Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?
Jos pihistelet niin kärjistäen jarrunpainaminen on tuhlausta, epäonistunut ennakointi, tai yllättävätilanne.
Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.
Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.
Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.
Avustimista tulee heti kommenttia jos ne sekoilee, hätäjarrutehostimen osalta en muista kuin yhden nimimerkin valitelleen. Veikattu että joko ajoneuvossa vikaa, tai sitten jotain muuta ainutkertaista.
ns jarritestit ei kuulu yleiseen liikenteeseen, sellainen suositus on että jos vetelee jarruuhin koskemetta pitkätpätkät tai muuten pidempiä aikoja jarrutuksia ilman voimakkaampaa jarrutusta, niin turvallisessa paikkaa sellaisen tekee, ei tarvi vetää hatajarrutehostimeen asti, mutta jos oikeasti turvallinen paikka, niin varmaan siihekin voi tutustua.
Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?
Ketjun aloittaja ohjailun mukaan keskustelu edennyt, aloittaja ei tosin suostu päivittää aloituksen kuvausta.
70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.
Korkkiajan akut vaati huoltoa ja niiden elinaikä oli mitä oli, nykyään jos hankkii onnistuneen akun eikä sitä tyhjäile, niin niiden elinikä on yllättävän pitkä. En nyt tarkistanut millaisia takuita on, mutta 10v huoltovapaalla akulla ei aiheutu ihemetystä, jos se akkua on pidetty varattuna/ ei muutenkaan rikottu. Saa akun vuodessakin entiseksi. mutta ei siihenkään korkit auta.
En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.
Ennen digitalisaatiota varmasti laatikko eroja, mutta saa kyllä aika rimpulaa hakea jos välikaasua joutuu käyttään, jos keskivertoaauto, niin tulee mieleen että yritetty runno kuin jollain automaatilla. tainnut se pakkikin olla synkronoitu jo vuosikymmeniä.
Henkilöauto käytössä, oli sitten yksityisajoa tia ammattiajoa niin manuaali kuullostaa kyllä kuskin kiusaamiselta, pitkään ollut automaatteja jotka pesee sen manutaali jo polttoainetalouessakin. Toki se ikävä digitalisaatio tullut, mutta se hoitelee nuo kritisoimasiasiat. (jos kyse "robottivaihteisto tyyppisesta automaattista")
..Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen.
Mistä vuosikymmenestä nyt puhutaa, Biltema tuli Suomeen 80 luvun puolessavälissä, joka sekin tekee tiukkaan siihen aika ikkunaan mistä olen kuullut näitä akkujen sisäänkanto tarinoita.
Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.
Irrallisena kommenttisi antaa vähän tulkintavaraa, mitä tarkoitat etä hallinnalla ja ruuanvalmistus.
Leipäkone ?,
Jos mennään laajemmin keittiön laitteisiin ja puhutaan myös lähiyhteyksistä niin lista hyödynnettävistä jutuista alkaa olemaan aika pitkä. Vielä laajemmin jos ei takerrettu siihen missä menee rajan ruuanvalmistuksen ja muun välillä.
IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.
Suhtaudun vähän lievemmin, uunin internetyhteys on turvallisuusriski, tai siis suunnittelijoiden täytyy siihen asennoitua riskinä. Jonkinlainen vertaus Saunat, joita poltettu etänä.
Mutta jos jätetään ne kauko polttomahdollisuudet pois niin on myös turvallisuus mahdollisuus, ja vaikka se etä "päällelaitto" on joidenkin toivelistalla, ja ihan oikeasti voi olla arvokasta haluttu ominaisuus, niin on niissä muitakin juttuja mihin käytetään, tai mihin haluttaisiin käyttää.
Jos saunoissa etälämmitys tarkoittaa sitä että sauna on käsin tarkistettu ja viritetty kerta etäkytkentämahdollisuuteen, niin samat turvajutut voi toki tehdä uunissakin. Kummassakin voi sitten lisätä turvallisuutta niiden ketjussa hakutuilla digitaalisilla jutuilla.
