Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Ihan perusjuttuja taas. Tässä kontekstissa laitetta tyrkytetään uusavuttomille. Sitten joku vetää tuosta herneet nenään ja väittää, että sitä käytetään Michelin-rafloissa. Unohdetaan vain nuo lainalaisuudet, miksi ja miten tuota markkinoidaan myös tuolla argumentilla. Pidän edelleen mielipiteeni.
Thermomix tavaramerkistä en tiedä, mutta jos mietitään ravintolaa joka tavoittelee korkea tasalaatuista laatua, niin ravintoloitsijoita luulisi kiinnostavan tekniikka joka siinä auttaa. Osalla on toki niitä periaatteita jotka tärkempiä kuin lopputulos, osalla ihan tervettä kriittisyyttä, mutta silti halua kehittyä. Osa on valmiita kokeileen, ja on niitä tarinoita joissa on jotain ehkä hankittu, mutta ajanpuutteen takia jäänyt varastoon, mutta se kaivettu sieltä esille ja otettu käyttöön.

Toki ravintoloissa on tullut niitä omavalvonta vaatimuksia, joten digitalisaatiosta voi hakea siihen helpotusta, en tiedä mihin nyt vedät ruuanvalmistuksen rajat kommenteissa. uskon että osa keskustelijoista ei tässä nyt keskity siihen aineiosien annosteluun, vaan vähän laajemmin.
 
Thermomix tavaramerkistä en tiedä, mutta jos mietitään ravintolaa joka tavoittelee korkea tasalaatuista laatua, niin ravintoloitsijoita luulisi kiinnostavan tekniikka joka siinä auttaa. Osalla on toki niitä periaatteita jotka tärkempiä kuin lopputulos, osalla ihan tervettä kriittisyyttä, mutta silti halua kehittyä. Osa on valmiita kokeileen, ja on niitä tarinoita joissa on jotain ehkä hankittu, mutta ajanpuutteen takia jäänyt varastoon, mutta se kaivettu sieltä esille ja otettu käyttöön.

Toki ravintoloissa on tullut niitä omavalvonta vaatimuksia, joten digitalisaatiosta voi hakea siihen helpotusta, en tiedä mihin nyt vedät ruuanvalmistuksen rajat kommenteissa. uskon että osa keskustelijoista ei tässä nyt keskity siihen aineiosien annosteluun, vaan vähän laajemmin.
Tuota aihetta googlatessa osui vastaan tällainen Rafael Peñan (se ElBulli) haastattelu:

What was it like to work in Paris?
“I went to Pierre Au Palais Royale [also now closed], a one-Michelin-star restaurant that served classic French dishes. The mentality in that kitchen was very different from a Spanish one. The French were very square.

“On my first day they asked me to make mayonnaise and gave me the raw ingredients. I put them into the Thermomix. Afterwards, they told me to throw it out and start all over – it had to be whisked by hand. It tastes the same, but they insisted it be made by hand. That’s when I understood that you had to follow the rules.”

Mitä olen huippukokkien jutttuja seurannut, niin kyllä, kikkoja ja teknologiaa käytetään. Niitä kannattaa käyttää silloin, kun lopputulos on riittävän hyvä säästettyyn vaivaan verrattuna. Paitsi jos edellisen esimerkin mukaan ehdottomasti kielletään. Ja erityisesti, teknologiaa käytetään, koska sille on ammattikeittiössä ihan eri tavalla käyttöä kotikeittiöön verrattuna. Joku jäätelökone varmaan jaksaa kotona naurattaa hetken, mutta äkkiä sekin innostus todennäköisesti himmenee.

On niitä kikkoja mullakin, vaikka olen vain korkeintaan keskitason harrastelija. Mutta koska nyt on kyse digitalisaation tuomasta helpotuksesta, mä en näe kovin fiksuna toimintana sitä, että maksetaan itsensä kipeäksi laitteesta luullen, että nyt on jotain mullistavaa keksitty. Valmistajat koittavat keksiä jotain, mikä saa ihmiset ostamaan tuotteita, tarvitsivat tai eivät. Toisia kiinnostaa se tekniikka enemmän kuin se, mihin sitä käytetään. Eikä siinä ole mitään pahaa. Ei vaan sovi mulle. Airfryer löytyy, mutta sekin asuu yli 99% ajasta saunassa, koska se saatanan vehje vie ihan hitosti tilaa ja sitä käytetään todella harvoin. Pari kertaa kokeillut muuhun kuin wingseihin, ja siihen ne kokeilut jäivätkin. Oma reseptivihko ei vaan tuota härveliä tue.

Sauvasekotin+monitoimikulhot siihen löytyy. Käytän noista sitä sauvaa ylivoimaisesti useiten keittojen soseuttamiseen. Joskus vatkaan lettutaikinaa sillä vispilällä. Kerran vuodessa saatan vääntää peston tuolla. Riisikeitin löytyy. Sillä höyrytän nakkeja, kun tekee hodaria mieli. Joskus höyrytetään kalaa sillä, mutta riisiä sillä ei keitetä. Uunissa ne kalat kypsytettäisiin, jos ei tuota vehjettä olisi. Nakit saisi kattilassa. Ostin tuon joskus sinkkuaikana, näin jälkiviisaana jättäisin ostamatta. Pärjäisin siis oikeasti viidenkympin sauvasekottimella siinä ruuanlaitossa, mille on keksitty puolentoista tonnin ihmehärveli.

Jos asuisin omakotitalossa, voisin ehkä aavistuksen kiinnostua taloautomaatiosta. Kerrostaloasukkina silläkään saralla ei ole hirveästi asioita, miksi veisin kämppäni pilveen. Autoon liittyviä etähommia sentään on tullut käytettyä ja joitain juttuja jopa haluaisin aktiivisesti tarkkailla etänä. Nykyisellä se etäohjaus rajoittuu webaston käynnistykseen.
 
