Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon.
Tuollainen harvinainen friikki sattumus ei määritä arkitodellisuutta. Tyypillisesti(ja polttomoottorivoimalinjan tapauksessa lähes aina) 2010-luvun autoihin voi vaihtaa akun ilman mitään erikoisosaamista ja ongelmatapauksissakin tarvittavat erikoistaidot ovat melko vähäisiä. Toki akku maksaa enemmän kuin 70 euroa, mutta 150-300 euroa nyt ei tarkoita ihan romutuksen harkitsemista. Käytännössä mihinkään normaalin ikäiseen käyttöautoon ei saa alkuperäislaatuista vastaavaa akkua 70 eurolla. Tänä päivänä sen tyyppisiä tuotteita ostetaan pihatraktoreihin ja ruohonleikkureihin.

Akunvaihdon ja romutuspäätöksen yhteys toteutuu tulevaisuudessa käytännössä siten, sähköautot valtaavat markkinan valitettavan nopeasti.
 
Toki akku maksaa enemmän kuin 70 euroa, mutta 150-300 euroa nyt ei tarkoita ihan romutuksen harkitsemista. Käytännössä mihinkään normaalin ikäiseen käyttöautoon ei saa alkuperäislaatuista vastaavaa akkua 70 eurolla. Tänä päivänä sen tyyppisiä tuotteita ostetaan pihatraktoreihin ja ruohonleikkureihin.
Tässä pätee vähän sama kuin että halpojen (esim. 200 eur) kuulokkeiden kanssa riittää 16b/48 kHz dacci. Harrastelijan korvat kuulevat vain 22 kHz asti. 2000-luvun alkupuolen auton kanssa riittää että se starttaa peruskäytössä seuraavat 10 vuotta. Siihen käyttöön vaikka tällainen SMF Käynnistysakku, 12 V, 60 Ah. Sitten jos haluaa hifimmän startin, niin ostaa kalliimman. Joku toinen tykkää 300 tai 600 euron akun saundista starttimoottorissa enemmän. Noita kuitenkin saa alkuperäisen hintaan 2-4 kpl, niin voi vaihtaa vaikka joka toinen vuosi, jos epäilee kestävyyttä.
 
Miksi se olisi ongelma vain 1980-luvulla ja ennen sitä valmistetuille autoille? Varmasti ne synkrot kuluvat uudemmistakin, jos väkisin tasaat isoja pyörimisnopeuseroja niillä. Ei niitä ole sellaiseen mitoitettu.

Höpöhöpö.

Ne nimenomaan on mitoitettu siihen, että ne kestää sen normaalin alaspäin vaihtamisen niin pitkään kuin mikä tahansa muukin osa siinä autossa kestää.

Välikaasun käyttö alle 50 vuotta vanhassa henkilöautossa nyt on vaan lähinnä ihan puhdasta luddiittiutta.
 
70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.
Kummasti nykyaikaiset akut kestävät entisaikoja pidempään vaikka kantta ei yritä avata. Nolo juttu tavallaan joillekin.
Tässä pätee vähän sama kuin että halpojen (esim. 200 eur) kuulokkeiden kanssa riittää 16b/48 kHz dacci. Harrastelijan korvat kuulevat vain 22 kHz asti. 2000-luvun alkupuolen auton kanssa riittää että se starttaa peruskäytössä seuraavat 10 vuotta. Siihen käyttöön vaikka tällainen SMF Käynnistysakku, 12 V, 60 Ah. Sitten jos haluaa hifimmän startin, niin ostaa kalliimman. Joku toinen tykkää 300 tai 600 euron akun saundista starttimoottorissa enemmän. Noita kuitenkin saa alkuperäisen hintaan 2-4 kpl, niin voi vaihtaa vaikka joka toinen vuosi, jos epäilee kestävyyttä.
Niin tietysti ne kestävät ja toimivat siinä käytössä, että niillä vain startataan ja ladataan sitten taas. Juuri niinhän minä sanoin. Käytän itsekin samassa käytössä, kun kalustoa on kaikilta uusimmilta seitsemältä vuosikymmeneltä. Eivät ne toki normaalisti ihan kymmentä vuotta kestä nyt eivätkä kestäneet koskaan. Parhaat yksilöt vain. Omassa ruohonleikkurissakin alkoi akku kuolla jo reilun kuuden vuoden jälkeen vaikka ei talvikäyttöä olekaan ja osaan tehdä talvihuoltoa. Henkilöautoissa aikanaan kestivät hyvinkin kuusi vuotta myös talvikäynnistyksiä, tuskin olisivat 70-luvun akut samaan tapaan kestäneet btw. Aika kultaa muistot ja aikanaan oli ihan normaalia että joutui mäkistarttaamaan, hyppykäynnistämään ja jopa tekemään nuotiota auton alle.

Vittuilu tällaisessa yhteydessä asiakysymysten ja taikauskon törmätessä jostain hifistä kuuluu sitten taas suoli24-foorumeille tai rävään. Sellaisessa normaalin ikäisessä vanhassa käyttöautossa, kuten sanoin, sähköjärjestelmä ei enää yleensä toimi noin. Siinä vaaditaan vähän muutakin kuin käynnistyskuormitus silloin tällöin ja pelkkää latausta ja lepoa loppuaika. Se on sitä neuvostoaikaa. Voi toki olla, että 2010 Mazdassa valmistajan määrittämä akku ei ole AGM, mutta se näynnäisen tavallisen oloinen Yuasa ei todellakaan ole korvattavissa 60 euron Motoxilla muuten kuin myyntiakkuna.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.

Kannattaa katsoa peiliin miettiessään, että kuka tässä nyt vänkää, ja että miksi tästä pitää vängätä. Tätä ennen olin postannut tähän keskusteluun tästä aiheesta yhden viestin, mikä ei ole vänkäämistä, sinä sen sijaan olet postannut asiasta ties kuinka monta viestiä joissa et ole tuonut mitään lisäarvoa keskusteluun.

Olen omistanut oman manuaalivaihteisen auton yli kaksikymmentä vuotta ja sitä ennen muutaman vuoden ajan satunnaisesti lainaillut vanhempieni manuaalivaihteista autoa. Ja kaikki manuaalivaihteiset autoni ovat olleen käytettynä ostettuja, yhdelle tuli mittariin yli 300000 km. Että väittäisin omaavani aika paljon kokemusta (vanhoista) manuaalivaihteisista autoista.

Se, että sitä välikaasua alkaa moottorijarrutuksessa käyttämään vaihtaessaan monta kertaa pienemmälle on vaan typerää koska se välikaasun käyttö itse myös tuhlaa polttoainetta. Parempi vaan tehdä se moottorijarrutus isolla vaihtamatta turhaan pienemmälle montaa kertaa.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.

Ennen oli normaalia, että akku kesti kymmenen vuotta pelkillä nesteen lisäyksillä. Vanhaan aikaan pikikansiakut avattiin, vaihdettiin anodit ja koottiin akku ja vaihdettiin napaisuus. Vanhat anodit kierrätettiin. Niissä akuissa siis sai korkkien lisäksi myös itse kannen irti. Tuolla menetelmällä akku kestäisi periaatteessa ikuisesti, mutta nykyakkuja ei voi enää korjata noin, koska se kansi ei lähde ehjänä irti. Lisäksi EU kielsi rikkihapon ostamisen ilman kallista poliisilta anottavaa lupaa ja myös lyijyn ostamisesta tehdään koko ajan hankalampaa.

Nuo nykyaikaiset korkittomat "huoltovapaat" akut kestävät nelisen vuotta käyttöä. Saa niillä tietysti jonkun bensamoottorisen auton kesäsäällä ehkä käyntiin vähän sen jälkeenkin, mutta mihinkään sen vaativampaan käyttöön eivät enää sovi.
Akku kestäisi ikuisesti? Onko tämä vähän sama asia kuin se oma onnenmaila golfissa mihin on vaihdettu lapa 7 kertaa ja varsi 10 kertaa. Mutta sama mailahan se on eikö vaan?

Eihän se akku ole se sama akku, jos sinne lisäillään nesteitä ja vaihdetaan sisuskaluja. Ei silloin voi väittää, että se sama akku kestää ikuisuuden
 
Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.

Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.
 
Näin akkujen kokemusasiantuntijana on nykyautolla ihan sama, kuinka laadukas akku on, jos sillä autolla ei aja riittävästi, välikaasulla tai ilman. Auton oma elektroniikka syö seisonassa akkua, ja jos sitä ei esim. ylläpitolaturilla aktiivisesti lataile. Harvahkoa lyhyttä ajoa ja liikennevaloissa seisomista, akku on finaalissa kolmessa vuodessa. Siihen vielä joku webasto päälle, niin akkuliikkeen kaveri alkaa moikkailla kadulla vastaan tullessaan.

Ja ei, nykyauton akkua ei perusjantteri vaihda itse. 2019 Volvoon laitatin ylläpitolaturin ja sen jälkeen uusi akku. Jotain 10 minsaa tyyppi purki tavaraa, vilkaisi mua ja virnisti ”nyt voidaan ruveta vaihtamaan akkua”. Eikä se show siihen loppunut. Kyllä se kottero piti parittaa uuden akun kanssa yhteistyöhön. Kysyttiin bensa/diesel, vuosimalli, vaihteiden määrä ja kirjastokortin numero.

Noi etäohjaustoiminnot, avaimettomet kulut ja muut tykkäävät sähköstä.
 
se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä

Kuten sanottua, nyt on kuskin ajotavassa tai autossa pahasti jotain vialla. Kannattaa tarkastuttaa kummatkin jos ei saa vaihteita vaihdettua. Mitään tekemistä tällä ei ole digitalisaation kanssa. Automaattivaihteisto voisi auttaa heille, jotka eivät osaa vaihteita manuaalisesti vaihtaa. (Muutoinkaan en keksi juuri syitä myydä muuta kuin automaatteja.)
 
Mitkä on ne automerkit, joiden autoissa ei voi vaihtaa alempaan vaihteeseen ilman välikaasua ja joiden akku kestää vain neljä vuotta? Itselle ei ole tullut vastaan, mutta olisi hyvä tietää ettei jatkossakaan tule tehtyä autokaupoilla virhettä. :kahvi:
Trabant?
 
Voisi alkaa raportoida tätä autokeskustelua, joka ei liity mitenkään ketjun aiheeseen. Täällä varmaan voi jatkaa välikaasuista ja vaikeuksista saada vaihteita vaihdettua:

 
Tosiaan OT, mutta minuakin aidosti kiinnostaa automerkit, joissa välikaasun käyttö on tarpeellista. Sompi vois muutenkin aina heti kärkeen kertoa yksityiskohdat, niin ei tarttis muiden silmät pyöreinä ihmetellä näitä ihmeellisyyksiä.
 
Tosiaan OT, mutta minuakin aidosti kiinnostaa automerkit, joissa välikaasun käyttö on tarpeellista. Sompi vois muutenkin aina heti kärkeen kertoa yksityiskohdat, niin ei tarttis muiden silmät pyöreinä ihmetellä näitä ihmeellisyyksiä.
Osaava trolli jättää aina pienen, mutta oleellisen osan kertomatta, eikä vahingossakaan vastaa vaikka asiasta myöhemmin suoraan kysyttäisiin.
 
Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.
Muutamia muita käteviä etätoimintoja ovat mm. saunan lämmitys, auton webaston/ilmastoinnin käynnistys, kodin valaistuksen tarkistus/hallinta.

Turhakkeisiin kuuluvat mm. hammasharjan ja keittiön yrttiruukun appsit.
 
Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Sous Vide ja uuni on näppäriä kans. Plus se että tosiaan autoon saa yhteyden kännykällä esim navin reittien ja webaston laittoon.
 
Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.
Etäkäynnistys on kätevä, mutta esim. itsellä robotti-imurissa tulee aika ajoin ongelmia niin että imuri kompuroi johtoon tai maton reunaan. Yleensä ei tästä toivu ilman että käy auttamassa paikan päällä. Esim. Dreame on kai tämän vuoden huippumallissaan pyrkinyt enemmän siihen, että imurin saa suoraan kiinni viemäri- ja vesiletkuihin, joten säiliöitä ei tarvi manuaalisesti vaihtaa. Siivouksen voi ajastaa. Kompurointiin auttaa että hankkiutuu eroon ongelmallisista kalusteista. Koitan itse diilata satunnaisten ongelmien kanssa, kun en haluaisi heittää pois uudehkoa mattoa, jonka ostin vajaa vuosi ennen imuria. Mutta tosiaan tämä ei ole mitenkään digitalisaation vastainen huomio vaan musta kätevää, että laite toimii autonomisestikin.

Vittuilu tällaisessa yhteydessä asiakysymysten ja taikauskon törmätessä jostain hifistä kuuluu sitten taas suoli24-foorumeille tai rävään. Sellaisessa normaalin ikäisessä vanhassa käyttöautossa, kuten sanoin, sähköjärjestelmä ei enää yleensä toimi noin. Siinä vaaditaan vähän muutakin kuin käynnistyskuormitus silloin tällöin ja pelkkää latausta ja lepoa loppuaika. Se on sitä neuvostoaikaa. Voi toki olla, että 2010 Mazdassa valmistajan määrittämä akku ei ole AGM, mutta se näynnäisen tavallisen oloinen Yuasa ei todellakaan ole korvattavissa 60 euron Motoxilla muuten kuin myyntiakkuna.
Kommentoin tähän vielä, vaikka OT. Eli veikkaan kokemusten eroavan perspektiivistä johtuen. Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen. Lisäksi etelässä ei ole kovin kylmiä talvia. Jos voi siirtää menot siihen päivään kun on lähtiessä enää -5 astetta, niin helpottaa paljon.
 
Robottipölynimuria voi käskyttää etänä.
Mökin lämpöpumppua voi käskyttää etänä.
Kännykkä toimii telkkarin kaukosäätimenä.

Nämä on ihan käteviä, sen sijaan oikein mihinkään muuhun ei sitä etäohjausta kaipaa.

Asetusten laitto on ihan kiva tehdä puhelimella vs valikoita selaamalla mahdollisesti vielä joltain 7-segmenttinäytöltä. Etäkäynnistys on harvassa asiassa hirveän hyödyllinen, useimmissa laitteissa pelkkä käynnistäminen ei ongelma vaan tarvitaan myös valmistavia töitä...

Kommentoin tähän vielä, vaikka OT. Eli veikkaan kokemusten eroavan perspektiivistä johtuen. Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen. Lisäksi etelässä ei ole kovin kylmiä talvia. Jos voi siirtää menot siihen päivään kun on lähtiessä enää -5 astetta, niin helpottaa paljon.
Auton akku on kyllä itselläni ollut asia johon on auton ylläpidossa mennyt varmaan vähiten rahaa. Vaihdoin kyllä nykyiseen autoon kun akku (ja auto) täyttivät noin 10 vuotta. Eikä silloinkaan varsinaisia ongelmia ollut, vaimo sattui vain siskonsa kanssa ajelemaan ja jättivät sisävalon päälle ja akku tyhjäksi :cigar2:
Toimi kyllä kunhan latasi täyteen, mutta kun samalla näki vuosiluvun niin ajattelin että voi varmuuden vuoksi vaihtaa. Edellisessä taisin vaihtaa 15v ja 300tkm kohdilla kun alkoi pakkaisilla huomata ettei startti ole niin vauhdikas kuin ennen, mutta ei sekään estänyt käynnistämistä...
 
Sous Vide ja uuni on näppäriä kans. Plus se että tosiaan autoon saa yhteyden kännykällä esim navin reittien ja webaston laittoon.
Uuni on ok jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta Sous Vide-keittimen etäajastuksen laittaisin itse turhakkeiden puolelle.
 
Uuni on ok jo turvallisuudenkin vuoksi, mutta Sous Vide-keittimen etäajastuksen laittaisin itse turhakkeiden puolelle.
Ajastus ei ole ainoa liitettävyyteen liittyvä asia tai tavoiteltu toiminto. Taitaa olla peräti epärelevantti mainitussa käyttökohteessa.

Jos hidaskeitintä pitää vaarattomana koska siinähän kuuluu olla termostaatti ja ylikuumenemissuoja, niin samahan pätee myös uuniin.
 
Ajastus ei ole ainoa liitettävyyteen liittyvä asia tai tavoiteltu toiminto. Taitaa olla peräti epärelevantti mainitussa käyttökohteessa.
En tarkoittanut uunin käynnistämistä etänä, vaan että voisi nähdä kotoa poistumisen jälkeenkin tarvittaessa, että muistiko sammuttaa hellan.
 
Viimeksi muokattu:
En tarkoittanut uunin käynnistämistä etänä, vaan että voisi nähdä kotoa poistumisen jälkeenkin tarvittaessa, että muistiko sammuttaa hellan.
Sama kun Sous Vide. Pitkissä patahaudutuksissa voi laittaa lämpöä pienemmälle/suuremmalle tai sitten tosiaan jos on sellaiseen tarvis niin laittaa valmiiksi lämpöseksi kun on tulossa kotiin. Pikkujuttuja, mutta ihan yhtä näppärää kun auton webaston etäkäynnistys.
 
Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.
 
Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.

Etähallinta sinänsä ei varmaan olekaan tarpeellinen, mutta hallinnan ulkoistaminen laitteesta toiseen mahdollistaa sen pitämisen yksinkertaisempana ja kustannustehokkaampana. Kahvikoneet, ruokaprosessorit yms. ovat tällaisia laitteita, joissa monipuolisemmasta ohjelmoinnista voi olla hyötyä, eivät niinkään uunit ja sous-videt. Kahvikoneen ohjelmia voi personalisoida ja ruokaprosessorin voi ohjelmoida vaikka kuinka mielikuvituksellisia reseptejä. Ei sillä että itsekään tuollaisia haluaisin, mutta voin hyvin kuvitella jonkun muun haluavan.

Omassa käytössä älyä on Tregrenin sisäpuutarhassa, jonka valoa ja kastelua ohjelmoidaan sovelluksen kautta. Tregren toki meni jo konkurssiin, mutta sovellus toimii ainakin vielä. Anovan sous-vide-laitetta voi ohjata sovelluksella, mutta eipä sitä juuri tule käytettyä, koska yksinkertainen käyttö onnistuu helpommin suoraan tikusta säätämällä.
 
Emmä kahvikoneenkaan kohdalla hirveästi lämpene. Tietenkään en edes moista omista, kun ei ole käyttöä. Kahvinvalmistuksessa ollaan läsnä, se ei kestä kauan muutenkaan, ja kahvi nautitaan heti. Etähallinnalle ei siis vain ole mitään tarvetta. Mun ”kahvikone” ei edes toimi sähköllä, AeroPressiä kun käytän. Mylly on sähköinen, siihenkin mittaan täsmämäärän ja käytön jälkeen se menee kaappiin piiloon. Mun ruokaprosessori on nimeltään kokkiveitsi. Manuaalista raastinta tarvitsen säännöllisesti.
 
Ruoanlaiton osalta Meater-paistolämpömittari on ollut ihan kiva apu savustuksessa. Eihän tuo etäohjausta ole, mutta tilannetietoa ja muuta dataa tuon kautta saa näppärästi suoraan sovellukseen. Lisäksi voi asettaa erilaisiin parametriarvoihin perustuvia hälytyksiä vaikkapa pöntön sisälämpötilan noustessa liian isoksi.
 
Tietysti ajattelen. Kenen puolesta pitäisi? Kertokaa mulle reaalimaailman käyttötapaus, niin voin muuttaa mielipidettäni.

Maailmalla on myyty miljoonia Thermomix-laitteita ja sen sovellusta on ladattu pelkästään play-kaupasta yli 5 miljoonaa kertaa. Niistä kertyy aika monta käyttötapausta. Ei sillä että mielipiteelläsi olisi väliä muutoin kuin itsesi kannalta tai sen muuttamiselle olisi tarvetta.

Ja tosiaan, grillianturit ovat hyvä esimerkki yksinkertaisesta käuttötapauksesta.
 
Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?
Jos pihistelet niin kärjistäen jarrunpainaminen on tuhlausta, epäonistunut ennakointi, tai yllättävätilanne.

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.

Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.
Avustimista tulee heti kommenttia jos ne sekoilee, hätäjarrutehostimen osalta en muista kuin yhden nimimerkin valitelleen. Veikattu että joko ajoneuvossa vikaa, tai sitten jotain muuta ainutkertaista.

ns jarritestit ei kuulu yleiseen liikenteeseen, sellainen suositus on että jos vetelee jarruuhin koskemetta pitkätpätkät tai muuten pidempiä aikoja jarrutuksia ilman voimakkaampaa jarrutusta, niin turvallisessa paikkaa sellaisen tekee, ei tarvi vetää hatajarrutehostimeen asti, mutta jos oikeasti turvallinen paikka, niin varmaan siihekin voi tutustua.



Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?
Ketjun aloittaja ohjailun mukaan keskustelu edennyt, aloittaja ei tosin suostu päivittää aloituksen kuvausta.

70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.
Korkkiajan akut vaati huoltoa ja niiden elinaikä oli mitä oli, nykyään jos hankkii onnistuneen akun eikä sitä tyhjäile, niin niiden elinikä on yllättävän pitkä. En nyt tarkistanut millaisia takuita on, mutta 10v huoltovapaalla akulla ei aiheutu ihemetystä, jos se akkua on pidetty varattuna/ ei muutenkaan rikottu. Saa akun vuodessakin entiseksi. mutta ei siihenkään korkit auta.

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.
Ennen digitalisaatiota varmasti laatikko eroja, mutta saa kyllä aika rimpulaa hakea jos välikaasua joutuu käyttään, jos keskivertoaauto, niin tulee mieleen että yritetty runno kuin jollain automaatilla. tainnut se pakkikin olla synkronoitu jo vuosikymmeniä.
Henkilöauto käytössä, oli sitten yksityisajoa tia ammattiajoa niin manuaali kuullostaa kyllä kuskin kiusaamiselta, pitkään ollut automaatteja jotka pesee sen manutaali jo polttoainetalouessakin. Toki se ikävä digitalisaatio tullut, mutta se hoitelee nuo kritisoimasiasiat. (jos kyse "robottivaihteisto tyyppisesta automaattista")

..Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen.
Mistä vuosikymmenestä nyt puhutaa, Biltema tuli Suomeen 80 luvun puolessavälissä, joka sekin tekee tiukkaan siihen aika ikkunaan mistä olen kuullut näitä akkujen sisäänkanto tarinoita.

Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.
Irrallisena kommenttisi antaa vähän tulkintavaraa, mitä tarkoitat etä hallinnalla ja ruuanvalmistus.
Leipäkone ?,
Jos mennään laajemmin keittiön laitteisiin ja puhutaan myös lähiyhteyksistä niin lista hyödynnettävistä jutuista alkaa olemaan aika pitkä. Vielä laajemmin jos ei takerrettu siihen missä menee rajan ruuanvalmistuksen ja muun välillä.

IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.
Suhtaudun vähän lievemmin, uunin internetyhteys on turvallisuusriski, tai siis suunnittelijoiden täytyy siihen asennoitua riskinä. Jonkinlainen vertaus Saunat, joita poltettu etänä.
Mutta jos jätetään ne kauko polttomahdollisuudet pois niin on myös turvallisuus mahdollisuus, ja vaikka se etä "päällelaitto" on joidenkin toivelistalla, ja ihan oikeasti voi olla arvokasta haluttu ominaisuus, niin on niissä muitakin juttuja mihin käytetään, tai mihin haluttaisiin käyttää.

Jos saunoissa etälämmitys tarkoittaa sitä että sauna on käsin tarkistettu ja viritetty kerta etäkytkentämahdollisuuteen, niin samat turvajutut voi toki tehdä uunissakin. Kummassakin voi sitten lisätä turvallisuutta niiden ketjussa hakutuilla digitaalisilla jutuilla.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
Menee vähän pohja tuolta mikrokokki huutelulta kun tietää että useampi Michelin kokki aktiivisesti käyttää ja kehuu Thermomixiä, muistan joskus lukeneeni että mm. Hestonilla oli niitä kymmenkunta ravintolassaan.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.

Kyllä sitä perus uuniakin on digitalisoitu aika paljon, vaikkei etäyhteyttä ole. Ei ole enää pelkästeen mekaanista kiertokytkintä ja vastusta. Saati esim apk:ssa. Vaikka moni puhuu etähallinnasta ym tässä, digitalisaation on muutakin, yksinkertaisempaa ja käytännöllistä myös.
 
Menee vähän pohja tuolta mikrokokki huutelulta kun tietää että useampi Michelin kokki aktiivisesti käyttää ja kehuu Thermomixiä, muistan joskus lukeneeni että mm. Hestonilla oli niitä kymmenkunta ravintolassaan.
Joku on nyt mennyt mainospuheeseen. Kävin lukemassa koko ketjun läpi aiheesta tällä foorumilla, mutta en laittanut vielä ostohousuja jalkaan.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
Mainitsin leipäkoneen, niin ehkä kommentoit viestiäni, vaikak et siihen vastannut.

(koti)Ruuanalaitto on pääsiassa ihan sittä päivärutiinia, joko kustannusyistä tai sitten vain pienempi vaiva kuin käydä ulkonasyomessä tai tilausruokaa. Myös monelle heistä jotka kerran viikossa sitten harrastavat ja hakevat hyvää olo ihan siitä ruuanvalmistamisesta.

Mutta ns harrastajallekkin , joka arvostaa itse laitteessa perinteistä käyttöliittymää, niin se lähietä käyttöliittymä voi tuoda lisäarvoa. Varsinkin heille joille esteettiset jutut tärkeitä. Joilloin sillä selain/sovelluksella voi tehdä sitten ne optimoinnit, lokit, vikadignostiikat jne. vs joku yhden napin käyttöliittymä ja svesegementti näytöllä jotain koodeja.

Aromipesän mainitsit niin ymmärtääkseni suomalaisessa ruuanalaitossa on näitä juttuja joissa tuonteja "haudotaan" jossa kipossa jotain, ja ideana ei ole siinä vieressä kökkiä, vaan nimenomaan päinvastoin. Varmaan kokemusta niiden uunien ym ajastimista käyttöliittymistä, ja vaikka olisikin se 70 luvun herattyskello tyyppinen, niin ei kaikkien vuorokausi rytmi oli mikään kolmenkuukautta etukäteen lukkoon lyöty.

Jos tuossa jumituit siihen että se pitäisi jollain etäohjelmalla käynnistää, ja mietit että voihan se ajastaa itse laitteesta, mutta jos lähestyt asiaa niin että kummalla on helpompi tehdä sitä kalenteria/ajastusta. muutamalla napilla laitteesta, vai jollain puhelin/pc käyttöliittymällä. Ja jos se on verkossa, niin kummalla on helpmpi tehdä siihen robotiikkaa/automatiikka. Jos mietit yksilöä jolla ei ole se 6:00 joka aamu ylös, vaan rytmi ei ole säännöllinen.


Sauna mainittu, niin uunissa, leipäkoneessa, jne ei ole niitä hetivalmisvaihtoehtoja, ahkera saunakäyttäjä voi hankkia ns hetivalmiin kuikaan, josta saa joninlaista löylyä suht nopeasti saunomispäätöksen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Joku on nyt mennyt mainospuheeseen. Kävin lukemassa koko ketjun läpi aiheesta tällä foorumilla, mutta en laittanut vielä ostohousuja jalkaan.
Vaikka oletkin ilmeisen selkeästi opiskellut kyseisen laitteen toimintaa ja käyttömahdollisuuksia syvällisesti ja hartaudella, ja omaat epäilemättä maailmanluokan kokintaidot joista tällainen tavan pulliainen voisi vain unelmoida, niin taidan silti uskoa kuuden Micehlin-tähden huippukokkia ennen sinun mutuilua.
 
Vaikka oletkin ilmeisen selkeästi opiskellut kyseisen laitteen toimintaa ja käyttömahdollisuuksia syvällisesti ja hartaudella, ja omaat epäilemättä maailmanluokan kokintaidot joista tällainen tavan pulliainen voisi vain unelmoida, niin taidan silti uskoa kuuden Micehlin-tähden huippukokkia ennen sinun mutuilua.
Noilla on aika usein yhteistyösopimuksia näiden valmistajien kanssa. Kannattaa pitää hiukan filtteriä niiden kehujen kanssa. Seuraan itse Harri Syrjäsen IG-tiliä hauskojen reseptien takia. Väliin tulee näitä "kaupallinen yhteistyö" -kehuja. Se huippukokki kun saa rahaa siitä, että puffaa kamaa.
 
Ruuanalaitto on pääsiassa ihan sittä päivärutiinia, joko kustannusyistä tai sitten vain pienempi vaiva kuin käydä ulkonasyomessä tai tilausruokaa. Myös monelle heistä jotka kerran viikossa sitten harrastavat ja hakevat hyvää olo ihan siitä ruuanvalmistamisesta.
Jos nyt unohdetaan nuo häälahjojen ykkössuosikit, mitkä siirtyvät vartissa varastoon, puhutaan hetki itse ruuanlaitosta. Meitähän löytyy tosiaan moneen lähtöön. Moni pitää ruuanlaittoa pakkopullana ja kaikki ikävää arkea helpottavat gizmot ovat tervetulleita. Suurperheen arki on tietysti erilaista kuin sinkun tai lapsettoman pariskunnan elämä. Sitten on varmaan se ryhmä, joka haluaisi tehdä muuta kuin mikrottaa, mutta eivät vain osaa syystä tai toisesta. Heille robottimaiset reseptit ja mahdollisesti thermomixit tuovat iloa elämään. Mä kuuluun siihen pieneen vähemmistöön, jolle ruuanlaitto on kiva harrastus. Mä teen vanhoja suosikkeja tai kokeilen reseptejä, mutta yritän samalla oppia ymmärtämään kemian ja fysiikan vaikutuksen lopputulokseen. Miksi sipulit haudutetaan ensin? Miksi niitä ei saa polttaa? Miksi katkarapuja ei laiteta ensimmäiseksi pannulle tunniksi kypsymään? Miksi pihviä ei paisteta läpikypsäksi matalalla lämmöllä? Miksi safkaaja odottaa risottoa, mutta risotto ei odota safkaajaa?

Silti, valtaosa safkoista vaatii sitä balansointia. Vaikka kuinka teet sadannen kerran saman soosin, sun on oikeasti maisteltava sitä soosia matkan varrella. Siihen nuo kikottimet eivät pysty. Mulle ruuanlaitto on läsnäoloa. Etähallinta ja digitalisointi ei auta tipan vertaa. Ja on ihan eri asia, jos ammattikokki käyttää konetta emulsointiin (ei ne asiakkaille tee valmiita annoksia noilla), mutta kotikokkia ei huvita ostaa puolentoista tonnin ihmevehjettä blenderin, riisikeittimen, airfryerin ja ties minkä kaveriksi vain siksi, että haluaisi tehdä soseutettua soppaa.
 
Noilla on aika usein yhteistyösopimuksia näiden valmistajien kanssa. Kannattaa pitää hiukan filtteriä niiden kehujen kanssa. Seuraan itse Harri Syrjäsen IG-tiliä hauskojen reseptien takia. Väliin tulee näitä "kaupallinen yhteistyö" -kehuja. Se huippukokki kun saa rahaa siitä, että puffaa kamaa.
Josko sitten toisena esimerkkinä elBulli, eli siis useamman kerran maailman parhaaksi rankattu ravintola, joka on julkaissut ravintolan käyttämät reseptit keittokirjoina ja useammassa on käytetty Thermomixiä. Mutta näinhän se varmaan on, nämä olivat vain kaupallista yhteistyötä, eikä laite sovi muuhun kuin roiskeläpän lämmitämiseen. :thumbsup:
 
Josko sitten toisena esimerkkinä elBulli, eli siis useamman kerran maailman parhaaksi rankattu ravintola, joka on julkaissut ravintolan käyttämät reseptit keittokirjoina ja useammassa on käytetty Thermomixiä. Mutta näinhän se varmaan on, nämä olivat vain kaupallista yhteistyötä, eikä laite sovi muuhun kuin roiskeläpän lämmitämiseen. :thumbsup:
Nopealla tarkistelulla käyttö kohdistuu jäätelöihin/sorbetteihin ja johonkin taikinapohjaisiin juttuihin. Eli sellaista, mihin tarvitaan vaivaamista ja lämpötilan kontrollointia. Mä en ihan jokapäiväiseen ruokailuun keksi tuolle ihan hirveästi hyötykäyttöä.
 
Nopealla tarkistelulla käyttö kohdistuu jäätelöihin/sorbetteihin ja johonkin taikinapohjaisiin juttuihin. Eli sellaista, mihin tarvitaan vaivaamista ja lämpötilan kontrollointia. Mä en ihan jokapäiväiseen ruokailuun keksi tuolle ihan hirveästi hyötykäyttöä.
Eikö olisi helpompaa myöntää, että oli pieni hybris päällä ja tuli vähän liioiteltua, kuin pikkuhiljaa pakittaa maalitolppia siirrellen?
 
Eikö olisi helpompaa myöntää, että oli pieni hybris päällä ja tuli vähän liioiteltua, kuin pikkuhiljaa pakittaa maalitolppia siirrellen?
Mitä? Thermomixin käyttö ammattikeittiössä on marginaalista, tarkasteli sitä mistä kulmasta tahansa. Ei sitä kukaan kehtaa käyttää argumenttina, jos hiukankaan ottaa selvää asiasta.
 
IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.

Ja ylikuumenemissuoja uunissa ei tarvi mitään internet-yhteyttä.
Mjooh, totta tuokin. Tosin ei siinä tarvitsisi olla mitään hallintaa, eli ensisijaisesti riittäisi, jos edes näkisi että onko liesi päällä/pois päältä.
 
Mjooh, totta tuokin. Tosin ei siinä tarvitsisi olla mitään hallintaa, eli ensisijaisesti riittäisi, jos edes näkisi että onko liesi päällä/pois päältä.
Mielsin hänen pohtivan sitä riskiä vähän toisin, ei se mitä palveluun toteutettu, vaan siten miten se laitteessa toteutettu. Onko laitteessa erillinen rauta joka hoitaa laitteen toiminnat, ja sitten erillinen palikka millä nettiytheydet. ja näiden välillä on niukka rajapinta, joka lähinnä yksisuuntainen, uunin automatiikasta/lokiikasta tuohon etäpurkkiin. (ja väylä kaikenkestävä)

Samalla tosin menetetään monia mahdollisuuksia, mutta osalla varmaa jo tuokin olisi iso lisäarvo, että saa tilatiedot, kulutus, mittaukset, aikaa jäljellä jne.
Ja voihan ne kaksisuuntaiset jutut toteuttaa ilman internettiä, päivitykset, parametrointi jne, esim BTllä
 
Mitä? Thermomixin käyttö ammattikeittiössä on marginaalista, tarkasteli sitä mistä kulmasta tahansa. Ei sitä kukaan kehtaa käyttää argumenttina, jos hiukankaan ottaa selvää asiasta.
Alkuperäisessä viestissäsi sanoit että Thermomix on uusavuttomien houkutukseen, sekä vihasit että laitteen käyttäjät eivät osaa kokata ja voisivat siirtyä mikroaterioiden suuntaan. Tätä väitettä ei mielestäsi voi kumota faktalla, että maailman kiistatta parhaat kokit ja ravintolat käyttävät laitetta, koska käyttävät sitä vain niihin asioihin missä se on erityisen hyvä?
 
Alkuperäisessä viestissäsi sanoit että Thermomix on uusavuttomien houkutukseen, sekä vihasit että laitteen käyttäjät eivät osaa kokata ja voisivat siirtyä mikroaterioiden suuntaan. Tätä väitettä ei mielestäsi voi kumota faktalla, että maailman kiistatta parhaat kokit ja ravintolat käyttävät laitetta, koska käyttävät sitä vain niihin asioihin missä se on erityisen hyvä?
Ihan perusjuttuja taas. Tässä kontekstissa laitetta tyrkytetään uusavuttomille. Sitten joku vetää tuosta herneet nenään ja väittää, että sitä käytetään Michelin-rafloissa. Unohdetaan vain nuo lainalaisuudet, miksi ja miten tuota markkinoidaan myös tuolla argumentilla. Pidän edelleen mielipiteeni.
 
Jos nyt unohdetaan nuo häälahjojen ykkössuosikit, mitkä siirtyvät vartissa varastoon, puhutaan hetki itse ruuanlaitosta. Meitähän löytyy tosiaan moneen lähtöön. Moni pitää ruuanlaittoa pakkopullana ja kaikki ikävää arkea helpottavat gizmot ovat tervetulleita.
Osa ketjussa kommentoi yleissä tasolla ja mahdollisuuksista, varsikin silloin jos pohditaan mihin voi käyttää.

Ketjussa on toki yksilöitä joilla hyvin yksilölliset mieltymykset ja tavat toimia, mutta jo puhutaan keittiön tekniikasta, niin tulee kyllä mieleen että vaativa keittiössä viihtyvä harrasta voi arvostaa myös digitalisaatio mahdollisuuksia, ehkä osa heistä nimenomaan haluaa virittää sen käyttöliittymän itselleen optimiksi jne.

Vaikka kuinka teet sadannen kerran saman soosin, sun on oikeasti maisteltava sitä soosia matkan varrella. Siihen nuo kikottimet eivät pysty.
No en nyt tiedä mitä valmistusta juuri nyt ajattelet. enkä väitä etteikö osassa oli seitä jatkuvaa "mittausta" maistelua, mutta osassa ne mittaukset, säädöt ovat erinomaisesti automatiikalle sopivia. Ja jos sitä kyttäämistä voi sysätä koneille niin iso helpotus, mistä kannattaa jopa maksaa.
Jos mietit aamua, niin kahvinkeitto, taitaa olla aiak marginaali jota kiinnostaa senkanssa puuhastelua, vaan kiinnostaa se että sieltä tulee tasalaatuista kamaa, minimi vaivalla, ilman odottelua. Jos aamulla syödään jotein muuta kun kaapista valmsita, eli kihautetaan, puuroa, kananmunia, jne, ehkä jopa sitä tuoretta leipää, niin olishan se kiva jos minimi vaivalla, toki nyky vehkeet ei taida pystyä siihen että jääkaapista vedetään kylmää ja leipäkaapista viileää.

Se on totta että osa keittiöarkea helpottavia laitteita kokee saman kohtalon kun ne terveyttä ja kuntoa kohottava helpotkuntolaitteet. Se helpous ei ole kaikille riittävä, eli vielä on kehittämisen varaa, mutta "apit" parhamillaan vievät asiaa pykälän eteenpäin.

Nyt ajankohtainen joulukinkku, voi sen ostaa enemmän valmiina, mutta jos se nyt tunkee sinne omaan uuniin, niin voi siinä vieressä seurata, ne pomsahtavat napitkin ihan näppäriä, mutta tuskin siitä haittaa jos ei tarvi rampata uunilla.
 
Muutamia muita käteviä etätoimintoja ovat mm. saunan lämmitys, auton webaston/ilmastoinnin käynnistys, kodin valaistuksen tarkistus/hallinta.

Turhakkeisiin kuuluvat mm. hammasharjan ja keittiön yrttiruukun appsit.

Minullakin on auton ja "webaston" etäkäynnistys, mutta minulle auto ei ole kodinkone joista puhuttiin. Kodin valaistuksen hallinta sovelluksella jopa minustakin hyödyllistä, tietyin edellytyksin. Omassa taloudessani hyöty olisi haittaa pienempi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 495
Viestejä
4 743 943
Jäsenet
77 339
Uusin jäsen
eltsu37

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom