Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Tilastotieto voi olla tarkkaa, mutta pitää ymmärtää, että monenlaisilla tilastoinnin ulkopuolisilla muuttujilla on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat myös tilastoitavaan asiaan. Tälle lienee myös joku tilastotieteilijöiden käyttämä termi olemassa.

Niin ja kerta ne tutkimuksia tekevät ihmiset tietävät tuon, he pyrkivät kontrolloimaan noiden vaikutuksen pois niistä lopputuloksista.
Kuitenkin meillä on vaikka kuinka paljon tieteellistä näyttöä noiden turvajärjestelmien hyödyistä, kun taaskin sulla ei ole niitä vastaan mitään muuta kuin sun omaa mutuilua.
 
Ei pienemmälle vaihteelle oikein voi vauhdista vaihtaa ilman välikaasua synkronoidussakaan vaihteistossa. Tai toki se on "mahdollista", mutta silloin vaihteen vaihdossa kestää törkeän pitkään ja synkrot kuluvat.

En oikeasti muista tilannetta, että minun olisi pitänyt henkilöautolla välikaasutella kanssa missään vaihtotilanteissa. Viimeksi joutunut välikaasun kanssa kikkailemaan pari vuotta sitten sitten Fuller-vaihteistolla varustetun Sisun ratissa.

Kukin toki toimikoot kuten parhaaksi näkee, mutta välikaasuttelu synkronoidun (henkilöauton) vaihteiston kanssa on melkoinen kuriositeetti.
 
Eikö oikein vimosen päälle uusissa autoissa ole tuo välikaasu automatisoitu? Ehkä Sompin kannattaisi hommata tällainen oikein uusi auto niin saa sen halutun välikaasullisen vaihteenvaihdon vielä nopeammaksi ja bonuksena pystyy jarruttamaan tasaisesti koko suorituksen ajan. Tekniikka ryntää apuun kun tarvitaan.
 
Ehkä pitäisi myös miettiä siltä kantilta että jos porukka ihan tosissaan pitää noita ajonvakautuksia sun muita lähes välttämättöminä varusteina tänä päivänä, niin olisiko siinä ajotavassa yhtään viilausvaraa? Itse en ole mikään Räikkönen mutta on tullut aikanaan harjoiteltua autolla ajoa sen verran että se ajaminen tulee selkärangasta, mukaan lukien kaikki reagointi äkkinäisiin tilanteisiin jos sellaisia tielle sattuu. Toisaalta olen sen verran hämäläinen, että jos joudun alkaa ajattelemaan kesken tilanteen että miksi auto tekee näin vaikka minä teen näin, niin siihen kuluu kalliita sekunnin sadasosia hukkaan joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa. Sillä ei ole väliä onko auto etu- taka- vai nelivetoinen, automaatilla vai manuaalilla, tai polttomoottorilla / sähkömoottorilla, kunhan se tottelee käskyjä.

Ajan autoa aina sillä mielellä että kyseessä on mekaaninen laite, ja mekaanisen laitteen kuuluu totella mekaanisia käskyjä. Sille en ole niin allerginen onko sen käsissä pidettävän renkulan tai pylpyrän ja mekaniikan välissä jotain helpottamassa liikerataa tms. kunhan se reagointi on välitöntä ja antaa sopivan palautteen kuljettajalle, jolloin tekeminen on luonnollista. Jos siellä on taas joku sähköinen jutska miettimässä kaikenlaista ennen kuin käsky toteutetaan, tai jopa sellainen joka vaikuttaa vaikkapa ohjaukseen tai renkaisiin, eikä ole minkäänlaista perstuntumaa, niin ei kiva.

En sulje tietenkään joka ikistä nykyvarustetta pois turhana, ja on todellakin tilanteita missä niistä on ollut ihan hyötyäkin. Mutta silti nuo ei saa missään tapauksessa olla sellaisia mitä ei voi mitenkään järkevästi kytkeä pois käytöstä jos siltä tuntuu. Ja missään hemmetin tapauksessa ei saa sitä tapahtua että auto kytkee jonkun järjestelmän lennosta päälle jos tulkitsee "liian vaarallista" ajamista tms. Saahan nuo varmaan perusjantterille olla defaulttina päälläkin, mutta todella ikävä ajaa autoa minkä asetuksia et saa muokattua mieleiseksi.

Myönnetään, että on tullut suljetulla alueella leikittyä noilla tehokkaammilla nykyvempeleillä, ja pari kertaa tullut puskista kun on oikein lintassa yrittänyt viedä kalustoa niin sieltä on joku valo yhtäkkiä pamahtanut näytölle ja sitten ollaan oltu herran (eli tietokoneen) hallussa koska ohjaus ja kaasu ei enää tottele siten kuin voisi olettaa. No tietokone on suoristanut auton ja penkkaan ei ole menty, mutta silti mieluummin hoidan tuon vahtimisen itse ja jos olen sitä mieltä että taidot loppuu niin sitten vauhtia napsu pois, ei siinä pitäisi olla mitään sen kummempaa.

Mutta tällä foorumilla nyt tuntuukin olevan aika paljon näitä joiden mielestä nopeusrajoituskyltti on miniminopeus, ja kortti pois kaikilta jotka eivät aja sitä tai mielellään +10kmh yli vaikka keli olisi millainen. Onneksi Suomessa on kattavasti hinauspalveluyrittäjiä...
 
Ei pienemmälle vaihteelle oikein voi vauhdista vaihtaa ilman välikaasua synkronoidussakaan vaihteistossa. Tai toki se on "mahdollista", mutta silloin vaihteen vaihdossa kestää törkeän pitkään ja synkrot kuluvat.

Mitä tuo synkrojen kuluminen sitten käytännössä vaikuttaa, vaihteisto saattaa hajota jo 450tkm kohdalla puolen miljoonan sijaan? Käytännön ongelmaa tuosta ei saa millään 1990-luvulla tai sen jälkeen tehdyllä autolla. Tämä keskustelu on kyllä jo melko kaukana ketjun otsikosta.

En itsekään tykkää digitalisoitumisen lieveilmiöstä, jossa jokaiseen asiaan ja jokaisella valmistajalla on oma sovellus ja suunnilleen leivänpaahtimissakin on nettiyhteys. Ymmärrän miksi niin käy, mutta aika nopeasti esimerkiksi kännykkäsovellusten kanssa tulee ähky, jos lähtee henkilökohtaisessa elämässään edistämään digitalisaatiota viimeiseen asti. Oma kynnykseni asentaa edes kännykkäsovelluksia on melko korkealla ja erityisen korkealla silloin, jos kyse on sovelluksesta joka vaatii jostain syystä maksutietoja.