Tuota aihetta googlatessa osui vastaan tällainen Rafael P mä en näe kovin fiksuna toimintana sitä, että maksetaan itsensä kipeäksi laitteesta luullen, että nyt on jotain mullistavaa keksitty. Valmistajat koittavat keksiä jotain, mikä saa ihmiset ostamaan tuotteita, tarvitsivat tai eivät.
Jos ollaan näissä perinteisissä laitteissa, niin tänäpäivänä se lähenee kustannussäätöä että laitteeseen tuodaan etä/lähiyhteys. Toki valmistajat niistä alkuun yritti rahastaa, mutta kun alkoi olla peruskauraa niin se ei riittänyt lisähinnan pyyntiin. Toki valmistajat miettii keinoja rahastamiseen, ja nämä yhteydet toki tuovat uusia ansaintamalleja.

Enemmän näkisin ongelmia siinä että potenttiaalia ei hyödynnetä ja vaikka joku tuki olisi, niin puuttuu ominaisuuksia, eli jos laite valintaa tekee niin vaikea selivittää mihin se kykenee onko edes ns perusoletuksia.

Pidän toki ehdottoman tärkeänä että laitteet on käytettäviä sellaisenaan.
 
Kodin valaistuksen hallinta sovelluksella jopa minustakin hyödyllistä, tietyin edellytyksin. Omassa taloudessani hyöty olisi haittaa pienempi.
Tämä on hyvä esimerkki, koska juuri valaistuksessa hyvästä toteutuksesta on suuri apu ja verta kiehuttavat pierusovellukset ovat pahasti haitaksi.

Perusajatuksen tulisi siis olla se, että järjestelmää voidaan helposti konfiguroida tietoteknisen laitteen avulla, käytännössä 2023 siis älypuhelinsovelluksella. Niinikään normaalin päivittäiskäytön tulee onnistua käyttäjän haluamalla tavalla ilman sitä älylaitetta. Tarkoittaen siis katkaisijoita, liiketunnistimia, paikallaolotunnistusta, kalenteriohjausta jne. Toki käyttäjän halutessa käyttää älylaitteen läsnäoloa ohjaustapana tämä on ihan fiksua. Kunhan sitä laitetta ei tarvitse normaalissa valaistuksen käytössä ottaa käteen.

On mahdollisesti hyödyllistä jos toteutukseen sisältyy pilvipalvelu ja/tai muu helppo tapa mm. todelliseen etäkäyttöön. Tämä ei saisi olla pakollista eikä tämä saisi missään tapauksessa heikentää paikallisen käytön luotettavuutta tai häiritä normaalia toimintaa.

Jos mennään siihen, että puhelin on vain monimutkainen kaukosäädin valoille, ollaan kaukana älykodista tai hyvästä automaatiototeutuksesta.

Samoin koko homma aiheuttaa jo käyttöönottovaiheessa pahan digiraivon, jos tosiaan aluksi pitää perustaa jokin tili johonkin vakoilujärjestelmään ja vasta sitten pääsee lokaalisti parittamaan omia laitteita.
 
Mistä vuosikymmenestä nyt puhutaa, Biltema tuli Suomeen 80 luvun puolessavälissä, joka sekin tekee tiukkaan siihen aika ikkunaan mistä olen kuullut näitä akkujen sisäänkanto tarinoita.
2021 ostin uuden akun viimeksi. Edelliset 2 talvea selvisi niin, että vain isoimmilla pakkasilla ei käynnistynyt ja sai pari kertaa kantaa sisälle latautumaan. 2021 taisi tarvita 4 latausta ja siinä kohtaa totesin, että alkaa olla vähän liikaa. Tuossa autossa oli se akkua sivusta kiinnipitävän tukipalankin pultti ruostunut kiinni ja piti porata auki ja tehdä uusi patentti. Sellaista voi käydä kun on yli 10 vuotta paikallaan.
 
Viesteistäsi on kirjoitusvirheiden takia sen verran hankala saada selvää, etten jaksa niitä lukea kokonaan, mutta tämä pätkä nyt viimeistään paljastaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Synkronoitu peruustusvaihde on melkoinen harvinaisuus uusissakin autoissa.

Höpö höpö. Ainahan jotain pikkukiesejä voi löytää synkronoimattomalla pakilla, mutta esimerkiksi Volvossa (M90-vaihteisto) tai Fordissa (MTX-75-vaihteisto) oli synkronoituja pakkeja jo 90-luvun puolella.
 
On mahdollisesti hyödyllistä jos toteutukseen sisältyy pilvipalvelu ja/tai muu helppo tapa mm. todelliseen etäkäyttöön. Tämä ei saisi olla pakollista eikä tämä saisi missään tapauksessa heikentää paikallisen käytön luotettavuutta tai häiritä normaalia toimintaa.
Yleensä jos pilvi on optionaalinen tai jopa mahdollista itse pystyttää se pilvi ja backend-palvelut, mennään liian monimutkaisiin systeemeihin peruskuluttajalle. Joku fullstack lead developer voisikin noita käyttää.

Jos mennään siihen, että puhelin on vain monimutkainen kaukosäädin valoille, ollaan kaukana älykodista tai hyvästä automaatiototeutuksesta.

Samoin koko homma aiheuttaa jo käyttöönottovaiheessa pahan digiraivon, jos tosiaan aluksi pitää perustaa jokin tili johonkin vakoilujärjestelmään ja vasta sitten pääsee lokaalisti parittamaan omia laitteita.

Mitä olen katsonut kaupoissa myytäviä jälkiasennettavia älykodin järjestelmiä, osan saa kiinni Home Assistantiin tai OpenHABiin, mutta ei valmistaja tällaisia mainosta. Usein tuki on tehty reversaamisen kautta. Valmistaja itse tarjoaa omaa pilvipasketta pelkästään. Onkin yllättävää, miten montaa ekosysteemiä nyt kaupataan. Veikkaan että näille käy pikkuhiljaa kuten streaming-palveluille, kun ihmiset eivät jaksa tilata 10 eri palvelua samaan aikaan. Noissa alkaa olla myös vähän samaa logiikkaa kun esim. kameroiden pilvipalvelut ja muut myyvät kk-hintaan lisäpalveluita.

Sama juttu jos asuntomessuilla tai vastaavissa käyt tai kyselet tarjouksia, talofirmat suosittavat uusiin taloihin jotain ABB free@home-systeemejä tai vastaavia. Ei sanaakaan avoimista ja itse hallittavista vaihtoehdoista. Päinvastoin, talokauppias voi vittuilla päin naamaa, että arvaapa mitä käy jälleenmyyntiarvolle, jos kustomoit jotain. Toinen varsin yleinen yhä uusissa kohteissa on älyttömät kaukosäätimet, joissa on ideana, että joka valolla on oma. Kaukosäädin on myös erittäin heikkolaatuinen kiinapaska, joka tuskin kestää erityisesti kosteissa tiloissa kovin montaa vuotta, koska ei sisällä mitään vedeneristystä. On tuo lyhyt käyttöikäkin ongelma, mutta ehkä isompi se, että joka valolle on oma säädin ja säätimiä paristonvaihtoineen voi sitten olla kymmeniä.
 
Jatkoin auton suunnittelu kukkaset ketjuun, vaikka juuri tuon kohdan tähän ketjuun poimit,
Digitalisaatio kesksutelusta, auto ihmiseten pariin.
Viesteistäsi on kirjoitusvirheiden takia sen verran hankala saada selvää, etten jaksa niitä lukea kokonaan, mutta tämä pätkä nyt viimeistään paljastaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Synkronoitu peruustusvaihde on melkoinen harvinaisuus uusissakin autoissa.
(henkilöautoista)
Pakki synkronointi oli kärjistys, mutta kommenttisi jälkeen, onko tosiaan niin että nykyään melkoinen harvinaisuus, toki se manuaalilaatikko noin muutenkin alkaa oleen jopa Suomessa henkilöautoissa harvinaisuus (kärjistys).

Mutta en nyt väitä vastaan ja varsinkin jos nykyään manuaaleja paljon suppeammin, niin uskottava on.

Mutta ihna mielenkiintoista mitkä merkit/mallisarjat on nykyään synronoideen manuaaleista pakin.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle. Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.

Paitsi että eivät kaiva kaikkia käyttäjän tietoja, kerta niin Androidissa kuin iOS:ssa 3rd party applikaatioden pääsy käyttäjän tietoihin on rajattu erittäin voimakkaasti. Lähtökohtaisesti ei pääse käsiksi mihinkään henkilödataan, vaan käyttäjän pitää eksplisiittisesti hyväksyä se pääsy jokaisen eri applikaation kohdalla. Asia, jonka pitäisi olla aika tuttu juttu jokaiselle, joka on tässä viimeisen about 5 vuoden aikana käyttänyt mitään vähänkin tuoreempaa Android tai iOS versiota.
 
2021 ostin uuden akun viimeksi. Edelliset 2 talvea selvisi niin, että vain isoimmilla pakkasilla ei käynnistynyt ja sai pari kertaa kantaa sisälle latautumaan. 2021 taisi tarvita 4 latausta ja siinä kohtaa totesin, että alkaa olla vähän liikaa. Tuossa autossa oli se akkua sivusta kiinnipitävän tukipalankin pultti ruostunut kiinni ja piti porata auki ja tehdä uusi patentti. Sellaista voi käydä kun on yli 10 vuotta paikallaan.
Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
 
Yritän jatkaa tuolla autojen suunnittelut kukkaset ketjussa, mutta , minulle sopii kyllä tämäkin ketju. jos tuon aloituksen kuvauksen päivität.
Höpö höpö. Ainahan jotain pikkukiesejä voi löytää synkronoimattomalla pakilla, mutta esimerkiksi Volvossa (M90-vaihteisto) tai Fordissa (MTX-75-vaihteisto) oli synkronoituja pakkeja jo 90-luvun puolella.
Siksi kirjoitinkin, että synkronoidut peruutusvaihteet ovat harvinaisia.
Avaa nyt vähän enemmän, onko nyt lokiikkasi se että ennen oli yleinen, mutta nykyään ei ole yleinen koska automaatti yleinen ja manuaali "harvinainen", ja ne lähinnä jotain pikku kiesejä.

Koska tämä sinun osaamis aluetta, niin mitkä merkit/mallisarjat nyt on ilman pankin synkroinointia? Valitse tämä tai tuo digitalisaatio ketju. (tungen tätä tänne koska tuo on ihan manuaalijuttua)
 
Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
Aika paljon käyttöä vähentää se, että tekee etänä yli puolet viikosta ja silloin kun käy, niin pääsee kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Pysäköinnin maksullisuus ja kolhiintumisen riski parkkipaikalla myös syö hiukan intoa käyttää autoa. Biltemaan on vain 7 km, mutta ei ole matkan varrella vaan ihan eri suunnassa. Siinä olet oikeassa, että kyllä tällaisessa käytössä auto on kunnoltaan enemmän harrasteauto. Jos joka päivä pitäisi varmuudella päästä töihin, pitäisi panostaa hiukan enemmän.
 
Naapurilehdellä oli artikkeli junista, joiden korjaamista muissa kuin virallisissa korjaamoissa on estetty digitalisaation avulla. Tämä sivuaa ketjun aihetta siten, että digitalisaatiolla voidaan aiheuttaa keinotekoista "hajoamista", jotta kuluttaja ostaisi lisää tai käyttäisi vain virallista huoltoa. Vaikea sanoa tutkimatta, onko tällainen kehitys asiakkaalle nettohyödyllinen pitkällä aikavälillä.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle.
"Nuuskii kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne..."

Tämä on juuri sitä perustelematonta epämääräisyyttä, johon aiemmin viitattiin salaliittohöpinällä, mutta siitä huolimatta, mitä ihmettä nyt taas?

Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.
Aiemmin haikailtiin ftp:n perään, mutta nyt on päästy sille tasolle, että Telnet olisi paras liikennöintitapa. Mitä täällä oikein tapahtuu?

Ja miksi ihmeessä jokaisen pitäisi voida tehdä oma käyttöliittymänsä jonkun toisen valmistamaan tuotteeseen? Kuulostaa melkoiselta PR-katastrofilta, vaikka toki ymmärränkin, että kourallisella ropelihattuja olisi tässä omat intressinsä.

Miten minusta tuntuu muutenkin, että syötät tätä keskustelua ChatGPT:lle ja pyydät siltä takaisin jotain sopivalla tavalla muotoiltuja trollahtavia vastauksia, joissa on seassa muutama etäisesti todellisuuteen pohjaava nippelitieto tukemassa muuta horinaa. Osuiko oikeaan?

Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
Yritän jatkaa tuolla autojen suunnittelut kukkaset ketjussa, mutta , minulle sopii kyllä tämäkin ketju. jos tuon aloituksen kuvauksen päivität.
Jatka missä tahansa, mutta tässä on aikojen saatossa kaikella kunnioituksella monta kertaa kauniisti pyydetty, että voisitko kiinnittää huomiota ulosantiisi. Vaikka olisi millaista lukihäiriötä tms taustalla, niin siitä huolimatta kannattaa vetää happea välissä ja oikolukea viestit vaikka pari lisäkertaa ennen postaamista, kun ei noista viesteistä oikein ota tällaisenaan selkoa. Kiitos.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle.

Täällä oikea paikka näille salaliittoteorioille:


Kummassakin käyttöjärjestelmässä käyttäjä on se taho, joka antaa softalle pääsyn omaan dataan jos niin haluaa. Tai evää pääsyn halutessaan.
 
Spotify freella on menty kuukausitolkulla, koska toimii töitä tehdessä kätevästi tuo web player ilman sovelluksen asentamista. Alkoi vaan jossain vaiheessa tuntua, että äänenlaatua on entisestään huononnettu free-versiossa, joten tilasin premiumin. Nyt jos laitan soittolistalta biisin soimaan, Spotify skippaa viisi biisiä välittömästi ja alkaa soittaa kuudetta. Ääni häviää 12 sekunnin kohdalla. Sama juttu joka kerta eikä korjaannu selaimen sulkemisella, sivun päivittämisellä, sivun sulkemisella ja avaamisella, uudelleen kirjautumisella.

Taisi lähteä tuote palautukseen alle 5min ostohetkestä.

Edit: Ei lähdekkään, uudelleen kirjautuminen auttoi. Olinpas hölmö kun toi jäi koittamatta. Jopa ihan looginen ratkaisu. Hyvä että ehdin postata tänne vikinät ensin. Toimikoon tämä ohjeena jos muilla tulee sama ongelma vastaan.

Edit 2: sanottakoon nyt vielä että mielestäni ihan säädyllisissä Jabroissa kuulostaa premiumikin selkeästi huonommalta kuin kuvittelin yli 11€ kk-hintaan. Taso laskussa jo pidemmän aikaa?
 
Viimeksi muokattu:
Spotify freella on menty kuukausitolkulla, koska toimii töitä tehdessä kätevästi tuo web player ilman sovelluksen asentamista. Alkoi vaan jossain vaiheessa tuntua, että äänenlaatua on entisestään huononnettu free-versiossa, joten tilasin premiumin. Nyt jos laitan soittolistalta biisin soimaan, Spotify skippaa viisi biisiä välittömästi ja alkaa soittaa kuudetta. Ääni häviää 12 sekunnin kohdalla. Sama juttu joka kerta eikä korjaannu selaimen sulkemisella, sivun päivittämisellä, sivun sulkemisella ja avaamisella, uudelleen kirjautumisella.

Taisi lähteä tuote palautukseen alle 5min ostohetkestä.

Edit: Ei lähdekkään, uudelleen kirjautuminen auttoi. Olinpas hölmö kun toi jäi koittamatta. Jopa ihan looginen ratkaisu. Hyvä että ehdin postata tänne vikinät ensin. Toimikoon tämä ohjeena jos muilla tulee sama ongelma vastaan.

Onko Spotify free kenties analoginen?
 
Kummassakin käyttöjärjestelmässä käyttäjä on se taho, joka antaa softalle pääsyn omaan dataan jos niin haluaa. Tai evää pääsyn halutessaan.
Tavallaan, mutta jos politiikka on se että anna kohtuuttomasti tai ole käyttämättä, niin se ajatus jää vähän puolitiehen.

Oliko tämä ketju vai joku muu, niin toinen ongelma on tuo että ne softat on tarjolla ainoastaan noissa sovelluskaupoissa ja Andoidissa Googlen asema länsimaissa johtanut siihen että se voi lisäksi sitouttuu Google Androidiin omilla rajapinnoilla, tai siis kehittäjät käyttävät Googlen juttuja, miettimättä että ei toimi ei avoimessa Androidissa.

Pakkaa sekoittaa vielä se että Google karsii tukea vanhoilta sovelluksilta , mistä seuraa se että kannattaa hillota jotain vanhaa laitetta.
 
Edit 2: sanottakoon nyt vielä että mielestäni ihan säädyllisissä Jabroissa kuulostaa premiumikin selkeästi huonommalta kuin kuvittelin yli 11€ kk-hintaan. Taso laskussa jo pidemmän aikaa?
Ei pidä paikkaansa. Tarkista asetukset sekä sovelluksesta, että laitteistasi.

1702887006852.png


Spotifylle on muuten olemassa omakin ketjunsa.
 
Tavallaan, mutta jos politiikka on se että anna kohtuuttomasti tai ole käyttämättä, niin se ajatus jää vähän puolitiehen.

Se politiikka ei ole tuollainen. Vaan se politiikka on, että pyydä oikeuksia vain silloin, kun niitä oikeuksia oikeasti tarvitaan. Ja jos käyttäjä ei myönnä niitä oikeuksia, niin sitten applikaation pitää jatkaa toimintaansa niiltä osin kuin se on mahdollista. Toki tuon kontrollointi on sitten kiinni siitä sovelluskaupan laadun valvonnasta, mutta nykyään kyllä ainakin kaikki vähänkin isompien firmojen appikset toimivat tuolla periaattella.
Lisäksi noita oikeuksia nykyään aikarajoitetaan vahvasti. Saako applikaatio pysyvät oikeudet (kunnes ne käy poistamassa), vai saako applikaatio oikeuden vain sille yhdelle käyttökerralle. Onko applikaatiolla oikeudet pyöriessään taustalla vai vain silloin kun applikaatio on aktiivisena auki. jne.
 
Ei pidä paikkaansa. Tarkista asetukset sekä sovelluksesta, että laitteistasi.
Olen kuunnellut selainversiolla ettei törmää asennus työnantajan IT-muuriin, ei näköjään törmännyt. Selaimella noita asetuksia ei ole, sovelluksessa saa siis paremman äänenlaadun kuin selaimella vaikka premiumilla kuuntelisi kumpaakin. Se vähän yllätti miksei näitä asetuksia ole selaimessa, mutta mennään näillä.
Spotifylle on muuten olemassa omakin ketjunsa.
Laitan jatkossa tuonne.
 
Olen kuunnellut selainversiolla ettei törmää asennus työnantajan IT-muuriin, ei näköjään törmännyt. Selaimella noita asetuksia ei ole, sovelluksessa saa siis paremman äänenlaadun kuin selaimella vaikka premiumilla kuuntelisi kumpaakin. Se vähän yllätti miksei näitä asetuksia ole selaimessa, mutta mennään näillä.
Laitan jatkossa tuonne.


Web player käyttänee eri koodekkia tai ainakin erilaisia koodekin asetuksia premiumillakin kuin sovellukset.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle. Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.
Koska 99,9% käyttäjistä ei halua tai osaa käyttää mitään telnetiä saati koodata omaa käyttöliittymäänsä robotti-imuriinsa jos ei halua antaa sille ohjeita komentoriviltä kun olemassaoleva älylaite riittää.

Miksi yksikään kaupallinen toimija käyttäisi tällaisen marginaaliryhmän paapomiseen arvokasta tuotekehitysaikaa?
 
Koska 99,9% käyttäjistä ei halua tai osaa käyttää mitään telnetiä saati koodata omaa käyttöliittymäänsä robotti-imuriinsa jos ei halua antaa sille ohjeita komentoriviltä kun olemassaoleva älylaite riittää.

Miksi yksikään kaupallinen toimija käyttäisi tällaisen marginaaliryhmän paapomiseen arvokasta tuotekehitysaikaa?
Ja kun noita helpompi rajapintoja, protogollia ja Koti IoT alustoja alkaa oleen pilvin pimein joihin osaa jo isompi prosentti vehkeet liittää, ja toki innokas osaava koodarinkin voisi koodata ihan itse koko roskan.

Toki kirjavuus on haitta, mutta jos jotain lisää ehdotetaan niin se pitäisi pystyä perusteleen miten se peittoaa olemassaoelva suosiota saaneet.
 
Koska 99,9% käyttäjistä ei halua tai osaa käyttää mitään telnetiä saati koodata omaa käyttöliittymäänsä robotti-imuriinsa jos ei halua antaa sille ohjeita komentoriviltä kun olemassaoleva älylaite riittää.

Miksi yksikään kaupallinen toimija käyttäisi tällaisen marginaaliryhmän paapomiseen arvokasta tuotekehitysaikaa?

Tosin kyllähän nuo valmistajat aika usein lisäävät niitä rajapintoja, joiden kautta laitteita voi kontrolloida ilman sitä valmistajan omaa softaa. Esim. Philips Hue:ssa on oma rajapintansa, jonka kautta voi tehdä oman kontrollisoftan.
Toki noiden tavoitteena on enemmänkin mahdollistaa muut kaupalliset toteutukset, ei niinkään että joku kotikoodari tekee itse.

*edit*
Niin ja kyse ei ole mistään kivikautisista telnet-yhteydestä, vaan muistaakseni https REST API.
 
Tosin kyllähän nuo valmistajat aika usein lisäävät niitä rajapintoja, joiden kautta laitteita voi kontrolloida ilman sitä valmistajan omaa softaa. Esim. Philips Hue:ssa on oma rajapintansa, jonka kautta voi tehdä oman kontrollisoftan.
Toki noiden tavoitteena on enemmänkin mahdollistaa muut kaupalliset toteutukset, ei niinkään että joku kotikoodari tekee itse.

*edit*
Niin ja kyse ei ole mistään kivikautisista telnet-yhteydestä, vaan muistaakseni https REST API.
Mitään tällaista järkevää ratkaisua tuskin haettiin
 
Tosin kyllähän nuo valmistajat aika usein lisäävät niitä rajapintoja, joiden kautta laitteita voi kontrolloida ilman sitä valmistajan omaa softaa. Esim. Philips Hue:ssa on oma rajapintansa, jonka kautta voi tehdä oman kontrollisoftan.
Toki noiden tavoitteena on enemmänkin mahdollistaa muut kaupalliset toteutukset, ei niinkään että joku kotikoodari tekee itse.

*edit*
Niin ja kyse ei ole mistään kivikautisista telnet-yhteydestä, vaan muistaakseni https REST API.

Jeps, esimerkiksi Bosch tarjoaa Home Connect API:n kautta mahdollisuuden ohjata jos jonkinlaisia laitteita REST-kutsuilla: Developer Portal
 
Nyt on ruvennut spotify harmittamaan kovasti. Aina kun otan BL napit kotelosta ja laitan korviin, niin Spotify soi. Samoin kun yhdistyy autoon niin spotify soi. Olen googlettanut ongelmaa. Spotifyn asetuksista kaikki autoplayhin viittaava offilla, tausta ajo kielletty yms. Ja Spotify soi ja soi!!
 
Nyt on ruvennut spotify harmittamaan kovasti. Aina kun otan BL napit kotelosta ja laitan korviin, niin Spotify soi. Samoin kun yhdistyy autoon niin spotify soi. Olen googlettanut ongelmaa. Spotifyn asetuksista kaikki autoplayhin viittaava offilla, tausta ajo kielletty yms. Ja Spotify soi ja soi!!

Laittakaas noi Spotify-huolenne oikeaan ketjuun:


Täällä puhutaan yleisesti digitalisaatiosta, ei Spotifyn tai auton audiosoftan bugeista.
 
Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.
Itellä kodinkoneista pesukone ja kuivausrumpu joiden älytoimintoja käytän. Pääasiassa jonkun spesiaalin lyhytohjelman käynnistys sovelluksesta mitä ei suoraan koneen napeissa ole ja tärkeimpänä ilmoitukset kelloon/puhelimeen, kun ohjelma on valmis. Ilman ilmoituksia unohtaisin pyykit koneeseen vähintään joka toinen pesukerta. Sit tietty valot, auton lämmitys ja muut pienemmät jutut.
 
Mikään ei estä sitä valmistajaa myös perustamasta tekemästä omaa käyttöliittymänsä, joka käyttäisi sitä matalamman tason telnet-protokollaa.

Mikään ei estä mutta mikään ei myöskään kannusta.

Voisitko kuvailla kuinka hyödyntäisit jonkin vapaavalintaisen kodinkoneen telnet-yhteyttä omassa käytössäsi?
 
Mikään ei estä sitä valmistajaa myös perustamasta tekemästä omaa käyttöliittymänsä, joka käyttäisi sitä matalamman tason telnet-protokollaa. Sen itse protokollan voisi sitten kuitenkin dokumentoida ja antaa muidenkin tehdä siihen omia käyttöliittymiä ja ohjelmia.


Osaisitko määritellä, mikä on REST API?

Mikä mielestäsi tekee telnet-yhteydestä "kivikautisen"?
Telnet ei tietoturvan kannalta ole nykyaikaa edes purkkapatenttina päälleliimatulla salauslisälleellä eikä sitä pitäisi käyttää missään internetiin kytketyssä laitteessa. Tästä syystä laitevalmistajat käyttävät modernimpia API:ja
 
Meinaan vain sitä, että tuossa on ristiriita, jos mikään telnet-protokolla ei kelpaa koska "telnet on kivikautinen", mutta kuitenkin sitten halutaan REST API.

Telnet on paljon vanhempi protokolla kuin HTTP tai HTTPS. Jos nykyään haluaa luoda avoimen API:n jota voi käyttää internetin yli, niin saa olla melkoinen aivovamma, että valitsee Telnetin tuohon tarkoitukseen. En tiedä, miksi tuosta edes keskustellaan. Miksei sitten vaikka kirjekyyhkyistä.
 
Aloittaja on näköjään kategorisesti lukkiutunut teknologioihin, mitkä olivat valideja viimeksi vuosituhannen vaihteessa. Syitä en jaksa lähteä edes arvailemaan.

En ymmärrä miksi jostain REST-kutsujen tekemisestä pitää tehdä ongelma, kun melkeimpä millä tahansa nykyaikaisella frameworkilla kielestä riippumatta homma on sujuvaa ja simppeliä. Tosin tästäkin varmaan saadaan ongelma, kun ei onnistu jollain kuopasta kaivetulla legacy-natiivikoodilla.
 
Itellä kodinkoneista pesukone ja kuivausrumpu joiden älytoimintoja käytän. Pääasiassa jonkun spesiaalin lyhytohjelman käynnistys sovelluksesta mitä ei suoraan koneen napeissa ole ja tärkeimpänä ilmoitukset kelloon/puhelimeen, kun ohjelma on valmis. Ilman ilmoituksia unohtaisin pyykit koneeseen vähintään joka toinen pesukerta. Sit tietty valot, auton lämmitys ja muut pienemmät jutut.

Eli onko se lyhytohjelma kuitenkin siellä pesukoneessa, mutta haluat käynnistää sen sovelluksella, koska pesukoneessa joutuisit seikkailemaan valikossa? Jos noin, niin minusta kyllä hyvä esimerkki siitä, miten joku toiminto paskotaan pilalle.

Tuo lopetusilmoitus kännykkään/kelloon taas ihan hyvä ominaisuus. Itse laitan aina puhumalla ajastimen Applen kelloon ja menee 3-4 sekuntia, mutta tuossa säästyy sekin vaiva. Miinuspuolena sitten se, että pesukone on verkossa.
 
Eli onko se lyhytohjelma kuitenkin siellä pesukoneessa, mutta haluat käynnistää sen sovelluksella, koska pesukoneessa joutuisit seikkailemaan valikossa? Jos noin, niin minusta kyllä hyvä esimerkki siitä, miten joku toiminto paskotaan pilalle.
En pidä tätäkään(tarkemman tilannekuvan puuttuessa) välttämättä pahana vaikka olisi toki ihanteellista että voisi kerran tallentaa konfiguraatiomuutokset sovelluksella ja sen jälkeen käynnistää omaan käyttöönsä sopivat ohjelmat pesukoneen paneelista.

ikävä ja normaalisti vallitseva tilanne pesukoneissa on, että tarjolla on turha, huono, paska, paskempi ja paskin pesuohjelma plus pari jotenkuten toimivaa. Siinä sitten valitaan kurkkukivun, ilmavaivojen ja lihassäryn väliltä(en nyt kehtaa ruttoon ja koleraan tällaista pikkuriesaa verrata) miellyttävintä vaihtoehtoa. Tällöin rikkinäinenkin sovellusohjaus on parannus lähtötilanteeseen.
 
ikävä ja normaalisti vallitseva tilanne pesukoneissa on, että tarjolla on turha, huono, paska, paskempi ja paskin pesuohjelma plus pari jotenkuten toimivaa. Siinä sitten valitaan kurkkukivun, ilmavaivojen ja lihassäryn väliltä(en nyt kehtaa ruttoon ja koleraan tällaista pikkuriesaa verrata) miellyttävintä vaihtoehtoa. Tällöin rikkinäinenkin sovellusohjaus on parannus lähtötilanteeseen.

Menee vähän ohi aiheenkin, mutta meillä pesukoneessa on 20 ohjelmaa, jotka valitaan suoraan kiekkoa pyörittämällä. Lisäksi ohjelmia voi varioida lisäparametreillä lyhyt, esipesu, ja liotus. Lisäksi linkousvaihtoehtoja 6 kpl ja vielä pari muuta parametriä. Noista tulee niin iso määrä vaihtoehtoja, että itse en millään osaa keksiä mitään mitä voisin tarvita. Toki erilaisissa koneissa erilainen määrä ohjelmia ja pesijöillä tarpeita. Koko säätö toimii pyöritettävän valintakiekon ja 2 napin voimalla, lisäksi starttinappi, luukku ja virtanappi. Omasta mielestäni täydellinen, siis aivan täydellinen käyttöliittymä.
 
Miten se sitten eroaa salatusta telnetistä, kun se HTTP on edelleenkin vain yksi telnet-protokolla muiden joukossa?

Jotain kodin sähkölaitteiden etäohjausta kuitenkin todennäköisesti käytetään lähiverkossa, joten sen olisi hyvä olla mahdollista myös salaamattomana. TLS-protokollan implementointi lisää jo oman asiakasohjelman kehitykseen vaadittavaa työmäärää melkoisesti.

Juuh okei, tottakai se devaaja lähtee toteuttamaan omaa TLS-protokollaa, sen sijaan että vain käyttäisi valmiita toteutuksia jotka löytyy tyyliin jokaiselle tarvittavalle plattikselle.

Tässä nyt mennään sun osalta taas niin ankarasti parodiahorisontin yli, että et sä voi olla tosissasi.
 
Eli onko se lyhytohjelma kuitenkin siellä pesukoneessa, mutta haluat käynnistää sen sovelluksella, koska pesukoneessa joutuisit seikkailemaan valikossa? Jos noin, niin minusta kyllä hyvä esimerkki siitä, miten joku toiminto paskotaan pilalle.

Tuo lopetusilmoitus kännykkään/kelloon taas ihan hyvä ominaisuus. Itse laitan aina puhumalla ajastimen Applen kelloon ja menee 3-4 sekuntia, mutta tuossa säästyy sekin vaiva. Miinuspuolena sitten se, että pesukone on verkossa.
Ohjelma ei ole pesukoneessa, vaan koneessa on toiminto missä voi ladata puhelimelta ihan kiitettävän määrän erikoisohjelmia mitkä ei vaan tollaseen perus helppokäyttöiseen "ohjelmarullaan" mahdu. Normaalisti käytetyt ohjelmat säätöineen löytyy suoraan ja helposti, eli sovellusta ei ole pakko käyttää. Yks esimerkki erityisen nopean pesun lisäks mitä käytän sovelluksella on rummun pikapuhdistus. Fyysisessä valitsimessa on rummun puhdistus normaalina eli pitkäkestoisena, mut ei sitä aina huvita odotella pitkiä aikoja.

Mä olin todella skeptinen alkuun näiden suhteen, koska olin etenkin pesukoneissa vankalla "vähemmän nappeja ja digiä = parempi" linjalla. Yllätyin kuitenkin siitä, miten paljon noita digijuttuja päädyin käyttämään lopulta.

Edit: Ja tosiaan, tulee myös otettua kaikki ekohippeily pois. Reilu huuhtelu riittävän lämpimässä ja kunnon pyörittely niin lähtee jarruraidat kalsareista. Nää tosin saa napeistakin painelemalla pois.
 
Miten se sitten eroaa salatusta telnetistä, kun se HTTP on edelleenkin vain yksi telnet-protokolla muiden joukossa?

Jotain kodin sähkölaitteiden etäohjausta kuitenkin todennäköisesti käytetään lähiverkossa, joten sen olisi hyvä olla mahdollista myös salaamattomana. TLS-protokollan implementointi lisää jo oman asiakasohjelman kehitykseen vaadittavaa työmäärää melkoisesti.

Sisäverkko nyt ei ole enää ollut mikään argumentti sen suhteen, että yhteyden salauksen voisi skipata - kun puhutaan kaupallisista toteutuksista. TLS-protokollankin pyörittelyyn löytyy lukuisista eri ohjelmointikehyksistä valmiit palikat. Toisaalta jos kategorisesti haluat välttää näitä niin väännä sitten pitkästä tavarasta, mutta turha itkeä ylämäessä.

Tässä parinkymmenen vuoden sovelluskehitysuran aikana on tullut useammankin kerran nähtyä näitä jääräpäisiä velhoja, jotka vastarannankiiskeyttään vastustavat kategorisesti kaikkea oman pienen periaatekuplan ulkopuolelta. Jokainen vääntäkööt siellä kierrätysraudalla pyörivässä Linux-sisäverkossaan juuri sellaiset ratkaisut kun haluaa. Mutta on älyllisesti epärehellistä lähteä tyrkyttämään näitä tuhanteen kertaan murrettuja ja deprekoituja teknologisia ratkaisuja muille - saati kaupalliseen toteutukseen. Ei kukaan vakavasti otettava taho ala kaupallistamaan ja tuotteistamaan, saati ylläpitämään vuosikymmeniä vanhoja teknologiaratkaisuja vaikkapa kuluttajasovellutuksiin jonkun muutaman legacy-pakkomielteen omaavan kotikolvaajan vuoksi.

Jostain kumman syystä kun pitäisi saada aikaan skaalautuvaa, vikasietoista, ylläpidettävää, tietoturvallista ja toimivaa toteutusta, niin nämä joka kodin tiedemiesten korttitalot tuppaavat kaatumaan. Omaa teknistä rajoitteisuutta voi toki perustella milloin milläkin, syvässä päässä vaikkapa salaliittoteorioilla.
 
Eli onko se lyhytohjelma kuitenkin siellä pesukoneessa, mutta haluat käynnistää sen sovelluksella, koska pesukoneessa joutuisit seikkailemaan valikossa? Jos noin, niin minusta kyllä hyvä esimerkki siitä, miten joku toiminto paskotaan pilalle.
Kuulostaa tosiaan siltä, että valikkosysteemi on melkeinpä taannuttanut käyttömukavuutta. Aiempi pesukoneeni oli perinteisempi, tosin 2010-luvulla ostettu. Siinä kuitenkin oli ajastusta yms. ilman verkkoon kytkemistä. Säädöt osuivat yllättävän hyvin kohdille omiin käyttötapoihin ja vasta jälkikäteen osasi arvostaa. Toki laitteessa olisi voinut olla muistipaikkoja omille konfiguraatioille vielä.

Hyvä vastaava esimerkki on mikroaaltouunit, joihin on tuotu valikkoihin tuhottomasti reseptivaihtoehtoja, ehkä jenkkilästä lähtöisin. Kaikkein paskin ikinä käyttämäni mikro oli jenkkilässä sellainen, jossa ei saanut valittua manuaalisesti tehoa tai aikaa mitenkään vaan ruokareseptit oli koodattu numeroilla ja ruokapakkauksesta piti kai katsoa, mikä sen ruuan reseptinumero on. No, eipä löytynyt, niin siinä sitten jännäilee käsi mikron ovella, koska kärähtää poroksi. Muistaakseni tuossa ei edes ollut numeronäyttöä vaan reseptit piti selata nuolinapeilla valikosta ja ruudulla näkyi jollain 60x30 pikselin näytöllä alkeellinen pikselöitynyt kuva reseptin ruuasta.

Tuo lopetusilmoitus kännykkään/kelloon taas ihan hyvä ominaisuus. Itse laitan aina puhumalla ajastimen Applen kelloon ja menee 3-4 sekuntia, mutta tuossa säästyy sekin vaiva. Miinuspuolena sitten se, että pesukone on verkossa.
Tuo on varsin kätevä, samoin ajastus. Yleensä ajastusten käyttöliittymä on perinteisissä laitteissa melko kankea. Esim. tuhottomasti napsuttelua, että saa minuutit kohdalleen tai hallittavuus luokkaa se, että töpselin saa repiä seinästä, jos haluaa ajastaakin toisella tavalla. Aiemmassa perinteiseen tapaan rakennetussa pesukoneessa oli digitaalinen piippaus, josta tiesi ohjelman valmistuneen. Tässä oli vaan se ärsyttävä piirre, että piippauksen jälkeen ei luukkua saanut auki vaan piti odottaa pari minuuttia. Usein siinä ajassa unohtui sitten tyhjentää kone. Piippaus olisi saanut tulla siinä kohtaa kun luukun lukko aukeaa. Mutta näkisin että nämä kaikki ovat ennemmin suunnittelun kukkasia.
 
Sisäverkko nyt ei ole enää ollut mikään argumentti sen suhteen, että yhteyden salauksen voisi skipata - kun puhutaan kaupallisista toteutuksista. TLS-protokollankin pyörittelyyn löytyy lukuisista eri ohjelmointikehyksistä valmiit palikat. Toisaalta jos kategorisesti haluat välttää näitä niin väännä sitten pitkästä tavarasta, mutta turha itkeä ylämäessä.
Alkaa myös IPv6 olla pian tätä päivää. Nyt vielä Telia tarjoaa 6rd-verkkoa, mutta muilla pääoperaattoreilla on natiivi IPv6. IPv6-penetraatio kasvanee suhteellisesti vielä ensi vuoden alussa, kun kupariverkkoja suljetaan.

Ainakin teoriassa IPv6 tekee nattaamiset turhiksi. Moni varmaan käyttänee silti IPv6-siirtymän jälkeenkin sitä tukematonta reititintä tai nattia "palomuurina" kotiverkossa. Ehkä jopa tuplanattausta (4g-mokkulassa ja modeemi kiinni usb:llä reitittimeen, jossa oma nat). Ja päälle vielä operaattorin cgnat. Kuitenkin niillä, joilla IPv6 tulee toimimaan "oikein", on vähän isompia ongelmia, jos kotona on salaamaton verkko.

Osaisitko googlettaa? Olen varma, että kaveri, joka kirjoittelee omat TCP/IP-pinot, osaa myös googlettaa jos niinkin yleiset termit kuin REST(ful) tai API eivät ole tuttuja.
Periaatteessa Sompi on siinä ihan oikeassa, että HTTP(S)+REST on hieman raskas ja kömpelö API moneen hommaan. Harva on oikeasti lukenut tuon väitöskirjan nimeltä 'Architectural Styles and the Design of Network-based Software Architectures' ja käyttää REST-nimeä omasta RPC-protokollasta, joka toimii HTTP:n päällä ja käyttää HTTP:n verbeistä yhtä tai kahta, vähän miten sattuu - jopa virhekoodit voivat tulla HTTP-statuksella 200 ja koodi on luettava JSON-datasta. Resurssiprotokolla HTTP:llä on vähän idioottimainen kerros RPC:n päällä, jos halutaan tehdä RPC:tä. Sitä tietysti käytetään kun sitä on helpompi debugata ja dokumentoida kuin omia binääriprotokollia. MQTT on toinen mikä voisi olla lähempänä sitä mitä Sompi haluaa telnetillä. MQTT toimii salauksella tai ilman.
 
Periaatteessa Sompi on siinä ihan oikeassa

No eikä ole oikeassa tässä kontekstissa. Telnet-tuella ei ole mitään tarvetta eikä siinä ole mitään järkeä. MQTT (tai vaikka AMQP) on moderni protokolla, kuten vaikkapa HTTPS. Jos halutaan tukea avoimia protokollia, kannattaa valita sellaisia joita myös käytetään. Jämähtäminen jokaisessa kuviteltavissa olevassa asiassa 1970-luvulle kertoo jotain mitä en tähän viitsi edes kirjoittaa.
 
Niin en kyllä edelleenkään ymmärrä, mitä pahaa siinä telnetissä on.

Voi jee. No leivänpaahtimissa ja puhelimissa ei ole sitä. Täten se on käytettävyydeltään umpipaska. Sen sijaan selain löytyy kaikkialta.
 
Periaatteessa Sompi on siinä ihan oikeassa, että HTTP(S)+REST on hieman raskas ja kömpelö API moneen hommaan. Harva on oikeasti lukenut tuon väitöskirjan nimeltä 'Architectural Styles and the Design of Network-based Software Architectures' ja käyttää REST-nimeä omasta RPC-protokollasta, joka toimii HTTP:n päällä ja käyttää HTTP:n verbeistä yhtä tai kahta, vähän miten sattuu - jopa virhekoodit voivat tulla HTTP-statuksella 200 ja koodi on luettava JSON-datasta. Resurssiprotokolla HTTP:llä on vähän idioottimainen kerros RPC:n päällä, jos halutaan tehdä RPC:tä. Sitä tietysti käytetään kun sitä on helpompi debugata ja dokumentoida kuin omia binääriprotokollia. MQTT on toinen mikä voisi olla lähempänä sitä mitä Sompi haluaa telnetillä. MQTT toimii salauksella tai ilman.

Tässä oli kyse yhdestä aika selvästä asiasta ja se oli kodin älylaitteiden hallinta rajapinnan kautta. Tuohon se HTTPS:n kautta toimiva REST on täysin toimiva ratkaisu ja helvetisti kätevämpi kuin mikään Sompin haluama telnet viritys. Kyseessä on kuitenkin sen verta matalan käyttöasteen toiminto, että yksi hailee jos HTTPS on ”hieman raskas”. Paljon tärkeämpää on se, että se HTTPS tarjoaa hyvät olemassa olevat työkalut ja laajan tuen, tehden siitä rajapinnan päälle toteuttamisesta erittäin nopeaa ja helppoa.
Toki voi olla jotain erikoistapauksia, joissa tarvitaan jotain muuta toteutusta. Esim. Huessa taitaa olla joku erillinen API siihen, jos haluaa tehdä nopeaa valojen automaatiota (esim. musiikin tahtiin).
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 495
Viestejä
4 743 943
Jäsenet
77 339
Uusin jäsen
eltsu37

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom