hallintaan puuttuvat teknologiat olisivat jotenkin hyvä idea. Ja nyt niitä vielä pakotetaan liittovaltion tasolla kaikkiin uusiin autoihin, vaikka ne ovat selvästikin todella huono idea.

Kuten täällä jo useaan otteeseen todettiin, noiden positiivisesta vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen on vaikka kuinka paljon näyttöjä. ESC:n kohdalla puhutaan jostain 30-50% pienemmästä riskistä joutua onnettomuuteen, olosuhteista ja onnettomuuden tyypistä riippuen. Vastaavasti AEB vähentää peräänajoja 20-50%.

Eli sä voit toistella sun perstuntumaa siitä, että nuo olisivat huonoja niin paljon kuin sua huvittaa. Mutta faktat ovat toisenlaiset ja noi järjestelmät tekevät liikenteestä merkittävästi turvallisemman.
 
On tämä esimerkiksi vanhoilla edullisilla autoilla ajaville huomattava kustannusten nousu.

Turvallisuuden parantuminen laskee myös niiden kustannuksia, jotka välillä joutuvatkin maksamaan uuden tuulilasin. Turvallisuuden parantuminen laskee vakuutusmaksuja ja kerättyjä veroja kun harvempi auto joutuu onnettomuuteen ja harvempi kuski tai matkustaja kuolee tai loukkaantuu. Näistä ei tule suoraan laskua kuten tuulilasista, mutta lasku silti. Tuon jutun perusteella tuo tuulilasin vaihtaminen ei vaikuta kovin isolta ongelmalta. Oman auton noin 10 viimeisestä kiveniskemästä yksikään ei ole osunut kameran alueelle. Joku voi laskea tarkan prosentin tuon todennäköisyydelle. Veikkaan joitain prosentteja. Lisäksi kamera on tuulilasin yläosassa, jossa kulma on vielä loivempi kuin tuulilasin alaosassa.
 
Tuossa on kyllä riskinä, että joku kompuroi siinä junan rappusilla sen sekuntilaskurin verran, että se juoksee nollaan.

Kaveriporukka tai jengi saattaa tahallisesti hidastella junan rappusilla myös, että viimeisen kaverin laskuri on nollassa. Filmaa, että kaatui ja jalkaan koskee.

Kaikki joutuu sitten tätä odottelemaan.
En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.
 
En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.

Entäs jos se spåra, dösä, tai metro tuleekin neljä minsaa etuajassa? Otat sitten seuraavan, kun se saatanan laskuri vasta raksuttaa. Samalla vaivalla kun laittaa sen laskurin juoksemaan, ostaisi sen lipunkin. HSL:n sovelluksessa saa kyllä valittua lipun alkamisajankohdan. Ei tosin sekään auta, jos kyyti tulee etuajassa (niinkin sattuu yllättävän usein, ainakin bussiliikenteessä).
 
En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.

En ole koskaan kuullu mistään yhtä älyvapaasta systeemistä. Näppärä asiakas ostaisi lipun 10 sekunnissa aktiiviseksi, mutta koska typerä systeemisuunnittelija on saanut älynväläyksen, kaikki kärsivät jostakin 2 minuutin keinotekoisesta viiveestä, joka tuhoaa koko systeemin nopeuden. Ilmeisesti tavoitteena on kyykyttää asiakasta ja saada aikaan epäoikeudenmukaisia tarkastusmaksuja.
 
Mikä helvetti tossa on vaikeeta tai muuten erilaista Suomen älyvapaisiin systeemeihin verrattuna? Et astu kulkuvälineeseen tai edes laiturille ilman aktiivista lippua. Jos aktivointi on kesken, kun on sekuntiaikataulu, niin sitten odotat tai otat tietoisen riskin. Mutta itku ei auta, jos nalli napsahtaa.
 
En ole koskaan kuullu mistään yhtä älyvapaasta systeemistä. Näppärä asiakas ostaisi lipun 10 sekunnissa aktiiviseksi, mutta koska typerä systeemisuunnittelija on saanut älynväläyksen, kaikki kärsivät jostakin 2 minuutin keinotekoisesta viiveestä, joka tuhoaa koko systeemin nopeuden. Ilmeisesti tavoitteena on kyykyttää asiakasta ja saada aikaan epäoikeudenmukaisia tarkastusmaksuja.
Et sä metrossakaan osta 10 s lippua, kun näet tarkastajan. Tai voit ostaa, mutta saat tarkastusmaksun, kun sitä aikaleimaa syynätään joka tapauksessa. Noita tilanteita varten eri toimijoilla on omat systeeminsä. Mun mielestä Prahan systeemi on selkeämpi kuin Helsingin. Menee niin väsyneeksi väännöksi, etten jaksa enempää.
 
Entäs jos se spåra, dösä, tai metro tuleekin neljä minsaa etuajassa? Otat sitten seuraavan, kun se saatanan laskuri vasta raksuttaa. Samalla vaivalla kun laittaa sen laskurin juoksemaan, ostaisi sen lipunkin. HSL:n sovelluksessa saa kyllä valittua lipun alkamisajankohdan. Ei tosin sekään auta, jos kyyti tulee etuajassa (niinkin sattuu yllättävän usein, ainakin bussiliikenteessä).
Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min. En tiedä mikä on ajallisesti pisin matka jonka tuolla voi matkustaa, mutta tuskin on lähelläkään 80 minuuttia. Toisin sanoen 15 minuutin ratikkamatkan voi vielä tehdä tunninkin päästä.
 