Ymmärrän ja tunnistan myös sen, että keskimäärin digitalisoituminen helpottaa elämää, en esimerkiksi yhtään kaipaa aikoja, jolloin pankkiasioiden hoitaminen onnistui vain paikan päällä konttorissa. Toisaalta ihan validi kysymys on sekin, katoaako ihmisiltä tuntuma ja ymmärrys arkisiin asioihin, jos niistä tehdään "liian" helppoja. Ja mitä digitalisoituminen ja kaiken saatavilla olo kaikkialla ja kaiken aikaa tekee ihmisen psyykelle.
 
Ajan autoa aina sillä mielellä että kyseessä on mekaaninen laite, ja mekaanisen laitteen kuuluu totella mekaanisia käskyjä. Sille en ole niin allerginen onko sen käsissä pidettävän renkulan tai pylpyrän ja mekaniikan välissä jotain helpottamassa liikerataa tms. kunhan se reagointi on välitöntä ja antaa sopivan palautteen kuljettajalle, jolloin tekeminen on luonnollista. Jos siellä on taas joku sähköinen jutska miettimässä kaikenlaista ennen kuin käsky toteutetaan, tai jopa sellainen joka vaikuttaa vaikkapa ohjaukseen tai renkaisiin, eikä ole minkäänlaista perstuntumaa, niin ei kiva.
Vieläkös nykypäivänä on kaasupolkimia, jotka eivät ole sähköisiä? Toki ymmärrän tuon tuntuman merkityksen, mutta aika vanhalla kiesillä saa ajella, jos sähkö on paha asia. Mulla ei ole tippaakaan ikävä esim. niitä veivejä, millä liikutellaan sivulaseja.
 
Toisaalta ihan validi kysymys on sekin, katoaako ihmisiltä tuntuma ja ymmärrys arkisiin asioihin, jos niistä tehdään "liian" helppoja.

Avaatko tätä hieman. En ihan saa tästä kiinni. Eli mikä olisi sellainen esimerkki digitalisaatiosta, jossa oikeasti negatiivisella tavalla katoaa "tuntuma ja ymmärrys arkisiin asioihin"?
 
Miksi se olisi ongelma vain 1980-luvulla ja ennen sitä valmistetuille autoille? Varmasti ne synkrot kuluvat uudemmistakin, jos väkisin tasaat isoja pyörimisnopeuseroja niillä. Ei niitä ole sellaiseen mitoitettu.
Siis auton vaihteistoa ei ole mitoitettu siihen, että vaihteet vaihtuvat? Kutoseltako pitää vaihtaa ykköselle?
 
Ne synkrot ovat mitoitettu isommalle vaihteelle vaihtamiseen, jolloin pyörimisnopeuserot tasaavat itse itsensä ja synkrot vain vähän auttavat siinä. Vauhdissa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen on ihan eri asia.

Näiden asioiden pitäisi kyllä olla itsestäänselvyyksiä jokaiselle manuaalivaihteisella autolla ajaneelle.
Mitä ihmettä sä ihan oikeasti selität? Mä olen ajanut autoilla 40 vuotta, eikä mulla ole ikinä ollut ongelmaa pienemmälle vaihtaessa. Yhteenkään autoon ei ole tarvinnut tehdä kytkin- tahi vaihderemppaa. Jarrupaloja on joskus vaihdettu. Varmaan oma moka, kun kulutin niitä jarruttamalla.
 
Avaatko tätä hieman. En ihan saa tästä kiinni. Eli mikä olisi sellainen esimerkki digitalisaatiosta, jossa oikeasti negatiivisella tavalla katoaa "tuntuma ja ymmärrys arkisiin asioihin"?

Helpoin ja kattavin esimerkki lienee ihmisten välisen fyysisen kanssakäymisen korvaaminen internetin välityksellä tapahtuvalla. Internet helpottaa yhteydenpitoa tuttuihin ihmisiin, mutta esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen jää sen kautta vajavaiseksi. Tavallaan määrä korvaa laadun, eli voi "tuntea" netissä paljon ihmisiä, mutta et oikeasti tunne heitä ellet ole koskaan tekemisissä reaalimaailmassa. Netin puhuvien päiden näkeminen kokonaisina ihmisinä korvautuu helposti stereotyyppisellä luokittelulla, ja ihmisten sosiaaliset taidot voivat rapautua.

Tämähän on toisaalta-toisaalta kuitenkin eikä mulla ole tämän ajatuksen tueksi mitään kovaa dataa. Toisaalta netin kautta voi halutessaan löytää tietoa ja tutustua asioihin ja ihmisiin, joiden elämästä ei tietäisi mitään ilman nettiä, ja se voi laajentaa kuvaa maailmasta yleisesti.

Edit: Ehkä kiteytettynä, digitaalinen kanssakäyminen on hyvä asia, jos se ei pääsääntöisesti korvaa tosielämän vastaavaa, vaan tulee sen lisäksi. Houkutus liialliseen ruutuelämään voi vain olla suuri.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmettä sä ihan oikeasti selität? Mä olen ajanut autoilla 40 vuotta, eikä mulla ole ikinä ollut ongelmaa pienemmälle vaihtaessa. Yhteenkään autoon ei ole tarvinnut tehdä kytkin- tahi vaihderemppaa. Jarrupaloja on joskus vaihdettu. Varmaan oma moka, kun kulutin niitä jarruttamalla.
Triumph Herald pääsi yllättämään itseni parisenkymmentä vuotta sitten kun yritin vaihtaa pienemmälle siinä onnistumatta vaan piti antaa välikaasua. Sen jälkeen ei ole välikaasuja tarvittu missään autossa.
 
Mä en ole varsinaisesti törmännyt digitalisaation negatiiviseen puoleen kuin siinä, että firmojen palvelukanavat ovat muuttuneet itsepalveluportaaleiksi ja chat-roboteiksi. Jos ja kun jotain menee pieleen, palvelun saaminen muuttuu haasteelliseksi. Plussat kuitenkin voittavat miinukset tällä hetkellä.

Sen sijaan kotiautomaation suhteen olen paranoidin konservatiivi. Mun kotiin ei tulla kuin ovesta. Ei ole pienintäkään intoa kytkeä jääkaappia tai pesukonetta nettiin.
 
Triumph Herald pääsi yllättämään itseni parisenkymmentä vuotta sitten kun yritin vaihtaa pienemmälle siinä onnistumatta vaan piti antaa välikaasua. Sen jälkeen ei ole välikaasuja tarvittu missään autossa.
Viimeinen noista valmisettiin wikin mukaan -71. Hyvin säilynyt yksilö ilmeisesti. Mä olen tarvinnut välikaasua viimeksi autokoulussa. Ajoin c-kortin Sisulla, jossa ei ollut synkronoitua laatikkoa. Juhlapäivä oli se, kun oli yksi ajotunti Mitsubishi Lancerilla.
 
Kyllä omaa mieltäni ainakin hissiä käyttäessä rauhoittaisi tieto siitä, että vikatilanteen sattuessa pääsen hissistä poiskin.
Jep jep. Ja vain muutama viesti takaperin haukuit muita kirjoittajia "irrationaalisista peloista".

Halutaanko siis pakottaa yhteiskunnan ulkopuolelle ihmiset, jotka haluavat pitää itsellään täyden hallinnan käyttämäänsä teknologiaan?
Ensimmäisessä autossani ei ollut edes polttoaineen suorasuihkutusta, muista moottorinohjaus- tai ajoavustinjärjestelmistä puhumattakaan. Jostakin syystä tuo mekaaninen teknologia ei kuitenkaan antanut täyttä hallintaa, vaan ajoin kerran ojaan ja pari kertaa juutuin lumipenkkaan. Pientä peltivauriota kummempaa ei onneksi sattunut. Hyvä tuuri, tiedä miten pahasti olisi käynyt, jos auto olisi ollut täynnä nykyistä digitaalitekniikkaa.

Tietysti nykyautot ovat "turvallisempia", ainakin siihen asti kun joku hakkeri tai valtiollinen tiedustelupalvelu räjäyttää turvatyynyt silmille moottoritiellä.
Niin mitä sanoitkaan niistä irrationaalisista peloista?
 
Viimeksi muokattu:
No siinäpä sinulle pähkinä purtavaksi, että miksi ei. Voi luoja sentään.

Ai että Iisalmen poliisilla olisi jossain joku laite, sanotaan vaikkapa salkku, jolla voi ihan yleismaallisesti valita että "otetaanpa tuosta Sompi ja räjäytetään sen airbägi"?

Liitätkö vielä tuon lainkohdan?
 
Tää ketju on mennyt kyllä ihan absurdiksi. Nämä "ongelmat" ovat ihan tuulesta temmattuja, joilla ei ole mitään tekemistä niiden oikeiden mahdollisten ongelmien kanssa, joita digitalisoitumiseen joskus liittyy. En tiedä, onko tässä tarkoitus saada ne oikeat ongelmat tuntumaan vähäpätöisiltä kun keskustelu siirtyy johohkin hemmetin hissien mekaanisiin kampiin ja turvatyynyjen räjäyttelyyn etänä. Vaikea sanoa, ollaanko tässä oikeasti tosissaan enää.
 
Tää ketju on mennyt kyllä ihan absurdiksi. Nämä "ongelmat" ovat ihan tuulesta temmattuja, joilla ei ole mitään tekemistä niiden oikeiden mahdollisten ongelmien kanssa, joita digitalisoitumiseen joskus liittyy. En tiedä, onko tässä tarkoitus saada ne oikeat ongelmat tuntumaan vähäpätöisiltä kun keskustelu siirtyy johohkin hemmetin hissien mekaanisiin kampiin ja turvatyynyjen räjäyttelyyn etänä. Vaikea sanoa, ollaanko tässä oikeasti tosissaan enää.
Ei sikäli haittaisi jos paskanjauhannan sijaan keskittyisi tässä säikeessä digitalisaatioon. Näen ainakin itse ketjun otsikon niin, että se enemmän signaloi sitä, että digitalisaatiota ja ongelmia voi olla vähän kaikkialla, eikä sitä että kaikki ongelmat ovat kriittisen vakavia ja pysäyttävät koko yhteiskunnan.
 
Sellaiset "salkut" ovat Yhdysvalloissa virkavallalla jo käytössä ja kovaa vauhtia tulossa Eurooppaankin. Seuraatko teknologian kehitystä mistään muualta kuin jostain tekniikkauskovaisten pöhinäsivustoilta?
Kyllä, mutten mistään flat earth salaliittohörhöjen airbägien räjäyttelyfoorumilta.
 
Jos nyt keskittyy asiaan, autoja on teknisesti mahdollista etäohjata ja kaapata. Tuossa nyt minuutin googlailulla parikin juttua:


Esim. viimeisessä jutussa puhutaan, että lainvalvojilla on pääsy järjestelmiin. Tässä on näytetty toteen jo kaksi asiaa - kun auton ohjauslaitteet toimivat digitaalisesti eikä suoralla mekaanisella yhteydellä, niitä voi etäohjata. Viranomaisilla on myös halu ja lupa ollut päästä käsiksi systeemeihin. On nyt vaan lainsäädännöstä ja autovalmistajilta kiinni, miten totaalinen pääsy autoihin sallitaan. Osassa maista viranomaisilla ei ole samanlaisia ihmisoikeuskäsityksiä kuin Suomessa, joten autot ainakin teknisesti mahdollistavat erilaisten Black mirror -tyylisten dystopiakuvausten toteutumisen käytännössäkin.

Nämä kuitenkin nyt vaan sivuavat ketjun aihetta, kun nuohan toimivat ihan kuten on suunniteltukin.
 
Tuo poliisin etähallintasysteemi autoihin onkin näköjään tulossa pakolliseksi vasta vuonna 2026, eli vielä on saatavana uusia autoja, joissa sitä ei ainakaan virallisesti ole. Tietenkään loppukäyttäjä ei oikeasti noista autojen suljetun koodin ohjelmia ajavista tietokonejärjestelmistä voi mitenkään tietää, vaikka siinä tuollainen järjestelmä jo olisikin.
Ja tämän mukaan tuo on huuhaata:


The claim: Bill gives government and law enforcement access to a 'kill switch' in vehicles beginning 2026

Our rating: False


Automobile experts told USA TODAY the bill does not direct a kill switch to be implemented in cars, nor does it give any third parties, including law enforcement or government officials, access to the in-vehicle technology. Rather, the bill in question directs a federal agency to require technology that would detect driver impairment and disable the vehicle in that scenario.
 
Tietysti "faktantarkistajat" määrittelevät tuon huuhaaksi. Lue tuo Hacker Newsin linkin takaa löytyvä artikkeli.
Jees, eli 1 bloggaaja vs. 4 faktantarkistajaa. Sinä toki uskot sitä yhtä bloggaajaa. Mutta tähän varmaan palataan kun niitä turvatyynyjä aletaan räjäytellä. Siihen asti tätä ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti "faktantarkistajat" määrittelevät tuon huuhaaksi. Lue tuo Hacker Newsin linkin takaa löytyvä artikkeli.
Niin, siellä Hacker Newsin lähdeartikkelissahan nimenomaan mainitaan että tuo on paskapuhetta.
1702556122414.png
 
Tuo teksti ei ole siitä artikkelista, vaan taitaa olla siitä lakiehdotuksesta. Tuota kohtaa aina käytetään argumenttina sen puolesta, että lakiehdotus ei muka antaisi poliisille ajoneuvojen etähallintaa, vaikka kokonaisuudessaan se sen kyllä tekee.

Missä kohtaa se sitten antaa sen etähallinnan?
 
Useimmilla laitevalmistajilla on oletus, että ihmisten selkeä enemmistö etsii helpotusta elämäänsä ohjaamalla laitteitaan appsien, Alexan, verkkokäyttöliittymien yms. kautta, mutta lähtökohtaisesti toivottavinta ovat modernin ajan parhaiksi todetut ratkaisut, fyysiset painikkeet ja/tai kaukosäädin. Tuntuu ahdistavalta jos kännykkä on pullollaan vaihtelevasti toimivia käyttöliittymiä, joita osaa joutuu asennusvaiheessa vielä säätämään. Sitten on uunit, pesukoneet ja jääkaapit, joita ei voisi vähempää kiinnostaa etäohjata (tai joiden tilaa seurata). Kun on kerran ottanut haltuun jonkun arkisen laitteen, jossa on fyysinen käyttis ja jonka läheisyydessä pyörit muutenkin jatkuvasti, niin pitäkööt tunkkinsa.

Hyödylle pitää olla todellinen tarve, että jaksaa asennella loputonta määrä appseja. Ok, itse haluan pysyä tekniikasta käryllä ja toimintaperiaatteet kiinnostavat, mutta näen useimpien sovellusten hyödyn vähäisenä. Suotakoon täys- tai puoliautomaattiset kodit asiasta kiinnostuneille.
 
Useimmilla laitevalmistajilla on oletus, että ihmisten selkeä enemmistö etsii helpotusta elämäänsä ohjaamalla laitteitaan appsien, Alexan, verkkokäyttöliittymien yms. kautta, mutta lähtökohtaisesti toivottavinta ovat modernin ajan parhaiksi todetut ratkaisut, fyysiset painikkeet ja/tai kaukosäädin. Tuntuu ahdistavalta jos kännykkä on pullollaan vaihtelevasti toimivia käyttöliittymiä, joita osaa joutuu asennusvaiheessa vielä säätämään. Sitten on uunit, pesukoneet ja jääkaapit, joita ei voisi vähempää kiinnostaa etäohjata (tai joiden tilaa seurata). Kun on kerran ottanut haltuun jonkun arkisen laitteen, jossa on fyysinen käyttis ja jonka läheisyydessä pyörit muutenkin jatkuvasti, niin pitäkööt tunkkinsa.

Hyödylle pitää olla todellinen tarve, että jaksaa asennella loputonta määrä appseja. Ok, itse haluan pysyä tekniikasta käryllä ja toimintaperiaatteet kiinnostavat, mutta näen useimpien sovellusten hyödyn vähäisenä. Suotakoon täys- tai puoliautomaattiset kodit asiasta kiinnostuneille.
Suurin ongelmahan noissa kodinkoneiden "älytoiminnoissa" yleensä on se, että ne vaativat sen oman sovelluksen ja valmistajan pilvipalvelun käyttöä. Itse ottaisin mielelläni sellaisia laitteita itselleni jotka vain liitettäisiin verkkoon ja niitä voisi ohjata vaikka selaimella (ilman mitään ylimääräisten äppien asentelua) tai jonkun paikallisesti toimivan API:n kautta. Tuolloin voisi tehdä kaikkia enemmän tai vähemmän käteviä automaatioita noiden laitteiden kanssa. Mutta kun noissa ei ole noita simppeleitä mahdollisuuksia joilla voisi noita johonkin integroidakin vaan joka asialle pitää olla oma äppi, tunnukset ja laitteella yhteys nettiin johonkin valmistajan pilveen (jolla ei ole mitään takeita onko pystyssä viikon, kuukauden tai jopa pari vuotta).
 
Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.
 
Suurin ongelmahan noissa kodinkoneiden "älytoiminnoissa" yleensä on se, että ne vaativat sen oman sovelluksen ja valmistajan pilvipalvelun käyttöä. Itse ottaisin mielelläni sellaisia laitteita itselleni jotka vain liitettäisiin verkkoon ja niitä voisi ohjata vaikka selaimella (ilman mitään ylimääräisten äppien asentelua) tai jonkun paikallisesti toimivan API:n kautta. Tuolloin voisi tehdä kaikkia enemmän tai vähemmän käteviä automaatioita noiden laitteiden kanssa. Mutta kun noissa ei ole noita simppeleitä mahdollisuuksia joilla voisi noita johonkin integroidakin vaan joka asialle pitää olla oma äppi, tunnukset ja laitteella yhteys nettiin johonkin valmistajan pilveen (jolla ei ole mitään takeita onko pystyssä viikon, kuukauden tai jopa pari vuotta).
Tämä on ihan suunniteltu ominaisuus. Onhan älykoteja ollut saatavilla DOS-aikaan:

Kiitos langattoman tekniikan, paikallisverkossa toimivia älylaitteitahan olisi paljon helpompi ottaa käyttöön 2020-luvulla kun vertaa noihin 70-luvun X10-tekniikoihin. Nythän parina vuonna älylaitteet ovat olleet yksi Black Fridayn myyntihitti. Älyn voi sanoa lyöneen läpi kun ihan Ikean ja Lidlin tapaisissa kaupoissa on jatkuvasti myynnissä älyä.

Laitteista valtaosa tuntuu kytkeytyvän internetiin ja pilvipalveluun. Laitteiden tunnistautumiseen käytetään usein jotain paikallista verkkoa. Joko tukkoista 2,4 GHz wifiä tai jotain hubia vaativaa erillistä verkko.a Näiden jatkuvuus on täysin riippuvaista valmistajan tuesta. Heti kun tuki loppuu, laitteen käyttö voi keskeytyä. Esim. älyvaloissa on varsin ärsyttävää, että netin katkeaminen voi estää on/off-toiminnon kun kaikki viestit kiertävät pilven kautta. Tästä tulee myös kohtalaisen paljon latenssia ja puhetunnistuksesta vielä vähän lisää.

Itsellä on muutamia älylaitteita ja vaikka osassa noista on integraatiota esim. google homeen, integraatio on vaan osittaista. Esim. ilmanpuhdistimessa voi näkyä vain on/off, kun laitteen oman appsin kautta voi säätää tehoa ja lukea sensorien arvoja. Robotti-imurissa sama, että home-appsin kautta saa vain on/off ja esim. kerroksen valinta tai kamera tai moppauksen kosteus yms. ei ole säädettävissä. Joka valmistajalla on oma "hub-ohjelma", jota kehittävät. Samoin kaikki fitness/wellbeing-valmistajat kehittävät omaa terveysekosysteemiä.

Laitteiden ohjelmissa on ärsyttäviä ominaisuuksia kuten satunnainen ulos loggaus. Esim. electroluxin ilmanpuhdistimen ohjelma voi heittää ulos vaikkapa joka toinen päivä ihan randomisti riippuen saturnuksen renkaiden asennosta.
 
Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.

Robotti-imuri löytyy itseltä. Melko monesta muustakin taloudesta. Tosin kovin moneen muuhun kodinkoneeseen en itsekkään osaa keksiä missä sovelluksesta olisi jotain hyötyä.

Edit: No lihalämpömittari löytyy myös MEATER Plus paistomittari, langaton 99,99
 
Onko sinulla jotain lähdettä näiden argumenttiesi tueksi?
Joskus tuli luettua autojen turvallisuutta käsitteleviä tutkimuksia, niin ainakin USA:ssa oli saatu ehkä yllättävä tulos, että ABS ei juurikaan parantanut turvallisuutta. ABS-autoille nimittäin sattui runsaasti fataaleja ulosajoja. Syynä oli ilmeisesti se, että jarrut lukossa auto etenee sinne minne oli menossakin - eli suunnilleen tien suuntaan - mutta ABS ohjaa auton sinne, mihin pyörät osoittavat, eli hallinnanmenetyksen jälkeen suoraan lepikkoon.

Sitten kun lisättiin ESC, niin tapahtui vähemmän hallinnanmenetyksiä ja autot alkoivat pysyä tiellä. Turvallisuus parani tilastollisesti merkittävästi. Preliminary Results Analyzing The Effectiveness Of Electronic Stability Control (ESC) Systems

Lähteitä... NHTSA:n tutkimukset - vaan eipä juuri tuo löydy helposti. Tässä perustellaan ESC:n pakollisuutta, pitäisi kaivaa sen referenssit läpi: https://www.nhtsa.gov/sites/nhtsa.gov/files/fmvss/ESC_FRIA_%2003_2007_0.pdf
 
Tuossa ei ole mitään irrationaalista. Minulla on poliisista sen verran huonoja kokemuksia, että en todellakaan kovin mielelläni antaisi esim. Iisalmen poliisipäällikkö Veli Palloselle tuollaista mahdollisuutta.

Poliisin kanssa ei yksinkertaisesti joudu Suomessa ongelmiin, ellei itse niitä kerjää tai käy joku todella uskomaton sattumien sarja.

Esim tuo auton kanssa kikkailu kuulostaa siltä, että ihminen joka ihan tahallaan kikkailee että "voi olla oikeassa/näyttää muille" ja sen vuoksi aiheuttaa muille vaaratilanteita tekemällä jotain paniikkujarrutuksua kun steppaa polkimia, ei kuulu auton rattiin.

Jotenkin vaan absurdia että joku vaan jankkaa että se on modernien autojen vika että tulee äkkijarrutuksia, sen sijaan että lopettaisi tuon 100% turhan kikkailun vasemman jalan jarrutuksilla.

Jarrut on sitä varten että niitä käytetään, moottorilla voi jarruttaa jos tilanne on turvallinen, ja se ei ole sitä jos sählää jonkun äkkijarrutuksen. Jota ei sitäkään tapahtu jos ei poljinta paina liikaa.

Vähän kuin valittaisi että päähän sattuu kun sitä hakkaa seinään, miksi seiniä ei pehmusteta?
 
Siinähän ei ole mitään erikoista, joskin harvinaista, että manuaalivaihteisen auton kolmella polkimella jarruttaa vasemmalla ja joskus käyttää kolmea poljinta samanaikaisesti. Nuorena vielä jaksoi "pelleillä" ja siis ihan rauhallisessa ajossa. Tämä ei yleensä ottaen aiheuta mitään vikatilanteita moderneissa autoissa. Jos ei oikein osaa ja vasemman jalan liikkeet jarrulla rekisteröidään paniikkiliikkeiksi, voi hiljaa keskenään arvioida onko ajotekniikka ja raajojen koordinaatio ihan kunnossa.

AEB ei juurikaan aiheuta virheellistä toimintaa ja silloinkin kun aiheuttaa siitä ei ole vaaraa. Noin 20 vuotta liki päivittäin ajettuani ja jälkimmäisen puolen siitä modernilla ajoapuelektroniikalla olen oppinut arvostamaan erityisesti ajonvakautusta, joka on ainoa "game changer" autotekniikassa oikeastaan ikinä. Kaikki muu on ollut hidasta hyvää kehitystä ja asteittaista parannusta erinäisten uusien kiusojen laimentamana. Hätäjarrutusavustukset ovat tasan kerran olleet hyödyksi siten, että lähdön peruuntuessa toisten perseilyn takia jäikin yli metri tilaa alle puolen metrin sijaan. Tykkään silti siitä, että tiedän yhä useammalla olevan tällaisiä varusteita apuna. Turhia reagointeja järjestelmässä on aina välillä sattunut, mutta eipä niistä juuri haittaa ole ollut.

Jos taas haluaa moottoriurheiluelämyksiä, kannattanee sen verran perehtyä asiaan että tuntee ajoneuvon toiminnan. Jos ajaa jollain 1980-luvun Broncolla, tuskin törmää ongelmiin auton ajoelektroniikan vikatilojen tai oikeankaan toiminnan osalta.
 
Minä en kyllä ymmärrä, miten siitä saadaan minun syy, että auton automatiikka tekee täysjarrutuksen, vaikka painan jarrua vain sen verran, että poljinvoiman perusteella jarruvoimaa pitäisi olla vain vähän. Mitä minä mahdan sille, että auto toimii noin? Pitäisikö minun siis vain painaa jarrupoljinta jotenkin teennäisen hitaasti, vaikka olen tottunut painamaan sitä nopeammin?

Sanotaan nyt näin, että jos on 99 henkilöä joilla ei ole mitään ongelmia autojen kanssa, joissa on hätäjarruavustin, mutta sulla on, niin sitten todennäköisesti vika on sinussa ja sinun kannattaisi muuttaa sitä ajotyyliä nykyaikaisiin autoihin sopivaksi.
Teknologia muuttuu ja se miten sitä käytetään muuttuu siinä samalla. Esimerkiksi aikoinaan autokouluissa opetettiin jarrujen pumppaamista, kun autoissa ei ollut ABS:ia. Nykyään ohjeistus on, kerta käytännössä kaikissa autoissa on ABS:t, on että hätäjarrutuksessa paina jarru pohjaan äläkä nosta sitä jalkaa ennen kuin auto pysähtyy.
 
Minä en kyllä ymmärrä, miten siitä saadaan minun syy, että auton automatiikka tekee täysjarrutuksen, vaikka painan jarrua vain sen verran, että poljinvoiman perusteella jarruvoimaa pitäisi olla vain vähän.

Kuulostaa käyttäjävirheeltä tai rikkinäiseltä autolta. Tsekkaisin kummatkin.
 
Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.

Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.

Käsittääkseni kukaan ei ole pyytänyt välttämään moottorijarrutuksia vaan lähinnä toimimaan tilanteen mukaan. Jarrujen pumppaus tuskin on oleellinen osa esimerkiksi autokouluopetusta nykypäivänä, kun lähes 25 vuotta sitten tätä tekniikkaa harjoiteltiin kertaluontoisesti muistaakseni suljetulla alueella kytkemällä opetusautosta ABS:t pois.

Kaikella kunnioituksella, mutta sinä tunnut tämän ketjun perusteella törmäävän mitä eksoottisempiin ongelmiin asioissa, jossa on käytetty kuparijohtoa monimutkaisempaa "digitalisaatiota". Jossain kohdassa saattaisi olla kriittisen itsetarkistelun paikka, jos tuntuu että muut eivät jaa kokemuksiasi tai näkemyksiäsi. Ja ennen kuin tartut tähän enempää, niin edellämainittu ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi mennä sen isommin ajattelematta massan mukana tai vaieta. Tunnut jääräpäisesti toistavan vain omia näkemyksiäsi.
 
Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

En nyt tiedä miksi sekoitat sitä moottorijarrustusta tähän mukaan, hätäjarrutusavustin nojaa siihen jarrupolkimen painamiseen, joten moottorijarrutus ei vaikuta siihen. Tosin moderneilla autoilla moottorijarrutus taitaa olla hyödyiltään hyvin pieni, mahdollisesti jopa kulutuksen kannalta haitallinen, mutta se on nyt sitten jo täysin eri asia.

Et varmasti ole ainoa, mutta kyseisiä avustimia on ollut käytössä jo vuosikausia, ja olet aikalailla ainoa henkilö, jonka olen nähnyt valittavan noin paljon esimerkiksi hätäjarruavustimesta. Jos 99%:lla ei ole mitään ongelmia tuollaisen teknologian käytössä, niin sitten sen 1%:n joilla on niitä ongelmia pitäisi katsoa peiliin, että mitä tekee väärin. Etenkin kun kyse ei ole mistään fyysisestä esteestä, vaan opituista toimintatavoista.
 
Kyllä moottorijarrutus on käsittääkseni moderneimmillakin otto- ja dieselmoottoreilla varustetuilla autoilla ihan toimiva kikka.

Auton jarruja olisi silti hyvä käyttää säännöllisesti ja jarrutella hieman voimakkaamminkin. Varsinkin levyjarrujen tapauksessa takajarrut tuppaavat hiukan merkistä riippuen olemaan enemmän tai vähemmän vikaherkkiä kun kilometrejä alkaa olemaan takana tarpeeksi. Toki säännöllisellä jarrujen huollolla/herkistelyllä tätäkin pystyy ennaltaehkäisemään, mutta moniko perusautoilija alkaa sitten tästä maksamaan erikseen. Huolto-ohjelmaan tuollaiset toimenpiteet eivät pääsääntöisesti kuulu.
 
Moottorijarrutusta tavallisesti tehostetaan painamalla myös jarrupoljinta samalla, varsinkin pitkissä alamäkijarrutuksissa.

Ylivoimaiselle enemmistölle autoilijoista se alamäessä jarrun painaminen ei aiheuta mitään ongelmia hätäjarrutusavustimen kanssa. Eli sä olet nyt oppinut jonkun erittäin erikoisen tavan ajaa autoa ja valitat siitä, kun teknologia ei ole kehittynyt juurikin siten, että se tukisi tuota sun omaa idiosynkraattista tapaa.
 
Yksi asia, mitä tätä ketjua lukiessani aina suuresti ihmettelen on se, että miksi jääräpäisesti kaikkea digitaalista vastustava henkilö kuitenkin kirjoittaa näistä ajatuksistaan mutkikkaaseen digitaaliseen tekniikkaan perustuvalla foorumilla.

Voisi kuvitella, että digitaalisia järjestelmiä henkeen ja vereen vastustavalle Esson baari olisi luontevampi paikka keskustella. Mikroprosessorien valmistuskaan kun ei taida ihan kotikonstein onnistua.

Mutta melkoista komediaa tämä ketju kyllä on. Viihdyttävää luettavaa tylsiin hetkiin. Jatkakaa. :)
 
Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?

Jarrukeskustelu nyt lähti rönsyilemään pienelle muutaman viestin sivuraiteelle ihan validista keskustelusta autojen aktiivisiin turvavarusteisiin liittyen.

Lähtökohtaisesti kannattaa varmaan raportoida epäasialliseksi kokemasi viestit siihen varatulla toiminnolla sen sijaan, että hyppäät puskista moderoimaan keskustelua rivikäyttäjänä.
 
Tässä mielenkiintoinen näkökulma digitalisaatioon julkisten palveluiden osalta. Digitalisoituva hallinto tekee kansalaisesta laadunvalvojan | Helsingin yliopisto

Uutisessa kerrotaan tutkimuksesta, jossa käytiin läpi automaattisen päätöksenteon esimerkiksi veropäätöksissä mahdollistavan lakimuutoksen käsittelyä. Uutisessa kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaisnäkökulma tuossa muutoksessa unohdettiin lähes kokonaan. Muutama lainaus uutisesta:

" Halusimme yksinkertaisesti katsoa, näkyykö kansalaisen näkökulma ja miten puhutaan heistä, jotka ovat automaattisten päätösten kohteena. Johtopäätöksemme oli, että kansalaiskulma loistaa hälyttävästi poissaolollaan", " Tutkijoille piirtyi kuva prosessista, jonka tarkoitus oli käytännössä varmistaa, että jo käytössä olevat automatisoidut päätösmenettelyt voivat jatkua. Kriittistä keskustelua laista ei juurikaan käyty", " Digitalisaatio tuo mukanaan riskin siitä, että kansalaisten vastuulle jää lisääntyvässä määrin ei vain omien oikeuksien valvonta vaan vastuu myös siitä, että koko järjestelmä toimii" ja "Mitä jos kaikkea ei digitalisoidakaan? Se on keskeinen kysymys, joka ei saa oikein missään tilaa. Suomessa ei käydä oikeuspoliittista keskustelua siitä, missä digitalisaation rajat menevät"

Etenkin viimeinen sitaatti on hyvä. Ei voida olettaa, että teknologian kehittäjät ja sen kehityksestä hyötyvät yritykset lähtisivät itsenäisesti rajoittamaan tekemisiään, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi pitää esillä myös teknologialle asetettavia rajoja. Mielestäni EU tekee kohtuullisen hyvää työtä asian kanssa, esimerkkinä vaikka GDPR tai tällä hetkellä pinnalla olevat rajoitukset AI:n käyttöön.
 
Ehkä pitäisi myös miettiä siltä kantilta että jos porukka ihan tosissaan pitää noita ajonvakautuksia sun muita lähes välttämättöminä varusteina tänä päivänä, niin olisiko siinä ajotavassa yhtään viilausvaraa? Itse en ole mikään Räikkönen mutta on tullut aikanaan harjoiteltua autolla ajoa sen verran että se ajaminen tulee selkärangasta, mukaan lukien kaikki reagointi äkkinäisiin tilanteisiin jos sellaisia tielle sattuu. Toisaalta olen sen verran hämäläinen, että jos joudun alkaa ajattelemaan kesken tilanteen että miksi auto tekee näin vaikka minä teen näin, niin siihen kuluu kalliita sekunnin sadasosia hukkaan joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa. Sillä ei ole väliä onko auto etu- taka- vai nelivetoinen, automaatilla vai manuaalilla, tai polttomoottorilla / sähkömoottorilla, kunhan se tottelee käskyjä.

Ajan autoa aina sillä mielellä että kyseessä on mekaaninen laite, ja mekaanisen laitteen kuuluu totella mekaanisia käskyjä. Sille en ole niin allerginen onko sen käsissä pidettävän renkulan tai pylpyrän ja mekaniikan välissä jotain helpottamassa liikerataa tms. kunhan se reagointi on välitöntä ja antaa sopivan palautteen kuljettajalle, jolloin tekeminen on luonnollista. Jos siellä on taas joku sähköinen jutska miettimässä kaikenlaista ennen kuin käsky toteutetaan, tai jopa sellainen joka vaikuttaa vaikkapa ohjaukseen tai renkaisiin, eikä ole minkäänlaista perstuntumaa, niin ei kiva.
Itse vaihdoin vasta tänä vuonna ekaan autoon, jossa on ESC ylipäänsä. Nyt talvella on valoa näkynyt kojelaudassa melko tiheään. Syy lienee osin sekin, että auton renkaat on melkoisen loppu. Ostin kyllä uudet kesärenkaat, mutta ajattelin, että noin 5-6 vuotta vanhat talvirenkaat vielä menisi, kun talvella tulee ajettua muutenkin hyvin vähän. Tietenkin on ihan tyhmää säästää turvallisuudesta, mutta kun on asuntolainat ja muutakin menoa. Kuitenkin, renkaat on ihan koomisen paskat ja vähänkään ylämäkeen lähtevistä valoista aika vaikea lähteä edes liikkeelle.

Pakko sanoa, että kun on tottunut "manuaalisempaan" tuntumaan, tuo on jopa vähän yllättävästi toimiva ominaisuus. Esim. tehonsäätö tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä ja eteen tulee ihan yllättäviä tilanteita, kun kevyellä kaasulla auto voi ohjautua aika aggressiivisestikin ja isommalla kaasulla luistonestot aktiivisena hiljemmin. Kun on tottunut siihen, että auto vaatii aktiivista ajamista, tuohon tottuu, mutta ihan hyvin voin myös uskoa, että tottumaton kuski voi ajaa penkkaan, kun auto lähteekin käsistä yhtäkkiä vaikka ensin ei meinannut liikkua mihinkään.

Ainakin itsellä isoin allergia teknologiaan esim. autossa liittyy siihen, että korjauskustannukset nousevat. Varsinkin Suomessa kun kaikki on kallista ja palkat monella pienet, on vaikea ymmärtää, miten tuota yhtälöä saa mitenkään balanssiin. Ihan perushintainenkin uusi auto voi maksaa 2-2,5 vuoden nettopalkat. Päälle käyttökulut ja vanhoissa korjauskulut. Jos on muutakin kulua elämässä, maksuaika venyy useisiin vuosiin. Vanhemmissa autoissa korjauskulut merkkihuollossa olisi isommat kuin koko auton hinta. Ja monet systeemit on kuitenkin niin alkeellisia ja ei-kriittisiä, että jos jaksaisi, ne pystyisi osaava rakentaja koodaamaan Arduinolla itse yhdessä tai kahdessa illassa. Varmasti uuden auton omistajalla on ihan erilainen näkemys tekniikan kätevyydestä kuin elinkaarensa loppupäässä vanhoilla ajavalla, joka joutuu manailemaan milloin minkäkin järjestelmän hajoamista.

Ja vielä huono puoli on se, että mitä uudempi ja digimpi se auto on, sitä vaikeampia ja kalliimpia korjaukset ovat. Jos ottaa yhden esimerkin, 2000-luvun alun autoon akunvaihto voisi olla esim. 70 euroa ja akkuja löytyy monista kaupoista. Jos akku alkaa olla huonossa kunnossa, sen lataa vielä kerran sisällä niin, että pääsee ostamaan uuden. Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon. Tässäkin kustannusrakenne voi olla 70 eur akku + 300 eur digitaalinen kuittaus auton tietokoneelle siitä, että akku vaihdettu. Tämä ei tietenkään ole ongelma, jos auto menee peltoautoksi, mutta voi olla jos haluaa katsastaa tieliikennekäyttöön.
 
Noin 20 vuotta liki päivittäin ajettuani ja jälkimmäisen puolen siitä modernilla ajoapuelektroniikalla olen oppinut arvostamaan erityisesti ajonvakautusta, joka on ainoa "game changer" autotekniikassa oikeastaan ikinä. Kaikki muu on ollut hidasta hyvää kehitystä ja asteittaista parannusta erinäisten uusien kiusojen laimentamana.
Nostan itsekin ajonvakautuksen kärkeen autotekniikan kehityksessä. Sen hyödyt nähtiin hyvinkin nopeasti suoraan onnettomuustilastoista. Toinen "game changer" on kyllä ollut tavallisten autojen passiivisen turvallisuuden kehitys. Vaikka se onkin ollut vähittäistä, siinä otettiin iso, nopea loikka v. 2000 tienoilla, kun EuroNCAP-testejä (ym) alettiin tehdä. Ennen sanottiin, että voisi autot tehdä kovemmiksi mutta ihmiset ei kestäisi törmäyksiä. Kyllä muuten kestää, kun tiedetään miten kroppa pidetään turvavöillä paikoillaan.

Kolmanneksi "game changer":ksi nostaisin sähköisen moottorinohjauksen, etenkin polttoaineen syötön. Tätä moni kiroaa mutta kyllähän ruiskut toimivat ihan jäätävän hyvin kaasareihin verrattuna - kunhan anturoinnit ja niiden johdotukset on kunnossa. Tämä on ehkä sukupolvikysymys: kaasareita ja virranjakajia on säädelty korvakuulolta mutta nykyään katsotaan läppärillä mitä moottorille kuuluu. Teknologia on muuttanut vianetsinnän erilaiseksi.

Ja vielä huono puoli on se, että mitä uudempi ja digimpi se auto on, sitä vaikeampia ja kalliimpia korjaukset ovat. Jos ottaa yhden esimerkin, 2000-luvun alun autoon akunvaihto voisi olla esim. 70 euroa ja akkuja löytyy monista kaupoista. Jos akku alkaa olla huonossa kunnossa, sen lataa vielä kerran sisällä niin, että pääsee ostamaan uuden. Työkaverilla taas auto meni pimeäksi akkua vaihtaessa ja sai hinata korjaamoon. Kyseinen autokin oli 2010-luvun alusta eli jo melkein 15 vuotta vanha. 5-10 vuoden sisään noissa 2010-luvun autoissa on se tilanne, että akunvaihdon takia voi olla kannattavampi romuttaa koko auto kun vaihto maksaa niin paljon. Tässäkin kustannusrakenne voi olla 70 eur akku + 300 eur digitaalinen kuittaus auton tietokoneelle siitä, että akku vaihdettu. Tämä ei tietenkään ole ongelma, jos auto menee peltoautoksi, mutta voi olla jos haluaa katsastaa tieliikennekäyttöön.
En ole ihan samaa mieltä tästä. Vikadiagnostiikka on toki erilaista mutta aika yleisesti saa hankittua vähintään vikakoodinlukijat ja monesti jopa valmistajan diagnostiikkasoftat. Tarvittava osaaminen on toki muuttunut: mekaniikkaosaamisen ohella elektroniikka- ja IT-osaamisesta on ainakin hyötyä. Vanhan liiton automekaanikot voi olla vaikeuksissa sähköjen kanssa.

Toisaalta ei nykyautojen mekaniikka ole sen kummempaa kuin ennenkään. Ihan samanlaisia jarrupalat, tukivarret ja iskarit on kuin ennenkin.
 
Toisaalta ei nykyautojen mekaniikka ole sen kummempaa kuin ennenkään. Ihan samanlaisia jarrupalat, tukivarret ja iskarit on kuin ennenkin.
Ihan alkeellisestakin mekaniikasta voi tulla lisäkuluja. Esim. itselle on tullut vanhoissa autoissa ajovalojen korkeussäädöstä varmaan 100-200 euron kulut varaosien ja katsastushylkyjen takia. En ole ikinä tarvinnut ko. ominaisuutta, mutta kun se autosta löytyy, sen pitää toimia. Olen esim. joutunut ostaa korkeussäädön moottoreita, kun vanhat leikanneet kiinni, kojelautaan sisänappi toiminnolle ja jos tuosta tulee hylky, niin uusintakatsastus bensoineen voi olla parin kympin luokkaa. Tuosta ei yksistään vielä tule hylkyä, mutta yhdessä jonkun muun kanssa voi aiheuttaa.

Sama juttu vaikka mainitun ESC:n/luistoneston kanssa. Siinä on lisää elektroniikkaa, joka vikaantuu 15-20-vuotiaassa autossa ja tarvii uusimista. Jotkut manaavat EGR-venttiilinkin uusintatarvetta kun sen voisi vaan ohittaakin.
 
Mitä "älytoimintoja" teillä on, ja missä kodinkoneissa? Minulla ei tule mieleen yhtään omaa kodinkonetta, joissa olisi joku sovelluksella toimiva älytoiminto. Eikä kyllä taida olla tulossakaan.

Luettuani vuodatukseni uudelleen kuulostan kyllä digivastaiselta, mitä en ole. Taidan olla uupunut tähän äpsimaailmaan, koska jos nyt vaikka en koe käteisellä maksamista mitenkään vaivalloisena, en kaipaa siihen muutosta. Joka asiassa luovutat luottokortti/sotu/säpo/numerotietojasi jollekin.

Vähän turha vuodatus. En oikeastaan keksi hemmetisti mitään kodinkoneita joista sovelluksella ohjattaessa olisi hyötyä, mutta onhan niitä IoT-maailmassa vaikka mitä jossain olemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Luettuani vuodatukseni uudelleen kuulostan kyllä digivastaiselta, mitä en ole. Taidan olla uupunut tähän äpsimaailmaan, koska jos nyt vaikka en koe käteisellä maksamista mitenkään vaivalloisena, en kaipaa siihen muutosta. Joka asiassa luovutat luottokortti/sotu/säpo/numerotietojasi jollekin.

Vähän turha vuodatus.
Kyllähän osa noista älyominaisuuksista on aika väkisin keksittyjä. Netistä löytyy monta listaa älyttömimmistä älylaitteista. On esim. kaikkea älyhiusharjaa jne. En lähtisi tuomitsemaan mitään lähtökohtaisesti - ihan hyvä että uuttakin kehitellään. Varsinkin korjattavuuden menetys on ärsyttävää. Minusta tämä on ihan käytännöllinen näkökulma. Kun joku asia tehdään digillä, on iso riski että se hajoaa ja korjaus on mahdotonta tai kallista.

Otetaan esimerkiksi vaikka kahvinkeitin. Moniko on lukenut vaikka Moccamasterin takuusta, mitä osia se koskee. Perinteinen kahvinkeitinhän on aika pomminvarma. Jos jokin mekaaninen osa hajoaa, se on korjattavissa. Moccamasteriin on myös voinut upgreidata osia kuten paremman juoksuputken. Samoin on tehty vaikkapa mekaanisia pesukoneita, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä. Joku hakkeri teki Arduinolla vanhaan pesukoneeseen ohjaussysteemin. Uusissa digilaitteissa digiosan vedeneristys on voitu laiminlyödä ja koneen ohjelmointi ja piirien saatavuus voi olla rajattua niin että muuten 30 vuotta kestävä kone hajoaakin vaikka vuodessa. Olen nähnyt juttuja monista kodinkoneista, missä ohjainpiirilevyt hajoavat heikkolaatuisen suunnittelun takia. Ihan jo tuossa kahvinkeittimessä jos sen EU:n vaatima ajastettu sammuminen on tehty digillä, korjaaminen voi muuttua melkoisen vaikeaksi. Pelkästään virtalähde voi maksaa jo 75 euroa + postit. Tosiaan kun keittimiä saa noin 100 eurolla Black Fridaynä, tuollaisen korjaamisessa ei ole paljon järkeä.

Joskushan esim. telkkareihin sai ihan kytkentäkaaviot, joiden perusteella pystyit vaikka itse valmistamaan piirilevyjä laitteeseen varaosiksi. Nyt absoluuttisesti mihinkään ei saa mitään korjausohjetta tai speksiä. Hyvä jos käyttöohjeilla tekee jotain. Nekin voivat olla täysin vanhentuneet, kun digiohjelmisto päivittyy laitteeseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 537
Viestejä
4 745 267
Jäsenet
77 345
Uusin jäsen
Zelfana

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom