Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Erkki_erikeepperi]

Ainakin vielä 1990-luvulla kanavien määrää rajoitti selvästi politiikka. Puhumattakaan aiemmin.

 

[Drinkkeri]

Paitsi että HD ei takaa hyvää kuvanlaatua ainakaan ilmaiskanavilla. Saattaa olla HD mutta pakattu niin rajusti että ei juuri tee mieli sitä mössöä katsoa.

SD-lähetys on tuohon tiukkaanpakattuun HD-lähetykseenkin verrattuna aivan hirveää mössöä.

 

[love_doctor]

Hyvä kirjoitus @love_doctor. Muutama kohta vähän särähti, lähinnä se että DVD:llä tekstitykset eivät ole poltettu kuvaan siinä mielessä kuin mitä ilmauksella yleensä tarkoitetaan vaan ne ovat erillisiä bittikarttoja ja toisaalta DVB:ssä tekstitykset ovat myös kuvia png-formaatissa.

Oikein hyvä tarkennus. Enpä muistanut, että DVB-tekstityskin on bittikartta. Muistelin ihan että olisi tekstiä. Sen verran aikaa kun viimeksi tullut kaapattua noita.

Eiköstä tuon digisiirtymän ylivoimaisesti suurin etu ollut se, että pystyttiin tunkemaan paljon enemmän kanavia samaan määrään taajuskaistoja?
Jonka lopputulos näkyy siinä, että kuinka paljon TV-kanavien määrä Suomessa kasvoi tuon siirtymän jälkeen.

Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.

 

[Haaskis]

Nope. Monessa paikkaa ne syötetään sinne palvelun sivulle joka sitten "etäkäyttää" pankin rajapintaa ja välittää sen maksun tms. yms. Tuollainen perinteinen systeemi on lähinnä enää käytössä kotimaisilla isoilla toimijoilla.

Missä muka syötetään pankin tunnukset suoraan palvelun sivuille? Kortin numeroa olen nähnyt pyydettävän, mutta ei koskaan tunnuksia.

 

[Tonnin Seteli]

Missä muka syötetään pankin tunnukset suoraan palvelun sivuille? Kortin numeroa olen nähnyt pyydettävän, mutta ei koskaan tunnuksia.

Tässä ei kai palvelulla viitattu verkkokauppaan, suoratoistopalveluun jne. vaan niiden käyttämään maksunvälityspalveluun. Toisin sanoen siis tunnukset syötetään jonkun Klarnan tms. pierusaitille eikä vain Säästöpankin omaan järjestelmään kuten ennen oli pyhä sääntö.

 

[penttip]

Onhan viime vuosina DigiTV:ssä ollut vielä sellaisia huvittavuuksia, että esimerkiksi Nelonen näkyi antenniverkossa vain SD laatuisena vuosina 2020-2023, ja kysessä on kuitenkin kanava joka on panostanut paljon myös sisältöihin ja ostanut kalliita formaatteja itselleen - ja niitä sitten on tihrusteltu SD laatuisina tai Ruutu-palvelun kautta. Vaikka HD lähetyksen laatu ei aina ole priimaa, on se sentään katselukelposita, ja hyvä että viimeinkin saadaan myös loput kanavat samalle viivalle. Tosin osa noista jäljellä olevista pikkubudjetin SD kanavista myös näyttää liukuhihnalta jotain jenkkihömppää siten että nähtävästi mitään konversiota ei ole sisällölle edes tehty, ja kuvä nykii niin maan penteleesti, mielenkiintoista nähdä korjautuuko tuo samalla kun lähetystekniikka muuttuu. Noista kun ei saa katselukelpoisia pelkästään resoluutiota nostamalla.

 

[JCSH]

Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.

 

[Tonnin Seteli]

Oikein hyvä tarkennus. Enpä muistanut, että DVB-tekstityskin on bittikartta. Muistelin ihan että olisi tekstiä. Sen verran aikaa kun viimeksi tullut kaapattua noita.



Ilmateitse joo, mutta kaapelissa oli ennenkin enemmän kanavia. Vaikea sanoa, monelleko DVB-T:n puute oli sitten kynnyskysymys ettei hankkinut vaikka kaapelia tai satelliittia.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.

Ennen maanpäällisten lähetysten digitalisaatiota oli tosiaan tilanne se, että enin osa tästäkin maasta sai tasan tarkkaan ne muutamat kanavat vaihtelevan suttuisina riippuen siitä miten paljon investoi, ja satelliittikanavat olivat mahdollisuus. Moni ei jo asennevammankaan puolesta ollut lautasantennista kiinnostunut ja se jäi Suomessa hämmentävän pitkälti marginaaliin vaikka kyllähän ihmisillä yleensä olisi ollut varaa. Ehkä kysymys oli myös siitä, ettei se tarjonta kiinnostanut. Nykyäänhän on DVB-T2/C kautta ihan eri tarjonta ja on putousta sun muuta mikä tuulipukua kahisuttaa. Tässä kohtaa digitalisaatio siis toimi ihan hyvin, myös huonolla alkuperäisellä toteutuksella ja aikataululla, kaikkine vikoineen. Toki siitä on tultu jo kauas ja koko radioteitse lähetettävä TV on jo vuosia ollut melkeinpä marginaalia.

 

[love_doctor]

Nykyäänhän on DVB-T2/C kautta ihan eri tarjonta ja on putousta sun muuta mikä tuulipukua kahisuttaa. Tässä kohtaa digitalisaatio siis toimi ihan hyvin, myös huonolla alkuperäisellä toteutuksella ja aikataululla, kaikkine vikoineen. Toki siitä on tultu jo kauas ja koko radioteitse lähetettävä TV on jo vuosia ollut melkeinpä marginaalia.

No, ilmaiskanavissa edelleen monessa on todella pikselöitynyttä kuvaa ja toisissa ohjelmiston laatu vaan kuraa. Maksullisten tilaaminen on vähän kyseenalaista kun netin kautta voi tilata paljon interaktiivisempia palveluita ja korkeammalla kuvanlaadulla kuin 1080i.

 

[takomo]

Laatukysymykset olisivat omankin keskustelun aihe mutta kaikkien pakottaminen huonompaan laatuun sopii kyllä tännekin

Kun kerran teräväpiirtoa katselee, niin aika vaikea palata takaisin. Melkoista oksennusta on SD-kuva kun HD:ta on hetken pällistellyt. Varsinkin jos on yhtään isompi televisio. Ei mikään elinehto, mutta takaisin tuskin on paluuta.

SD-lähetys on tuohon tiukkaanpakattuun HD-lähetykseenkin verrattuna aivan hirveää mössöä.

Tässä on olennaista tehdä ero formaatin teknisen suorituskyvyn ja käytännön tarjonnan välillä. Parempaa korkealaatuinen SD-sisältö on kuin ylipakattu HD.

Analogista TV-lähetystä ja DVD:ä voi varmaan pitää referenssitasona sille, miten hyvältä SD voi näyttää. Katselinpa juuri DVD:n FullHD-plasma-TV:stä, enkä kuvailisi laatua sanalla "oksennus". Kun tietää mitä katsoo, niin paikoitellen vähän pehmeä mutta pikemminkin yllättävän terävä. Skaalaimellakin tuntuu olevan vaikutusta: kuva oli parempi Bluray-soittimen skaalamana kuin TV:llä skaalaten. Lähtökohtaisesti kuvan skaalaaminen on huono juttu mutta natiivi-SD-laitteet alkavat olla harvinaisia.

Se, että SD-DTV-lähetykset on kuraa, ei johdu SD-formaatin heikkoudesta vaan ahnaasta pakkauksesta. Jotta yhden analogikanavan tilaan saadaan tusina kanavia samaan nippuun, yhdellekään ei riitä kovin kaksista bittivirtaa ja jälki on sen mukaista. Tässä onkin "...kun mikään ei toimi"-hetki: analogimaailmassa huonoa kuvaa pystyi monesti itse parantamaan paremmilla antennivehkeillä, jolloin usein kanavat sai näkymään aivan moitteettomalla laadulla. Kun DTV ylipakataan lähetinpäässä, korkeatasoista signaalia ei pysty enää mitenkään rekonstruoimaan. Kura on kuraa vaikka masto olisi vieressä.

Ei HD ole mikään ratkaisu, jos bittivirtaa ei kasvateta roimasti. HD-kuvaan Bluray on hyvä vertailukohta vaikka sekin on raskaasti pakattua. Minusta nykyisten HD-DTV-kanavien yleisilme on pehmeämpi kuin SD-kuva DVD:ltä. Tämä korostuu liikkuvassa kuvassa. Toki jokin still-kuva täydestä stadionista pesee SD-resoluution kuvan.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada kaapelia ja sateliitti TV tuppaa maksamaan suht paljon. DVB-T mahdollistaa sen, että pusketaan niitä ilmaiskanavia kaikille helpommin. Joten kaapeli ja/tai sateliitti eivät kyllä poistaneet sitä DVB-T:n tarvetta.

Jos ilmaiskanavat riittävät, niin peruspaketti satelliittivastaanottoon on pikemminkin alle kuin yli 100€. Tuskinpa se rahasta on kiinni vaan enemmänkin siitä, onko näkyvyyttä oikeaan suuntaan ja saako/haluaako asentaa lautasta seinälle.
Satelliittipaketit - Satelliitti - TV & AV

Täydellinen satelliittipaketti 80 cm + HD-digiboksi

Täydellinen satelliittipaketti 1 satelliitin SD- & HD-kanavien vastaanottoon. Suosittelemme Etelä-Suomeen.

www.satshop.fi

Ennen maanpäällisten lähetysten digitalisaatiota oli tosiaan tilanne se, että enin osa tästäkin maasta sai tasan tarkkaan ne muutamat kanavat vaihtelevan suttuisina riippuen siitä miten paljon investoi, ja satelliittikanavat olivat mahdollisuus. Moni ei jo asennevammankaan puolesta ollut lautasantennista kiinnostunut ja se jäi Suomessa hämmentävän pitkälti marginaaliin vaikka kyllähän ihmisillä yleensä olisi ollut varaa. Ehkä kysymys oli myös siitä, ettei se tarjonta kiinnostanut.

Jonkinlainen piikki satelliittivastaanotossa taisi tulla, kun formulat menivät maksukortille mutta satelliitissa RTL lähetti (lähettää?) ne suorana. Maaseutu-antennivastaanottoon verrattuna satellitista sai todella korkeatasoista kuvaa jo analogisena. Tulipa näitä itsekin värkättyä myös diginä. Joillakin Saksan pääkanavilla SD-lähetys oli jotain 7-10 Mbits. Näytti ihan hyvältä. Ei paljoa hymyilyttänyt siirtyä kotimaisille DTV-kanaville.

 

[Pekste]

DAB – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tässä on kanssa yksi digitalisaation helmistä. Ilmeisen harva halusi ns. digitaalisen radion. Muistan kyllä hyvin ajan, kun DAB lopetettiin Suomessa.

 

[Tonnin Seteli]

DAB – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tässä on kanssa yksi digitalisaation helmistä. Ilmeisen harva halusi ns. digitaalisen radion. Muistan kyllä hyvin ajan, kun DAB lopetettiin Suomessa.

Liittyy radion rooliin. Ilmeisen harva haluaa ylipäänsä kuunnella radiota esimerkiksi kotona, siis kuuntelupaikassa jossa laadukkaampi lähetys auttaisi mitään ja johon haluaisi ostaa erikoislaitteita. Lähinnä jotkut eläkeläiset kuuntelevat Ylen uutislähetyksiä tai jumalanpalvelusta, ja tämä kohderyhmä ei välitä äänenlaadusta vähääkään saati käytä johonkin keittiöradioon yli sataa markkaa.

Yleensähän radio soi esimerkiksi autossa tai haalarihommissa taustalla hallissa tahi kuulosuojaimissa, koska näin on tapana ja laitteet yleensä on vaikka vahingossakin olemassa. Muutakaan kuunneltavaa ei ole ellei näe edes hieman vaivaa. Eikä siitä niin kauan ole kun vaivaa olisi pitänyt nähdä vähäistä enemmän. DAB ehti jo pahasti kuolla ennen kuin oli etäisestikään nykyisen kaltaista audiostreamien kulttuuria saati tekniikkaa vastaanottaa niitä joka paikassa.

 

[JCSH]

Jos ilmaiskanavat riittävät, niin peruspaketti satelliittivastaanottoon on pikemminkin alle kuin yli 100€. Tuskinpa se rahasta on kiinni vaan enemmänkin siitä, onko näkyvyyttä oikeaan suuntaan ja saako/haluaako asentaa lautasta seinälle.
Satelliittipaketit - Satelliitti - TV & AV

Täydellinen satelliittipaketti 80 cm + HD-digiboksi

Täydellinen satelliittipaketti 1 satelliitin SD- & HD-kanavien vastaanottoon. Suosittelemme Etelä-Suomeen.

www.satshop.fi

Ymmärsinkö nyt jotain väärin, mutta tuon linkin perusteella sain sellaisen käsityksen, että jos haluat katsoa niitä Suomen peruskanavia sateliitilla, niin sulla pitää olla Canal Digital tilaus. Paitsi jos satut asumaan jossain antenniverkon katvealueella, jolloin Digita maksaa sateliitin.

 

[Paapaa]

Tässä on olennaista tehdä ero formaatin teknisen suorituskyvyn ja käytännön tarjonnan välillä. Parempaa korkealaatuinen SD-sisältö on kuin ylipakattu HD.

Käytännössä kuitenkin esim. YLEn HD-kuva (ainakin kaapelissa, ei kokemusta antennista) on valovuosia parempaa kuin SD-kuva. En osaa sanoa, kuinka laadukasta olisi ollut paras mahdollinen SD-kuva tai olisiko sen tarjoaminen ollut jostain muusta syystä järkevää. Fakta on että laatu nousi merkittävästi kun HD-tekniikka otettiin käyttöön. Ja tälläkin hetkellä HD pieksee SD:n.

 

[takomo]

Liittyy radion rooliin. Ilmeisen harva haluaa ylipäänsä kuunnella radiota esimerkiksi kotona, siis kuuntelupaikassa jossa laadukkaampi lähetys auttaisi mitään ja johon haluaisi ostaa erikoislaitteita. Lähinnä jotkut eläkeläiset kuuntelevat Ylen uutislähetyksiä tai jumalanpalvelusta, ja tämä kohderyhmä ei välitä äänenlaadusta vähääkään saati käytä johonkin keittiöradioon yli sataa markkaa.

Yleensähän radio soi esimerkiksi autossa tai haalarihommissa taustalla hallissa tahi kuulosuojaimissa, koska näin on tapana ja laitteet yleensä on vaikka vahingossakin olemassa. Muutakaan kuunneltavaa ei ole ellei näe edes hieman vaivaa. Eikä siitä niin kauan ole kun vaivaa olisi pitänyt nähdä vähäistä enemmän. DAB ehti jo pahasti kuolla ennen kuin oli etäisestikään nykyisen kaltaista audiostreamien kulttuuria saati tekniikkaa vastaanottaa niitä joka paikassa.

Radion käyttötavoissa on varmasti eroja, mutta ainakin itselläni on ollut viritinvahvistin keskusantennissa kiinni ja sieltä on tullut kuunneltua vaihtelevasti erinäisiä radiokanavia. Kun yksi alkaa ärsyttää hyppää seuraavalle. On toki niin, että monen paikallisradion äänenlaatu jättää melko tavalla toivomisen varaa mutta kyllä se nettikuran voittaa.

Tässä onkin tullut tälläinen "'Digitalisaatio - kun mikään ei toimi"-ylläri, kun kaapelioperaattori lopetti FM-kanavien välittämisen keskusantennissa. Nyt on sitten sen varassa, mitä onnistuu antennivirityksillä poimimaan. On se nyt yksi helvetti, jos radio lakkaa toimimasta. Siis ... *radio*, jolla ei ole mitään tekemistä digin kanssa! Ampua pitäisi net ketkä tämän on aiheuttaneet.

Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.

 

[JCSH]

Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.

En tiedä mikä lasketaan “tiukasti pakatuksi netti-streamaukseksi”, mutta nykyään nettistreameissa alkaa 256k AAC olemaan aikalailla peruskauraa. Siihen verrattuna ei kyllä kenenkään enää pitäisi kaivata FM-radion laatua.

*edit*
Tai siis toki voi kaivata samaan tapaan, kuin väki kaipaa sitä LP:iden äänenlaatua. Eli subjektiivisistä syistä kaivataan objektiivisesti paljon paskempaa äänenlaatua.

 

[takomo]

Käytännössä kuitenkin esim. YLEn HD-kuva (ainakin kaapelissa, ei kokemusta antennista) on valovuosia parempaa kuin SD-kuva. En osaa sanoa, kuinka laadukasta olisi ollut paras mahdollinen SD-kuva tai olisiko sen tarjoaminen ollut jostain muusta syystä järkevää. Fakta on että laatu nousi merkittävästi kun HD-tekniikka otettiin käyttöön. Ja tälläkin hetkellä HD pieksee SD:n.

SD- ja HD-kuvan laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, millä laatutasolla niitä kulloinkin halutaan lähettää. Kun HD:a halutaan promota, voi 'vähän' leikata SD:n laadusta, jotta pihtiputaan mummokin näkee eron.

Ennen kuin tuomitset SD-formaatin, niin katso nyt pari hyvälaatuista DVD-elokuvaa. Itsellä valikoitui vertailukohdiksi DVD:ltä Tarantinon Kill Blll 1&2 ja Nelosen HD:lta Amazing race ja Haluatko miljonääriksi. Bittivirta on oleellisempaa kuin nimellisresoluutio.

 

[Antw]

SD- ja HD-kuvan laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, millä laatutasolla niitä kulloinkin halutaan lähettää. Kun HD:a halutaan promota, voi 'vähän' leikata SD:n laadusta, jotta pihtiputaan mummokin näkee eron.

Ennen kuin tuomitset SD-formaatin, niin katso nyt pari hyvälaatuista DVD-elokuvaa. Itsellä valikoitui vertailukohdiksi DVD:ltä Tarantinon Kill Blll 1&2 ja Nelosen HD:lta Amazing race ja Haluatko miljonääriksi. Bittivirta on oleellisempaa kuin nimellisresoluutio.

Tottakai bittivirta vaikuttaa oleellisesti, mutta (ainakin jotkin) blu-ray-soittimet osaavat upscaleta kuvan 1080P-formaattiin yllättävän näyttävästi. Myös tv:n koko ja yleinen kuvanlaatu on avainasemassa.

 

[love_doctor]

Teknisesti FM-radio on hyvinkin korkeatasoinen formaatti, joka ei paljon häviä CD:lle. Se on hyvinkin verrattavissa LP-levyyn ja hyvin säädettyyn C-kasettiin. Se ei ole edes periaatteessa korvattavissa millään tiukasti pakatulla netti-streamauksella. DAB kaatui osaltaan juuri siihen, että se oli laadultaan heikko moneen käyttöön. Riittää toki uutisten kuunteluun ja talliradioon mutta ei mihinkään, missä laadulla on väliä.

FM-radiossa ei tietenkään kuule digitaalisia pakkausartefakteja ellei siellä soiteta mp3-tiedostoja, mutta muuten selität kyllä ihan omiasi. FM-radion toistokaista on 30 - 15000 Hz eli siitä puuttuvat alimmat bassot ja diskantit ylipäänsä aika pitkälti. Toki välillä 30-150 Hz on paljon bassoa nykymusiikissa. Dynamiikkaa on maksimissaan 50 dB kun CD:llä 96 dB. CD:llä on siis teoriassa luokkaa 40 000 kertaa enemmän dynamiikkaa. Käytännössä enemmän, koska kuuluvuus esim. autokäytössä vaihtelee suuresti. Toisaalta nykymusiikki on pilalle kompressoitua, joten sitä ei ehkä edes tarvita. Silti, jos on vaikka tehokkaalla erillissarjalla ja subbarilla varustettu autosoitin, niin ero on aika merkittävä jos vertaa CD:tä ja FM-vastaanottoa.

Tässä on kanssa yksi digitalisaation helmistä. Ilmeisen harva halusi ns. digitaalisen radion. Muistan kyllä hyvin ajan, kun DAB lopetettiin Suomessa.

DAB on DVB:n ohella toinen hyvä esimerkki teknologiasta, jota pakotettiin käyttöön ihan liian varhain. Siihen ei tullut suosittu mp3 vaan edeltävä mp2, joka vaatii enemmän kaistaa samaan laatuun. Sitten on kanavia, joissa näytteistys on rajattu 24 kilohertsiin ja bittivirta on 128 kbps tai alle. Ollaan siinä ja siinä rajalla, onko laatu parempaa kuin analogisena. DAB+ ilmeisesti olisi parempi, mutta en ole henk.koht. kuullut ikinä niin en osaa sanoa laadusta. Ilmeisesti siinäkin on ongelmana, että radiokanavat käyttävät todella matalaa bittitasoa - netissä mainittiin että esim. Australiassa olisi jollain kanavalla 64 kbps tai jopa 32 kbps:ään ja monoksi. Nämä ovat erikoisia valintoja. Varmaan sekin on radiokanavien huolena, että liian korkealaatuinen lähetys voitaisiin piraattikopioida. Siksi jokin 256 kbps DAB+ olisi ihan utopistinen ehdotus.

edit: DAB+ olisi kyllä mielenkiintoinen jos sen laatua ei raiskattaisi liian matalalla bittitasolla. Voisi säästää energiaa ja parantaa kuuluvuutta huomattavasti FM:ään nähden.

 

[Sompi]

Radion on ihan hyvä olla analoginen siksikin, että analogista radiolähetystä voidaan kuunnella teknisesti yksinkertaisilla vastaanottimilla, jollaisen voi yksinkertaisimmillaan koota melko pienestä määrästä elektroniikan komponentteja. On huono asia, jos teknologia kehittyy sellaiseen suuntaan, ettei se enää ole helposti lähestyttävää esimerkiksi aloittelevan elektroniikkaharrastajan näkökulmasta.

 

[Tonnin Seteli]

On huono asia, jos teknologia kehittyy sellaiseen suuntaan, ettei se enää ole helposti lähestyttävää esimerkiksi aloittelevan elektroniikkaharrastajan näkökulmasta.

Kaikki teknologia kehittyy auttamatta monimutkaisemmaksi eli vaikeammaksi aloittelevan harrastajan näkökulmasta. Tämä puolestaan johtaa erikoisalojen fakkiutumiseen entisestään. Toisaalta tällä ongelmalla ei voi oikein perustella kehityksen jarruttamista.

 

[Antw]

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.

 

[Sompi]

Vaihtoehtona on tietysti teknodystopia, jossa normaali eläminen yhteiskunnassa tapahtuu kansainvälisten suurkorporaatioiden hallitseman teknologian ehdoilla ja kukaan ei tiedä, miten jokapäiväisessä elämässä käytetyt tekniset laitteet toimivat.

 

[Antw]

Vaihtoehtona on tietysti teknodystopia, jossa normaali eläminen yhteiskunnassa tapahtuu kansainvälisten suurkorporaatioiden hallitseman teknologian ehdoilla ja kukaan ei tiedä, miten jokapäiväisessä elämässä käytetyt tekniset laitteet toimivat.

Ei peruskäyttäjän tarvitse, eikä ole koskaan tarvinnutkaan tietää kovin syvällisesti, miten jokin elektroninen laite toimii. Harrastelijat ja puuhastelijat ovat ihan eri lukunsa, ja harrastella voi myös niillä vanhoilla romppeilla.

 

[Tonnin Seteli]

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen.

Monella ei ole, mutta kaipa enemmistöllä on muukin kuin autoradio. Toki kaikki eivät välttämättä tiedä tai muista sitä. FM-vastaanottimiahan oli yhdessä vaiheessa yleisesti matkapuhelimissakin, myös älypuhelimissa.

Ilman verkkovirtaa(ja peräti perusparistoilla) toimivaa FM-vastaanotinta suositellaan myös varautumismielessä. Kriisiolojen julkinen tiedotus toimii tällä alkukantaisella tekniikalla myös muiden tapojen pettäessä.

Minulla on ainakin parit kuulosuojaimet joissa on myös FM-vastaanotin ja Baofengin kapula, jossa on myös FM-kuuntelumoodi. Ei ole sellaista mummosuosituksen mukaista alkaleakeilla toimivaa pikkuradiota. Ellei jossain ulkovarastossa ole joku paska ghettoblasteri. Niitä D-paristoja ei toki ole, eikä ole tarvettakaan, käyttövoimasuositus kun perustuu oletukseen mitä tavaraa normaalin kerrostaloasunnon siivouskomerossa yleensä on, tai oli 80-luvulla.

Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.

Tosin tässähän kävi lopulta hyvin. DAB ei yleistynyt silloin kun siitä olisi saatu jotain hyötyä. Nyt se on jo vanhanaikainen ja erilaisia äänisisältöjä on tarjolla kehittyneemmällä tekniikalla. Perinteinen radio tekee tehtävänsä siinä perusroolissa joka sillä on.

Tätä voi verrata siihen, että joissakin kehitysmaissa ei koskaan tehty eikä ikinä tehdä kuparista lankapuhelinverkkoa, analogista tai digitaalista. Ennen kuin siihen vaiheeseen olisi päästy, oli kaikilla jo matkapuhelimet ja alueella niille verkko.

 

[Sompi]

Ei peruskäyttäjän tarvitse, eikä ole koskaan tarvinnutkaan tietää kovin syvällisesti, miten jokin elektroninen laite toimii. Harrastelijat ja puuhastelijat ovat ihan eri lukunsa, ja harrastella voi myös niillä vanhoilla romppeilla.

Tuollainen "menkää muualle leikkimään" on nimenomaan suurkorporaatioille yleinen asenne harrastajia kohtaan. Halutaan tehdä selvä ero harrastuslaitteiden eli "lelujen" ja korporaatioiden itse hallitsemien suljettuja standardeja noudattavien "oikeiden aikuisten laitteiden" välille. Radio kuitenkin on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden monimutkaistamisesta esim. digitalisoimalla on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Asioiden pitäminen mahdollisimman yksinkertaisena on myös oleellinen osa standardien avoimuutta - hyvänä esimerkkinä yltiömonimutkaisuudesta esimerkiksi Microsoftin DOCX-tiedostomuoto, 5G ja monet muut sinänsä "avoimet standardit", joiden spesifikaatiot ovat tuhansia sivuja pitkiä eivätkä ne siis käytännössä ole minkään kovin pienen toimijan implementoitavissa.

Niillä yksinkertaisilla harrastusromppeilla nimenomaan pitää pystyä tekemään ihan oikeita asioita, jotta teknillistyvä yhteiskunta ylipäätään voidaan pitää avoimena. Asioita ei saa monimutkaistaa niin, etteivät harrastajat pysy kehityksessä mukana.

 

[chrisekh]

Tätä voi verrata siihen, että joissakin kehitysmaissa ei koskaan tehty eikä ikinä tehdä kuparista lankapuhelinverkkoa, analogista tai digitaalista. Ennen kuin siihen vaiheeseen olisi päästy, oli kaikilla jo matkapuhelimet ja alueella niille verkko.

Kiinassa hypättiin suoraan käteismaksamisesta kännykkä maksamiseen. Korttimaksaminen jäi lähes kokonaan välistä. Muutos tapahtui ihan järkyttävän nopeasti. Luokkaa 2016 jokainen maksoi käteisellä ja 2018 kenelläkään ei ollut lompakkoa taskussa. Kännykkä maksaminen on ihan järkyttävän vikaherkkää verrattuna kortteihin tai käteiseen mutta ei tunnu haittaavan. Tilanne on nimittäin melko komeaa, jos onnistuu kännissä hukkaamaan kännykkänsä kylillä. Ei auta kuin kävellä kotiin.
Mobilepay tuntuu edelleen olevan kovin lasten kengissä Suomessa, jos katsoo yli 50-vuotiaita ihmisiä.

 

[Tonnin Seteli]

Kiinassa hypättiin suoraan käteismaksamisesta kännykkä maksamiseen. Korttimaksaminen jäi lähes kokonaan välistä. Muutos tapahtui ihan järkyttävän nopeasti. Luokkaa 2016 jokainen maksoi käteisellä ja 2018 kenelläkään ei ollut lompakkoa taskussa. Kännykkä maksaminen on ihan järkyttävän vikaherkkää verrattuna kortteihin tai käteiseen mutta ei tunnu haittaavan. Tilanne on nimittäin melko komeaa, jos onnistuu kännissä hukkaamaan kännykkänsä kylillä. Ei auta kuin kävellä kotiin.
Mobilepay tuntuu edelleen olevan kovin lasten kengissä Suomessa, jos katsoo yli 50-vuotiaita ihmisiä.

Vähän hipsterijuttuhan se suurimmassa osassa Suomea edelleen on käyttää maksupääteostoissa älylaitetta kortin sijaan. Kiinassa kai homma eteni sillä toisella tavalla? Länkkärityyliin ei taida yleensä sopia että jossain kojussa maksettaisiin samaan tyyliin kuin teinit vippaavat kaverille rahaa. Enkä näe kumpaakaan mainittua niinkään ikäryhmäasiana.

Niillä vanhuksilla takauma on usein perustavammalla tasolla eli ei edes ole sitä älypuhelinta tai ainakaan sitä ei juuri hyödynnetä neljännesvuosisadan takaista matopeliluuria laajemmin.

Koko Kiinan käyttö vertailukohtana menee muutenkin vielä pari pykälää pidemmälle kuin Afrikan puhelinverkot. Kiinassahan kansa alkaa parissa vuodessa vaikka käyttää kenkien sijaan laskettelumonoja, jos puoluejohto niin haluaa.

 

[chrisekh]

Saisi tulla EU joka sanelisi uuden digitaalisen henkilökortin, jossa olisi myös ajoluvat mukana. Nyt sen vielä saisi aikaan ilman että on ihan kauheasti kansallisia toteutuksia olemassa. Sen ei tarvitse olla sen tietoturvallisempi kuin verkkopankkitunnukset koska esimerkksi itse pidän hukattuja verkkopankkitunnuksia paljon vaarallisempana kuin hukattua henkilökorttia. Se on kuitenkin kohtuu kovaa rahan haaskausta niiden muovikorttien tekeminen ja mieluummin en niitä kortteja suotta mukanani kantaisi.

 

[JCSH]

Tuollainen "menkää muualle leikkimään" on nimenomaan suurkorporaatioille yleinen asenne harrastajia kohtaan. Halutaan tehdä selvä ero harrastuslaitteiden eli "lelujen" ja korporaatioiden itse hallitsemien suljettuja standardeja noudattavien "oikeiden aikuisten laitteiden" välille. Radio kuitenkin on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden monimutkaistamisesta esim. digitalisoimalla on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Asioiden pitäminen mahdollisimman yksinkertaisena on myös oleellinen osa standardien avoimuutta - hyvänä esimerkkinä yltiömonimutkaisuudesta esimerkiksi Microsoftin DOCX-tiedostomuoto, 5G ja monet muut sinänsä "avoimet standardit", joiden spesifikaatiot ovat tuhansia sivuja pitkiä eivätkä ne siis käytännössä ole minkään kovin pienen toimijan implementoitavissa.

Niillä yksinkertaisilla harrastusromppeilla nimenomaan pitää pystyä tekemään ihan oikeita asioita, jotta teknillistyvä yhteiskunta ylipäätään voidaan pitää avoimena. Asioita ei saa monimutkaistaa niin, etteivät harrastajat pysy kehityksessä mukana.

Monimutkaiset asiat usein tarvitsevat monimutkaisia standardeja. Suurkorporaatiot käyttävät miljardeja noiden teknologioiden kehitykseen, ei ne nyt lähde paskomaan noita investointeja sen takia, että saadaan helppo standardi joillekin harrastelijoille.
Jos speksataan joku “harrastelijaystävällinen“ avoin standardi, niin se johtaa todella nopeasti siihen, että yritykset eivät käytä sitä, vaan alkavat käyttämään omia suljettuja speksejään. Koska sillä avoimella standardilla ei pysty tekemään niitä yrityksen tarvitsemia juttuja läheskään riittävän hyvin. Jolloin taaskin menetetään se avointen standardien tärkein pointti, eli kilpailun edistäminen.

 

[Francis Ford Mondeo]

Monimutkaiset asiat usein tarvitsevat monimutkaisia standardeja. Suurkorporaatiot käyttävät miljardeja noiden teknologioiden kehitykseen, ei ne nyt lähde paskomaan noita investointeja sen takia, että saadaan helppo standardi joillekin harrastelijoille.
Jos speksataan joku “harrastelijaystävällinen“ avoin standardi, niin se johtaa todella nopeasti siihen, että yritykset eivät käytä sitä, vaan alkavat käyttämään omia suljettuja speksejään. Koska sillä avoimella standardilla ei pysty tekemään niitä yrityksen tarvitsemia juttuja läheskään riittävän hyvin. Jolloin taaskin menetetään se avointen standardien tärkein pointti, eli kilpailun edistäminen.

Puhumattakaan siitä, että lainaamasi viestin kirjoittajan esittämien vaatimusten toteuttamisen edellytyksenä olisi teknologisen kehityksen keinotekoinen pysäyttäminen tai vähintäänkin hillitseminen. Aika paljon vaadittu marginaalissa olevien "analogikolvaajien" toiminnan mahdollistamiseksi näin kvanttitietokoneiden vuonna 2023.

 

[Paapaa]

En mä sinänsä pidä huonona sitä, että FM-tekniikkaa ylläpidetään ihan vain poikkeusolojen varalle. Ja näin siis tehdäänkin. Ei kai uusi tekniikka ja analogiatekniikka tässä suhteessa sulje toisiaan pois millään tavalla. Keskustelu taisi alkaa siitä kun joku kaapelioperaattori lopetti FM-lähetykset jossain.

Radion merkitys

huoltovarmuuden kannalta on noussut viime vuosina jälleen keskusteluun, ensin koronaviruksen ja nyttemmin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.

Viranomaisten ja järjestöjen laatimaan 72 tunnin varautumissuositukseen sisältyy muun muassa patteriradioiden ja pattereiden säilyttäminen kotona muun muassa sähkökatkojen tai pahempien hätätilojen varalta.

Radiossa on ylivoimainen käyttöliittymä, huoltovarma tekniikka ja helposti kohdistettavat sisällöt | Digita

Kesä on kuuminta aikaa radion kuuntelulle, tapahtuipa se liikenteessä, mökkilaiturilla tai veneillessä. Eheän signaalin ja hyvän kuuluvuuden koko Suomeen takaa Digita, jonka osaamiseen nojaavat kaikki…

www.digita.fi

 

[Sompi]

Monimutkaiset asiat usein tarvitsevat monimutkaisia standardeja.

Pystytkö antamaan esimerkin sellaisesta "monimutkaisesta asiasta", johon välttämättä tarvitaan niin monimutkaiset protokollat ja standardit, etteivät ne ole esimerkiksi yksittäisen koodarin implementoitavissa?

Kiinassa hypättiin suoraan käteismaksamisesta kännykkä maksamiseen. Korttimaksaminen jäi lähes kokonaan välistä. Muutos tapahtui ihan järkyttävän nopeasti. Luokkaa 2016 jokainen maksoi käteisellä ja 2018 kenelläkään ei ollut lompakkoa taskussa. Kännykkä maksaminen on ihan järkyttävän vikaherkkää verrattuna kortteihin tai käteiseen

Kiinassa myös valuuttaa hallinnoiva taho pystyy rajoittamaan yksittäisen kansalaisen rahan käyttöä ja vaikkapa estämään tiettyjen asioiden ostamisen, jos kansalaispisteet eivät riitä. Samanlaista järjestelmää tietyt tahot ajavat tänne Euroopan Unioniinkin.

Kaiken järjen mukaan käteisen käytön estämisen ja kontrolloituun digirahaan siirtäminen tulisi laskemaan valuutan arvoa merkittävästi. Eihän kukaan halua hankkia valuuttaa, jolla ei välttämättä saa ostettua haluamiaan asioita haluamanaan hetkenä - sellaisesta valuutasta pyritään pikimmiten eroon ja vaihdetaan se vapaampaan rahaan, jonka voi vaikka nostaa seteleiksi tai arvometalliksi. Ainoa mahdollinen syy haluta tuollaista kontrolloitua valuuttaa olisi aikomus ostaa jotain kyseiseen valuuttaan assosioituvalla valuutta-alueella tuotettua tuotetta, mutta koska EU:ssa ei enää edes oikein mitään tuoteta, loputkin tehtaat lähtevät täältä kovaa vauhtia pois ja vallassa oleva porukka vieläpä tekee kaikkensa vauhdittaakseen sitäkin kehityssuuntaa, niin kontrolloituun digirahaan siirtyminen tulisi kyllä romahduttamaan EU:n talouden totaalisesti. Sillä arvottomalla valuutalla ei sitten oikein voi myöskään ostaa mitään tuontituotteita.

Tuo kontrolloitu raha voi jollain tasolla toimia Kiinassa, koska länsimaat ovat ulkoistaneet kaiken tuotantonsa sinne. Huono asiahan se tietysti silti on vapauden ja ihmisoikeuksien kannalta.

 

[JCSH]

Pystytkö antamaan esimerkin sellaisesta "monimutkaisesta asiasta", johon välttämättä tarvitaan niin monimutkaiset protokollat ja standardit, etteivät ne ole esimerkiksi yksittäisen koodarin implementoitavissa?

No esimerkiksi juurikin joku 5G:n kaltainen verkkokommunikaatiojärjestelmä on sellainen, että kyllä siinä nyt ainakin yksittäisellä koodarilla aika helvetisti aikaa palaisi.

 

[Erkki_erikeepperi]

DAB on DVB:n ohella toinen hyvä esimerkki teknologiasta, jota pakotettiin käyttöön ihan liian varhain. Siihen ei tullut suosittu mp3 vaan edeltävä mp2, joka vaatii enemmän kaistaa samaan laatuun. Sitten on kanavia, joissa näytteistys on rajattu 24 kilohertsiin ja bittivirta on 128 kbps tai alle. Ollaan siinä ja siinä rajalla, onko laatu parempaa kuin analogisena. DAB+ ilmeisesti olisi parempi, mutta en ole henk.koht. kuullut ikinä niin en osaa sanoa laadusta. Ilmeisesti siinäkin on ongelmana, että radiokanavat käyttävät todella matalaa bittitasoa - netissä mainittiin että esim. Australiassa olisi jollain kanavalla 64 kbps tai jopa 32 kbps:ään ja monoksi. Nämä ovat erikoisia valintoja. Varmaan sekin on radiokanavien huolena, että liian korkealaatuinen lähetys voitaisiin piraattikopioida. Siksi jokin 256 kbps DAB+ olisi ihan utopistinen ehdotus.

Kyllä DVB otettiin käyttöön pikemminkin liian myöhään. Ja samoin DVB-T2 otettiin käyttöön turhan myöhään sekin.

Esimerkiksi USA:ssa MPEG-2 -pohjaiset HD(!)-lähetykset alkoi rajoitetusti jo 1990-luvun puolivälissä.

MPEG-2 oli ihan hyvä pakkaustekniikka aikana, jolloin parempaakaan ei ollut tarjolla.

Mitä radioon tulee, niin DAB-lähetyksissä nuukaillaan bitratessa, koska siinä säästyy rahaa. Pusketaan aallot täyteen paskaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ihan kuten Suomessakin on tehty television puolella. Tuskin tässä nyt mikään piratismin pelko on oleellisessa roolissa.

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.

Monella ei ole, mutta kaipa enemmistöllä on muukin kuin autoradio. Toki kaikki eivät välttämättä tiedä tai muista sitä. FM-vastaanottimiahan oli yhdessä vaiheessa yleisesti matkapuhelimissakin, myös älypuhelimissa.

Ilman verkkovirtaa(ja peräti perusparistoilla) toimivaa FM-vastaanotinta suositellaan myös varautumismielessä. Kriisiolojen julkinen tiedotus toimii tällä alkukantaisella tekniikalla myös muiden tapojen pettäessä.

Väittäisin, että toissa keväänä meni FM-patteriradiot hyvin kaupaksi kun Ukrainan sota syttyi ja alueen ydinvoimaloissakin oli hämminkiä... Ostinpa minäkin simppelin taskuradion varuille.

Mutta eipä radiolle normaaliaikoina ole oikein mitään käyttöä. Autossa joskus kuuntelen vahingossa(!) kun mun "hieno" Android-head unit laittaa radion välillä itsestään päälle...

Kuitenkin ymmärtääkseni suomalaiset kuuntelee radiota edelleen aika paljon, ja erityisesti varmaan työpaikoilla. Toki tällaisessa käytössä ja kotikäytössäkin on ihan se ja sama, tuleeko se lähetys Netin kautta vai FM-aaltojen kautta (tai kaapelin kautta). Autossa FM-aallot on usein helpoin ratkaisu, vaikka teknisesti kaikilta onnistuu myös radion kuuntelu Netin kautta vaikka kännykällä ja äänen lähetys bluetoothilla (tai Android Autolla) autostereoihin, ellei varsinaisessa autostereossa ole Nettiä.

 

[Sompi]

No esimerkiksi juurikin joku 5G:n kaltainen verkkokommunikaatiojärjestelmä on sellainen, että kyllä siinä nyt ainakin yksittäisellä koodarilla aika helvetisti aikaa palaisi.

Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

 

[Sompi]

No esimerkiksi juurikin joku 5G:n kaltainen verkkokommunikaatiojärjestelmä on sellainen, että kyllä siinä nyt ainakin yksittäisellä koodarilla aika helvetisti aikaa palaisi.

Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

 

[Sompi]

No esimerkiksi juurikin joku 5G:n kaltainen verkkokommunikaatiojärjestelmä on sellainen, että kyllä siinä nyt ainakin yksittäisellä koodarilla aika helvetisti aikaa palaisi.

Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

 

[JCSH]

Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

No mitä siinä sitten on sellaista, joka sun mielestä on liian monimutkaista ja turhaa?
Se, että sä katsot vain sitä speksin sivumäärää, ei kyllä kerro mitään siitä, että se olisi liian monimutkainen.

Ei sinänsä etteikö noissa standardeissa olisi bloattia, tosin siinä ei ole taustalla mikään syy pitää harrastelijat loitolla. Vaan se, että kun sulla on se tusina eri yritystä survomassa omia ideoitaan ja IPR:äänsä sinne speksiin, niin siinä sitten tehdään niitä lehmänkauppoja ja lopputuloksena voi olla vähän läskiä speksissä.

 

[pertsavk]

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.

Hep! Taloudessa on kaksi radiota plus kolme autoissa, kaikki aktiivikäytössä. Itse en katso televisiota juuri ollenkaan mutta radio pitää taustamelua koko ajan.

 

[leffo]

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota?

Kaikissa älypuhelimissa missä vaan on 3.5 mm liitin on. Varsin yleisiä noi edelleen on. Eivät toki täytä noita kriisiajan edellytyksiä. Itselläni on paristoradio mutta vain akkuparistoja jotka lataamattomana ovat melko tyhjiä.

Edit: yllättäen monissa ei näytä olevan. Yhdessäkään iPhonessa ei ole koskaan ollut. Silti monissa nykyisinkin uutena myytävissä kyllä on, vaikkei sitä kovin edes mainita.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä radiota kuunnellaan hämmästyttävän paljon edelleen, tavoittaa ilmeisesti miljoonia suomalaisia joka päivä.

Toki teknisesti ottaen eihän kaikki välttämättä FM-aaltojen kautta sitä radiota kuuntele, mutta käytännössä varmasti pääosa.

 

[Hyrava]

FM-radioita taitaa itsellänikin olla erilaisissa laitteissa yhteensä varmaan 7-8kpl mutta eipä radiota FM-aaltoina tule kuunneltua kuin autossa. Akulla, paristoilla tai muuten sähkökatkon aikana kuunneltavassa muodossa FM-radioita löytyy itseasiassa yllättävän monta: autosta, varakännykästä, veivattavasta taskulampusta jossa on radio, radiopuhelimessakin on FM-radiomode ja onpa jopa yksi ihan perinteinen paristoilla toimiva radiokin.

 

[takomo]

FM-radiossa ei tietenkään kuule digitaalisia pakkausartefakteja ellei siellä soiteta mp3-tiedostoja, mutta muuten selität kyllä ihan omiasi. FM-radion toistokaista on 30 - 15000 Hz eli siitä puuttuvat alimmat bassot ja diskantit ylipäänsä aika pitkälti. Toki välillä 30-150 Hz on paljon bassoa nykymusiikissa. Dynamiikkaa on maksimissaan 50 dB kun CD:llä 96 dB. CD:llä on siis teoriassa luokkaa 40 000 kertaa enemmän dynamiikkaa.

Hyvin tehty CD on toki parempi mutta muuten FM-radio on verrattavissa analogiseen hifiin, kun lähetys ja vastaanotto on kunnossa (ei mitenkään itsestäänselvää). Käsittääkseni live-konserttia FM-radiolla lähetettynä on pidetty LP-levyä korkeatasoisempana. Taajuuskaistan ja dynamiikan rajoituksilla on useimmiten varsin vähän merkitystä käytännössä. Erillisten virittimien häiriöetäisyys on 70-80 dB luokkaa.

Silti, jos on vaikka tehokkaalla erillissarjalla ja subbarilla varustettu autosoitin, niin ero on aika merkittävä jos vertaa CD:tä ja FM-vastaanottoa.

Ongelma voi olla siinä, että etenkin kaupallisten FM-kanavien tekninen laatu on nykyään monesti kuraa. Vanhat radionauhoitukset kuulostavat paremmilta. Olisi hyvä erottaa teknologian ja sen käytännön sovellusten suorituskyky.

Kokeilepa kuunnella Ylen Ykköseltä jotain konserttia.

Kuinka monella itse asiassa tänä päivänä edes on tavallista FM-radiota? Autossa joo, mutta esim. itsellä ei ole tainut olla 20 vuoteen. Tekniikka ei ikinä kehittyisi, jos kaikki pitäiai tehdä harrastelijoiden ehdoilla ja sitä kautta pitää keinotekoisesti "kynnys alhaalla". Nyt joku järki taas näihin heittoihin.

Ei FM ole mikään harrastemedia vaan yhä laajassa käytössä olevaa teknologiaa.

Teknisesti se menee juuri sen verran haastavaksi, että harrastajalla FM-radion toteuttaminen diskreeteistä komponenteista on miltei tekemätön paikka mutta AM-radio vielä onnistuu.

En mä sinänsä pidä huonona sitä, että FM-tekniikkaa ylläpidetään ihan vain poikkeusolojen varalle. Ja näin siis tehdäänkin. Ei kai uusi tekniikka ja analogiatekniikka tässä suhteessa sulje toisiaan pois millään tavalla. Keskustelu taisi alkaa siitä kun joku kaapelioperaattori lopetti FM-lähetykset jossain.

Parhaiten teknologia säilyy, kun sitä käytetään. Ei FM-radiossa ole mitään vikaa mediana ja useimmilla on käytettävissä ainakin jokin laite sen vastaanottoon.

Digiin pakottaminen johtaa siihen, että teknologia vähitellen kuihtuu. Ei kaapelin piirissä olevia asuinalueita ole suunniteltu antennivastaanottoon vuosikymmeniin, joten antennivastaanotto ei välttämättä ole edes mahdollista.

FM-taajuudet on tarkoitus ottaa kaapelinetin käyttöön. Tämä lienee viimeinen niitti radiovastaanotolle, kun nettisignaalit vuotavat ulos ties mistä kaapeloinneista ja hautaavat muutenkin heikon radion alleen.

 

[pulatunnus]

Mutta miksi 5G:n pitää olla niin monimutkainen?

Jotta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ne asiat mihin 5G "suunniteltu".
Ja yksi tärkeä juttu on toki se että yksittäinen insinööri/koodari porukka voi siihen suunnitella ja toteuttaa yksittäisen jutun.

Kaikissa älypuhelimissa missä vaan on 3.5 mm liitin on. Varsin yleisiä noi edelleen on. Eivät toki täytä noita kriisiajan edellytyksiä. Itselläni on paristoradio mutta vain akkuparistoja jotka lataamattomana ovat melko tyhjiä.

Onko noin, minulla mielikuva että aikojen saatossa käynyt vähiin, ensin katosi tuki ja sitten piirisarjoista viritin.

Featurepuhelimissa, ja kehitysmaa melleissa tyypillisempi. Mutta jos todella nyky luureissa oikeasti olen, niin hieno kuullu, jotain lähdettä kaipaan jossa listattu tuetut mallit ja ohjetta miten saa toimii.

 

[Hyrava]

Jotta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ne asiat mihin 5G "suunniteltu".
Ja yksi tärkeä juttu on toki se että yksittäinen insinööri/koodari porukka voi siihen suunnitella ja toteuttaa yksittäisen jutun.



Onko noin, minulla mielikuva että aikojen saatossa käynyt vähiin, ensin katosi tuki ja sitten piirisarjoista viritin.

Featurepuhelimissa, ja kehitysmaa melleissa tyypillisempi. Mutta jos todella nyky luureissa oikeasti olen, niin hieno kuullu, jotain lähdettä kaipaan jossa listattu tuetut mallit ja ohjetta miten saa toimii.

Esimerkiksi GSMArenan haulla parametrina FM radio löytyy listaa: Phone Finder results - GSMArena.com

 

[pulatunnus]

Esimerkiksi GSMArenan haulla parametrina FM radio löytyy listaa: Phone Finder results - GSMArena.com

En ole tiedostanutkaan että Samsungilla on vielä parivuotta sitten ollut FM radiota noinkin paljon. Tuon mukaan jopa S21 malleissa ollut. Kuvitellut että sillä paljon suppeampi tuki ollut.

Nokialla myös, mutta sen olin tiedostanut. Xiomilla jotain.
Apple ja Oneplus aika niukasti. (OnePlus Nord 200 ja 100).

Edit Samsugin kohdalla markkina/rauta eroja, esim S21 ei tainnut koskea täkäläisiä markkinoita.

 

[leffo]

Esimerkiksi GSMArenan haulla parametrina FM radio löytyy listaa: Phone Finder results - GSMArena.com

Tuo ei silti tiedä kaikkia.

Mä kanssa yllätyin tuosta seuranneesta keskustelusta, että on olemassa merkittäviä määriä älypuhelimia, jossa ON se vaadittava 3.5 mm liitin, mutta jossa ei ole silti toteuttu radiota, vieläpä niin että raudassa on jokin piiri joka sisältää sen toiminnallisuuden.
Kuitenkin kun sen vaadittavan koodin täytyy olla melko olematon, ja jos se täysintegroitu piiri joka sisältää vaadittavan ominaisuuden, tulee joltain ulkoiselta toimittajalta, niin myöskin yksinkertaisuuden ja vähäisen merkityksen takia ei voi olla että se toiminnallisuus maksaisi juuri mitään lisenssissäkään mitään.
Mutta tätä tietämättä, mä katsoin mikä oli viimeisin päälinjan iphone jossa tuo liitin oli, eli iPhone 6, ja sillä googlettaessa kävi ilmi että Apple ei ole yhdessäkään iPhonessa toteuttanut radiota vaikka raudan puolesta monessa olisi ollut tähän mahdollisuus. Kyse ei voi olla missään nimessä kustannuksesta. Se on ilmeisesti rajaus joka on tehty kaupallisista syistä. Esim. ilman radiota käyttäjät joutuvat käyttämään muita tekniikoita lähes vastaavaan, joihin valmistaja ja/tai operaattori pääsee väliin. Tää trendi näyttää olevan lähtöisin eritysesti Jenkeistä.

Jokin aika sitten asian tiimoilta oli myös tälläinen. Itse sivusto mihin tuo viittasi on ajat sitten kuollut.

Activating FM Chips in Smartphones Can Help to Save Lives

Public radio could make your community even safer if the FM chip in your phone is activated by your mobile carrier. Please visit www.FreeRadioOnMyPhone.org.

protectmypublicmedia.org

Jos vaikka iPhonessa ei ole koskaan ollut radion toiminnallisuutta, niin on muissa puhelimissa on myös voinut olla rajaus että se radio löytyy kyllä muilta markkinoilta, vaan ei Amerikan.


Jos Telian ja Verkkokaupan kaupasta katsoo suosituimpia puhelimia, niin esim. löytyy kohtalaisen suosittu Samsung Galaxy Xcover 5 Enterprise Edition. Tuosta nimenomaisesta ei tunnu mistään löytyvän tietoa onko siinä radio, myöskään mainitusta gsmarenasta. Pelkässä "Galaxy Xcover 5" on radio, vaikkei gmsarena sitäkään mainitse.

 

[Vaateri]

Eikö iPhone nyt ollut/ole täydellinen esimerkki siitä kuinka käyttäjälle hyödylliset ominaisuudet vain jätetään pois turhina (Applen politiikan mukaan)? FM-lähetin, viestin merkkivalo yms. jäivät Applen päätöksillä kännyköiden historiaan.

 

[love_doctor]

Esimerkiksi GSMArenan haulla parametrina FM radio löytyy listaa: Phone Finder results - GSMArena.com

Katsoin vaan, että jos tuosta filtteröi ensin 3,5mm plugilliset ja sitten radiolliset, huomataan että koko valikoimalla aikojen alusta asti on 5442/7147 radiollisia eli 76%. Vuosien 22-23 puhelimissa prosentti on enää 46%. Trendi on ollut laskeva. Pitää mennä 2020 asti, jotta voi sanoa, että edes puolessa 3,5mm-plugillisista on FM-radio. Jos katsotaan kaikkia puhelimia, FM-radio on vain 33%:ssa vuosina 22-23.

Hyvin tehty CD on toki parempi mutta muuten FM-radio on verrattavissa analogiseen hifiin, kun lähetys ja vastaanotto on kunnossa (ei mitenkään itsestäänselvää). Käsittääkseni live-konserttia FM-radiolla lähetettynä on pidetty LP-levyä korkeatasoisempana. Taajuuskaistan ja dynamiikan rajoituksilla on useimmiten varsin vähän merkitystä käytännössä. Erillisten virittimien häiriöetäisyys on 70-80 dB luokkaa.

Jos premissinä on tuo korostettu kohta, niin ei voida puhua mitenkään hifistä. FM:ssä on pari kriittistä ongelmaa. Eri lähteiden mukaan SNR-maksimi on 50-60 dB hyvässä tilanteessa, vaikka olisi maailmanluokan vastaanotin. Tässä pitää myös erottaa eri dB-luvut kun vastaanottimissa ilmoitetaan niitä aika tavalla - vastaanottimien herkkyyshän esim. on parantunut valtavasti viimeisen 100 vuoden aikana.

FM:ssä vastaanottimia isompi ongelma kuitenkin on lähettimet. Signaalin heijastumat, vaimeneminen jne. aiheuttavat sen, että joo kuulet lähetyksen, mutta et maksimilaadulla. En nyt osaa tähän suoraan esittää laskelmaa, mutta lähetystehot ja käytettävissä oleva kaista(deviaatio) määrää FM:ssä nuo teoreettiset maksimit. AM:ssähän tuuttaamalla lisää tehoja saa lisää dynamiikkaa. FM ei toimi samalla tavalla. Toinen on se, että maksimi-SNR on ilmoitettu mono-äänelle. Jos kuuntelee stereona, L+R:n ja L-R:n kohinat kertaantuvat ja luku väkisinkin laskee. SNR on myös matalampi taajuusalueiden päissä kuin keskellä. Tämän lisäksi FM-signaalia kai voimistetaan ja vähennetään korkeissa äänissä (tai ainakin näin on joskus tehty). Tämä voi auttaa SNR:ään, mutta dynamiikkaa se syö entisestään. Katsoin myös paria vastaanotinta ja spekseissä 15 kHz:n toisto oli -1,5 dB tai enemmän. Eli vaikutus kyllä kohdistuu alle 15 kHz ääniinkin. Suosittelen konvertoimaan jonkun kappaleen vaikka Audacityssä niin että leikkaa tuohon FM-taajuuksiin toiston vaikka niin että päissä on -0,5 dB ja -1,5 dB. Hifistit kuulevat paljon pienempiäkin eroja.

Katsoin, että suoraan vinyylille tehdyissä äänitteissä on mainittu SNR:n olevan jopa yli 70 dB. Vinyylejä on myös tehty niin että toisto jatkuu yli 20 kHz:n. Vinyylissä ongelma on enemmän matalissa äänissä (RIAA) ja bassojen stereotoistossa. Jos analoginauhoja miettii, vanhat pro-luokan kelanauhurit (15-30 IPS) kyllä pystyivät 20-20000 Hz kaistaan ilman vaimentumia ja lisäksi SNR oli 60-70 dB:n luokkaa. Näin paperilla täysin ylivoimaisia radioon nähden. Eri korostuu entisestään kun mietitään stereoäänen kanavaerottelua ja muita vaikutuksia.

Ongelma voi olla siinä, että etenkin kaupallisten FM-kanavien tekninen laatu on nykyään monesti kuraa. Vanhat radionauhoitukset kuulostavat paremmilta. Olisi hyvä erottaa teknologian ja sen käytännön sovellusten suorituskyky.

Radiossa on paljon kompressiota varmaan jo ihan siitä syystä, että halvoissa autoissa on surkea äänieristys ja Suomen teillä on kovaääninen asfaltti. Taustamelu voi olla jopa 75-80 dB. Vielä kun autossa on halpa perusradio, radiolla on isoja ongelmia tuutata pienien kaiuttimien kautta riittävästi ääntä, jotta kuulisi yhtään mitään. Ja koska lähetysten halutaan toimivan mahdollisimman monelle, joudutaan parametrit valikoimaan niin, että lähetys palvelee mahdollisimman isoa yleisöä.

Tietty teknologian teoreettinen maksimi olisi paljon enemmän kuin mitä on käytössä.