Et sä metrossakaan osta 10 s lippua, kun näet tarkastajan. Tai voit ostaa, mutta saat tarkastusmaksun, kun sitä aikaleimaa syynätään joka tapauksessa. Noita tilanteita varten eri toimijoilla on omat systeeminsä. Mun mielestä Prahan systeemi on selkeämpi kuin Helsingin. Menee niin väsyneeksi väännöksi, etten jaksa enempää.
Suomessa ostan lipun, ja astun 1 sekunnin päästä laillisella lipulla liikennevälineeseen, enkä kärsi 2 minuutin viiveestä ja jää tukkimaan laituria. Yksinkertaista. Metrossa lipun ostamista en ajatellut, minusta olennaista on että systeemi toimii maksavalla asiakkaalle hyvin. Asiakas on tärkein, tarkastaja sivujuonne.
 
Ja tämä muuttaa käsiteltävää asiaa miten? Edelleenkään ei ole selvinnyt, mikä tuossa laskurissa on sitä positiivista, mihin se auttaa?
Otetaan nyt vielä rautalangasta. Iso osa julkisia käyttävistä käyttävät kausilippuja. Ja varmaan noista suurin osa ostaa kausilippunsa jo kotona. Otetaan hyvin tavallinen ihminen esimerkiksi, eli minä itse. Tajuan matkalla metrolle, että mullahan lippu vanheni jo eilen. Ostan kävelyn aikana uuden, lippu voimassa jo ennen asemaa. Kaikki ok. Tai jos tiedän, että kausilippua ei tule käytettyä, ostan sarjalipun. Siitä pitää muistaa aktivoida lippu ENNEN LAITURILLE menoa (se lukee isolla monessa paikassa asemilla). Leimauslaitteiden kohdalla on vielä aikaa aktivoida. Lippu voimassa, sääntöjä noudatettu.

Mutta jos tajuankin rappusten alapäässä, että jumalauta, smurffiarmeija vastassa laiturilla vartijoiden kera. Mulla ei ole voimassa olevaa lippua. Voin yrittää aktivoida sarjalipusta lipun, tai jos ei ole sarjalippua aktiivisena, kertalippuakin voi yrittää. Pelkkää lippua tarkistellen näyttäisi siltä, että mulla on mukamas voimassa oleva lippu. Mutta nuo paskiaiset, ei kun anteeksi vain työtään tekevät tarkastajat on ohjeistettu pummin perkeleitä vastaan tarkistamaan sen aikaleiman. Ja saan tarkastusmaksun, koska mulla ei selvästikään ollut aikomustakaan ostaa/aktivoida lippua, ennen kuin huomasin pienet siniset otukset.

Miten tämä sitten erottautuu tuosta laskurisysteemistä? No siten, että siitä näkee heti, että too late, laskuri vielä raksuttamassa. Suomessa se laskuri on ulkoistettu tarkastajille ja liputtomia selittäjiä riittää vielä tuossa vaiheessa, koska älyvapaa systeemi kannustaa siihen. Miksi pitää olla epäselvä systeemi, kun voi tehdä selvänkin systeemin? Tätä selkeämmin en osaa asiaa esittää.

En edelleenkään ymmärrä, miksi se lippu pitää pystyä ostamaan sillä samalla sekunnilla kun astutaan vekottimaan. Matka on ollut tiedossa jo vaikka kuinka pitkään ja aikaa lipun ostamiseen on ihan älyttömästi. Ethän se lentokoneeseenkaan osta lippua koneen ovella. Sulla on oltava lippu jo ennen turvatarkastusta.
 
Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min. En tiedä mikä on ajallisesti pisin matka jonka tuolla voi matkustaa, mutta tuskin on lähelläkään 80 minuuttia. Toisin sanoen 15 minuutin ratikkamatkan voi vielä tehdä tunninkin päästä.
Pihinä yrittää ehtiä vielä tekemään samalla lipulla paluumatkan, jos joutuu jossain pikaiseen käymään. D-vyöhykkeeltä alkaa minuutitkin välillä vaikuttamaan. Yleensä bussilipun joutuu ostamaan uusiksi, tai sitten kävellä asemalta kotia.
 
Et sä metrossakaan osta 10 s lippua, kun näet tarkastajan. Tai voit ostaa, mutta saat tarkastusmaksun, kun sitä aikaleimaa syynätään joka tapauksessa. Noita tilanteita varten eri toimijoilla on omat systeeminsä. Mun mielestä Prahan systeemi on selkeämpi kuin Helsingin. Menee niin väsyneeksi väännöksi, etten jaksa enempää.
Sitä henkilöä, jota sinä kutsut "tarkastajaksi", normaalit rehelliset ihmiset kutsuvat konduktööriksi ja olettavat, että sen lipun voi häneltä ostaa.
 
Sitä henkilöä, jota sinä kutsut "tarkastajaksi", normaalit rehelliset ihmiset kutsuvat konduktööriksi ja olettavat, että sen lipun voi häneltä ostaa.

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 610
Viestejä
4 493 665
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
NiuNau

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom