Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Tällainenhan luotiin hyvissä ajoin. Yllättäen se oli niin paska ettei se yleistynyt käytössä. Samalla pankkien systeemi, vaikka ei tähän parhaiten istuva, oli verrattain helppokäyttöinen.
Se kaatu kahteen asiaan.
- Pankeilla oli määräävä markkina-asema, ja "yllättäen" pankeista suurin osa ei tukenut sitä lainkaan.
- Henkilökortin maksullisuus ja "lyhyt" voimassaoloaika.

Vakio asiakasohjelmisto olisi voinut olla helpompi/käytettävämpi, mutta tuskin siihen kaatu, vaan siihen että "kaikilla" oli pankkitunnukset, joten massiolla ei motivaatiota henkkarritunnistukseen. Allerkiojoituksetkin kaappassi pankit.

Joku voi sanoa että tarvi kortinlukijan, se ilmanmuuta lisäsi kynnystä, ennen NFC tukea.
 
Ylen tv-lähetykset lähetetään keväästä 2025 eteenpäin vain teräväpiirtolaadulla ja ei-teräväpiirtolähetykset päättyvät kokonaan. Suomessa oli kova kiire siirtyä digiin 2000-luvun alussa. 21.8.2001 alkoivat DVB-lähetykset ja 1.9.2007 analogiset jo päätettiin lopettaa kokonaan. Kuitenkin jo 26.6.2008 ratifioitiin uusi, huomattavasti aiempaa kehittyneempi DVB-T2 -tekniikka. Markkinoille tuli hyvin nopeasti DVB-T2 -laitteita. Esim. itse hankin 2009 Panasonicin television, jossa oli jo 1080p-tuki ja DVB-T2/C-tuki teräväpiirrolla (itse asiassa nykyisetkään lähetykset eivät hyödynnä tämän television koko kapasiteettia eli laite voi hajota ennen kuin jää teknisesti vanhanaikaiseksi). Ensimmäisiä digilaitteita vaivasivat monet lastentaudit, joista Suomessakin kärsittiin.

Tässä kohtaa voi pohtia, oliko digisiirtymä liian hätäinen. Osassa maita kuten Filippiinit ja Brasilia analogilähetyksistä luovuttiin/ollaan luopumassa vasta tänä vuonna. Osa maista siirtyi suoraan DVB-T2 -kelkkaan. Jos päätelaite on digitaalinen, vanha analogilähetys sekä DVB-T molemmat tuottivat 720 x 576 pikselin kuvan. Toisaalta lähetys oli lomitettu, joten todellisia vaakaviivoja oli vain puolet tuosta. Jokainen kuva siis lähetyksessä sisälsi 207 360 pikseliä ja sekunnissa informaatio vastaanotettiin 5,184 megapikseliä. Eli digi ei periaatteessa tuonut juuri mitään lisää. Ääni oli sitä paitsi jo vanhemmissa televisioissa digitaalinen. Digi toi lähetyksiin tekstitykset, mutta valitettavasti monet päätelaitteet eivät osanneet toistaa niitä ja erityisesti Ylen lähetykset kärsivät tästä.

Vertailun vuoksi 1996 ilmestyneessä DVD:ssä vastaavat luvut olivat PAL/NTSC-alueesta riippuen 10,358 - 10,368 megapikseliä sekunnissa. DVB-T2:n 1080i-lähetyksissä luku on huomattavasti isompi, 25,92 megapikseliä sekunnissa, eli 5 kertaa enemmän informaatiota. DVD:ssä myös tekstitys oli poltettu kuvaksi ja laitteilla oli vähemmän ongelmia toistaa sitä.

Voisi sanoa, että 2007 monet mummot pakotettiin siirtymään tekniikkaan, joka oli huonompi laadultaan kuin siinä kohtaa jo 11 vuotta vanha DVD-tekniikka eikä tuonut välttämättä mitään muuta kuin ongelmia vastaanottoon (antennin suuntaus ja/tai uusinta, vahvistinten uusinta, päätelaitteen uusinta, tekstitysten ongelmat). Jos olisi odotettu 300 päivää pidempään, olisi saatu suoraan viisinkertaisella laadulla olevaa digiä, jota ei olisi tarvinnut päivittää jo 17 vuoden päästä uuteen. Itse asiassa, onko nyt mitään suunnitelmia seuraavan generaation digilähetyksistä ja niiden aikatauluista?

Nythän on vielä niin, että monella on jo pidemmän aikaa ollut 4k-televisio, joka pystyy toistamaan kuvana 497,664 megapikseliä sekunnissa informaatiota HDMI-liittimestä, monikanavaäänestä puhumattakaan. Voisi melkein jo puhua television minimitasosta, koska 4k-televisioita on saanut vähän yli 200 eurolla ja maksusitoumuksella täysin persaukinenkin saa mahdollisesti jopa paremman laitteen, jos osaa perustella. Osalla on myös jo 8k-televisio, joka pystyisi toistamaan 1990,656 megapikseliä kuvaa sekunnissa. Lisäksi on vielä korkeamman päivitystaajuuden televisiot ja HDR- ja 3D-kuvat.
 
Hyvä kirjoitus @love_doctor. Muutama kohta vähän särähti, lähinnä se että DVD:llä tekstitykset eivät ole poltettu kuvaan siinä mielessä kuin mitä ilmauksella yleensä tarkoitetaan vaan ne ovat erillisiä bittikarttoja ja toisaalta DVB:ssä tekstitykset ovat myös kuvia png-formaatissa.

Edit. Siis bmp eikä png...
 
Viimeksi muokattu:
Ylen tv-lähetykset lähetetään keväästä 2025 eteenpäin vain teräväpiirtolaadulla ja ei-teräväpiirtolähetykset päättyvät kokonaan. Suomessa oli kova kiire siirtyä digiin 2000-luvun alussa. 21.8.2001 alkoivat DVB-lähetykset ja 1.9.2007 analogiset jo päätettiin lopettaa kokonaan. Kuitenkin jo 26.6.2008 ratifioitiin uusi, huomattavasti aiempaa kehittyneempi DVB-T2 -tekniikka. Markkinoille tuli hyvin nopeasti DVB-T2 -laitteita. Esim. itse hankin 2009 Panasonicin television, jossa oli jo 1080p-tuki ja DVB-T2/C-tuki teräväpiirrolla (itse asiassa nykyisetkään lähetykset eivät hyödynnä tämän television koko kapasiteettia eli laite voi hajota ennen kuin jää teknisesti vanhanaikaiseksi). Ensimmäisiä digilaitteita vaivasivat monet lastentaudit, joista Suomessakin kärsittiin.

Tässä kohtaa voi pohtia, oliko digisiirtymä liian hätäinen. Osassa maita kuten Filippiinit ja Brasilia analogilähetyksistä luovuttiin/ollaan luopumassa vasta tänä vuonna. Osa maista siirtyi suoraan DVB-T2 -kelkkaan. Jos päätelaite on digitaalinen, vanha analogilähetys sekä DVB-T molemmat tuottivat 720 x 576 pikselin kuvan. Toisaalta lähetys oli lomitettu, joten todellisia vaakaviivoja oli vain puolet tuosta. Jokainen kuva siis lähetyksessä sisälsi 207 360 pikseliä ja sekunnissa informaatio vastaanotettiin 5,184 megapikseliä. Eli digi ei periaatteessa tuonut juuri mitään lisää. Ääni oli sitä paitsi jo vanhemmissa televisioissa digitaalinen. Digi toi lähetyksiin tekstitykset, mutta valitettavasti monet päätelaitteet eivät osanneet toistaa niitä ja erityisesti Ylen lähetykset kärsivät tästä.

Vertailun vuoksi 1996 ilmestyneessä DVD:ssä vastaavat luvut olivat PAL/NTSC-alueesta riippuen 10,358 - 10,368 megapikseliä sekunnissa. DVB-T2:n 1080i-lähetyksissä luku on huomattavasti isompi, 25,92 megapikseliä sekunnissa, eli 5 kertaa enemmän informaatiota. DVD:ssä myös tekstitys oli poltettu kuvaksi ja laitteilla oli vähemmän ongelmia toistaa sitä.

Voisi sanoa, että 2007 monet mummot pakotettiin siirtymään tekniikkaan, joka oli huonompi laadultaan kuin siinä kohtaa jo 11 vuotta vanha DVD-tekniikka eikä tuonut välttämättä mitään muuta kuin ongelmia vastaanottoon (antennin suuntaus ja/tai uusinta, vahvistinten uusinta, päätelaitteen uusinta, tekstitysten ongelmat). Jos olisi odotettu 300 päivää pidempään, olisi saatu suoraan viisinkertaisella laadulla olevaa digiä, jota ei olisi tarvinnut päivittää jo 17 vuoden päästä uuteen. Itse asiassa, onko nyt mitään suunnitelmia seuraavan generaation digilähetyksistä ja niiden aikatauluista?

Nythän on vielä niin, että monella on jo pidemmän aikaa ollut 4k-televisio, joka pystyy toistamaan kuvana 497,664 megapikseliä sekunnissa informaatiota HDMI-liittimestä, monikanavaäänestä puhumattakaan. Voisi melkein jo puhua television minimitasosta, koska 4k-televisioita on saanut vähän yli 200 eurolla ja maksusitoumuksella täysin persaukinenkin saa mahdollisesti jopa paremman laitteen, jos osaa perustella. Osalla on myös jo 8k-televisio, joka pystyisi toistamaan 1990,656 megapikseliä kuvaa sekunnissa. Lisäksi on vielä korkeamman päivitystaajuuden televisiot ja HDR- ja 3D-kuvat.

Eiköstä tuon digisiirtymän ylivoimaisesti suurin etu ollut se, että pystyttiin tunkemaan paljon enemmän kanavia samaan määrään taajuskaistoja?
Jonka lopputulos näkyy siinä, että kuinka paljon TV-kanavien määrä Suomessa kasvoi tuon siirtymän jälkeen.
 
Eiköstä tuon digisiirtymän ylivoimaisesti suurin etu ollut se, että pystyttiin tunkemaan paljon enemmän kanavia samaan määrään taajuskaistoja?
Jonka lopputulos näkyy siinä, että kuinka paljon TV-kanavien määrä Suomessa kasvoi tuon siirtymän jälkeen.
Harmi vaan että kanavien laatu ei noussut samassa suhteessa.
 
En ole omissa televisionkatseluissani ikinä osannut mitään teräväpiirtokuvaa kaivata.

Kun kerran teräväpiirtoa katselee, niin aika vaikea palata takaisin. Melkoista oksennusta on SD-kuva kun HD:ta on hetken pällistellyt. Varsinkin jos on yhtään isompi televisio. Ei mikään elinehto, mutta takaisin tuskin on paluuta.

nyt sitä pitää vaihdella muutaman vuoden välein

Eikös tuo ole nyt melkoista liioittelua? Suurimmalla osalla laitteet päivittyvät ihan automaattisesti ja pakkopäivitys lopulta koskee hyvin pientä osaa väestöä. Nyt mainittiin 100k kotitaloutta, ja niistäkin osa päivittäisi joka tapauksessa ensi vuoden aikana laitteensa.
 
Kun kerran teräväpiirtoa katselee, niin aika vaikea palata takaisin. Melkoista oksennusta on SD-kuva kun HD:ta on hetken pällistellyt. Varsinkin jos on yhtään isompi televisio. Ei mikään elinehto, mutta takaisin tuskin on paluuta.



Eikös tuo ole nyt melkoista liioittelua? Suurimmalla osalla laitteet päivittyvät ihan automaattisesti ja pakkopäivitys lopulta koskee hyvin pientä osaa väestöä. Nyt mainittiin 100k kotitaloutta, ja niistäkin osa päivittäisi joka tapauksessa ensi vuoden aikana laitteensa.
Paitsi että HD ei takaa hyvää kuvanlaatua ainakaan ilmaiskanavilla. Saattaa olla HD mutta pakattu niin rajusti että ei juuri tee mieli sitä mössöä katsoa.
 
Paitsi että HD ei takaa hyvää kuvanlaatua ainakaan ilmaiskanavilla. Saattaa olla HD mutta pakattu niin rajusti että ei juuri tee mieli sitä mössöä katsoa.

No se on toki oma ongelmansa. Mutta se HD-lähetystekniikka on kuitenkin edellytys sille, että sieltä edes voi tulla HD-tasoista tavaraa. En jää kaipaamaan SD-tekniikkaa hetkeksikään. Ja hyvä ettei kukaan muukaan sitä joudu 2025 lähtien katsomaan.
 
On vähän kummallista, miten jostain 30-luvulta (vai milloin televisiot nyt "yleistyivätkään", ensimmäiset varsinaiset TV-kanavathan avattiin jo 20-luvulla Neuvostoliitossa ja Suomessa TV oli harvinaisuus vielä monta kymmentä vuotta siitä eteenpäin) asti pärjättiin yhdellä ja samalla TV-signaalistandardilla 2000-luvulle asti ja nyt sitä pitää vaihdella muutaman vuoden välein tehden samalla kaikki olemassa olevat vastaanottimet yhteensopimattomiksi uuden signaalitekniikan kanssa.

"Muutaman vuoden välein" määritellään tyypillisesti eri tavalla kuin sinä sen näemmä määrittelet...

Analogiset lähetykset alkoivat 1955 ja loppuivat 2007 eli niiden kausi kesti 52 vuotta.

DVB-T-tyyppiset digitaaliset lähetykset alkoivat vuonna 2000 ja loppuvat 2025 eli niiden kausi kestää 25 vuotta.

DVB-T2-lähetykset alkoivat 2011. Tuostakin on jo 12 vuotta.
 
Ymmärtääkseni Suomessa ei ollut vielä läheskään niin paljoa kanavia kuin mitä olisi voinut analogisen TV:n senhetkisen standardin mukaan olla. En tunne analogi-tv-tekniikkaa tarkasti muuten kuin signaalinkäsittelyn tasolla, mutta ainakin noissa telkkareissa itsessään näkyy olevan 69 kanavapaikkaa, jotka käydään aina kanavia etsiessä läpi, niiden välissä olevat taajuudet mukaan lukien. Suomessa taisi olla silloin kuusi TV-kanavaa, kun digi-tv tuli. Edelleenkään meillä ei ole kuuttakymmentäyhdeksää "oikeaa" radiotaajuuksilla lähetettävää TV-kanavaa, vaan nuo isot kanavapaketit tulevat joko kaapelin tai IP-verkon kautta.

Voi myös olla, että tuolla numerolla 69 ei ole oikeasti mitään tekemistä kanavien maksimimäärän kanssa, vaan kyse on vain jostain analogisten televisioiden firmwaressa yleisestä maksimimäärästä. Ainakin pikaisen googletuksen perusteella moni lähde näyttää väittävän kanavien teoreettisen maksimimäärän olevan paljon sitä suurempi.

Toki kanavia olisi voinut olla enemmän, mutta analoginen TV vaatii tietääkseni oman taajuuskanavan jokaiselle kanavalle. Jokainen taajuuskanava taaskin tarvitsee omat lähettimensä.
Eli jos haluat lähettää analogisella TV:llä vaikkapa 12 kanavaa, niin tarvitset 12 kappaletta lähettimiä. Jotka maksavat rahaa, jolloin ei välttämättä ole kannattavaa laittaa sitä kanavaa pystyyn.
Taaskin digitaalisella TV:llä voit niputtaa nuo 12 kanavaa kolmeen taajuuskanavaan, vähentäen radikaalisti sen laitteiston aiheuttamia kuluja. Eli digi-TV:llä on paljon halvempaa lähettää niitä lähetyksiä. Ymmärtääkseni tuolla on merkittävä rooli tuossa kanavien määrän kasvussa, tuli paljon halvemmaksi luoda niitä ei-niin-paljon katsottuja kanavia.

Sitten on toki myös se, että mitkä taajuuskaistat on speksattu, ja mitä taajuuskaistoja saa käyttää missäkin maassa sen perusteella, että miten nuo kanavat on jaettu.
Sitä, että onko TV:n kohdalla analogisesta digitaaliseen siirtyminen vapauttanut noita taajuuskaistoja muuhun käyttöön en tiedä. Mutta useinhan noista vanhoista teknologioista luopuminen vapauttaa niitä kaistoja uusien käyttöön, ainakin mobiiliverkkojen puolella.
 
Hyvä kirjoitus @love_doctor. Muutama kohta vähän särähti, lähinnä se että DVD:llä tekstitykset eivät ole poltettu kuvaan siinä mielessä kuin mitä ilmauksella yleensä tarkoitetaan vaan ne ovat erillisiä bittikarttoja ja toisaalta DVB:ssä tekstitykset ovat myös kuvia png-formaatissa.
Oikein hyvä tarkennus. Enpä muistanut, että DVB-tekstityskin on bittikartta. Muistelin ihan että olisi tekstiä. Sen verran aikaa kun viimeksi tullut kaapattua noita.

Eiköstä tuon digisiirtymän ylivoimaisesti suurin etu ollut se, että pystyttiin tunkemaan paljon enemmän kanavia samaan määrään taajuskaistoja?
Jonka lopputulos näkyy siinä, että kuinka paljon TV-kanavien määrä Suomessa kasvoi tuon siirtymän jälkeen.

Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.
 
Viimeksi muokattu:
Nope. Monessa paikkaa ne syötetään sinne palvelun sivulle joka sitten "etäkäyttää" pankin rajapintaa ja välittää sen maksun tms. yms. Tuollainen perinteinen systeemi on lähinnä enää käytössä kotimaisilla isoilla toimijoilla.
Missä muka syötetään pankin tunnukset suoraan palvelun sivuille? Kortin numeroa olen nähnyt pyydettävän, mutta ei koskaan tunnuksia.
 
Missä muka syötetään pankin tunnukset suoraan palvelun sivuille? Kortin numeroa olen nähnyt pyydettävän, mutta ei koskaan tunnuksia.
Tässä ei kai palvelulla viitattu verkkokauppaan, suoratoistopalveluun jne. vaan niiden käyttämään maksunvälityspalveluun. Toisin sanoen siis tunnukset syötetään jonkun Klarnan tms. pierusaitille eikä vain Säästöpankin omaan järjestelmään kuten ennen oli pyhä sääntö.
 
Onhan viime vuosina DigiTV:ssä ollut vielä sellaisia huvittavuuksia, että esimerkiksi Nelonen näkyi antenniverkossa vain SD laatuisena vuosina 2020-2023, ja kysessä on kuitenkin kanava joka on panostanut paljon myös sisältöihin ja ostanut kalliita formaatteja itselleen - ja niitä sitten on tihrusteltu SD laatuisina tai Ruutu-palvelun kautta. Vaikka HD lähetyksen laatu ei aina ole priimaa, on se sentään katselukelposita, ja hyvä että viimeinkin saadaan myös loput kanavat samalle viivalle. Tosin osa noista jäljellä olevista pikkubudjetin SD kanavista myös näyttää liukuhihnalta jotain jenkkihömppää siten että nähtävästi mitään konversiota ei ole sisällölle edes tehty, ja kuvä nykii niin maan penteleesti, mielenkiintoista nähdä korjautuuko tuo samalla kun lähetystekniikka muuttuu. Noista kun ei saa katselukelpoisia pelkästään resoluutiota nostamalla.
 
Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.
 
Oikein hyvä tarkennus. Enpä muistanut, että DVB-tekstityskin on bittikartta. Muistelin ihan että olisi tekstiä. Sen verran aikaa kun viimeksi tullut kaapattua noita.



Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.
Ennen maanpäällisten lähetysten digitalisaatiota oli tosiaan tilanne se, että enin osa tästäkin maasta sai tasan tarkkaan ne muutamat kanavat vaihtelevan suttuisina riippuen siitä miten paljon investoi, ja satelliittikanavat olivat mahdollisuus. Moni ei jo asennevammankaan puolesta ollut lautasantennista kiinnostunut ja se jäi Suomessa hämmentävän pitkälti marginaaliin vaikka kyllähän ihmisillä yleensä olisi ollut varaa. Ehkä kysymys oli myös siitä, ettei se tarjonta kiinnostanut. Nykyäänhän on DVB-T2/C kautta ihan eri tarjonta ja on putousta sun muuta mikä tuulipukua kahisuttaa. Tässä kohtaa digitalisaatio siis toimi ihan hyvin, myös huonolla alkuperäisellä toteutuksella ja aikataululla, kaikkine vikoineen. Toki siitä on tultu jo kauas ja koko radioteitse lähetettävä TV on jo vuosia ollut melkeinpä marginaalia.
 
Nykyäänhän on DVB-T2/C kautta ihan eri tarjonta ja on putousta sun muuta mikä tuulipukua kahisuttaa. Tässä kohtaa digitalisaatio siis toimi ihan hyvin, myös huonolla alkuperäisellä toteutuksella ja aikataululla, kaikkine vikoineen. Toki siitä on tultu jo kauas ja koko radioteitse lähetettävä TV on jo vuosia ollut melkeinpä marginaalia.
No, ilmaiskanavissa edelleen monessa on todella pikselöitynyttä kuvaa ja toisissa ohjelmiston laatu vaan kuraa. Maksullisten tilaaminen on vähän kyseenalaista kun netin kautta voi tilata paljon interaktiivisempia palveluita ja korkeammalla kuvanlaadulla kuin 1080i.
 
Laatukysymykset olisivat omankin keskustelun aihe mutta kaikkien pakottaminen huonompaan laatuun sopii kyllä tännekin
Kun kerran teräväpiirtoa katselee, niin aika vaikea palata takaisin. Melkoista oksennusta on SD-kuva kun HD:ta on hetken pällistellyt. Varsinkin jos on yhtään isompi televisio. Ei mikään elinehto, mutta takaisin tuskin on paluuta.
SD-lähetys on tuohon tiukkaanpakattuun HD-lähetykseenkin verrattuna aivan hirveää mössöä.
Tässä on olennaista tehdä ero formaatin teknisen suorituskyvyn ja käytännön tarjonnan välillä. Parempaa korkealaatuinen SD-sisältö on kuin ylipakattu HD.

Analogista TV-lähetystä ja DVD:ä voi varmaan pitää referenssitasona sille, miten hyvältä SD voi näyttää. Katselinpa juuri DVD:n FullHD-plasma-TV:stä, enkä kuvailisi laatua sanalla "oksennus". Kun tietää mitä katsoo, niin paikoitellen vähän pehmeä mutta pikemminkin yllättävän terävä. Skaalaimellakin tuntuu olevan vaikutusta: kuva oli parempi Bluray-soittimen skaalamana kuin TV:llä skaalaten. Lähtökohtaisesti kuvan skaalaaminen on huono juttu mutta natiivi-SD-laitteet alkavat olla harvinaisia.

Se, että SD-DTV-lähetykset on kuraa, ei johdu SD-formaatin heikkoudesta vaan ahnaasta pakkauksesta. Jotta yhden analogikanavan tilaan saadaan tusina kanavia samaan nippuun, yhdellekään ei riitä kovin kaksista bittivirtaa ja jälki on sen mukaista. Tässä onkin "...kun mikään ei toimi"-hetki: analogimaailmassa huonoa kuvaa pystyi monesti itse parantamaan paremmilla antennivehkeillä, jolloin usein kanavat sai näkymään aivan moitteettomalla laadulla. Kun DTV ylipakataan lähetinpäässä, korkeatasoista signaalia ei pysty enää mitenkään rekonstruoimaan. Kura on kuraa vaikka masto olisi vieressä.

Ei HD ole mikään ratkaisu, jos bittivirtaa ei kasvateta roimasti. HD-kuvaan Bluray on hyvä vertailukohta vaikka sekin on raskaasti pakattua. Minusta nykyisten HD-DTV-kanavien yleisilme on pehmeämpi kuin SD-kuva DVD:ltä. Tämä korostuu liikkuvassa kuvassa. Toki jokin still-kuva täydestä stadionista pesee SD-resoluution kuvan.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.
Jos ilmaiskanavat riittävät, niin peruspaketti satelliittivastaanottoon on pikemminkin alle kuin yli 100€. Tuskinpa se rahasta on kiinni vaan enemmänkin siitä, onko näkyvyyttä oikeaan suuntaan ja saako/haluaako asentaa lautasta seinälle.
Satelliittipaketit - Satelliitti - TV & AV

Ennen maanpäällisten lähetysten digitalisaatiota oli tosiaan tilanne se, että enin osa tästäkin maasta sai tasan tarkkaan ne muutamat kanavat vaihtelevan suttuisina riippuen siitä miten paljon investoi, ja satelliittikanavat olivat mahdollisuus. Moni ei jo asennevammankaan puolesta ollut lautasantennista kiinnostunut ja se jäi Suomessa hämmentävän pitkälti marginaaliin vaikka kyllähän ihmisillä yleensä olisi ollut varaa. Ehkä kysymys oli myös siitä, ettei se tarjonta kiinnostanut.
Jonkinlainen piikki satelliittivastaanotossa taisi tulla, kun formulat menivät maksukortille mutta satelliitissa RTL lähetti (lähettää?) ne suorana. Maaseutu-antennivastaanottoon verrattuna satellitista sai todella korkeatasoista kuvaa jo analogisena. Tulipa näitä itsekin värkättyä myös diginä. Joillakin Saksan pääkanavilla SD-lähetys oli jotain 7-10 Mbits. Näytti ihan hyvältä. Ei paljoa hymyilyttänyt siirtyä kotimaisille DTV-kanaville.
 

Tässä on kanssa yksi digitalisaation helmistä. Ilmeisen harva halusi ns. digitaalisen radion. Muistan kyllä hyvin ajan, kun DAB lopetettiin Suomessa.
Liittyy radion rooliin. Ilmeisen harva haluaa ylipäänsä kuunnella radiota esimerkiksi kotona, siis kuuntelupaikassa jossa laadukkaampi lähetys auttaisi mitään ja johon haluaisi ostaa erikoislaitteita. Lähinnä jotkut eläkeläiset kuuntelevat Ylen uutislähetyksiä tai jumalanpalvelusta, ja tämä kohderyhmä ei välitä äänenlaadusta vähääkään saati käytä johonkin keittiöradioon yli sataa markkaa.

Yleensähän radio soi esimerkiksi autossa tai haalarihommissa taustalla hallissa tahi kuulosuojaimissa, koska näin on tapana ja laitteet yleensä on vaikka vahingossakin olemassa. Muutakaan kuunneltavaa ei ole ellei näe edes hieman vaivaa. Eikä siitä niin kauan ole kun vaivaa olisi pitänyt nähdä vähäistä enemmän. DAB ehti jo pahasti kuolla ennen kuin oli etäisestikään nykyisen kaltaista audiostreamien kulttuuria saati tekniikkaa vastaanottaa niitä joka paikassa.
 
Jos ilmaiskanavat riittävät, niin peruspaketti satelliittivastaanottoon on pikemminkin alle kuin yli 100€. Tuskinpa se rahasta on kiinni vaan enemmänkin siitä, onko näkyvyyttä oikeaan suuntaan ja saako/haluaako asentaa lautasta seinälle.
Satelliittipaketit - Satelliitti - TV & AV

Ymmärsinkö nyt jotain väärin, mutta tuon linkin perusteella sain sellaisen käsityksen, että jos haluat katsoa niitä Suomen peruskanavia sateliitilla, niin sulla pitää olla Canal Digital tilaus. Paitsi jos satut asumaan jossain antenniverkon katvealueella, jolloin Digita maksaa sateliitin.
 
Tässä on olennaista tehdä ero formaatin teknisen suorituskyvyn ja käytännön tarjonnan välillä. Parempaa korkealaatuinen SD-sisältö on kuin ylipakattu HD.

Käytännössä kuitenkin esim. YLEn HD-kuva (ainakin kaapelissa, ei kokemusta antennista) on valovuosia parempaa kuin SD-kuva. En osaa sanoa, kuinka laadukasta olisi ollut paras mahdollinen SD-kuva tai olisiko sen tarjoaminen ollut jostain muusta syystä järkevää. Fakta on että laatu nousi merkittävästi kun HD-tekniikka otettiin käyttöön. Ja tälläkin hetkellä HD pieksee SD:n.
 
Liittyy radion rooliin. Ilmeisen harva haluaa ylipäänsä kuunnella radiota esimerkiksi kotona, siis kuuntelupaikassa jossa laadukkaampi lähetys auttaisi mitään ja johon haluaisi ostaa erikoislaitteita. Lähinnä jotkut eläkeläiset kuuntelevat Ylen uutislähetyksiä tai jumalanpalvelusta, ja tämä kohderyhmä ei välitä äänenlaadusta vähääkään saati käytä johonkin keittiöradioon yli sataa markkaa.

Yleensähän radio soi esimerkiksi autossa tai haalarihommissa taustalla hallissa tahi kuulosuojaimissa, koska näin on tapana ja laitteet yleensä on vaikka vahingossakin olemassa. Muutakaan kuunneltavaa ei ole ellei näe edes hieman vaivaa. Eikä siitä niin kauan ole kun vaivaa olisi pitänyt nähdä vähäistä enemmän. DAB ehti jo pahasti kuolla ennen kuin oli etäisestikään nykyisen kaltaista audiostreamien kulttuuria saati tekniikkaa vastaanottaa niitä joka paikassa.
Radion käyttötavoissa on varmasti eroja, mutta ainakin itselläni on ollut viritinvahvistin keskusantennissa kiinni ja sieltä on tullut kuunneltua vaihtelevasti erinäisiä radiokanavia. Kun yksi alkaa ärsyttää hyppää seuraavalle. On toki niin, että monen paikallisradion äänenlaatu jättää melko tavalla toivomisen varaa mutta kyllä se nettikuran voittaa.

Tässä onkin tullut tälläinen "'Digitalisaatio - kun mikään ei toimi"-ylläri, kun kaapelioperaattori lopetti FM-kanavien välittämisen keskusantennissa. Nyt on sitten sen varassa, mitä onnistuu antennivirityksillä poimimaan. On se nyt yksi helvetti, jos radio lakkaa toimimasta. Siis ... *radio*, jolla ei ole mitään tekemistä digin kanssa! Ampua pitäisi net ketkä tämän on aiheuttaneet.

Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.
 
Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.

En tiedä mikä lasketaan “tiukasti pakatuksi netti-streamaukseksi”, mutta nykyään nettistreameissa alkaa 256k AAC olemaan aikalailla peruskauraa. Siihen verrattuna ei kyllä kenenkään enää pitäisi kaivata FM-radion laatua.

*edit*
Tai siis toki voi kaivata samaan tapaan, kuin väki kaipaa sitä LP:iden äänenlaatua. Eli subjektiivisistä syistä kaivataan objektiivisesti paljon paskempaa äänenlaatua.
 
Käytännössä kuitenkin esim. YLEn HD-kuva (ainakin kaapelissa, ei kokemusta antennista) on valovuosia parempaa kuin SD-kuva. En osaa sanoa, kuinka laadukasta olisi ollut paras mahdollinen SD-kuva tai olisiko sen tarjoaminen ollut jostain muusta syystä järkevää. Fakta on että laatu nousi merkittävästi kun HD-tekniikka otettiin käyttöön. Ja tälläkin hetkellä HD pieksee SD:n.
SD- ja HD-kuvan laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, millä laatutasolla niitä kulloinkin halutaan lähettää. Kun HD:a halutaan promota, voi 'vähän' leikata SD:n laadusta, jotta pihtiputaan mummokin näkee eron.

Ennen kuin tuomitset SD-formaatin, niin katso nyt pari hyvälaatuista DVD-elokuvaa. Itsellä valikoitui vertailukohdiksi DVD:ltä Tarantinon Kill Blll 1&2 ja Nelosen HD:lta Amazing race ja Haluatko miljonääriksi. Bittivirta on oleellisempaa kuin nimellisresoluutio.
 
SD- ja HD-kuvan laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, millä laatutasolla niitä kulloinkin halutaan lähettää. Kun HD:a halutaan promota, voi 'vähän' leikata SD:n laadusta, jotta pihtiputaan mummokin näkee eron.

Ennen kuin tuomitset SD-formaatin, niin katso nyt pari hyvälaatuista DVD-elokuvaa. Itsellä valikoitui vertailukohdiksi DVD:ltä Tarantinon Kill Blll 1&2 ja Nelosen HD:lta Amazing race ja Haluatko miljonääriksi. Bittivirta on oleellisempaa kuin nimellisresoluutio.
Tottakai bittivirta vaikuttaa oleellisesti, mutta (ainakin jotkin) blu-ray-soittimet osaavat upscaleta kuvan 1080P-formaattiin yllättävän näyttävästi. Myös tv:n koko ja yleinen kuvanlaatu on avainasemassa.
 
Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.

FM-radiossa ei tietenkään kuule digitaalisia pakkausartefakteja ellei siellä soiteta mp3-tiedostoja, mutta muuten selität kyllä ihan omiasi. FM-radion toistokaista on 30 - 15000 Hz eli siitä puuttuvat alimmat bassot ja diskantit ylipäänsä aika pitkälti. Toki välillä 30-150 Hz on paljon bassoa nykymusiikissa. Dynamiikkaa on maksimissaan 50 dB kun CD:llä 96 dB. CD:llä on siis teoriassa luokkaa 40 000 kertaa enemmän dynamiikkaa. Käytännössä enemmän, koska kuuluvuus esim. autokäytössä vaihtelee suuresti. Toisaalta nykymusiikki on pilalle kompressoitua, joten sitä ei ehkä edes tarvita. Silti, jos on vaikka tehokkaalla erillissarjalla ja subbarilla varustettu autosoitin, niin ero on aika merkittävä jos vertaa CD:tä ja FM-vastaanottoa.

Tässä on kanssa yksi digitalisaation helmistä. Ilmeisen harva halusi ns. digitaalisen radion. Muistan kyllä hyvin ajan, kun DAB lopetettiin Suomessa.

DAB on DVB:n ohella toinen hyvä esimerkki teknologiasta, jota pakotettiin käyttöön ihan liian varhain. Siihen ei tullut suosittu mp3 vaan edeltävä mp2, joka vaatii enemmän kaistaa samaan laatuun. Sitten on kanavia, joissa näytteistys on rajattu 24 kilohertsiin ja bittivirta on 128 kbps tai alle. Ollaan siinä ja siinä rajalla, onko laatu parempaa kuin analogisena. DAB+ ilmeisesti olisi parempi, mutta en ole henk.koht. kuullut ikinä niin en osaa sanoa laadusta. Ilmeisesti siinäkin on ongelmana, että radiokanavat käyttävät todella matalaa bittitasoa - netissä mainittiin että esim. Australiassa olisi jollain kanavalla 64 kbps tai jopa 32 kbps:ään ja monoksi. Nämä ovat erikoisia valintoja. Varmaan sekin on radiokanavien huolena, että liian korkealaatuinen lähetys voitaisiin piraattikopioida. Siksi jokin 256 kbps DAB+ olisi ihan utopistinen ehdotus.

edit: DAB+ olisi kyllä mielenkiintoinen jos sen laatua ei raiskattaisi liian matalalla bittitasolla. Voisi säästää energiaa ja parantaa kuuluvuutta huomattavasti FM:ään nähden.
 
Viimeksi muokattu:
On huono asia, jos teknologia kehittyy sellaiseen suuntaan, ettei se enää ole helposti lähestyttävää esimerkiksi aloittelevan elektroniikkaharrastajan näkökulmasta.
Kaikki teknologia kehittyy auttamatta monimutkaisemmaksi eli vaikeammaksi aloittelevan harrastajan näkökulmasta. Tämä puolestaan johtaa erikoisalojen fakkiutumiseen entisestään. Toisaalta tällä ongelmalla ei voi oikein perustella kehityksen jarruttamista.
 
Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.
 
Vaihtoehtona on tietysti teknodystopia, jossa normaali eläminen yhteiskunnassa tapahtuu kansainvälisten suurkorporaatioiden hallitseman teknologian ehdoilla ja kukaan ei tiedä, miten jokapäiväisessä elämässä käytetyt tekniset laitteet toimivat.
Ei peruskäyttäjän tarvitse, eikä ole koskaan tarvinnutkaan tietää kovin syvällisesti, miten jokin elektroninen laite toimii. Harrastelijat ja puuhastelijat ovat ihan eri lukunsa, ja harrastella voi myös niillä vanhoilla romppeilla.
 
Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen.
Monella ei ole, mutta kaipa enemmistöllä on muukin kuin autoradio. Toki kaikki eivät välttämättä tiedä tai muista sitä. FM-vastaanottimiahan oli yhdessä vaiheessa yleisesti matkapuhelimissakin, myös älypuhelimissa.

Ilman verkkovirtaa(ja peräti perusparistoilla) toimivaa FM-vastaanotinta suositellaan myös varautumismielessä. Kriisiolojen julkinen tiedotus toimii tällä alkukantaisella tekniikalla myös muiden tapojen pettäessä.

Minulla on ainakin parit kuulosuojaimet joissa on myös FM-vastaanotin ja Baofengin kapula, jossa on myös FM-kuuntelumoodi. Ei ole sellaista mummosuosituksen mukaista alkaleakeilla toimivaa pikkuradiota. Ellei jossain ulkovarastossa ole joku paska ghettoblasteri. Niitä D-paristoja ei toki ole, eikä ole tarvettakaan, käyttövoimasuositus kun perustuu oletukseen mitä tavaraa normaalin kerrostaloasunnon siivouskomerossa yleensä on, tai oli 80-luvulla.

Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.
Tosin tässähän kävi lopulta hyvin. DAB ei yleistynyt silloin kun siitä olisi saatu jotain hyötyä. Nyt se on jo vanhanaikainen ja erilaisia äänisisältöjä on tarjolla kehittyneemmällä tekniikalla. Perinteinen radio tekee tehtävänsä siinä perusroolissa joka sillä on.

Tätä voi verrata siihen, että joissakin kehitysmaissa ei koskaan tehty eikä ikinä tehdä kuparista lankapuhelinverkkoa, analogista tai digitaalista. Ennen kuin siihen vaiheeseen olisi päästy, oli kaikilla jo matkapuhelimet ja alueella niille verkko.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä voi verrata siihen, että joissakin kehitysmaissa ei koskaan tehty eikä ikinä tehdä kuparista lankapuhelinverkkoa, analogista tai digitaalista. Ennen kuin siihen vaiheeseen olisi päästy, oli kaikilla jo matkapuhelimet ja alueella niille verkko.
Kiinassa hypättiin suoraan käteismaksamisesta kännykkä maksamiseen. Korttimaksaminen jäi lähes kokonaan välistä. Muutos tapahtui ihan järkyttävän nopeasti. Luokkaa 2016 jokainen maksoi käteisellä ja 2018 kenelläkään ei ollut lompakkoa taskussa. Kännykkä maksaminen on ihan järkyttävän vikaherkkää verrattuna kortteihin tai käteiseen mutta ei tunnu haittaavan. Tilanne on nimittäin melko komeaa, jos onnistuu kännissä hukkaamaan kännykkänsä kylillä. Ei auta kuin kävellä kotiin.
Mobilepay tuntuu edelleen olevan kovin lasten kengissä Suomessa, jos katsoo yli 50-vuotiaita ihmisiä.
 
Kiinassa hypättiin suoraan käteismaksamisesta kännykkä maksamiseen. Korttimaksaminen jäi lähes kokonaan välistä. Muutos tapahtui ihan järkyttävän nopeasti. Luokkaa 2016 jokainen maksoi käteisellä ja 2018 kenelläkään ei ollut lompakkoa taskussa. Kännykkä maksaminen on ihan järkyttävän vikaherkkää verrattuna kortteihin tai käteiseen mutta ei tunnu haittaavan. Tilanne on nimittäin melko komeaa, jos onnistuu kännissä hukkaamaan kännykkänsä kylillä. Ei auta kuin kävellä kotiin.
Mobilepay tuntuu edelleen olevan kovin lasten kengissä Suomessa, jos katsoo yli 50-vuotiaita ihmisiä.
Vähän hipsterijuttuhan se suurimmassa osassa Suomea edelleen on käyttää maksupääteostoissa älylaitetta kortin sijaan. Kiinassa kai homma eteni sillä toisella tavalla? Länkkärityyliin ei taida yleensä sopia että jossain kojussa maksettaisiin samaan tyyliin kuin teinit vippaavat kaverille rahaa. Enkä näe kumpaakaan mainittua niinkään ikäryhmäasiana.

Niillä vanhuksilla takauma on usein perustavammalla tasolla eli ei edes ole sitä älypuhelinta tai ainakaan sitä ei juuri hyödynnetä neljännesvuosisadan takaista matopeliluuria laajemmin.

Koko Kiinan käyttö vertailukohtana menee muutenkin vielä pari pykälää pidemmälle kuin Afrikan puhelinverkot. Kiinassahan kansa alkaa parissa vuodessa vaikka käyttää kenkien sijaan laskettelumonoja, jos puoluejohto niin haluaa.
 
Saisi tulla EU joka sanelisi uuden digitaalisen henkilökortin, jossa olisi myös ajoluvat mukana. Nyt sen vielä saisi aikaan ilman että on ihan kauheasti kansallisia toteutuksia olemassa. Sen ei tarvitse olla sen tietoturvallisempi kuin verkkopankkitunnukset koska esimerkksi itse pidän hukattuja verkkopankkitunnuksia paljon vaarallisempana kuin hukattua henkilökorttia. Se on kuitenkin kohtuu kovaa rahan haaskausta niiden muovikorttien tekeminen ja mieluummin en niitä kortteja suotta mukanani kantaisi.
 
Tuollainen "menkää muualle leikkimään" on nimenomaan suurkorporaatioille yleinen asenne harrastajia kohtaan. Halutaan tehdä selvä ero harrastuslaitteiden eli "lelujen" ja korporaatioiden itse hallitsemien suljettuja standardeja noudattavien "oikeiden aikuisten laitteiden" välille. Radio kuitenkin on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden monimutkaistamisesta esim. digitalisoimalla on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Asioiden pitäminen mahdollisimman yksinkertaisena on myös oleellinen osa standardien avoimuutta - hyvänä esimerkkinä yltiömonimutkaisuudesta esimerkiksi Microsoftin DOCX-tiedostomuoto, 5G ja monet muut sinänsä "avoimet standardit", joiden spesifikaatiot ovat tuhansia sivuja pitkiä eivätkä ne siis käytännössä ole minkään kovin pienen toimijan implementoitavissa.

Niillä yksinkertaisilla harrastusromppeilla nimenomaan pitää pystyä tekemään ihan oikeita asioita, jotta teknillistyvä yhteiskunta ylipäätään voidaan pitää avoimena. Asioita ei saa monimutkaistaa niin, etteivät harrastajat pysy kehityksessä mukana.

Monimutkaiset asiat usein tarvitsevat monimutkaisia standardeja. Suurkorporaatiot käyttävät miljardeja noiden teknologioiden kehitykseen, ei ne nyt lähde paskomaan noita investointeja sen takia, että saadaan helppo standardi joillekin harrastelijoille.
Jos speksataan joku “harrastelijaystävällinen“ avoin standardi, niin se johtaa todella nopeasti siihen, että yritykset eivät käytä sitä, vaan alkavat käyttämään omia suljettuja speksejään. Koska sillä avoimella standardilla ei pysty tekemään niitä yrityksen tarvitsemia juttuja läheskään riittävän hyvin. Jolloin taaskin menetetään se avointen standardien tärkein pointti, eli kilpailun edistäminen.
 
Monimutkaiset asiat usein tarvitsevat monimutkaisia standardeja. Suurkorporaatiot käyttävät miljardeja noiden teknologioiden kehitykseen, ei ne nyt lähde paskomaan noita investointeja sen takia, että saadaan helppo standardi joillekin harrastelijoille.
Jos speksataan joku “harrastelijaystävällinen“ avoin standardi, niin se johtaa todella nopeasti siihen, että yritykset eivät käytä sitä, vaan alkavat käyttämään omia suljettuja speksejään. Koska sillä avoimella standardilla ei pysty tekemään niitä yrityksen tarvitsemia juttuja läheskään riittävän hyvin. Jolloin taaskin menetetään se avointen standardien tärkein pointti, eli kilpailun edistäminen.

Puhumattakaan siitä, että lainaamasi viestin kirjoittajan esittämien vaatimusten toteuttamisen edellytyksenä olisi teknologisen kehityksen keinotekoinen pysäyttäminen tai vähintäänkin hillitseminen. Aika paljon vaadittu marginaalissa olevien "analogikolvaajien" toiminnan mahdollistamiseksi näin kvanttitietokoneiden vuonna 2023.
 
En mä sinänsä pidä huonona sitä, että FM-tekniikkaa ylläpidetään ihan vain poikkeusolojen varalle. Ja näin siis tehdäänkin. Ei kai uusi tekniikka ja analogiatekniikka tässä suhteessa sulje toisiaan pois millään tavalla. Keskustelu taisi alkaa siitä kun joku kaapelioperaattori lopetti FM-lähetykset jossain.

Radion merkitys
huoltovarmuuden kannalta on noussut viime vuosina jälleen keskusteluun, ensin koronaviruksen ja nyttemmin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.

Viranomaisten ja järjestöjen laatimaan 72 tunnin varautumissuositukseen sisältyy muun muassa patteriradioiden ja pattereiden säilyttäminen kotona muun muassa sähkökatkojen tai pahempien hätätilojen varalta.

 
Pystytkö antamaan esimerkin sellaisesta "monimutkaisesta asiasta", johon välttämättä tarvitaan niin monimutkaiset protokollat ja standardit, etteivät ne ole esimerkiksi yksittäisen koodarin implementoitavissa?

No esimerkiksi juurikin joku 5G:n kaltainen verkkokommunikaatiojärjestelmä on sellainen, että kyllä siinä nyt ainakin yksittäisellä koodarilla aika helvetisti aikaa palaisi.
 
DAB on DVB:n ohella toinen hyvä esimerkki teknologiasta, jota pakotettiin käyttöön ihan liian varhain. Siihen ei tullut suosittu mp3 vaan edeltävä mp2, joka vaatii enemmän kaistaa samaan laatuun. Sitten on kanavia, joissa näytteistys on rajattu 24 kilohertsiin ja bittivirta on 128 kbps tai alle. Ollaan siinä ja siinä rajalla, onko laatu parempaa kuin analogisena. DAB+ ilmeisesti olisi parempi, mutta en ole henk.koht. kuullut ikinä niin en osaa sanoa laadusta. Ilmeisesti siinäkin on ongelmana, että radiokanavat käyttävät todella matalaa bittitasoa - netissä mainittiin että esim. Australiassa olisi jollain kanavalla 64 kbps tai jopa 32 kbps:ään ja monoksi. Nämä ovat erikoisia valintoja. Varmaan sekin on radiokanavien huolena, että liian korkealaatuinen lähetys voitaisiin piraattikopioida. Siksi jokin 256 kbps DAB+ olisi ihan utopistinen ehdotus.
Kyllä DVB otettiin käyttöön pikemminkin liian myöhään. Ja samoin DVB-T2 otettiin käyttöön turhan myöhään sekin.

Esimerkiksi USA:ssa MPEG-2 -pohjaiset HD(!)-lähetykset alkoi rajoitetusti jo 1990-luvun puolivälissä.

MPEG-2 oli ihan hyvä pakkaustekniikka aikana, jolloin parempaakaan ei ollut tarjolla.

Mitä radioon tulee, niin DAB-lähetyksissä nuukaillaan bitratessa, koska siinä säästyy rahaa. Pusketaan aallot täyteen paskaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ihan kuten Suomessakin on tehty television puolella. Tuskin tässä nyt mikään piratismin pelko on oleellisessa roolissa.

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.
Monella ei ole, mutta kaipa enemmistöllä on muukin kuin autoradio. Toki kaikki eivät välttämättä tiedä tai muista sitä. FM-vastaanottimiahan oli yhdessä vaiheessa yleisesti matkapuhelimissakin, myös älypuhelimissa.

Ilman verkkovirtaa(ja peräti perusparistoilla) toimivaa FM-vastaanotinta suositellaan myös varautumismielessä. Kriisiolojen julkinen tiedotus toimii tällä alkukantaisella tekniikalla myös muiden tapojen pettäessä.
Väittäisin, että toissa keväänä meni FM-patteriradiot hyvin kaupaksi kun Ukrainan sota syttyi ja alueen ydinvoimaloissakin oli hämminkiä... Ostinpa minäkin simppelin taskuradion varuille.

Mutta eipä radiolle normaaliaikoina ole oikein mitään käyttöä. Autossa joskus kuuntelen vahingossa(!) kun mun "hieno" Android-head unit laittaa radion välillä itsestään päälle...

Kuitenkin ymmärtääkseni suomalaiset kuuntelee radiota edelleen aika paljon, ja erityisesti varmaan työpaikoilla. Toki tällaisessa käytössä ja kotikäytössäkin on ihan se ja sama, tuleeko se lähetys Netin kautta vai FM-aaltojen kautta (tai kaapelin kautta). Autossa FM-aallot on usein helpoin ratkaisu, vaikka teknisesti kaikilta onnistuu myös radion kuuntelu Netin kautta vaikka kännykällä ja äänen lähetys bluetoothilla (tai Android Autolla) autostereoihin, ellei varsinaisessa autostereossa ole Nettiä.
 
Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

No mitä siinä sitten on sellaista, joka sun mielestä on liian monimutkaista ja turhaa?
Se, että sä katsot vain sitä speksin sivumäärää, ei kyllä kerro mitään siitä, että se olisi liian monimutkainen.

Ei sinänsä etteikö noissa standardeissa olisi bloattia, tosin siinä ei ole taustalla mikään syy pitää harrastelijat loitolla. Vaan se, että kun sulla on se tusina eri yritystä survomassa omia ideoitaan ja IPR:äänsä sinne speksiin, niin siinä sitten tehdään niitä lehmänkauppoja ja lopputuloksena voi olla vähän läskiä speksissä.
 
Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.
Hep! Taloudessa on kaksi radiota plus kolme autoissa, kaikki aktiivikäytössä. Itse en katso televisiota juuri ollenkaan mutta radio pitää taustamelua koko ajan.
 
Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota?

Kaikissa älypuhelimissa missä vaan on 3.5 mm liitin on. Varsin yleisiä noi edelleen on. Eivät toki täytä noita kriisiajan edellytyksiä. Itselläni on paristoradio mutta vain akkuparistoja jotka lataamattomana ovat melko tyhjiä.

Edit: yllättäen monissa ei näytä olevan. Yhdessäkään iPhonessa ei ole koskaan ollut. Silti monissa nykyisinkin uutena myytävissä kyllä on, vaikkei sitä kovin edes mainita.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä radiota kuunnellaan hämmästyttävän paljon edelleen, tavoittaa ilmeisesti miljoonia suomalaisia joka päivä.

Toki teknisesti ottaen eihän kaikki välttämättä FM-aaltojen kautta sitä radiota kuuntele, mutta käytännössä varmasti pääosa.
 
FM-radioita taitaa itsellänikin olla erilaisissa laitteissa yhteensä varmaan 7-8kpl mutta eipä radiota FM-aaltoina tule kuunneltua kuin autossa. Akulla, paristoilla tai muuten sähkökatkon aikana kuunneltavassa muodossa FM-radioita löytyy itseasiassa yllättävän monta: autosta, varakännykästä, veivattavasta taskulampusta jossa on radio, radiopuhelimessakin on FM-radiomode ja onpa jopa yksi ihan perinteinen paristoilla toimiva radiokin.
 
FM-radiossa ei tietenkään kuule digitaalisia pakkausartefakteja ellei siellä soiteta mp3-tiedostoja, mutta muuten selität kyllä ihan omiasi. FM-radion toistokaista on 30 - 15000 Hz eli siitä puuttuvat alimmat bassot ja diskantit ylipäänsä aika pitkälti. Toki välillä 30-150 Hz on paljon bassoa nykymusiikissa. Dynamiikkaa on maksimissaan 50 dB kun CD:llä 96 dB. CD:llä on siis teoriassa luokkaa 40 000 kertaa enemmän dynamiikkaa.
Hyvin tehty CD on toki parempi mutta muuten FM-radio on verrattavissa analogiseen hifiin, kun lähetys ja vastaanotto on kunnossa (ei mitenkään itsestäänselvää). Käsittääkseni live-konserttia FM-radiolla lähetettynä on pidetty LP-levyä korkeatasoisempana. Taajuuskaistan ja dynamiikan rajoituksilla on useimmiten varsin vähän merkitystä käytännössä. Erillisten virittimien häiriöetäisyys on 70-80 dB luokkaa.

Silti, jos on vaikka tehokkaalla erillissarjalla ja subbarilla varustettu autosoitin, niin ero on aika merkittävä jos vertaa CD:tä ja FM-vastaanottoa.
Ongelma voi olla siinä, että etenkin kaupallisten FM-kanavien tekninen laatu on nykyään monesti kuraa. Vanhat radionauhoitukset kuulostavat paremmilta. Olisi hyvä erottaa teknologian ja sen käytännön sovellusten suorituskyky.

Kokeilepa kuunnella Ylen Ykköseltä jotain konserttia.
Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.
Ei FM ole mikään harrastemedia vaan yhä laajassa käytössä olevaa teknologiaa.

Teknisesti se menee juuri sen verran haastavaksi, että harrastajalla FM-radion toteuttaminen diskreeteistä komponenteista on miltei tekemätön paikka mutta AM-radio vielä onnistuu.
En mä sinänsä pidä huonona sitä, että FM-tekniikkaa ylläpidetään ihan vain poikkeusolojen varalle. Ja näin siis tehdäänkin. Ei kai uusi tekniikka ja analogiatekniikka tässä suhteessa sulje toisiaan pois millään tavalla. Keskustelu taisi alkaa siitä kun joku kaapelioperaattori lopetti FM-lähetykset jossain.
Parhaiten teknologia säilyy, kun sitä käytetään. Ei FM-radiossa ole mitään vikaa mediana ja useimmilla on käytettävissä ainakin jokin laite sen vastaanottoon.

Digiin pakottaminen johtaa siihen, että teknologia vähitellen kuihtuu. Ei kaapelin piirissä olevia asuinalueita ole suunniteltu antennivastaanottoon vuosikymmeniin, joten antennivastaanotto ei välttämättä ole edes mahdollista.

FM-taajuudet on tarkoitus ottaa kaapelinetin käyttöön. Tämä lienee viimeinen niitti radiovastaanotolle, kun nettisignaalit vuotavat ulos ties mistä kaapeloinneista ja hautaavat muutenkin heikon radion alleen.
 
Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?
Jotta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ne asiat mihin 5G "suunniteltu".
Ja yksi tärkeä juttu on toki se että yksittäinen insinööri/koodari porukka voi siihen suunnitella ja toteuttaa yksittäisen jutun.


Kaikissa älypuhelimissa missä vaan on 3.5 mm liitin on. Varsin yleisiä noi edelleen on. Eivät toki täytä noita kriisiajan edellytyksiä. Itselläni on paristoradio mutta vain akkuparistoja jotka lataamattomana ovat melko tyhjiä.
Onko noin, minulla mielikuva että aikojen saatossa käynyt vähiin, ensin katosi tuki ja sitten piirisarjoista viritin.

Featurepuhelimissa, ja kehitysmaa melleissa tyypillisempi. Mutta jos todella nyky luureissa oikeasti olen, niin hieno kuullu, jotain lähdettä kaipaan jossa listattu tuetut mallit ja ohjetta miten saa toimii.
 
Jotta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ne asiat mihin 5G "suunniteltu".
Ja yksi tärkeä juttu on toki se että yksittäinen insinööri/koodari porukka voi siihen suunnitella ja toteuttaa yksittäisen jutun.



Onko noin, minulla mielikuva että aikojen saatossa käynyt vähiin, ensin katosi tuki ja sitten piirisarjoista viritin.

Featurepuhelimissa, ja kehitysmaa melleissa tyypillisempi. Mutta jos todella nyky luureissa oikeasti olen, niin hieno kuullu, jotain lähdettä kaipaan jossa listattu tuetut mallit ja ohjetta miten saa toimii.
Esimerkiksi GSMArenan haulla parametrina FM radio löytyy listaa: Phone Finder results - GSMArena.com
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 505
Viestejä
4 745 940
Jäsenet
77 327
Uusin jäsen
kremis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom